Sep 11

Ilmatieteen laitos: Suomi saa tunnustusta sääalan huippuosaamisesta

8141832843_b2110aa618_c

All rights reserved by worldmetorg

Uusimpien tutkimustulosten mukaan sään ääri-ilmiöiden määrä on kasvanut etenkin helleaaltojen ja tulvien osalta. Ilmiöt ovat koskettaneet myös Eurooppaa ja tuottaneet ennätyksellisen suuria taloustappioita. Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä WMO:n Helsingissä järjestämässä kokouksessa.

Noin 200 asiantuntijaa 53 eri maasta kokoontuu 11. – 17. syyskuuta Helsinkiin WMO:n Euroopan alueen alueyhteisön kokoukseen pohtimaan, miten ilmastopalveluita ja sään ennakkovaroituksia voidaan kehittää, jotta voidaan varautua sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen.

Ilmastonmuutoksen myötä Arktisen alueen hyödynnettävyys on jatkuvasti parantunut. Tämä on lisännyt tarvetta kehittää alueelle sää-, meri- ja jääpalveluja merenkulun ja muun toiminnan turvallisuuden takaamiseksi. Helsingin kokouksessa laaditaan maiden kesken suunnitelma myös tähän liittyen.

Suomi on sääalan suurvalta

WMO:n pääsihteeri Michel Jarraud antaa tunnustusta Suomelle, joka on ollut mukana jakamassa osaamistaan ja henkilöresurssejaan auttaakseen vähemmän kehittyneitä maita sää- ja ilmastopalveluiden kehittämisessä.
”Suomella on hyvin keskeinen rooli koko maailman ilmatieteessä. Suomen alan tieteellinen ja palveluosaaminen edustavat maailman huipputasoa. Esimerkiksi suomalainen Vaisala Oyj on maailmanmarkkinajohtaja säälaitealalla”, Michel Jarraud sanoo.
Suomen Ilmatieteen laitos tukee alansa sisarlaitosten kehittymistä kaikkialla maailmassa konsultointi- ja kehityshankkeissa. Euroopassa Suomella on ollut merkittävä rooli esimerkiksi entisten Neuvostoliiton maiden ilmatieteen laitosten kehittämisessä. Lisäksi Ilmatieteen laitos on keskeinen toimija sekä EU:n sää- ja ilmastoalan tutkimushankkeissa.

Ilmatieteen laitos on vienyt osaamistaan ja toimintamallejaan eri puolille maailmaa kehitysyhteistyöprojektien avulla. – Tänä vuonna Ilmatieteen laitoksella on käynnissä 23 kansainvälistä hanketta, joissa edunsaajana yhteensä 58 maata, kertoo yksikön päällikkö Harri Pietarila. Rahoittajia ovat ulkoasiainministeriön lisäksi mm. Maailman Pankki, Aasian kehityspankki, EU, WMO sekä erimaiden omat kansalliset rahoitusinstrumentit.

Hankkeiden kautta Ilmatieteen laitos pyrkii parantamaan kansallisten sää- ja ilmastopalveluiden tasoa ja kestävää kehitystä ja tätä kautta turvaamaan väestön turvallisuuden ja talouden kehityksen edellytykset. Tyypillisessä hankkeessa keskitytään ennakkovaroitustoiminnan kehittämiseen, sisältäen koulutusta ja yhteistyötä sää- ja ilmastohavaintojen, tietoliikenteen, numeeristen mallien, datan käsittelyn, ennustustoiminnan, varoitusten räätälöinnin ja lopulta varoitusten vaikuttavuuden kehittämiseksi. Kansainvälisiin hankkeisiin ja kehitysyhteistyöhön osallistuu Ilmatieteen laitoksen kokeneita erikoisasiantuntijoita lähestulkoon kaikilta laitoksen osaamisalueilta.

WMO koostuu kuudesta alueyhteisöstä

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n Regional Association VI kattaa laajan alueen Islannista Kazakstaniin ja Huippuvuorilta Syyrian alueelle. Jäsenmaiden kulttuurit ja talous ovat erilaisia. Toimintamahdollisuudet ovat maissa hyvin erilaiset ja edes kaikilla eurooppalaisilla jäsenillä ei ole mahdollisuutta vastata tämän päivän tarpeisiin ja odotuksiin. Näiden syiden takia yhteistyön vahvistaminen on tärkeää maiden välillä. Kokouksessa etsitään mahdollisuuksia lisätä yhteistyötä ja selvitä tärkeistä tehtävistä taloudellisesti haasteellisena aikana.

Maailman ilmatieteen järjestö WMO on YK:n alainen erityisjärjestö johon kuuluu 189 jäsenmaata ja aluetta. WMO:n tavoitteena on huolehtia ensisijaisesti siitä, että jäsenvaltioilla on parhaat tekniset ja materiaaliset mahdollisuudet hoitaa viranomaisvelvoitteena oleva sääpalvelu ja siihen liittyvä varoitustoiminta.

Sep 09

Ilmatieteenlaitos: Sää viilenee alkaneella viikolla

DSC02675

Kuva: Kerttu Vali/Victoria Media 

Kesäisen lämpimät säät päättyvät ainakin toistaiseksi. Ilmatieteen laitoksen mukaan tiistaina 20 asteeseen päästään vain länsirannikolla. Loppuviikkoa kohti sää viilenee koko maassa.

Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin mukaan mistään lämpötilan romahduksesta ei ole kuitenkaan kyse. Lämpötilat pysyvät parinkymmenen asteen tuntumassa. Kesäsäät eivät välttämättä ole vielä ohi kokonaan, sillä tilastojen valossa syyskuun loppupuolellakin voidaan päästä 20 asteeseen.

Sep 05

Ilmatieteen laitos: Kesäinen sää jatkuu viikonloppuna

Viikonloppuna päästään suuressa osassa maata nauttimaan kesäisestä säästä. Ilmatieteen laitoksen mukaan lämpötila nousee loppuviikolla yli 20 asteen todennäköisimmin eteläisessä ja läntisessä Suomessa.

Aurinkoinen ja lämmin sää näyttäisi jatkuvan ainakin tiistaihin saakka. Ennusteen mukaan lämmöstä päästään nauttimaan ainakin Oulun korkeudelle saakka, mutta pohjoisimmassa Suomessa mittari jää alemmas. Öisin lämpötilat laskevat koko maassa kymmenen asteen tuntumaan tai sen alapuolelle.

Ilmatieteen laitoksen Ilmastokeskuksesta kerrotaan, että yli 20 asteen lämpötiloja mitataan syyskuun alussa jossain päin Suomea noin kahtena vuonna kolmesta.

– On melko tavanomaista, että tuollaisia lämpötiloja on, sanoo meteorologi Ville Siiskonen.

Sep 03

VTT ilmastonmuutoksesta: Torjuntatoimien viivyttely tulee kalliiksi

Carbon Dioxide

Ilmaston lämpenemisen ja sen seurausvaikutusten ennakointiin liittyy paljon epävarmuutta. Tutkijat pitävät muutokseen liittyviä riskejä suurina, mutta eivät pysty arvioimaan tarkasti, miten herkästi lämpötila reagoi hiilidioksidipitoisuuksien muutoksiin. Epävarmuuden takia lämpenemisen hillitsemiseen tähtääviä toimia pitäisi kiihdyttää eikä hidastaa, sanoo VTT:n tutkija Tommi Ekholm, joka on mallintanut ilmastonmuutoksen torjunnan kustannuksia tuoreessa väitöstutkimuksessaan.

Ekholmin laskelmien mukaan ilmastonmuutoksen hillitseminen kahteen asteeseen vaatisi maailmanlaajuista päästökauppaa ja noin 20 euron hintaa yhtä CO2-tonnia kohti vuonna 2020. Nykyiset päästökauppajärjestelmät ovat alueellisia, ja esimerkiksi EU:n päästökaupassa hinta oli alimmillaan 4-5 euroa tonnia.

”Vuosisadan lopulla hintojen pitäisi nousta jo reippaasti satasen yläpuolelle”, Ekholm sanoo.

Ekholmin mukaan kyse on riskien hallinnasta: Torjuntatoimet tulevat todennäköisesti halvemmaksi, jos ne aloitetaan heti. Jos ilmastonmuutoksen herkkyys osoittautuu konsensusennustetta pienemmäksi, toimia voidaan loiventaa. Mutta jos herkkyys osoittautuu arvioitua suuremmaksi, välttämättömien päästövähennysten hinta voi nousta lyhyellä aikavälillä sietämättömän suureksi.

”Pahimmassa tapauksessa CO2-tonnin hinta voisi nousta jopa 1000 euroon. Tämän skenaarion todennäköisyys on muutamien prosenttien luokkaa. Se ei ole suuri riski, mutta ei myöskään marginaalinen.”

Tommi Ekholm vertaili, millä keinoilla päästöjä voidaan maailmanlaajuisesti vähentää kustannustehokkaasti. Hänen mukaansa edullisimmat vähennykset saadaan sähköntuotannossa, tyypillisimmillään, kun hiilivoimaa korvataan tuulivoimalla. Toiseksi tehokkainta on päästöjen vähentäminen teollisuudessa, polttoaineita vaihtamalla ja energiatehokkuutta parantamalla. Muilla sektoreilla, kuten liikenteessä tai maataloudessa, vähennyskeinot ovat vasta kehitteillä. Tämän takia niiden aiheuttamat kustannukset ovat selvästi suuremmat kuin sähköntuotannossa tai teollisuudessa.

VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. VTT:llä työskentelee 3100 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 290 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.

Sep 02

Ilmatieteen laitos – Kesä erityisesti Lapissa pitkä ja lämmin

DSC02826

Kuvaaja: Kerttu Vali / Victoria Media

Kesä oli koko maassa keskimääräistä lämpimämpi, Lapissa jopa harvinaisen lämmin. Kuukasista kesäkuu ja elokuu olivat tavanomaista lämpimämpiä, heinäkuu keskimääräinen.

Ilmatieteen laitoksen mukaan elokuun keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Lämpötila vaihteli eteläisten ja lounaisten rannikkoalueiden runsaasta 17 asteesta Käsivarren Lapin vajaaseen 13 asteeseen. Suurin poikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta oli pohjoisimmassa Lapissa, jossa oli runsaat kolme astetta tavanomaista lämpimämpää. Pienimmät poikkeamat olivat maan länsiosassa, jossa oli vajaan asteen tavanomaista lämpimämpää.

Kuukauden korkein lämpötila 28,6 astetta mitattiin Nurmijärvellä 7. elokuuta ja alin lämpötila -2,5 astetta Vaalan Pelsossa kuukauden viimeisenä päivänä. Hellepäiviä oli kaikkiaan 9 kappaletta eli saman verran kuin keskimäärin elokuussa. Viimeinen hellepäivä koettiin elokuun 9. päivänä, jolloin Lappeenrannassa saavutettiin nipin napin helleraja, 25,1 astetta.

Kuukauden sademäärässä oli selvä jakautuma maan eri osien välillä. Maan etelä- ja itäosassa satoi selvästi enemmän kuin maan länsi- ja pohjoisosassa. Vähiten satoi Lapissa, jossa sademäärä jäi paikoin alle 40 millimetriin. Sen sijaan itäiseltä Uudeltamaalta Keski-Suomen eteläosaan ulottuvalla vyöhykkeellä sekä paikoin Pohjois-Karjalan pohjoisosassa sademäärä kohosi yli 100 millimetriin, paikoin yli 120 millimetriin. Määrä on lähes puolitoistakertainen määrä pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna.

Yksittäisistä havaintoasemista eniten satoi Joutsassa, jossa sadetta kertyi 164 millimetriä. Vähiten eli 15 millimetriä satoi Kittilän kirkonkylässä. Kuukauden alkupuolella mitattiin maan etelä- ja itäosassa paikoin suuria vuorokautisia sademääriä. Suurin vuorokausisade 63,7 millimetriä mitattiin Asikkalan Urajärvellä 14. päivänä.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesä oli lämmin. Kesäkuukausien eli kesä-elokuun keskilämpötila vaihteli maan kaakkoisosan runsaasta 17 asteesta Käsivarren Lapin vajaaseen 13 asteeseen. Keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi poikkeaman ollessa suurempi maan itä- ja pohjoisosassa kuin maan länsiosassa. Suurin poikkeama, runsaat 2 astetta oli Pohjois-Lapissa ja pienin poikkeama, vajaa aste länsirannikolla.

Yksittäisten kuukausien keskilämpötilat olivat melko lähellä toisiaan. Kesäkuu ja elokuu olivat tavanomaista lämpimämpiä, kun taas heinäkuun keskilämpötila oli lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Keski- ja Pohjois-Lapissa kesä oli jopa harvinaisen lämmin, eli näin lämmin kesä toistuu siellä keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Esimerkiksi Utsjoen Kevolla on lämpimämpi kesä koettu viimeisen 50 vuoden aikana ainoastaan vuonna 1972. Suurimmassa osassa maata on 2000-luvulla lämpimämpi kesä ollut vuosina 2002, 2006, 2010 ja 2011. Terminen kesä oli ehtinyt alkaa jo toukokuussa koko maassa, kun se tilastollisesti alkaa Pohjois-Lapissa vasta kesäkuun loppupuolella. Toisaalta terminen syksy ei ollut alkanut elokuun lopussa vielä missään päin maata, vaikka se tilastollisesti alkaa lähes koko Lapissa elokuun loppuun mennessä. Termisestä kesästä onkin tulossa Lapissa tänä vuonna harvinaisen pitkä.

Kesän korkein lämpötila 32,4 astetta mitattiin Liperin Tuiskavanluodolla kesäkuun 26. päivänä ja alin lämpötila -2,7 astetta Pyhäjärven Ojakylässä kesäkuun 13. päivänä. Hellepäiviä oli toukokuussa ja elokuussa 9 kappaletta sekä kesäkuussa ja heinäkuussa 17 kappaletta. Touko- ja kesäkuussa hellepäiviä oli selvästi tavanomaista enemmän, kun taas heinä- ja elokuussa niitä oli tavanomainen määrä. Havaintoasemista eniten hellepäiviä oli touko-elokuussa Salon Kärkässä, Kouvolan Utissa ja Kouvolan Anjalassa, joissa kussakin oli 25 hellepäivää.

Kesän sademäärässä oli suuria alueellisia eroja. Vähiten satoi maan lounaisosassa sekä Itä- ja Pohjois-Lapissa, jossa sademäärä jäi monin paikoin alle 125 millimetrin, mikä on kolmanneksen alle pitkäaikaisen keskiarvon. Sen sijaan maan itä- ja keskiosassa sademäärä kohosi yleisesti tavanomaista suuremmaksi, paikoin yli 250 millimetrin. Havaintoasemista eniten satoi Alajärven Möksyssä, jossa kolmen kuukauden sademäärä oli 363 mm. Pienin sademäärä 85 mm mitattiin Inarin kirkonkylässä. Auringonpaistetunteja oli kesä-elokuussa suurimmassa osassa maata jonkin verran tavanomaista vähemmän. Eniten paistoi Kuopiossa, jossa paistetunteja kertyi noin 700.

Ukkoskausi painottui vahvasti kesäkuuhun. Eniten salamoi maan länsiosassa. Elokuun loppuun mennessä Suomeen kertyneet 114 000 maasalamaa ovat hieman alle pitkäaikaisen keskiarvon (138 000). Syyskuussa voi vielä esiintyä merkittäviäkin ukkosia. Eniten ukkosti kesäkuun 27. päivänä, jolloin paikannettiin noin 28 500 maasalamaa.

Lisätietoja:

Elokuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/elokuu
Kesän säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/kesa-2013

Aug 30

Ilmatieteen laitos – Ukkoskauden huippu kesäkuussa

Elokuun loppuun mennessä Suomessa on havaittu 114000 maasalamaa, mikä on hieman alle keskiarvon

Tänä vuonna ukkoskausi painottui vahvasti kesäkuuhun. Eniten salamoi maan länsiosissa. Elokuun loppuun mennessä Suomessa on havaittu 114000 maasalamaa, mikä on hieman alle keskiarvon (138000). Syyskuussa voi vielä esiintyä merkittäviäkin ukkosia.

Syksyn lähestyessä viilenevä sää kääntää myös ukkosten esiintymisen laskuun. Ilmatieteen laitoksen mukaan tänä vuonna runsaimpien ukkosten pääpaino sijoittui kesäkuuhun ja etenkin sen loppupuolelle. Kesäkuun huima salamamäärä, runsaat 79000, on yli kaksinkertaisesti kesäkuun pitkän jakson keskiarvon (36000). Kesäkuun ukkoset huipentuivat 27.6., jolloin Ilmatieteen laitoksen salamanpaikannin havaitsi jopa 28 000 maasalamaa (kuva 1). Määrä on suurin vuorokausiarvo 2000-luvulla.

ilma1

Kuva 1: Paikannetut salamat 27.6. Värit vaihtuvat tunneittain.

Heinäkuu on tilastojen valossa salamarunsain kuukausi, mutta vuonna 2013 kuun salamamäärä (18500) jäi kolmasosaan keskimääräisestä (60000). Elokuussakin salamoi vain vajaa kolmanneksen (8800) kuun keskimäärästä (30000). Vuoden salamakertymä oli siis pitkälti kesäkuun ansiota.

Länsiosissa ukkostaa eniten

Kuvassa 2 on esitetty maasalamatiheys eli salamoita sadalla neliökilometrillä ajalle 1.1. – 29.8.2013. Runsaimmin salamoi maan länsiosissa sekä paikoin Hämeessä ja Pirkanmaalla. Vuonna 2013 paikallisesti suuria salamatiheyksiä esiintyi mm. Padasjoella (128 maasalamaa neliökilometrillä, Lammilla (111) sekä Kuortaneella (104).

ilma2

Kuva 2: Maasalamatiheys 1.1.-30.8.2013. Yksikkönä on maasalamoita sadalla neliökilometrilla.

Ukkosten painottuminen maan länsiosiin on ollut yleinen piirre 2000-luvulla, vaikkakin vuosivaihtelua esiintyy. Syynä ukkosten runsauteen on luultavasti se, että lounaasta saapuvien voimakkaiden ukkosten reitti kulkee usein näiden alueiden yli. Myös Pohjanlahdelta mantereelle kesällä puhaltava merituuli voi joissakin tapauksissa edesauttaa ukkospilvien muodostumista törmätessään vastakkaisesta suunnasta puhaltavaan perusvirtaukseen.

Syksyllä äänettömiä välähdyksiä

Syyskuussa ukkosten esiintyminen vähenee, vaikka koviakin ukkosia voi vielä esiintyä, jos säätyyppi sen sallii. Syksyllä ukkosten esiintyminen painottuu merialueille, koska laaja vesialue säilyttää lämpönsä pitkälle syksyyn. Syksyn pimeinä iltoina ukkoset ovatkin ehkä näyttävimmillään, ja kaukana merellä esiintyvän yöllisen ukkosen välähdykset saattavat näkyä äänettöminä elosalamoina ja kalevantulina kauas mantereellekin.

Aug 28

Ilmatieteen laitos – Pimenevät yöt tuovat revontulet jälleen esiin

moussette_aur16jul1_fullCredit & Copyright: Philippe Moussette (Obs. Mont Cosmos)

Puolen yön tuntumassa 22 – 23. elokuuta nähtiin syyskauden ensimmäiset revontulet eri puolilla maata.

Magneettinen häiriöisyys oli maltillista, mutta vihreää loimua nähtiin siitä huolimatta aina Helsingissä asti. Tällä hetkellä auringon aktiivisuustaso on kuitenkin matala. “Kesällä on liian valoisaa revontulihavainnoille. Revontulien näkemisen edellytys on riittävä pimeys ja mahdollisimman pilvetön taivas. Aivan pohjoisimmassa Suomessa revontulia on vielä vaikea nähdä, koska yöt ovat niin valoisia”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Noora Partamies. Jo elokuun lopulla aurinko laskee Sodankylässäkin muutamiksi tunneiksi horisontin alapuolelle, jolloin revontulia on mahdollista havaita. Etelässä yöt ovat pidempiä, mutta keskimäärin revontulia nähdään vain harvoin.

Videokuvaa elokuun revontulista Ilmatieteen laitoksen Kumpulan toimipisteen katolta

Alkusyksy ovat tilastollisesti edullisinta aikaa revontulien esiintymisille. Kevät- ja syyspäiväntasausten tuntumassa Maan magneettikenttä on otollisessa asennossa ja auringonpurkausten tuottamat epätasaisuudet aurinkotuulessa pääsevät tehokkaammin vuorovaikuttamaan Maan lähiavaruuden kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos Auringon pinnalla esiintyy purkauksia näihin vuodenaikoihin, on magneettisten myrskyjen todennäköisyys Maassa hieman normaalia suurempi. Magneettisten myrskyjen aikaan revontulia voidaan havaita Etelä-Suomea myöden.

http://ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-revontulista

Aug 15

Ilmatieteen laitos: Rankat kuurosateet väistyvät vähitellen

Kovia kuurosateita on perjantaiksi luvassa enää maan itäosiin. Sadekuurot ovat tänään olleet maltillisempia kuin alkuviikosta, jolloin vettä satoi paikoin useita kymmeniä millimetrejä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan näin rankkoja kuurosateita ei ole elokuussa ollut lähes kymmeneen vuoteen. Vuonna 2004 rankat sadekuurot aiheuttivat Etelä-Suomessa jopa tulvia.

– Nämä torstain kuurot olivat sellaisia kohtalaisia kesäkuuroja, luonnehtii päivystävä meteorologi Hannu Valta.

Vielä lauantaina luvassa on reippaita sateita. Alkuviikosta sää vähitellen selkenee koko maassa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan sää säilyy elokuisen epävakaana. Pienistä kuuroista huolimatta lämpötila voi nousta maan eteläosissa yli 20 asteen.

Aug 15

Kuurosateita luvassa lähes koko maahan

Sadekuuroihin on syytä varautua tänään lähes koko maassa. Ilmatieteen laitoksen mukaan yhtenäistä isoa saderintamaa ei tällä hetkellä ole, vaan sateet tulevat alas pienempinä kuuroina ympäri maata.

Sadevaroituksia ei ole annettu, mutta osa kuuroista voi olla voimakkaita.

Sää alkaa vähitellen selkiytyä maan lounaisimmista osista lähtien, mutta etenkin Itä-Suomessa sateet voivat jatkua iltaan asti.

Aug 14

Elokuussa on satanut jo enemmän kuin koko kuussa yleensä

Elokuun alkupuolella on mittausten mukaan satanut monin paikoin enemmän kuin keskimäärin koko elokuussa, kertoo Ilmatieteen laitos.

Eniten on satanut Joutsassa, jossa kuun aikana on satanut 130 millimetriä.

Sen sijaan maan pohjoisosassa ja monin paikoin maan länsiosissakin sateet ovat olleet niukkoja. Tähän mennessä vähiten on satanut Torniossa. Siellä sadetta on tullut vain 1,4 millimetriä.

Tilastollisesti elokuu on vuoden sateisin kuukausi. Elokuun keskimääräinen sademäärä on maan etelä- ja itäosassa 70–90 millimetriä ja länsi- ja pohjoisosassa 50–70 millimetriä.

Eilen ja tänään maan eteläosassa on satanut harvinaisen runsaasti. Runsaimmin on satanut Helsingin Kaisaniemessä. Sadetta on kertynyt 43,3 millimetriä. Yli 20 millimetrin sademääriä on mitattu useilla paikkakunnilla.