Nov 15

HSY: Pääkaupunkiseudun energiankulutus on kääntynyt pieneen laskuun

Ilmastoindikaattorit_edit2
Kokonaisenergiankulutus asukasta kohti laskettuna on kääntynyt pääkaupunkiseudulla pieneen laskuun vuoden 2007 jälkeen. Myös kasvihuonekaasupäästöt ovat väestömäärän kasvuun suhteutettuna pienentyneet. Tämä käy ilmi HSY:n kokoamista Pääkaupunkiseudun ilmastoraportista ja Seutukompassi-indikaattoritarkastelusta, jotka arvioivat ilmastonmuutoksen hillinnän suuntaa pääkaupunkiseudulla.

Pääkaupunkiseudun kokonaisenergiankulutus oli vuonna 2012 asukasta kohti laskettuna 24 megawattituntia. Tämä sisältää rakennusten lämmityksen, sähkönkulutuksen sekä liikenteen ja muun polttoaineen käytön. Kokonaisenergiakulutus kasvoi tasaisesti vuoden 2007 huippulukemaan asti, joka oli 26 megawattituntia. Tämän jälkeen kulutus on kääntynyt loivaan laskuun.

”Selvää yksittäistä tekijää energiankulutuksen laskuun ei ole. Vähennystä on saatu aikaan energiatehokkuustoimilla, ja kulutus on viime vuosina vähentynyt jonkin verran lähes joka sektorilla. Esimerkiksi kulutussähkö eli muuhun kuin lämmitykseen tarkoitettu sähkönkäyttö ei ole kasvanut samaan tahtiin kuin on oletettu”, sanoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Pääkaupunkiseudun kokonaispäästöjen laskeva kehitys on pysähtynyt, mutta asukasta kohti kasvihuonekaasupäästöt pienenevät edelleen hitaasti

Pääkaupunkiseudun yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen vuonna 2007 alkanut laskeva trendi on pysähtynyt. Tämä johtuu siitä, että viime vuosina kivihiilen käyttö on lisääntynyt. Asukasta kohti päästöt ovat kuitenkin edelleen laskeneet. Helsingissä myös kokonaispäästöt ovat olleet laskussa. Yli puolet pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu rakennusten lämmityksestä, vajaa neljännes sähkönkulutuksesta ja noin neljännes liikenteestä. Tuoreimmat kaupunkikohtaiset tiedot on koottu Helsingin seudun ympäristöpalveluiden julkaisemaan Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti – päästöjen kehitys 2012 -raporttiin.

Keskeinen kokonaispäästökehitykseen vaikuttava tekijä on seudun kasvu. Tarkastelu osoittaa, että vuoden 1990 lähtötasoon verrattuna seudun väestö on kasvanut lähes 230 000 asukkaalla eli noin 30 prosenttia. Rakennusten ja lämmitettävien kerrosneliöiden määrä on lisääntynyt lähes 26 miljoonalla kerrosneliömetrillä, mikä on lähes 50 prosentin lisäys. Autojen määrä on kasvanut 180 000:lla eli peräti 60 prosenttia.

Asemanseutujen kehittäminen ja täydennysrakentaminen ratkaisuina liikenteen päästöjen vähentämiseksi

Ilmastoindikaattoreiden mukaan yhdyskuntarakenne on kuitenkin täydentynyt ja tiivistynyt viime vuosikymmenenä pääkaupunkiseudulla. Raideliikenteen käyttäjäpotentiaali eli asemanseutujen väestö- ja työpaikkamäärät ovat kasvaneet 2000-luvun alkupuolella hieman voimakkaammin kuin seutu keskimäärin.

”Kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää esimerkiksi siten, että uutta asutusta rakennetaan nykyisen asutuksen yhteyteen, lähelle palveluja ja työpaikkoja ja suositaan täydennysrakentamista. Lisäksi asutus ja työpaikat pitäisi sijoittaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien, erityisesti raideliikenteen ulottuville”, Raimo Inkinen toteaa.

Seudun toimintaympäristön ja ilmastostrategian eri toimialojen trenditarkastelut löytyvät HSY:n julkaisemasta Seutukompassista, joka kokoaa pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit yhteen. Se sisältää yhteensä 56 indikaattoria, joista voi tarkastella trendikehityksiä eri teemojen, muun muassa liikenteen, rakennusten, energiantuotannon, hankintojen ja valistuksen osalta 2000-luvulla. Seutukompassi ja sen yhdeksän avainindikaattoria on koottu yhteistyössä pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Helsingin seudun liikenteen kanssa. Se on laadittu ilmastotyön apuvälineeksi sekä päättäjille että kaupunkien virkamiehille.

Seutukompassi ja avainindikaattorit:
http://www.hsy.fi/seututieto/ilmasto/Sivut/seuranta.aspx

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti – päästöjen kehitys 2012
http://www.hsy.fi/seututieto/ilmasto/paastot/Sivut/default.aspx

Nov 13

WMO: Merien pinnat ennätyskorkealla

527241_10150653896971888_1246977901_n

Merenpinta on noussut kaksi kertaa niin paljon kuin 1900-luvulla keskimäärin. Vuodesta on myös tulossa yksi kuumimmista, kertoo YK:n ilmatieteellinen järjestö.

Merien pinnat ovat tänä vuonna olleet korkeammalla kuin koskaan ennen, ja samalla on kasvanut alavien rantamaiden asukkaiden riski joutua sään ääri-ilmiöiden uhreiksi, sanoo YK:n meteorologinen järjestö WMO.

Kuluvan vuoden väliaikaisraportin mukaan merien uusi korkeusennätys kirjattiin viime maaliskuussa. 3,2 millimetrin vuosinousu on kaksinkertainen 1900-luvun keskimääräiseen nousuun verrattuna. Pintaa nostavat jäiden sulaminen ja lämpimän veden laajentuminen.

– Vaikka yksittäisten syklonien ei voidakaan osoittaa johtuvan suoraan ilmaston lämpenemisestä, merenpinnan nousun traagiset seuraukset ovat nähtävissä Filippiineillä, sanoo WMO:n johtaja Michel Jarraud.

Vuodesta on tulossa myös yksi kuumimmista sitten tilastoinnin alkamisen. Tammi–syyskuun lukujen perusteella vuodesta on muodostumassa yhtä kuuma kuin vuosi 2003, joka on vuoteen 1850 ulottuvissa tilastoissa seitsemännellä sijalla. Kaikki vuoden 1998 jälkeiset viileimmät vuodet ovat kuumempia kuin eksikään vuotta 1998 edeltäneistä kuumimmista vuosista, Jarraud kertoo.

Poimintoja WMO:n raportista:

  • Koillis-Brasiliaa koetteli vuoden alussa pahin kuivuus puoleen vuosisataan. Brasilian tasangolle puolestaan monsuunisateet toivat eniten vettä sitten vuoden 1979, jolloin sateita alettiin tilastoida.
  • Rajut sateet aiheuttivat alkukesällä Tonavan ja Elben pahimmat tulvat ainakin 60 vuoteen.
  • Afrikassa Angolassa ja Namibiassa koettiin yksi kolmen vuosikymmenen pahimmista kuivuuksista. Sahelin keski- ja länsiosiin puolestaan satoi kesän lopulla keskimääräistä enemmän vettä.
  • Suurissa osissa Aasiaa monsuunikausi oli yksi kaikkien aikojen pisimmistä. Se aiheutti Nepalin ja Intian rajaseuduille puolen vuosisadan pahimmat tulvat.
  • Amurjoki Kiinan ja Venäjän rajalla ylitti kesällä vanhan ennätyskorkeutensa ja aiheutti pahoja tulvia.
  • Australiassa on paahduttu pitkin vuotta keskimääräistä kovemmissa helteissä. Uuden-Seelannin pohjois- ja itäosissa kuivuus ylsi alkuvuonna pahimmilleen kymmeniin vuosiin.

ProvisionalStatementStatusClimate2013(pdf)

Posted in WMO
Nov 12

Ilmatieteen laitos – Suomen ilmassa vain vähän saasteita

EEA-Report_9-2013_Air-quality_in_Europe

Ilmansaasteiden määrät ovat monin paikoin Euroopassa edelleen vaarallisen korkeat, ilmenee Euroopan ympäristöviraston (EEA) vuosittaisesta raportista.

Suomessa ja muissa pohjoismaissa ilmansaasteiden määrät ovat kuitenkin Manner-Eurooppaa matalammat.

EEA arvioi, että suurimman riskin eurooppalaisille aiheuttavat pienhiukkaset (PM2.5) erityisesti kaupunkialueilla. EU:n kaupunkiväestöstä jopa lähes joka kolmas asuu alueilla, joissa pienhiukkasten pitoisuus ylittää ihmisten terveyden suojelemiseksi asetetun EU:n raja-arvon. Ilmatieteen laitoksen kunnilta kokoamien ilmanlaadun seurantatietojen mukaan Suomessa vuonna 2012 tämä raja-arvo ei ylittynyt missään. Pienhiukkasten pitoisuudet alittivat kaikilla mittauspaikoilla jopa Maailman terveysjärjestön WHO:n asettaman huomattavasti tiukemmansuosituksen. Euroopan kaupunkiväestöstä vain kymmenesosa nauttii näin puhtaasta ilmasta.

Suomessa vuosi 2012 oli varsin tavanomainen ilmanlaatuvuosi eikä merkittäviä laaja-alaisia kaukokulkeutumisepisodeja esiintynyt.

64324263545237

Pienhiukkaset aiheuttavat hengitysvaikeuksia

Pienhiukkaset ovat haitallisia ihmisille, sillä mikroskooppisen pieninä ne voivat tunkeutua hengitysilman mukana keuhkoihin ja jopa verenkiertoon asti ja voivat aiheuttaa muun muassa hengitysvaikeuksia sekä hengitys- ja sydänsairaiden ennenaikaisia kuolemia.

Vähän suuremmatkin hiukkaset voivat kulkeutuvat hengitysilman mukana ihmiseen, mutta takertuvat yleensä ylempiin hengitysteihin. Niinpä niitä ei pidetä aivan yhtä haitallisina ihmisen terveydelle. Etenkin keväisin Suomessa kaupunkilaisia vaivaava katupöly on kooltaan tätä suurempaa hiukkasta (ns. hengitettävät hiukkaset PM10). Keväisin pahimpaan katupölyaikaan Suomen kaupungeissa mitataan muutaman viikon ajan huomattavan korkeita PM10- pitoisuuksia. Tämä kohonneiden pitoisuuksien kausi jää kuitenkin niin lyhyeksi, että vuositasolla näiden suurtenkaan hiukkasten raja-arvot eivät ylity Suomessa kuin joissakin yksittäisissä poikkeustapauksissa.

Alailmakehän otsonin tiukentuvat rajat ylittyvät Suomessakin

Hiukkasten jälkeen haitallisimpana ilmansaasteena pidetään alailmakehän otsonia. EU:n tasolla noin 20 % kaupunkiväestöstä altistuu otsonin tavoite-arvon ylittävälle pitoisuudelle. Otsonia muodostuu maanpinnan tasolla auringonvalon vaikutuksesta muista saasteista. Suomessa ja muissa pohjoismaissa ilmasto ei ole otollinen otsoninmuodostukselle eikä otsonin nykyisen tavoitearvon ylityksiä meillä esiinny. Pitkällä tähtäimellä nykytilanne otsonin suhteen ei kuitenkaan ole riittävän hyvä, sillä tulevien, nykyistä tiukempien otsonisäännösten ylityksiä tapahtuu Suomessakin.

Liikenne ja teollisuus aiheuttavat hyvin paikallisia ongelmia Suomessa

Liikenteestä peräisin olevat korkeat typpidioksidipitoisuudet (NO2) ovat suurten kaupunkikeskustojen ongelma. EU:ssa noin 13 % koko kaupunkiväestöstä altistuu terveydelle haitalliselle NO2-pitoisuustasolle. Suomessa raja-arvotason ylittäviä NO2-pitoisuuksia esiintyy vain Helsingin keskustan vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Helsinki pyrkii alentamaan myös katukuilujen NO2-pitoisuudet alle raja-arvotason vuoden 2015 alkuun mennessä.

Teollisuuden pistepäästöjen vuoksi hengitysilman arseenipitoisuuden tavoitearvo ylittyi vuonna 2012 Harjavallan Kalevassa sekä bentso(a)pyreenin tavoitearvo Raahen Lapaluodossa. Arvioiden mukaan vuonna 2012 Harjavallassa kohonneelle pitoisuudelle altistui noin 200 henkilöä ja Raahessa noin 1500 henkilöä. Pitoisuudet tulisi saada alenemaan tavoitearvon alle kuluvan vuoden aikana.

Ilmatieteen laitos kerää vuosittain Suomen ilmanlaadun seurantatiedon kunnilta ja teollisuudelta ympäristöministeriön toimeksiannosta. Mittaustiedoista lasketaan EU:n mukaiset raja-arvojen valvontaan liittyvät tilastot ja tiedot toimitetaan edelleen EU:n komissiolle. Varsinaiset mittaustiedot lähetetään Euroopan ympäristövirastoon, joka vuosittain tuottaa euroopanlaajuisia yhteenvetoja ja tilastoja.

EEA:n raportti: Air quality in Europe – 2013 report: http://www.eea.europa.eu/publications/air-quality-in-europe-2013

EEA:n tiedote: http://www.eea.europa.eu/media/newsreleases/air-pollution-still-causing-harm
Ilmanlaatuportaali:http://www.ilmanlaatu.fi/tarkistetut_tulokset/vuositilastot/2012/vuosi_2012.php

Nov 11

PwC: Ilmastobudjetti paukkuu

low-carbon-economy-index-2013

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) vuoteen 2100 budjetoima hiilidioksidipäästömäärä uhkaa ylittyä jo seuraavan 21 vuoden aikana eli vuoteen 2034 mennessä. Tiedot ilmenevät PwC:n tekemästä vuosittaisesta ilmastotutkimuksesta Low Carbon Economy Index.

IPCC:n viidennen ilmastotieteen arviointiraportin pahin uhkakuva on ilmaston lämpeneminen neljällä Celsius-asteella vuoteen 2100 mennessä. PwC:n tutkimus osoittaa, että juuri tähän suuntaan olemme menossa, jollei asioihin puututa kovalla kädellä pikaisesti.

PwC:n tutkimuksessa analysoidaan hiilidioksidipäästöjen määrää suhteutettuna bruttokansantuotteisiin. Tutkimuksen tavoitteena on määritellä tarvittava päästövähennyksen määrä, jotta ilmasto lämpenisi korkeintaan 2 °C vuoteen 2100 mennessä. Budjetoitua suuremmat päästömäärät lisäävät vaarallisen suurta ilmaston lämpenemisen mahdollisuutta eli maapallonkeskilämpötilan kasvua yli kahdella asteella.

”Viime vuoden vastaavassa tutkimuksessa kysyttiin, onko liian myöhäistä rajoittaa ilmaston lämpeneminen kahteen Celsius-asteeseen. Tämän vuoden tulosten perusteella näyttää siltä, että kysymys on muuttunut toteamukseksi”, PwC Suomen yritysvastuun palveluista vastaava partneri Sirpa Juutinen sanoo.

Energiankulutus keskittyy yhä fossiilisiin polttoaineisiin

Sääntely ja matalan hiilidioksidipäästön teknologiat eivät ole toistaiseksi onnistuneet rikkomaan uuden talouskasvun ja hiilidioksidipäästöjen kasvun välistä kytköstä globaaleilla markkinoilla. Maailman energiankulutus keskittyy edelleen ennen kaikkea fossiilisiin polttoaineisiin.

Viimeisen viiden vuoden aikana hiilidioksidin vähennystä on tapahtunut maailmanlaajuisesti keskimäärin 0,7 % vuosittain. Luku on murto-osa siitä 6 %:n vähennyksestä, joka tarvittaisiin joka vuosi vuoteen 2100 saakka ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi.

Liuskekaasuvarantojen käyttöönoton mahdollistanut vesisärötys (fracking) on onnistuneesti pienentänyt Yhdysvaltojen päästöjä, mutta samalla Yhdysvalloissa tarjolla olevan halvan kaasun määrä on laskenut hiilihintoja ja täten lisännyt hiilen kulutusta muualla, myös EU:ssa.

”Yhdysvaltain liuskekaasubuumi on laskenut kivihiilen hintaa, mikä näkyy merkittävänä hiilen kulutuksen kasvuna Suomessakin. Uusiutuvien energiamuotojen parantuneesta saatavuudesta huolimatta niiden osuus kulutuksesta on edelleen hyvin pieni – ja hyvä vaikutus jää huolestuttavasti kasvaneen hiilen kulutuksen varjoon”, Juutinen toteaa.

Kivihiilen käyttö on lisääntynyt Suomessa Tilastokeskuksen mukaan viimeisen vuoden aikana 47 %.

