Jun 07

Vuoden korkeimmat UV-säteilytasot alkavat olla käsillä

UV-indeksi on ylittänyt suojautumisrajan jo 41 kertaa tänä vuonna. Vaatetus, voide ja varjo suojaavat palamiselta ja liialliselta UV-säteilyltä, muistuttaa Ilmatieteen laitos.

UV-säteilyltä suojautumiseen kannattaa pian kiinnittää erityistä huomiota. Tilastollisesti vuoden ensimmäiset voimakkaan UV-säteilyn päivät ajoittuvat Suomessa juhannusta edeltävälle kahdelle viikolle. UV-säteily on voimakasta, kun UV-indeksi saavuttaa lukeman 6. Suojaamaton iho palaa silloin helposti auringossa.

”UV-säteilyltä kannattaa suojautua aina, kun UV-indeksi saavuttaa tai ylittää suojautumisrajana pidetyn lukeman 3. Etelä-Suomessa näihin lukemiin voidaan päästä jo maaliskuun loppupuolella”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Anu Heikkilä.

Tyypillisesti suojautumisrajan saavuttavia tai ylittäviä lukemia mitataan aina syyskuun puoliväliin saakka.

Suojautumisrajan eli UV-indeksin lukeman 3 ylityksiä on kertynyt maan eteläosissa huhtikuun puolivälistä lähtien kaikkiaan 41 päivänä ja pohjoisessakin jo 27 päivänä. Tänä vuonna UV-indeksi ei vielä ole noussut Suomessa voimakkaan UV-säteilyn alueelle eli UV-indeksilukemaan 6. Tähän lukemaan päästään Suomen eteläosissa keskimäärin kahdeksana päivänä kesän kuluessa.

Vaatetus, voide ja varjo suojaavat palamiselta ja liialliselta UV-säteilyaltistukselta

Auringon UV-säteilyltä kannattaa ensisijaisesti suojautua vaatetuksella. Ihoalueet, joita ei voi vaatetuksella suojata, on hyvä suojata korkeakertoimisella aurinkosuojavoiteella. Erityisesti lasten herkän ihon suojaamiseen on syytä kiinnittää huomiota.

”Varjoon hakeutuminen on myös helppo tapa pienentää altistusta. Siirtyminen suorasta auringonpaisteesta varjoon voi parhaimmillaan puolittaa ihoa polttavan UV-säteilyn tehon”, Anu Heikkilä opastaa.

Liiallisen UV-säteilyaltistuksen välttäminen on tärkeää, sillä ihon toistuva palaminen, isot UV-säteilyaltistuksen kerta-annokset ja iholle koko ihmisen eliniän aikana kertyvä UV-säteilyn kokonaisaltistus kasvattavat riskiä sairastua ihosyöpiin.

”UV-säteilyä ei pysty aistimaan iholla samalla tavalla kuin lämpöä. Tuuli voi jäähdyttää ihoa ja tuntua ihoa vilvoittavalta, mutta tuuli ei heikennä UV-säteilyn polttavaa vaikutusta”, Heikkilä korostaa.

Pilvet vaimentavat UV-säteilyä merkittävästi vähemmän kuin näkyvää valoa. ”Ohuet yläpilvet eivät vaimenna UV-säteilyä juuri lainkaan. Vain paksu ja yhtenevä pilvipeite vaimentaa UV-säteilyä merkittävästi”, muistuttaa Heikkilä.

Ilmatieteen laitos monitoroi UV-säteilyn voimakkuutta ja julkaisee UVI-ennusteita

Ilmatieteen laitos ylläpitää ja kehittää UV-indeksin ennustepalvelua ja kansallista, koko maan kattavaa auringon UV-säteilymittausten verkostoa Lisäksi laitos vastaa väestötason luonnollisen UV-säteilyaltistuksen pitkäaikaisesta seurannasta Suomessa. Ilmatieteen laitos mittaa Suomessa UV-säteilyä seitsemällä paikkakunnalla. UVI-mittauslukemat näiltä paikkakunnilta on nähtävissä laitoksen verkkosivuilla UVI-ennustepalvelun sivuilla.

Myös matkailijan kannattaa tarkistaa matkakohteensa UV-säteilyolot Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen UVI-palvelusta. Palvelu antaa karttamuotoisen globaalin UV-indeksiennusteen kuluvalle ja sitä seuraavalle kahdelle päivälle. Paikkakohtaisia ennusteita on saatavissa kymmenille kaupungeille ympäri maailmaa.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitoksen UVI-palvelu: https://ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste

Lisätietoa UV-säteilystä: https://ilmatieteenlaitos.fi/ultraviolettisateily

Jun 03

Toukokuussa satoi harvinaisen paljon

Sadetta saatiin toukokuussa harvinaisen paljon. Myös koko kevään, eli maalis-toukokuun sademäärät olivat paikoin poikkeuksellisen suuria.

Sademäärä vaihteli toukokuussa noin 40 ja 100 millimetrin välillä. Kuukauden sademäärät olivat keskimääräistä suurempia lähes koko maassa. Runsaimmin satoi maan keski- ja itäosassa sekä paikoin Etelä-Lapissa, missä kuukauden sademäärät olivat yli kaksinkertaisia tavanomaiseen nähden.

Sademäärät olivat monin paikoin harvinaisen suuria, eli näin runsaita sateita saadaan toukokuussa kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin. Paikoin sateet olivat jopa poikkeuksellisia, eli yhtä runsaita sateita saadaan toukokuussa korkeintaan kolme kertaa sadassa vuodessa. Esimerkiksi Alavuden Sulkavankylän sadeasemalla toukokuun sademäärä oli suurin kyseisen aseman runsaan 50 vuoden mittaushistoriassa. Suurin kuukauden sademäärä, 121,8 millimetriä, mitattiin Lieksan Kolin havaintoasemalla. Pienimmäksi sadekertymät jäivät lounaisrannikolla ja Lapin itäosassa. Pienin kuukauden sademäärä oli Turun Artukaisissa, missä sadetta kertyi 32,4 millimetriä. Suurin vuorokautinen sademäärä toukokuussa oli 33,3 millimetriä, ja se mitattiin Sysmän Joutsjärven havaintoasemalla 11. toukokuuta.

Toukokuun keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa noin 8–10 ja maan pohjoisosassa 4–8 astetta. Kuukauden keskilämpötila oli hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Toukokuun ylin lämpötila, 27,8 astetta, mitattiin kuukauden 20. päivä Kokemäen Tulkkilassa sekä 21. päivä Turun Artukaisissa. Hellepäiviä, eli päiviä jolloin vuorokauden ylin lämpötila nousee yli 25 asteen, oli toukokuussa yhteensä kuusi. Tämä on kolme päivää enemmän kuin toukokuussa tavallisesti. Kuukauden alin lämpötila, -11,8 astetta, mitattiin kuun 3. päivä Kilpisjärvellä Saana-tunturilla olevalla havaintoasemalla.

Toukokuun auringonpaistetuntien määrä jäi hieman keskimääräistä pienemmäksi. Maan eteläosassa aurinko paistoi toukokuun aikana noin 220–300 tuntia ja maan keski- ja pohjoisosassa 200 tunnin molemmin puolin, aivan Pohjois-Lapissa kuitenkin vain runsaat 100 tuntia. Etelärannikolla päästiin lähelle tavanomaisia lukemia, mutta muualla maassa auringonpaisteesta saatiin nauttia noin 30—80 tuntia vähemmän kuin toukokuussa keskimäärin.

Kevät oli lämmin ja paikoin poikkeuksellisen sateinen

Kevään, eli maalis-toukokuun, sademäärä vaihteli Pohjois-Lapin 70 millimetristä Itä-Suomen noin 200 millimetriin. Maan itäosassa sademäärä oli paikoin poikkeuksellisen suuri ja Lapissakin paikoin harvinaisen suuri. Muun muassa Lieksassa ja Savonlinnassa kevään sadekertymä oli suurin 50 vuoteen. Eniten maalis-toukokuun aikana satoi Lieksan Kolin havaintoasemalla, missä sademäärä oli 220,9 millimetriä.

Kevään keskilämpötila vaihteli maan eteläosan noin viidestä plusasteesta Pohjois-Lapin vajaaseen kahteen pakkasasteeseen. Keskilämpötila oli koko maassa noin 1–1,5 astetta tavanomaista korkeampi. Maan etelä- ja keskiosassa kevään keskilämpötila oli monin paikoin harvinaisen korkea, eli näin lämmintä maalis–toukokuussa on keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin. Kevään keskilämpötiloja nosti erityisesti ennätyslämmin huhtikuu. Tätä lämpimämpi kevät on ollut edellisen kerran vuonna 2016.

May 30

Koulujen päättäjäisiä vietetään pääosin aurinkoisessa säässä

Sää on koulujen päättäjäisviikonloppuna ajoittain sateista ja tuulista, mutta lauantaipäivää vietetään monin paikoin aurinkoisessa säässä.

Ilmatieteen laitoksen 30.5. tekemän ennusteen mukaan koulujen päättäjäisiä vietetään lauantaina monin paikoin aurinkoisessa säässä. Pilvisyys on runsaampaa lähinnä Lapissa, jossa saadaan paikoin sadekuuroja. Lauantaina illalla lännestä saapuu sadealue maan etelä- ja keskiosaan.

Lämpötila on ylimmillään lauantaina maan eteläosassa 17‒19 astetta, maan keskiosassa 14‒16 astetta ja maan pohjoisosassa 8‒13 astetta. Sunnuntain vastaisena yönä lämpötila laskee maan etelä- ja keskiosassa 6 ja 10 asteen välille, pohjoisosassa puolestaan nollan ja +5 asteen välille.

Vielä tänään helatorstaina ja huomenna perjantaina sää on tuulinen etenkin maan pohjoisosassa, missä tuulenpuuskat voivat aiheuttaa paikoin vahinkoa. Perjantain vastaisena yönä ja perjantaina päivällä Suomen yli kulkee sadealue itään.

Voimassa olevat varoitukset: https://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Apr 29

Ilmatieteen laitos – Vappu on enimmäkseen poutainen, sateet painottuvat pohjoiseen

Sää on vappuaattona enimmäkseen poutainen ja osin aurinkoinen. Vappupäivä on maan etelä- ja keskiosassa aluksi poutainen ja osin aurinkoinen, mutta iltapäivällä tai illalla tulee paikoin sadekuuroja. Maan pohjoisosassa tulee niin vettä, räntää kuin luntakin.

Ilmatieteen laitoksen 29.4. tekemän ennusteen mukaan sää on vappuaattona suuressa osassa maata poutainen ja osin aurinkoinen. Lähinnä maan länsiosassa voi tulla paikoin sadekuuroja. Lisäksi Pohjois-Lappiin leviää iltapäivällä lumi- tai räntäsateita. Lämpötila kohoaa vappuaattona suuressa osassa maata ylimmillään 10–15 asteeseen, rannikoilla suurten vesistöjen läheisyydessä voi olla hieman viileämpää. Kylmintä on Pohjois-Lapissa, jossa lämpötila jää alle +5 asteen.

Vappuyönä lämpötila käy pakkasella lähinnä Lapissa. Muualla maassa on muutama aste plussaa.

Vappupäivänä maan pohjoisosassa sataa lunta ja vettä. Myös maan keskiosassa sää muuttuu päivän aikana pilvisemmäksi, ja iltapäivällä tai illalla tulee paikoin sadekuuroja. Maan eteläosassa on melko aurinkoista ja poutaa. Päivän ylin lämpötila on Lapissa 0–5 astetta, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa +5 asteen molemmin puolin. Maan etelä- ja keskiosassa lämpötila kohoaa 10–15 asteeseen.

Metsä- ja ruohikkopaloista on voimassa varoituksia maan etelä- ja keskiosissa.

“Maasto on hyvin kuivaa varsinkin maan etelä- ja keskiosassa ja se kannattaa ottaa huomioon vapun herkkuja grillatessa”, sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Helena Laakso.

Vuosi sitten aattona yhtä lämmintä kuin nyt

Tänä vuonna vappu on ennusteen mukaan lämpötiloiltaan tavanomainen. Pitkän ajan tilastojen mukaan vappuna päivälämpötila on maan etelä- ja keskiosassa keskimäärin 10 ja 15 asteen välillä ja maan pohjoisosassa 5–10 astetta. Yöllä lämpötila laskee maan keski- ja pohjoisosassa vielä vapun aikaan tyypillisesti pakkasen puolelle. Maan eteläosassa yölämpötila on tavallisesti asteen tai pari plussan puolella. Mahdolliset sateet tulevat etelässä yleensä vetenä, mutta pohjoisessa myös räntä- ja lumisateet ovat tavanomaisia.

Vuosi sitten vappuaattona tuli sadekuuroja lähinnä maan keskiosassa ja Perämeren rannikolla. Lämpötila kohosi tuolloin Oulua myöten 10–15 asteeseen, Lapissa oltiin lähempänä +5 astetta. Vappupäivänä kapea sadealue liikkui lounaasta kohti koillista tuoden sadetta maan etelä- ja keskiosaan. Pohjoisempana esiintyi yksittäisiä sadekuuroja. Lämpötila oli vappupäivänä suuressa osassa maata 5–10 astetta.

Vapun säätilastot
Voimassa olevat varoitukset

Apr 17

Ilmatieteen laitos – Pääsiäinen on enimmäkseen poutainen ja lämmin

Pääsiäisen sää on koko maassa enimmäkseen poutainen ja lämmin, mutta vähäisten sateiden todennäköisyys kasvaa pääsiäismaanantaita kohden.

Ilmatieteen laitoksen 17.4. laatiman ennusteen mukaan korkeapaine pitää Suomen sään enimmäkseen lämpimänä, aurinkoisena ja poutaisena. Pääsiäissunnuntaina epävakaisen sään todennäköisyys kuitenkin kasvaa etenkin maan pohjoisosassa.

Sääennusteeseen tuo pientä epävarmuutta heikko matalapaineen alue, joka liikkuu pitkäperjantaina maan pohjoisosan yli kaakkoon. Tällöin Suomeen virtaa tilapäisesti vähän kylmempää ilmaa pohjoisesta. Matalapaineeseen tai sen säärintamiin liittyy suuressa osassa maata tilapäisesti vähän runsaampaa pilvisyyttä, lähinnä Lapissa sekä aivan itärajan tuntumassa myös pieni paikallisten kuurosateiden mahdollisuus.

Jakson lopulla sää muuttuu etenkin maan pohjoisosassa epävakaiseksi, kun uusi annos kylmempää ilmaa virtaa Suomeen pohjoisesta. Sateiden todennäköisyys kasvaa Lapissa jo lauantai-iltana, muualla maan pohjoisosassa sekä mahdollisesti myös maan keskiosassa vasta myöhemmin sunnuntaina tai maanantaina.

“Yleisesti ottaen pääsiäisen sää näyttää enimmäkseen lämpimältä ja aurinkoiselta”, sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Paavo Korpela.

Sää on ennustejaksolla vuodenaikaan nähden tavanomaista lämpimämpää. Lämpimintä on maan länsi- ja eteläosassa, jossa lämpötila kohoaa useana päivänä monin paikoin yli 15 asteeseen. Muualla maassa päivälämpötilat ovat pääosin lähellä 10 astetta, Pohjois-Lapissa reilut 5 astetta. Yölämpötilat ovat enimmäkseen +3 ja -3 asteen välillä. Yöpakkaset ovat todennäköisimpiä maan itä- ja pohjoisosassa.

Sääennusteiden mukaan laaja korkeapaine hallitsee Suomen säätä pääsiäisen jälkeenkin ja sää jatkuu todennäköisesti edelleen tavanomaista lämpimämpänä.

Myöhäinen pääsiäinen on yleensä etelässä lumeton

Myöhäisinä pääsiäisinä lämpötila kohoaa tyypillisesti etelässä lähelle +10 astetta ja Lapissakin nollan yläpuolelle. Öisin on yleensä vielä pakkasta koko maassa. Lumipeite on yleensä sulanut etelä- ja länsirannikon läheisyydessä, mutta Lapissa on lunta tyypillisesti vielä yli puoli metriä.

Vuosi sitten pääsiäinen oli kolme viikkoa tämän vuotista aikaisemmin. Tuolloin pääsiäistä vietettiin tavanomaista kylmemmässä säässä. Päivälämpötilat olivat nollan molemmin puolin ja öisin oli reippaasti pakkasta. Pääosin oli poutaa, mutta toisena pääsiäispäivänä etelään ja itään levisi runsas lumipyry ja lunta kertyi yleisesti 10–15 senttimetriä.

Lisätietoa:

Pääsiäisen säätilastot
Voimassa olevat varoitukset

Apr 07

Lumisade hankaloittaa ajokeliä alkuviikosta maan keskiosissa

Maan keskivaiheille on odotettavissa alkuviikolla laajalti jopa 15 – 30 cm lumikertymiä, jotka voivat hankaloittaa liikennettä ja aiheuttaa paikoin tykkyvahinkoja. Myös voimakas puuskittainen tuuli voi aiheuttaa yksittäistä vahinkoa.

Ilmatieteen laitoksen sunnuntaina 7. huhtikuuta tekemän ennusteen mukaan Selkämerellä oleva matalapaine sateineen liikkuu sunnuntain ja maanantain aikana maan etelä- ja keskiosan päälle ja samalla syvenee. Matalapaine väistyy maamme itäpuolelle vasta keskiviikkona illalla.

Matalapaineeseen liittyy runsaita sateita sekä melko voimakkaita tuulia. Sateet alkavat pääosin vetenä, mutta muuttuvat vähitellen entistä enemmän lumisempaan muotoon. Sateet painottuvat maan keskiosaan. Ennustetut sademäärät keskiviikkoiltaan asti ovat maan keskiosassa laajalti 20 – 30 millimetriä, paikoin jopa yli 40 millimetriä. ”Jos sateet tulevat suurelta osin lumena, maan keskiosaan saattaa kertyä laajalti 15 – 30 senttimetriä lunta. Lumisade hankaloittaa liikennettä ja saattaa aiheuttaa paikoin myös tykkyvahinkoja”, sanoo meteorologi Hannu Valta.

Syvenevän matalapaineen johdosta pohjoisen ja koillisen välinen tuuli voimistuu pohjoisilla ja läntisillä merialueilla paikoin myrskylukemiin. Lähinnä tiistaina tuuli voi olla maa-alueillakin Satakunnasta ja Pohjanmaalta Kainuuseen ulottuvalla vyöhykkeellä puuskissa ylimmillään noin 20 m/s, mikä myös saattaa aiheuttaa paikoin yksittäistä vahinkoa.

Ennusteeseen liittyy vielä jonkin verran epävarmuutta. Suurimmat epävarmuudet liittyvät sademääriin ja niiden alueellisiin kertymiin sekä siihen, kuinka suuri osa sateesta tulee lumena.

Voimassa olevat varoitukset: https://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Mar 01

Ilmatieteen laitos – Föhn-tuuli lämmitti helmikuussa

Etenkin päivälämpötilat olivat tavanomaista korkeampia. Eteläisessä Suomessa kuukauden keskilämpötila oli jopa kuusi astetta keskiarvojen yläpuolella.  

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli tavanomaista leudompi suuressa osassa maata. Ainoastaan Pohjois-Lapissa jäätiin hieman pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle. Maan eteläosassa helmikuun keskilämpötila oli sen sijaan jopa kuusi astetta keskiarvojen yläpuolella. Näin leuto helmikuu toistuu etelässä keskimäärin kerran 5–10 vuodessa. Edellisen kerran leudompi helmikuu koettiin etelässä vuonna 2016.

Kuukauden ylin lämpötila oli Maarianhaminan lentoasemalla 24. päivänä mitattu 9,7 astetta. Alin lämpötila oli puolestaan Utsjoen Kevojärvellä 5. päivänä mitattu -39,1 astetta.

Helmikuun sademäärä oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Poikkeamat olivat noin 1,5-kertaisia tavanomaiseen nähden. Eniten satoi Ilomantsin Pötsönvaarassa, 94,8 millimetriä, ja vähiten Muonion kirkonkylän asemalla, 25,3 millimetriä. Edellisen kerran sateisempi helmikuu oli vuonna 2016.

Lunta oli kuukauden päättyessä rannikkoalueilla 10–30 senttimetriä ja Pohjois-Karjalasta Lappiin ulottuvalla alueella pääosin 50–70 senttimetriä. Monin paikoin lunta oli hieman tavanomaista vähemmän.

Talvi alkoi ja päättyi lauhana

Talvi eli joulu-helmikuu oli maan etelä- ja keskiosassa reilun asteen tavanomaista leudompi. Lapissa oltiin lähempänä pitkän ajan keskiarvoja. Joulukuu ja helmikuu olivat selvästi keskiarvoja lauhempia, mutta tammikuuhun osui kylmempi jakso. Havaintoasemasta riippuen tätä lauhempi talvi koettiin viimeksi viime tai toissa vuonna.

Talven sademäärä oli hieman tavanomaista runsaampi etelässä ja pohjoisessa. Lumisademäärä oli niin ikään hieman keskiarvojen yläpuolella, ainoastaan Kymenlaaksossa lunta satoi harvinaisen paljon.

Helmikuun säätilastot: https://ilmatieteenlaitos.fi/helmikuu
Talvisään tilastoja: https://ilmatieteenlaitos.fi/talvitilastot

Video lauhasta helmikuusta: https://www.youtube.com/watch?v=JW2v9NZOXGk

Feb 20

Ilmatieteen laitos – Talvinen Suomi tummuu: lumen sulaminen aikaistuu ja sulamiskausi pitenee

Vuosina 1982–2014 lumen sulaminen on aikaistunut osassa Suomea 5–6 päivää kymmenessä vuodessa ja sulamiskausi on pidentynyt noin 7 päivää samassa ajassa. Sulamiskautta edeltävä maanpinnan kokonaisheijastavuus on puolestaan pienentynyt. Tämä kaikki lisää auringosta maahan imeytyvän energian määrää kevättalvella, mikä osaltaan edistää ilmaston lämpenemistä.

Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus SYKE tutkivat lumen sulamiskauden alun ja lopun sekä pituuden muutosta Suomessa vuosina 1982–2014. Etelä-Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa sulaminen on aikaistunut 5–6 päivää kymmenessä vuodessa. Sulamiskausi on vastaavasti pidentynyt noin 7 päivää samassa ajassa.

Tutkimuksessa selvitettiin myös kokonaisheijastavuutta eli sitä, miten auringon säteily heijastuu maanpinnalta takaisin avaruuteen. Kokonaisheijastavuus ennen sulamiskauden alkua on pienentynyt 2–3 % kymmenessä vuodessa Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa. Muutos johtuu siitä, että metsän runkotilavuus on alueella kasvanut, mikä käy ilmi Luonnonvarakeskuksen metsien inventointiaineistosta.

Etelä-Suomessa selkeitä trendejä sulamiskaudessa tai kokonaisheijastavuudessa ei havaittu, koska sulamiskauden ajoituksen vaihtelu on alueella suurta. Viimeisimpinä vuosina sulaminen oli myös alkanut jo ennen kuin kokonaisheijastavuusarvoja oli saatavilla. Sen sijaan Etelä-Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa selkeä suuntaus kohti aikaisempaa sulamista ja pidentynyttä sulamiskautta oli nähtävissä.

Sulamiskauden päättymisessä ei havaittu systemaattista muutosta. Kasvukauden alku seuraa lumen sulamista noin kymmenen päivän viipeellä.

Sekä sulamiskauden aikaistuminen että sitä edeltävän kokonaisheijastavuuden aleneminen edistävät osaltaan ilmaston lämpenemistä.

Tutkimuksessa käytettiin kokonaisheijastavuuden aikasarjaa, jonka Ilmatieteen laitos on kehittänyt Euroopan sääsatelliittijärjestön tuella. Vertailuaineistoina käytettiin maanpinnan ekosysteemimallia, Suomen ympäristökeskuksen satelliittipohjaista osittaisen lumipeitteen tuotetta sekä Ilmatieteen laitoksen operatiivisiin mittauksiin perustuvia lumikarttoja. Lisäksi tarkasteltiin lehtipuiden kasvukauden alun ja lumen sulamiskauden päättymisen yhteyttä. Eri aineistot tuottivat hyvin yhtäpitävät tulokset.

Biogeosciences-lehdessä julkaistu artikkeli on maksutta luettavissa osoitteessa https://www.biogeosciences.net/16/223/2019/

Tutkimus toteutettiin laajana yhteistyönä Ilmatieteen laitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa EU:n Life+-rahoitteisessa Monimet-projektissa, jota veti Ilmatieteen laitoksen tutkija Ali Nadir Arslan. Monimet-projekti: http://monimet.fmi.fi/

Jan 31

Viikonvaihteessa sataa runsaasti lunta

Suomen yli liikkuu sunnuntain ja maanantain aikana matalapaine, johon liittyvästä sadealueesta saadaan varsinkin maan etelä- ja keskiosaan runsaasti lunta. Ajokeli voi olla paikoin erittäin huono.

Ilmatieteen laitoksen 31.1. tekemän ennusteen mukaan etelästä Suomen yli koilliseen kulkee sunnuntain ja maanantain aikana matalapaine. Matalapaineeseen liittyvä sadealue saapuu etelästä lounais- ja etelärannikolle lauantai-iltana ja leviää sunnuntain ja maanantain aikana Etelä-Lappiin asti. Sateet tulevat enimmäkseen lumena, mutta sunnuntaina lounais- ja etelärannikolla lämpötila nousee hieman nollan yläpuolelle, jolloin sade voi tulla vetenä tai räntänä.

Runsaimmillaan lumisade on sunnuntaiaamuyön ja -aamun aikana etelärannikolla ja maanantaiaamuna maan länsiosassa. Yhteensä lunta kertyy lauantai-illan ja maanantai-illan välillä maan etelä- ja keskiosassa tämän hetkisten ennusteiden mukaan 20–25 senttimetriä.

”Navakka itätuuli kinostaa lunta ja heikentää näkyvyyttä, minkä johdosta liikenneolosuhteet heikkenevät. Ajokeli on paikoin jopa erittäin huono”, sanoo päivystävä meteorologi Ville Siiskonen Ilmatieteen laitokselta.

Maanantai-iltaan mennessä sadealue heikkenee ja liikkuu maan pohjoisosaan. Ensi viikko jatkuu enimmäkseen poutaisessa pakkassäässä.

Voimassa olevat varoitukset: https://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Jan 28

Ilmatieteen laitos – Lumipyry heikentää ajokelin erittäin huonoksi Uudellamaalla

Uudellemaalle sataa uutta lunta huomiseen aamupäivään mennessä rannikkopainotteisesti 10–15 senttimetriä. Sakeimmillaan lumisade on tänään iltapäivällä ja illalla.

Ilmatieteen laitoksen 28.1. tekemän ennusteen mukaan Suomeen on saapumassa lounaasta lumisadealue. Lunta sataa sakeimmin Uudenmaan maakunnassa, missä uutta lunta saadaan lähivuorokauden aikana 10–15 senttimetriä.  Lämpötila on selvästi pakkasella, ja lumi sataa kevyenä ja pölisevänä pakkaslumena, jota voimakas tuuli kinostaa.

”Voimakkaan tuulen kera satava lumi haittaa merkittävästi raide-, lento- ja maantieliikennettä jo tänään iltapäiväruuhkassa”, sanoo päivystävä meteorologi Antti Kokko Ilmatieteen laitokselta.

Lämpötila on selvästi pakkasella, eikä puihin näin pääse kertymään raskasta lumikuormaa. Suurin vaikutus lumisateilla on nimenomaan liikenteeseen.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset