Aug 02

Viikonlopuksi luvassa hellettä

Viikonlopuksi on luvassa poutaa ja lämmintä ympäri Suomen, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta.

Tänään sää on päivällä vielä melko pilvinen ja luvassa on yksittäisiä sadekuuroja, mutta illalla sää poutaantuu. Lämpötila on tänään 20–23 astetta.

Huomenna rikotaan jo hellerajoja, kun lounaasta alkaa virrata lämmintä ilmaa Suomeen. Tiedossa on 23–27 astetta päivällä. Sunnuntaista on tulossa Ilmatieteen laitoksen mukaan yhtä lämmin tai jopa lämpimämpi.

Sunnuntai-illalla länsirannikolla voi kuitenkin sataa ja tulla ukkoskuuroja.

STT

Aug 01

Heinäkuun ylin lämpötila mitattiin Utsjoella

16748

Heinäkuun ylin lämpötila mitattiin Utsjoen Kevolla 28. heinäkuuta, kertoo Ilmatieteen laitos. Lukema oli 29,2 astetta. Kylmintä oli Sallan Naruskassa, jossa mittari laski 13. päivänä -1,4 astetta pakkaselle.

Koko maassa heinäkuu oli alle asteen tavanomaista viileämpi. Ainoastaan etelärannikolla sekä Itä- ja Pohjois-Lapissa oli hieman tavanomaista lämpimämpää.

Maan eteläosassa keskilämpötila oli runsas 17 astetta, pohjoisimmassa Lapissa vajaat 13 astetta.

Hellepäiviä oli koko maassa yhteensä 17. Määrä on sama kuin pitkän aikavälin keskiarvo.

Suurimmassa osassa maata satoi heinäkuussa keskimääräistä vähemmän, 40–80 millimetriä. Ilmatieteen laitoksen mukaan etelä- ja lounaisrannikolla sademäärä jäi heinäkuussa alle 40 millimetriin.

Salamointi jäi kolmannekseen tavallisesta. Maasalamoita paikannettiin noin 21 000. Eniten salamoita paikannettiin heinäkuun ensimmäisenä päivänä maan pohjoisosassa. Rekisteriin räpsähti noin 6 500 salamaa.

Jul 28

Helle jatkuu ainakin alkuviikon

Sää jatkuu helteisenä ainakin alkuviikon lähes koko maassa. Vain länteen on maanantaina luvassa viilenevää ja sadekuuroja, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta.

Etelä- ja Itä-Suomessa eteläistä Lappia myöten maanantai on vielä hellepäivä, mutta loppuviikkoa kohti mentäessä sää muuttuu epävakaisemmaksi.

Ukkoskuuroihin on syytä varautua eri puolilla maata. Vaikka helteet hellittävätkin, sää säilyy koko maassa kesäisen lämpimänä.

Jul 28

Tänä vuonna on saatu hellettä ainakin 37 päivänä

16583_10200870757149614_790415076_n

Kuvaaja: Pia Kuhanen

Ilmatieteen laitos on tilastoinut tänä vuonna yhteensä 37 hellepäivää. Yleisesti lämmin viikonloppu ei ole vielä mukana tilastoissa.

Heinäkuussa hellepäiviä on ollut tähän mennessä 11. Kesäkuussa niitä oli 17 ja toukokuussa yhdeksän. Kesän toistaiseksi korkein hellelukema, 32,4 astetta, mitattiin Liperissä 26. kesäkuuta.

Kesän hellehuipuista kahdeksan on tilastoitu Lapista.

Tämä kesä on jo reilusti ohittanut hellepäivien määrässä viime kesän. Silloin hellettä saatiin vain 20 päivänä.

Kuluva heinäkuukin on ehtinyt ylittää keskiarvon hellepäivien lukumäärässä. Keskimäärin heinäkuussa saadaan 16 hellepäivää, joskin määrä vaihtelee kesittäin hyvin paljon. Esimerkiksi vuonna 2010 heinäkuussa oli peräti 30 hellepäivää.

Jul 27

Ukkosen sytyttämät palot kytevät pitkään

Lounais-Suomen metsäpalot jatkuvat jo toista päivää. Tänään paloi Paraisilla ja Liedossa, eilen Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla metsäpaloja oli kymmenkunta. Eilisistä paloista kolmea vartioitiin ja raivattiin läpi yön.

Pelastuslaitoksen mukaan myös tämänpäiväiset metsäpalot syttyivät todennäköisimmin ukkosesta. Metsäpalot voivat kyteä metsässä pitkäänkin ennen kuin ne tuulen vaikutuksesta lähtevät leviämään.

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on voimassa metsäpalovaroitus, ja pelastuslaitokselta toivotaan, että ihmiset olisivat erityisen varovaisia tulen kanssa. Kuivassa metsässä palon sammuttaminen on hankalaa, eivätkä paikalliset sadekuurotkaan pysty niitä tukahduttamaan.

Lounais-Suomen lisäksi tänään paloi metsää myös Keski-Suomen Petäjävedellä, jossa syttymissyy oli nuotio.

STT

Jul 27

Taivaalta voi bongata valaisevia yöpilviä

Noctilucent_clouds

Valaisevia yöpilviä Kansainväliseltä avaruusasemalta kuvattuna Kuva: NASA/ISS

Helsingin yötaivaalla nähtiin viime yönä valaisevia yöpilviä. Valaisevat yöpilvet muodostuvat erilaisista ilmakehän hiukkasista ja jääkiteistä. Erikoinen kimmeltävä väri syntyy pilvien heijastaessa kuun valoa.

Valaisevia pilviä voi nähdä myös tulevina öinä, sillä sääennusteen mukaan yöt ovat kirkkaita, kertoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologia Pauliina Kuokka. Kuokan mukaan valaisevia yöpilviä voi nähdä huhtikuusta lokakuuhun.

Pilvisinä öinä niiden näkemisestä on kuitenkin turha haaveilla.

Valaisevat yöpilvet liikkuvat noin 80 kilometrin korkeudessa, kun taas tavalliset pilvet noin 10 kilomerin korkeudessa.

Kauneuden lisäksi pilvillä on käytännöllinenkin puolensa. Jos niistä sattuisi satamaan, vesi ei koskaan ehtisi maahan asti.

Jul 26

Viikonloppuna nautitaan lämpimästä säästä

1002829_10200779235901640_1384455720_n

Kuvaaja: Pia Kuhanen

Sää on viikonloppuna helteinen suuressa osassa maata, kertoo Ilmatieteen laitos. Esimerkiksi Helsingissä lämpötilan ennustetaan nousevan viikonloppuna 24–25 asteeseen.

Ukkos- ja sadekuuroja voi esiintyä maan lounaisosassa, Pohjanmaalla ja Lapissa.

Lämpimintä on etelässä, mutta koko maassa Pohjois-Lappia lukuunottamatta sää on helteinen tai ainakin lähellä hellerajaa.

Jul 22

Helteet palaavat huomenna – tänään vielä koleaa

76506_10200775605690887_1136326150_n

Kuvaaja: Pia Kuhanen

Sää muuttuu jälleen tällä viikolla kesäiseksi, kertoo Ilmatieteen laitos.

Viikko alkaa tuulisessa ja epävakaisessa säässä suuressa osassa maata, mutta samalla lämpimämpää ilmaa alkaa virrata Suomeen idästä.

Huomisesta alkaen lämpenee. Koko viikosta on Ilmatieteen laitoksen mukaan tulossa suuressa osassa maata kesäisen lämmin. Maan etelä- ja keskiosassa voidaan paikka paikoin yltää jo huomenna hellelukemiin.

Vielä tänään sateita leviää idästä kohti länttä. Maan etelä- ja keskiosaan on luvassa navakkaakin tuulta ja pilvisyyttä. Iltapäivän ja illan aikana sää kuitenkin poutaantuu. Lapissa on enimmäkseen pilvistä. Erityisesti Itä-Lapissa satelee ajoittain.

Päivän ylimmät lämpötilat liikkuvat tänään 19 asteen tienoilla. Pohjois-Karjalassa voidaan paikoin ylittää 20 astetta.

Jul 18

HIRLAM-sääennustusmallin osuvuus parantunut huomattavasti

Of-the-dawn-sun-and-beauty-of-the-sky-reflecting-in-the-beach-and-sea

HIRLAM-sääennustusmallin osuvuutta on tarkasteltu yli 20 vuoden ajalta. Jatkuva ilmakehämallien tutkimus- ja kehitystoiminta on johtanut numeeristen sääennustetuotteiden parantumiseen.

Sääennusteet perustuvat nykyään suurimmalta osalta fysikaalis-matemaattisten ilmakehämallien tuloksiin. Ilmatieteen laitos ajaa HIRLAM-ilmakehämallia neljä kertaa vuorokaudessa tuottaakseen ajallisesti ja paikallisesti tarkkoja, 1-2 vuorokauden sääennusteita.

Mallista on ollut käytössä useita kehitysversioita, joiden osuvuutta on tarkasteltu vuodesta 1990 alkaen. Jotta ilmakehämalli pystyisi ennustamaan oikein ihmiseen vaikuttavat maanpinnan läheiset sääilmiöt, kuten lämpötilan, tuulen, sateen ja pilvet, sen pitää pystyä ennustamaan oikein yleinen suursäätila. Tulokset osoittavat yleistä säätilaa kuvaavien suureiden huomattavaa parannusta 20 vuoden aikana.

Ilmatieteen laitoksen HIRLAM-sääennustusmallin osuvuutta tarkasteltiin yli 20 vuoden ajalta. Tarkastelujaksolla yleissäätilan ennustusvirhe on pudonnut noin puoleen. Havainnollistettuna tämä tarkoittaa sitä, että kahden vuorokauden ennusteet ovat nykyisin yhtä hyviä tai parempia kuin yhden vuorokauden ennusteet 20 vuotta sitten. Tutkimus paljasti, että 1990-luvulla suursäätilan ennustevirhe oli suurempi säätyypeissä, joissa vallitseva länsivirtaus toi matalapaineita Atlantilta Suomeen kuin pysyvissä korkeapainetilanteissa. 2000-luvulle tullessa tämä riippuvuus on lähes hävinnyt.

Kansainvälisesti merkittävä aikasarja

Samalla menetelmällä tehty ennusteiden osuvuutta mittaava 20 vuoden aikasarja on kansainvälisestikin merkittävä ja antaa mahdollisuuden tarkastella tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet eniten ennusteiden paranemiseen.

Parannusta on vuosien aikana saatu mm. hyödyntämällä Euroopan Keskipitkien Ennusteiden Keskuksen (ECMWF) globaalia ennustetta ottaen huomioon sellaiset ilmakehän suurimittaiset ilmiöt, joita HIRLAMin rajoitetulla alueella ei pystytä kuvaamaan. Myös tehokkaampi havaintojen käyttö mallin alkutilan määrityksessä sekä mallin erotuskyvyn parantaminen ovat tarkentaneet ennusteita. Tällä hetkellä HIRLAM-mallin vaakasuuntaisen hilaruudun koko on 7.5km x 7.5 km, kun se vuonna 1990 oli 50 km x 50 km.

HIRLAM-sääennustusmallia on kehitetty yhteistyössä kymmenen Eurooppalaisen ilmatieteen laitoksen kanssa jo vuodesta 1985. Ilmatieteen laitos on ollut mukana alusta alkaen. Ensimmäinen malliversio valmistui 1989 ja Ilmatieteen laitos otti sen ensimmäisenä laitoksena käyttöön tammikuussa 1990. Kaikkiaan malliversioita on ollut käytössä 13. Jatkuvan tutkimus- ja kehitystyön positiivinen vaikutus näkyy siinä, että uusien malliversioiden myötä ennusteet ovat yleensä parantuneet hyppäyksittäin. Superlaskentaresurssien jatkuva kasvu on ollut välttämätön edellytys HIRLAM-mallin kehittymiselle ja operatiiviselle toiminnalle. Tällä hetkellä Ilmatieteen laitoksella on 100 000 kertaa enemmän tietokonekapasiteettia HIRLAMin ajamiseen kuin vuonna 1990.

Lue lisää säämalleista: http://ilmatieteenlaitos.fi/saamallit-ennusteen-apuna