Vuoden 2015 ilmastoneuvotteluilta odotetaan paljon

Jotta pääsisimme tasolle, jonka IPCC määrittelee ”turvalliseksi” määräksi hiilidioksidia ilmakehässä, meidän tulisi puolittaa hiilidioksidipäästöt suhteutettuna bruttokansantuotteeseen seuraavan kymmenen vuoden kuluessa ja saada kulutuksemme pienennettyä yhteen kymmenesosaan nykytilasta vuoteen 2050 mennessä. Vuoteen 2100 mennessä maailman energiankulutuksen tulisi käytännössä olla hiilidioksidipäästövapaata, jotta tavoitteissa pysyttäisiin.

”Monia eri vaihtoehtoja, kuten biopolttoaineita ja energiatehokkuutta on tarjottu vaihtoehdoiksi erottaa talouskasvu ja hiilidioksidipäästöjen kasvu toisistaan, mutta toistaiseksi on ollut kannattavampaa käyttää enemmän päästöjä synnyttävää energiaa. Asiantuntijoiden katseet ovat kohdistuneet vuoden 2015 ilmastoneuvotteluihin, joilta odotetaan sitovaa ilmastosopimusta sekä energiatehokkuuteen ja teknologiakehitykseen tähtääviä kannustimia”, Sirpa Juutinen sanoo.

PwC:n energiantuotannon analyysin mukaan:

a) Vesisärötys on herättänyt erittäin suurta kiinnostusta ympäri maailmaa, mutta suurin osa vesisärötyksestä rajoittuu kuitenkin toistaiseksi Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloissa tarjolla olevan halvan kaasun määrä on laskenut hiilihintoja ja täten lisännyt hiilen kulutusta muualla, myös EU:ssa. Samalla avainasemassa olevien tuottajamaiden keskuudessa kasvaa huoli hiilivuodosta.

b) Iso-Britanniassa hiilivoimalla tuotetun sähkön osuus nousi. Vuonna 2011 maan sähköstä 30 % tuli hiilestä, kun vuonna 2012 luku oli jo 39 %. Kaasun käyttö puolestaan väheni Iso-Britanniassa samassa suhteessa: 40 % vuonna 2011 ja 28 % vuonna 2012.

c) Kiina on lähes kolminkertaistanut hiilikulutuksensa vuoden 2000 jälkeen ja vuodesta 2007 kulutus on lisääntynyt jo 4 %. On kuitenkin huomioitava, että Kiinassa kaikki kulutus on kasvanut, myös uusiutuvien energiamuotojen käyttö. Peräti kaksi kolmasosaa maailman uusiutuvien energiamuotojen kasvusta vuoden 2007 jälkeen on Kiinan kulutusta.

d) Eurooppa investoi uusiutuvaan energiaan vuosina 2008–2012 yhtä paljon kuin USA, Kiina ja Intia yhteensä. Suurin osuus maailman aurinkosähkökapasiteetista on edelleen EU:n alueella.

e) Ranska johtaa G20-tilastoja absoluuttisella hiilidioksidi-intensiteetillä mitattuna. Hyvä sijoittuminen johtuu maan ydinvoimapolitiikasta, sillä Ranska saa 75 % sähköstään ydinvoimasta.

Taustatietoa:

PwC:n Low Carbon Economy Index -raportissa lasketaan, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjen tulisi laskea maailmanmarkkinoilla, jotta ilmaston lämpeneminen jäisi vain 2 asteeseen. Vuonna 2013 Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC) julkisti viidennen arviointiraporttinsa, joka sisälsi hiilidioksidibudjetin loppuvuosisadalle. Raportissa IPCC arvioi tarvittavia toimenpiteitä, joiden avulla maapallon olisi mahdollista rajoittaa lämpeneminen 2 °C:een.

Vuonna 2008 PwC:n Low Carbon Economy Index -tutkimus arvioi, että talouskasvun säilyttäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen 2 asteeseen vaatisi 3,5 % vuotuista hiilidioksidi-intensiteetin parannusta, eli hiilidioksidipäästöjen vähentämistä suhteutettuna bruttokansantuotteeseen. Tätä arviota seuraavan neljän vuoden aikana päästöjä ei koskaan onnistuttu pienentämään 0,7 % enempää. Vuoteen 2012 mennessä, saman ennusteen toteutumisen laskettiin vaativan jo 5,1 % vuotuista pienennystä ja taso pitäisi ylläpitää vuosisadan loppuun asti. Tänä vuonna luku on jo 6 %.

low-carbon-economy-index-2013(pdf)

Nov 11

Ilmatieteen laitos – Mustahiilen arktisista ilmastovaikutuksista kertova sivusto avattu

MACEB - HOME - Google Chrome_2013-11-11_12-23-18

Uudella www.maceb.fi -sivustolla annetaan tietoa mustahiilestä.

Sivusto kertoo sen päästölähteistä, hillitsemiskeinoista ja vaikutuksesta ilmastoon maailmanlaajuisesti, erityisesti Euroopassa ja arktisella alueella.

Sivuilla esitellään tietoa ja mallinnustuloksia mustahiilen sekä muiden lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien yhdisteiden, orgaanisen hiilen ja rikkidioksidin päästöistä, pitoisuuksista ja vaikutuksista. Näitä sivuston käyttäjä voi tarkastella karttoina nykytilassa sekä kehitystä tulevaisuudessa vuosina 2020 ja 2030. Sivusto on pääosin englanninkielinen ja sisältää lisäksi suomenkielistä tietoa ilmastovaikutuksista sekä projektin tuloksista.

Mustahiilellä on ilmastoa lämmittävä vaikutus

Mustahiilellä eli nokihiukkasilla on ilmastoa lämmittävä vaikutus, mutta sillä on hiilidioksidia paljon lyhyempi viipymäaika ilmakehässä. Nokihiukkasten tiedetään myös olevan terveydelle haitallisia, ja niiden arvioidaan aiheuttavan muiden pienhiukkasten kanssa miljoonia ennenaikaisia kuolemia vuosittain.

Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa suurimmat mustahiilen lähteet ovat kotitalouksien pienpoltto ja liikenne. Kehitysmaissa päästöjä aiheuttaa myös kiinteiden polttoaineiden poltto ruoanlaitossa. Tärkeitä päästölähteitä ovat lisäksi perinteiset koksin ja tiilen valmistusuunit.

Tulevaisuudessa mustahiilen pitoisuudet pienenevät Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Kiinassa nykyisen ilmansuojelupolitiikan ja -lainsäädännön ansiosta. Sen sijaan pitoisuuksien arvioidaan kasvavan huomattavasti Intiassa sekä laajoilla alueilla Afrikassa.

Sivusto on kolmevuotisen MACEB-projektin (Arktisen alueen lämpenemisen hillitseminen kontrolloimalla Euroopan mustan hiilen emissioita) yksi päätuotteista. Projekti jatkuu vuoden 2013 loppuun. Hankkeeseen osallistuvat Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus SYKE, Helsingin yliopisto ja International Institute for Applied System Analysis (IIASA) Itävallasta. Projektia rahoittaa EU:n Life09+ -ohjelma (LIFE09 ENV/FI/000572).

Ilmatieteen laitoksella järjestetään maanantaina 11.11. seminaari, jossa pohditaan toimenpiteitä, joiden avulla voitaisiin vähentää erityisesti Suomen nokipäästöjä. Tilaisuudessa puhuu myös ympäristöministeri Ville Niinistö.

Nov 06

Ilmatieteen laitos – Syysmyrsky oli melko tavanomainen

Havaintojen mukaan myrskyä voidaan luonnehtia melko tavanomaiseksi, sillä vastaavia tuulen nopeuksia mitataan maan etelä- ja keskiosassa keskimäärin muutamia kertoja vuodessa.

Syysmyräkkä riepotteli tiistaina ja keskiviikkona 5. – 6.11 Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta kohti Pohjois-Savoa ulottuvaa aluetta. Kovin hetkellinen puuska mantereella oli 23,3 m/s ja se mitattiin myöhään iltapäivällä Kokemäellä Satakunnassa.

Tuuli yltyi lounaisilla merialueilla paikoin myrskylukemiin. Kovin 10 minuutin keskituulen nopeus oli alustavien tietojen mukaan 26,3 m/s ja se mitattiin Rauman edustalla reilun 40 metrin korkeudella merenpinnasta olevalla tuulianturilla.

Havaintojen mukaan tuulia voidaan luonnehtia melko tavanomaiseksi, sillä vastaavia tuulen nopeuksia mitataan maan etelä- ja keskiosassa keskimäärin muutamia kertoja vuodessa. Roudaton ja varsin märkä maaperä edesauttoi tuulivahinkojen synnyssä.

Merialueiden tuulipäivät: http://ilmatieteenlaitos.fi/tuulitilastot
Marraskuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/marraskuu
Syksyn tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot

Nov 04

Ilmatieteen laitos – Tuulenpuuskat voivat aiheuttaa paikallisia vahinkoja tiistaina

-wind-clipart-6

Maanantaina 4. marraskuuta tehdyn ennusteen mukaan tuuli voimistuu ja vesisateet yleistyvät Etelä-Suomessa tiistaiaamun aikana.

Syvenevä matalapaine liikkuu tiistaina 5.11. läntiseltä Itämereltä Suomen länsirannikolle ja siitä edelleen pohjoiseen. Matalapaineen edellä kaakkoistuuli voimistuu ja vesisateet yleistyvät Etelä-Suomessa tiistaiaamun aikana.

Matalapaineen jälkipuolella lounaistuuli voimistuu ja on maa-alueilla puuskissa ylimmillään noin 20 m/s. Tuulet ovat voimakkaimpia Satakunnasta Pirkanmaan pohjoisosiin ja siitä edelleen kohti Kainuuta ulottuvalla alueella. Märkä maa ja ennustetun kaltaiset puuskat voivat todennäköisesti aiheuttaa puiden kaatumisia ja mm. sähkökatkoksia, mutta vahingot jäänevät melko paikallisiksi. Keskiviikon vastaisena yönä puuskat heikkenevät.
– Pienet muutokset matalapaineen reitissä ja voimistumisessa vaikuttavat suuresti voimakkaimpien puuskien sijaintiin, joten voimassa olevia varoituksia kannattaa seurata, toteaa meteorologi Henri Nyman Ilmatieteen laitoksesta.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Merialueiden tuulipäivät: http://ilmatieteenlaitos.fi/tuulitilastot
Marraskuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/marraskuu
Syksyn tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot

Nov 01

Ilmatieteen laitos – Lokakuu tavanomaista lauhempi ja sateisempi

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuvaaja: Kerttu Vali/Victoria Media

Lokakuussa oli koko maassa tavanomaista lämpimämpää ja suuressa osassa maata myös sateisempaa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston ja Ahvenanmaan vajaasta 10 asteesta Keski- ja Pohjois-Lapin hieman nollan alapuolella oleviin lukemiin. Koko maassa oli tavanomaista lämpimämpää.

Maan lounaisimmassa osassa, Pohjanmaan rannikolla, maan kaakkoisosassa sekä pohjoisimmassa Lapissa poikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta oli runsaan asteen, kun taas Kainuussa sekä Etelä- ja Keski-Lapissa oltiin lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Kuukauden alkupuolella oli lämmintä, ja kuukauden korkein lämpötila, 17,5 astetta, mitattiin Maarianhaminan lentoasemalla Jomalassa 7. lokakuuta. Kuukauden puolivälissä sää kylmeni huomattavasti koko maassa, ja kuukauden alin lämpötila -16,2 astetta mitattiin Sodankylän Lokassa 18. päivänä. Terminen talvi alkoi koko Lapissa tavanomaiseen aikaan kuukauden puolivälissä. Kuukauden lopussa sää lämpeni uudelleen, ja monin paikoin oli ajankohtaan nähden jopa harvinaisen lämmintä.

Tavanomaista sateisempi kuukausi

Kuukausi oli suurimmassa osassa maata tavanomaista sateisempi. Runsaimmin satoi maan etelä- ja itäosassa, jossa kuukauden sademäärä kohosi paikoin yli 80 millimetriin. Maan länsiosassa ja Lapissa satoi vähemmän, Länsi-Lapissa paikoin alle 50 millimetriä. Havaintoasemista sateisinta oli Puolangan Paljakassa, jossa sadetta kertyi 113 millimetriä. Niukimmille sateille jäätiin Ylitornion Meltosjärvellä, jossa satoi vain 32 millimetriä. Suurin vuorokautinen sademäärä 28,1 millimetriä mitattiin Sysmän Joutsjärvellä 17. päivänä. Maan etelä- ja keskiosassa kuukauden alkupuolisko oli kuiva, ja sateet tulivat pääosin vasta kuukauden loppupuoliskolla. Lapissa satoi tasaisemmin.

Lokakuun loppupuolella muodostui Lappiin lumipeite, ja etelämpänäkin satoi monin paikoin ensilumi. Suurin lumensyvyys 33 cm mitattiin 25. päivänä Savukosken Ruuvaojalla. Kuukauden lopussa lunta oli Koillismaalla sekä Keski- ja Pohjois-Lapissa.

Lisätietoja:

Syyskuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu
Syksyn tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot

Oct 29

Ilmatieteen laitos – Suomen merialueilla mitattiin lähes myrskylukemia

Brittein saarilta kohti Baltiaa laajalti vahinkoja aiheuttaneen myrskyn kovimmat tuulet osuivat Suomen eteläpuolelle.

Suomen rannikon edustalla olevilla havaintoasemilla 10 minuutin keskituulen nopeus oli ylimmillään Hangossa 20,2 m/s eli hieman myrskyrajan (21 m/s) alapuolella, mutta Viron merialueilla myrskyraja kuitenkin ylitettiin. Aamuyöstä Pohjoisella Itämerellä merkitsevä aallonkorkeus ylitti 5 metriä, jolloin korkeimmat yksittäiset aallot olivat lähes 9,5 metrisiä.

Hetkelliset puuskat olivat meillä kovimmillaan etelärannikolla 20 m/s tuntumassa, mutta pidemmällä sisämaan puolella tuulet olivat selvästi heikompia. Tuulet olivat voimakkuudeltaan Suomen puolella pitkälti ennustetun kaltaisia.

Myrskymatalapaine toi mukanaan myös runsaita sateita. Etenkin maan eteläosassa 24 tunnin sademäärä oli yleisesti 15–25 millimetriä.

Lisätietoja:

Merialueiden tuulipäivät: http://ilmatieteenlaitos.fi/tuulitilastot
Lokakuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu
Syksyn tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot

Tietoja lähimaiden kovimmista tuulenpuuskista Twitterissä:
https://twitter.com/meteorologit

Oct 28

Ilmatieteen laitos – Myrskymatalapaine saapuu heikentyneenä Suomeen ensi yönä

EU-131028

Maanantain ja tiistain välisenä yönä Suomeen saapuva myrsky on jo heikentynyt Suomeen saapuessaan.

Myrskytuulten ennustetaan olevan selvästi voimakkaampia Brittein saarilta Etelä-Ruotsiin ulottuvalla vyöhykkeellä sekä myöhemmin Viron puolella.

Ilmatieteen laitoksen 28. lokakuuta tekemän ennusteen mukaan voimakas matalapaine tuo runsaita sateita (paikoin n. 20 mm) maan etelä- ja itäosaan. Eteläisillä merialueilla myrskyää ja maan eteläosassa tuuli on myös sisämaassa voimakasta.

Suomessa lounaistuuli voimistuu lännestä alkaen, kun matalapaine saapuu Etelä-Ruotsista maan eteläosiin. Eteläisillä merialueilla keskituuli yltää yöllä myrskylukemiin. Maa-alueilla myrskypuuskat (yli 20 m/s) ovat melko todennäköisiä aivan rannikon tuntumassa. Varsinaisten myrskypuuskien eteneminen sisämaahan on vielä epävarmaa, mutta tuuli on joka tapauksessa voimakasta.

–Lounaismyrskyt ovat yleensä melko hyvin ennustettavissa. Matalapaineen reitti on varmentunut säämalleissa ja kovimmat tuulet jäävät Suomen eteläpuolelle, toteaa päivystävä meteorologi Jari Tuovinen Ilmatieteen laitoksesta.

Merellä varauduttava kovaan aallokkoon

Suomenlahdella ja Pohjois-Itämerellä esiintyy yöstä alkaen kovaa aallokkoa, jossa merkitsevä aallonkorkeus ylittää 4 metriä. Merivesi nousee Suomenlahdella nopeasti, mutta alhaisesta lähtötasosta johtuen pinnannousu ei näytä aiheuttavan tulvimisongelmia.

Ilmatieteen laitos seuraa tilannetta ja tiedotetta päivitetään tarvittaessa.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Merialueiden tuulipäivät: http://ilmatieteenlaitos.fi/tuulitilastot
Lokakuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu
Syksyn tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot