Nov 12

Ilmatieteen laitos – Suomen ilmassa vain vähän saasteita

EEA-Report_9-2013_Air-quality_in_Europe

Ilmansaasteiden määrät ovat monin paikoin Euroopassa edelleen vaarallisen korkeat, ilmenee Euroopan ympäristöviraston (EEA) vuosittaisesta raportista.

Suomessa ja muissa pohjoismaissa ilmansaasteiden määrät ovat kuitenkin Manner-Eurooppaa matalammat.

EEA arvioi, että suurimman riskin eurooppalaisille aiheuttavat pienhiukkaset (PM2.5) erityisesti kaupunkialueilla. EU:n kaupunkiväestöstä jopa lähes joka kolmas asuu alueilla, joissa pienhiukkasten pitoisuus ylittää ihmisten terveyden suojelemiseksi asetetun EU:n raja-arvon. Ilmatieteen laitoksen kunnilta kokoamien ilmanlaadun seurantatietojen mukaan Suomessa vuonna 2012 tämä raja-arvo ei ylittynyt missään. Pienhiukkasten pitoisuudet alittivat kaikilla mittauspaikoilla jopa Maailman terveysjärjestön WHO:n asettaman huomattavasti tiukemmansuosituksen. Euroopan kaupunkiväestöstä vain kymmenesosa nauttii näin puhtaasta ilmasta.

Suomessa vuosi 2012 oli varsin tavanomainen ilmanlaatuvuosi eikä merkittäviä laaja-alaisia kaukokulkeutumisepisodeja esiintynyt.

64324263545237

Pienhiukkaset aiheuttavat hengitysvaikeuksia

Pienhiukkaset ovat haitallisia ihmisille, sillä mikroskooppisen pieninä ne voivat tunkeutua hengitysilman mukana keuhkoihin ja jopa verenkiertoon asti ja voivat aiheuttaa muun muassa hengitysvaikeuksia sekä hengitys- ja sydänsairaiden ennenaikaisia kuolemia.

Vähän suuremmatkin hiukkaset voivat kulkeutuvat hengitysilman mukana ihmiseen, mutta takertuvat yleensä ylempiin hengitysteihin. Niinpä niitä ei pidetä aivan yhtä haitallisina ihmisen terveydelle. Etenkin keväisin Suomessa kaupunkilaisia vaivaava katupöly on kooltaan tätä suurempaa hiukkasta (ns. hengitettävät hiukkaset PM10). Keväisin pahimpaan katupölyaikaan Suomen kaupungeissa mitataan muutaman viikon ajan huomattavan korkeita PM10- pitoisuuksia. Tämä kohonneiden pitoisuuksien kausi jää kuitenkin niin lyhyeksi, että vuositasolla näiden suurtenkaan hiukkasten raja-arvot eivät ylity Suomessa kuin joissakin yksittäisissä poikkeustapauksissa.

Alailmakehän otsonin tiukentuvat rajat ylittyvät Suomessakin

Hiukkasten jälkeen haitallisimpana ilmansaasteena pidetään alailmakehän otsonia. EU:n tasolla noin 20 % kaupunkiväestöstä altistuu otsonin tavoite-arvon ylittävälle pitoisuudelle. Otsonia muodostuu maanpinnan tasolla auringonvalon vaikutuksesta muista saasteista. Suomessa ja muissa pohjoismaissa ilmasto ei ole otollinen otsoninmuodostukselle eikä otsonin nykyisen tavoitearvon ylityksiä meillä esiinny. Pitkällä tähtäimellä nykytilanne otsonin suhteen ei kuitenkaan ole riittävän hyvä, sillä tulevien, nykyistä tiukempien otsonisäännösten ylityksiä tapahtuu Suomessakin.

Liikenne ja teollisuus aiheuttavat hyvin paikallisia ongelmia Suomessa

Liikenteestä peräisin olevat korkeat typpidioksidipitoisuudet (NO2) ovat suurten kaupunkikeskustojen ongelma. EU:ssa noin 13 % koko kaupunkiväestöstä altistuu terveydelle haitalliselle NO2-pitoisuustasolle. Suomessa raja-arvotason ylittäviä NO2-pitoisuuksia esiintyy vain Helsingin keskustan vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Helsinki pyrkii alentamaan myös katukuilujen NO2-pitoisuudet alle raja-arvotason vuoden 2015 alkuun mennessä.

Teollisuuden pistepäästöjen vuoksi hengitysilman arseenipitoisuuden tavoitearvo ylittyi vuonna 2012 Harjavallan Kalevassa sekä bentso(a)pyreenin tavoitearvo Raahen Lapaluodossa. Arvioiden mukaan vuonna 2012 Harjavallassa kohonneelle pitoisuudelle altistui noin 200 henkilöä ja Raahessa noin 1500 henkilöä. Pitoisuudet tulisi saada alenemaan tavoitearvon alle kuluvan vuoden aikana.

Ilmatieteen laitos kerää vuosittain Suomen ilmanlaadun seurantatiedon kunnilta ja teollisuudelta ympäristöministeriön toimeksiannosta. Mittaustiedoista lasketaan EU:n mukaiset raja-arvojen valvontaan liittyvät tilastot ja tiedot toimitetaan edelleen EU:n komissiolle. Varsinaiset mittaustiedot lähetetään Euroopan ympäristövirastoon, joka vuosittain tuottaa euroopanlaajuisia yhteenvetoja ja tilastoja.

EEA:n raportti: Air quality in Europe – 2013 report: http://www.eea.europa.eu/publications/air-quality-in-europe-2013

EEA:n tiedote: http://www.eea.europa.eu/media/newsreleases/air-pollution-still-causing-harm
Ilmanlaatuportaali:http://www.ilmanlaatu.fi/tarkistetut_tulokset/vuositilastot/2012/vuosi_2012.php

Nov 11

PwC: Ilmastobudjetti paukkuu

low-carbon-economy-index-2013

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) vuoteen 2100 budjetoima hiilidioksidipäästömäärä uhkaa ylittyä jo seuraavan 21 vuoden aikana eli vuoteen 2034 mennessä. Tiedot ilmenevät PwC:n tekemästä vuosittaisesta ilmastotutkimuksesta Low Carbon Economy Index.

IPCC:n viidennen ilmastotieteen arviointiraportin pahin uhkakuva on ilmaston lämpeneminen neljällä Celsius-asteella vuoteen 2100 mennessä. PwC:n tutkimus osoittaa, että juuri tähän suuntaan olemme menossa, jollei asioihin puututa kovalla kädellä pikaisesti.

PwC:n tutkimuksessa analysoidaan hiilidioksidipäästöjen määrää suhteutettuna bruttokansantuotteisiin. Tutkimuksen tavoitteena on määritellä tarvittava päästövähennyksen määrä, jotta ilmasto lämpenisi korkeintaan 2 °C vuoteen 2100 mennessä. Budjetoitua suuremmat päästömäärät lisäävät vaarallisen suurta ilmaston lämpenemisen mahdollisuutta eli maapallonkeskilämpötilan kasvua yli kahdella asteella.

”Viime vuoden vastaavassa tutkimuksessa kysyttiin, onko liian myöhäistä rajoittaa ilmaston lämpeneminen kahteen Celsius-asteeseen. Tämän vuoden tulosten perusteella näyttää siltä, että kysymys on muuttunut toteamukseksi”, PwC Suomen yritysvastuun palveluista vastaava partneri Sirpa Juutinen sanoo.

Energiankulutus keskittyy yhä fossiilisiin polttoaineisiin

Sääntely ja matalan hiilidioksidipäästön teknologiat eivät ole toistaiseksi onnistuneet rikkomaan uuden talouskasvun ja hiilidioksidipäästöjen kasvun välistä kytköstä globaaleilla markkinoilla. Maailman energiankulutus keskittyy edelleen ennen kaikkea fossiilisiin polttoaineisiin.

Viimeisen viiden vuoden aikana hiilidioksidin vähennystä on tapahtunut maailmanlaajuisesti keskimäärin 0,7 % vuosittain. Luku on murto-osa siitä 6 %:n vähennyksestä, joka tarvittaisiin joka vuosi vuoteen 2100 saakka ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi.

Liuskekaasuvarantojen käyttöönoton mahdollistanut vesisärötys (fracking) on onnistuneesti pienentänyt Yhdysvaltojen päästöjä, mutta samalla Yhdysvalloissa tarjolla olevan halvan kaasun määrä on laskenut hiilihintoja ja täten lisännyt hiilen kulutusta muualla, myös EU:ssa.

”Yhdysvaltain liuskekaasubuumi on laskenut kivihiilen hintaa, mikä näkyy merkittävänä hiilen kulutuksen kasvuna Suomessakin. Uusiutuvien energiamuotojen parantuneesta saatavuudesta huolimatta niiden osuus kulutuksesta on edelleen hyvin pieni – ja hyvä vaikutus jää huolestuttavasti kasvaneen hiilen kulutuksen varjoon”, Juutinen toteaa.

Kivihiilen käyttö on lisääntynyt Suomessa Tilastokeskuksen mukaan viimeisen vuoden aikana 47 %.

Vuoden 2015 ilmastoneuvotteluilta odotetaan paljon

Jotta pääsisimme tasolle, jonka IPCC määrittelee ”turvalliseksi” määräksi hiilidioksidia ilmakehässä, meidän tulisi puolittaa hiilidioksidipäästöt suhteutettuna bruttokansantuotteeseen seuraavan kymmenen vuoden kuluessa ja saada kulutuksemme pienennettyä yhteen kymmenesosaan nykytilasta vuoteen 2050 mennessä. Vuoteen 2100 mennessä maailman energiankulutuksen tulisi käytännössä olla hiilidioksidipäästövapaata, jotta tavoitteissa pysyttäisiin.

”Monia eri vaihtoehtoja, kuten biopolttoaineita ja energiatehokkuutta on tarjottu vaihtoehdoiksi erottaa talouskasvu ja hiilidioksidipäästöjen kasvu toisistaan, mutta toistaiseksi on ollut kannattavampaa käyttää enemmän päästöjä synnyttävää energiaa. Asiantuntijoiden katseet ovat kohdistuneet vuoden 2015 ilmastoneuvotteluihin, joilta odotetaan sitovaa ilmastosopimusta sekä energiatehokkuuteen ja teknologiakehitykseen tähtääviä kannustimia”, Sirpa Juutinen sanoo.

PwC:n energiantuotannon analyysin mukaan:

a) Vesisärötys on herättänyt erittäin suurta kiinnostusta ympäri maailmaa, mutta suurin osa vesisärötyksestä rajoittuu kuitenkin toistaiseksi Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloissa tarjolla olevan halvan kaasun määrä on laskenut hiilihintoja ja täten lisännyt hiilen kulutusta muualla, myös EU:ssa. Samalla avainasemassa olevien tuottajamaiden keskuudessa kasvaa huoli hiilivuodosta.

b) Iso-Britanniassa hiilivoimalla tuotetun sähkön osuus nousi. Vuonna 2011 maan sähköstä 30 % tuli hiilestä, kun vuonna 2012 luku oli jo 39 %. Kaasun käyttö puolestaan väheni Iso-Britanniassa samassa suhteessa: 40 % vuonna 2011 ja 28 % vuonna 2012.

c) Kiina on lähes kolminkertaistanut hiilikulutuksensa vuoden 2000 jälkeen ja vuodesta 2007 kulutus on lisääntynyt jo 4 %. On kuitenkin huomioitava, että Kiinassa kaikki kulutus on kasvanut, myös uusiutuvien energiamuotojen käyttö. Peräti kaksi kolmasosaa maailman uusiutuvien energiamuotojen kasvusta vuoden 2007 jälkeen on Kiinan kulutusta.

d) Eurooppa investoi uusiutuvaan energiaan vuosina 2008–2012 yhtä paljon kuin USA, Kiina ja Intia yhteensä. Suurin osuus maailman aurinkosähkökapasiteetista on edelleen EU:n alueella.

e) Ranska johtaa G20-tilastoja absoluuttisella hiilidioksidi-intensiteetillä mitattuna. Hyvä sijoittuminen johtuu maan ydinvoimapolitiikasta, sillä Ranska saa 75 % sähköstään ydinvoimasta.

Taustatietoa:

PwC:n Low Carbon Economy Index -raportissa lasketaan, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjen tulisi laskea maailmanmarkkinoilla, jotta ilmaston lämpeneminen jäisi vain 2 asteeseen. Vuonna 2013 Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC) julkisti viidennen arviointiraporttinsa, joka sisälsi hiilidioksidibudjetin loppuvuosisadalle. Raportissa IPCC arvioi tarvittavia toimenpiteitä, joiden avulla maapallon olisi mahdollista rajoittaa lämpeneminen 2 °C:een.

Vuonna 2008 PwC:n Low Carbon Economy Index -tutkimus arvioi, että talouskasvun säilyttäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen 2 asteeseen vaatisi 3,5 % vuotuista hiilidioksidi-intensiteetin parannusta, eli hiilidioksidipäästöjen vähentämistä suhteutettuna bruttokansantuotteeseen. Tätä arviota seuraavan neljän vuoden aikana päästöjä ei koskaan onnistuttu pienentämään 0,7 % enempää. Vuoteen 2012 mennessä, saman ennusteen toteutumisen laskettiin vaativan jo 5,1 % vuotuista pienennystä ja taso pitäisi ylläpitää vuosisadan loppuun asti. Tänä vuonna luku on jo 6 %.

low-carbon-economy-index-2013(pdf)

Nov 11

Ilmatieteen laitos – Mustahiilen arktisista ilmastovaikutuksista kertova sivusto avattu

MACEB - HOME - Google Chrome_2013-11-11_12-23-18

Uudella www.maceb.fi -sivustolla annetaan tietoa mustahiilestä.

Sivusto kertoo sen päästölähteistä, hillitsemiskeinoista ja vaikutuksesta ilmastoon maailmanlaajuisesti, erityisesti Euroopassa ja arktisella alueella.

Sivuilla esitellään tietoa ja mallinnustuloksia mustahiilen sekä muiden lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien yhdisteiden, orgaanisen hiilen ja rikkidioksidin päästöistä, pitoisuuksista ja vaikutuksista. Näitä sivuston käyttäjä voi tarkastella karttoina nykytilassa sekä kehitystä tulevaisuudessa vuosina 2020 ja 2030. Sivusto on pääosin englanninkielinen ja sisältää lisäksi suomenkielistä tietoa ilmastovaikutuksista sekä projektin tuloksista.

Mustahiilellä on ilmastoa lämmittävä vaikutus

Mustahiilellä eli nokihiukkasilla on ilmastoa lämmittävä vaikutus, mutta sillä on hiilidioksidia paljon lyhyempi viipymäaika ilmakehässä. Nokihiukkasten tiedetään myös olevan terveydelle haitallisia, ja niiden arvioidaan aiheuttavan muiden pienhiukkasten kanssa miljoonia ennenaikaisia kuolemia vuosittain.

Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa suurimmat mustahiilen lähteet ovat kotitalouksien pienpoltto ja liikenne. Kehitysmaissa päästöjä aiheuttaa myös kiinteiden polttoaineiden poltto ruoanlaitossa. Tärkeitä päästölähteitä ovat lisäksi perinteiset koksin ja tiilen valmistusuunit.

Tulevaisuudessa mustahiilen pitoisuudet pienenevät Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Kiinassa nykyisen ilmansuojelupolitiikan ja -lainsäädännön ansiosta. Sen sijaan pitoisuuksien arvioidaan kasvavan huomattavasti Intiassa sekä laajoilla alueilla Afrikassa.

Sivusto on kolmevuotisen MACEB-projektin (Arktisen alueen lämpenemisen hillitseminen kontrolloimalla Euroopan mustan hiilen emissioita) yksi päätuotteista. Projekti jatkuu vuoden 2013 loppuun. Hankkeeseen osallistuvat Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus SYKE, Helsingin yliopisto ja International Institute for Applied System Analysis (IIASA) Itävallasta. Projektia rahoittaa EU:n Life09+ -ohjelma (LIFE09 ENV/FI/000572).

Ilmatieteen laitoksella järjestetään maanantaina 11.11. seminaari, jossa pohditaan toimenpiteitä, joiden avulla voitaisiin vähentää erityisesti Suomen nokipäästöjä. Tilaisuudessa puhuu myös ympäristöministeri Ville Niinistö.

Nov 06

Ilmatieteen laitos – Syysmyrsky oli melko tavanomainen

Havaintojen mukaan myrskyä voidaan luonnehtia melko tavanomaiseksi, sillä vastaavia tuulen nopeuksia mitataan maan etelä- ja keskiosassa keskimäärin muutamia kertoja vuodessa.

Syysmyräkkä riepotteli tiistaina ja keskiviikkona 5. – 6.11 Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta kohti Pohjois-Savoa ulottuvaa aluetta. Kovin hetkellinen puuska mantereella oli 23,3 m/s ja se mitattiin myöhään iltapäivällä Kokemäellä Satakunnassa.

Tuuli yltyi lounaisilla merialueilla paikoin myrskylukemiin. Kovin 10 minuutin keskituulen nopeus oli alustavien tietojen mukaan 26,3 m/s ja se mitattiin Rauman edustalla reilun 40 metrin korkeudella merenpinnasta olevalla tuulianturilla.

Havaintojen mukaan tuulia voidaan luonnehtia melko tavanomaiseksi, sillä vastaavia tuulen nopeuksia mitataan maan etelä- ja keskiosassa keskimäärin muutamia kertoja vuodessa. Roudaton ja varsin märkä maaperä edesauttoi tuulivahinkojen synnyssä.

Merialueiden tuulipäivät: http://ilmatieteenlaitos.fi/tuulitilastot
Marraskuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/marraskuu
Syksyn tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot

Nov 04

Ilmatieteen laitos – Tuulenpuuskat voivat aiheuttaa paikallisia vahinkoja tiistaina

-wind-clipart-6

Maanantaina 4. marraskuuta tehdyn ennusteen mukaan tuuli voimistuu ja vesisateet yleistyvät Etelä-Suomessa tiistaiaamun aikana.

Syvenevä matalapaine liikkuu tiistaina 5.11. läntiseltä Itämereltä Suomen länsirannikolle ja siitä edelleen pohjoiseen. Matalapaineen edellä kaakkoistuuli voimistuu ja vesisateet yleistyvät Etelä-Suomessa tiistaiaamun aikana.

Matalapaineen jälkipuolella lounaistuuli voimistuu ja on maa-alueilla puuskissa ylimmillään noin 20 m/s. Tuulet ovat voimakkaimpia Satakunnasta Pirkanmaan pohjoisosiin ja siitä edelleen kohti Kainuuta ulottuvalla alueella. Märkä maa ja ennustetun kaltaiset puuskat voivat todennäköisesti aiheuttaa puiden kaatumisia ja mm. sähkökatkoksia, mutta vahingot jäänevät melko paikallisiksi. Keskiviikon vastaisena yönä puuskat heikkenevät.
– Pienet muutokset matalapaineen reitissä ja voimistumisessa vaikuttavat suuresti voimakkaimpien puuskien sijaintiin, joten voimassa olevia varoituksia kannattaa seurata, toteaa meteorologi Henri Nyman Ilmatieteen laitoksesta.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Merialueiden tuulipäivät: http://ilmatieteenlaitos.fi/tuulitilastot
Marraskuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/marraskuu
Syksyn tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot

Nov 01

Ilmatieteen laitos – Lokakuu tavanomaista lauhempi ja sateisempi

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuvaaja: Kerttu Vali/Victoria Media

Lokakuussa oli koko maassa tavanomaista lämpimämpää ja suuressa osassa maata myös sateisempaa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston ja Ahvenanmaan vajaasta 10 asteesta Keski- ja Pohjois-Lapin hieman nollan alapuolella oleviin lukemiin. Koko maassa oli tavanomaista lämpimämpää.

Maan lounaisimmassa osassa, Pohjanmaan rannikolla, maan kaakkoisosassa sekä pohjoisimmassa Lapissa poikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta oli runsaan asteen, kun taas Kainuussa sekä Etelä- ja Keski-Lapissa oltiin lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Kuukauden alkupuolella oli lämmintä, ja kuukauden korkein lämpötila, 17,5 astetta, mitattiin Maarianhaminan lentoasemalla Jomalassa 7. lokakuuta. Kuukauden puolivälissä sää kylmeni huomattavasti koko maassa, ja kuukauden alin lämpötila -16,2 astetta mitattiin Sodankylän Lokassa 18. päivänä. Terminen talvi alkoi koko Lapissa tavanomaiseen aikaan kuukauden puolivälissä. Kuukauden lopussa sää lämpeni uudelleen, ja monin paikoin oli ajankohtaan nähden jopa harvinaisen lämmintä.

Tavanomaista sateisempi kuukausi

Kuukausi oli suurimmassa osassa maata tavanomaista sateisempi. Runsaimmin satoi maan etelä- ja itäosassa, jossa kuukauden sademäärä kohosi paikoin yli 80 millimetriin. Maan länsiosassa ja Lapissa satoi vähemmän, Länsi-Lapissa paikoin alle 50 millimetriä. Havaintoasemista sateisinta oli Puolangan Paljakassa, jossa sadetta kertyi 113 millimetriä. Niukimmille sateille jäätiin Ylitornion Meltosjärvellä, jossa satoi vain 32 millimetriä. Suurin vuorokautinen sademäärä 28,1 millimetriä mitattiin Sysmän Joutsjärvellä 17. päivänä. Maan etelä- ja keskiosassa kuukauden alkupuolisko oli kuiva, ja sateet tulivat pääosin vasta kuukauden loppupuoliskolla. Lapissa satoi tasaisemmin.

Lokakuun loppupuolella muodostui Lappiin lumipeite, ja etelämpänäkin satoi monin paikoin ensilumi. Suurin lumensyvyys 33 cm mitattiin 25. päivänä Savukosken Ruuvaojalla. Kuukauden lopussa lunta oli Koillismaalla sekä Keski- ja Pohjois-Lapissa.

Lisätietoja:

Syyskuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu
Syksyn tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot

Oct 29

Ilmatieteen laitos – Suomen merialueilla mitattiin lähes myrskylukemia

Brittein saarilta kohti Baltiaa laajalti vahinkoja aiheuttaneen myrskyn kovimmat tuulet osuivat Suomen eteläpuolelle.

Suomen rannikon edustalla olevilla havaintoasemilla 10 minuutin keskituulen nopeus oli ylimmillään Hangossa 20,2 m/s eli hieman myrskyrajan (21 m/s) alapuolella, mutta Viron merialueilla myrskyraja kuitenkin ylitettiin. Aamuyöstä Pohjoisella Itämerellä merkitsevä aallonkorkeus ylitti 5 metriä, jolloin korkeimmat yksittäiset aallot olivat lähes 9,5 metrisiä.

Hetkelliset puuskat olivat meillä kovimmillaan etelärannikolla 20 m/s tuntumassa, mutta pidemmällä sisämaan puolella tuulet olivat selvästi heikompia. Tuulet olivat voimakkuudeltaan Suomen puolella pitkälti ennustetun kaltaisia.

Myrskymatalapaine toi mukanaan myös runsaita sateita. Etenkin maan eteläosassa 24 tunnin sademäärä oli yleisesti 15–25 millimetriä.

Lisätietoja:

Merialueiden tuulipäivät: http://ilmatieteenlaitos.fi/tuulitilastot
Lokakuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu
Syksyn tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot

Tietoja lähimaiden kovimmista tuulenpuuskista Twitterissä:
https://twitter.com/meteorologit

Oct 28

Ilmatieteen laitos – Myrskymatalapaine saapuu heikentyneenä Suomeen ensi yönä

EU-131028

Maanantain ja tiistain välisenä yönä Suomeen saapuva myrsky on jo heikentynyt Suomeen saapuessaan.

Myrskytuulten ennustetaan olevan selvästi voimakkaampia Brittein saarilta Etelä-Ruotsiin ulottuvalla vyöhykkeellä sekä myöhemmin Viron puolella.

Ilmatieteen laitoksen 28. lokakuuta tekemän ennusteen mukaan voimakas matalapaine tuo runsaita sateita (paikoin n. 20 mm) maan etelä- ja itäosaan. Eteläisillä merialueilla myrskyää ja maan eteläosassa tuuli on myös sisämaassa voimakasta.

Suomessa lounaistuuli voimistuu lännestä alkaen, kun matalapaine saapuu Etelä-Ruotsista maan eteläosiin. Eteläisillä merialueilla keskituuli yltää yöllä myrskylukemiin. Maa-alueilla myrskypuuskat (yli 20 m/s) ovat melko todennäköisiä aivan rannikon tuntumassa. Varsinaisten myrskypuuskien eteneminen sisämaahan on vielä epävarmaa, mutta tuuli on joka tapauksessa voimakasta.

–Lounaismyrskyt ovat yleensä melko hyvin ennustettavissa. Matalapaineen reitti on varmentunut säämalleissa ja kovimmat tuulet jäävät Suomen eteläpuolelle, toteaa päivystävä meteorologi Jari Tuovinen Ilmatieteen laitoksesta.

Merellä varauduttava kovaan aallokkoon

Suomenlahdella ja Pohjois-Itämerellä esiintyy yöstä alkaen kovaa aallokkoa, jossa merkitsevä aallonkorkeus ylittää 4 metriä. Merivesi nousee Suomenlahdella nopeasti, mutta alhaisesta lähtötasosta johtuen pinnannousu ei näytä aiheuttavan tulvimisongelmia.

Ilmatieteen laitos seuraa tilannetta ja tiedotetta päivitetään tarvittaessa.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Merialueiden tuulipäivät: http://ilmatieteenlaitos.fi/tuulitilastot
Lokakuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu
Syksyn tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot

Oct 26

Raju syysmyrsky lähestyy Eurooppaa

1175576_10151681553274209_290380951_n

Eurooppaa lähestyy raju syysmyrsky, joka iskee ensimmäisenä Britanniaan.

Maan etelärannikolle on luvassa jopa 40 metriä sekunnissa puhaltavia puuskia.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomi säästynee syysmyrskyltä. Suomenlahdella saattaa olla kovia tuulia tiistaina.

Voimakkaimmillaan myrsky on Britannian lisäksi Pohjanmeren rannikolla ja Tanskassa. Rajut puuskat voivat ulottua myös Viroon. Ruotsin ilmatieteen laitos on varoittanut maansa viranomaisia myrskytuulista.

Ilmatieteen laitos arvioi, että sään aiheuttama onnettomuusriski nousee myrskyn vaikutusalueella. Myrskyn vaarallisuus perustuu juuri voimakkaisiin puuskiin.

Oct 22

Ilmatieteen laitos – Vuoden suurimmat rakeet halkaisijaltaan pesäpallon kokoisia

3264786378467238648736874

Raekausi oli tänä vuonna varsin kaksijakoinen ja lopulta keskimääräinen. Suurin osa tapauksista ja raepäivistä osui yllättäen kesäkuulle.

Ilmatieteen laitoksen mukaan raepäiviä kertyi viime kesänä 47 kappaletta. Viimeisin raekausi oli tilastojen valossa varsin keskimääräinen, vaikka kesäkuun tapausmäärät olivatkin kaksinkertaiset. Kesäkuu olikin aktiivisempi kuin heinä- ja elokuu yhteensä. Heinäkuun alun jälkeen rakeita satoi poikkeuksellisen vähän. Eniten raehavaintoja tehtiin maan länsiosassa.
Raekuurojen aiheuttamat vahingot olivat varsin pienialaisia ja yksittäisiä. Huhtikuun lopun ja syyskuun välisenä aikana raetapauksia havaittiin yhteensä 291 kappaletta, kun kesällä 2012 tapauksia kertyi vajaa 250 ja kesällä 2011 noin 300 kappaletta. Suurien rakeiden havaintoja kertyi 52 kappaletta.

Suuria rakeita satoi 15 päivänä

Kesän aikana raehavaintoja kertyi eri lähteistä 291 kappaletta. Suuria eli halkaisijaltaan yli kahden sentin kokoisia rakeita havaittiin 1.6.–13.8. välisenä aikana 15 eri päivänä, kun niitä vuotta aiemmin kirjattiin vain 6 päivänä. Suurimmat havaitut rakeet olivat noin 7,0 senttimetrin eli noin pesäpallon kokoisia ja ne havaittiin Oulun pohjoispuolella, Iin Illinsaaressa 30. kesäkuuta.
– Lämmin ja kostea kesäkuu oli otollinen voimakkaille nousuvirtauksille ja sitä kautta myös rajuille ukkosille sekä suurille rakeille. Kesäkuu oli ennätyksellisen vilkas vuodesta 2007 alkaneen tiiviimmän seurantajakson aikana. Toisaalta vastaavanlaista hiipumista ei ole koettu aiemmin heinä- ja elokuun aikana, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jari Tuovinen sanoo.

Ilmatieteen laitos jatkoi tiivistä yhteistyötään myrskybongareiden kanssa raehavainnoin keruun osalta. Lumiraetapauksia ei kirjata tietokantaan, koska ne poikkeavat monin tavoin jäärakeista eivätkä aiheuta vahinkoa. Kaikki esitetyt luvut kuvaavat siis vain jääraetapauksia ja päiviä, jolloin jäärakeita on satanut.

Kesäkuu ennätysvilkas

Raekausi käynnistyi jo ennen vappua, kun 27. huhtikuuta maan keskiosaan kehittyi yksittäisiä raekuuroja. Käytännössä raekausi käynnistyi kunnolla sään lämpenemisen yhteydessä toukokuun 17. ja 18. päivänä, jolloin rakeita satoi Lounais-Suomessa. Rakeita havaittiin toukokuussa 7 eri päivänä.

Kesäkuu oli ylivoimaisesti kesän vilkkain raekuukausi. Itse asiassa jaksolla 31.5.–10.6. havaittiin rakeita joka päivä jossakin päin Suomea. Toistaiseksi näin pitkää, 11 päivän mittaista, raejaksoa ei ole aiemmin havaittu.

Kesän ensimmäiset suuret rakeet havaittiin lakkiaislauantaina 1.6. ja tuolloin 2 senttimetrin kokoisia rakeita satoi Sastamalan Suodenniemellä sekä Rovaniemellä. Tästä eteenpäin kesäkuun raekuurot painottuivat selvästi maan länsiosaan. Niinpä 2.6. melko kookkaita rakeita ihmeteltiin jo Kauhajoella, mutta lisää oli tiedossa. Tiistaina 4.6. suuria rakeita satoi monin paikoin. Jokioisilla, Punkalaitumella, Valkeakoskella ja Siikaisilla raekoko ylsi 3–4 cm tehden paikallista vahinkoa rikkomalla valokatteita ja tekemällä lommoja autojen peltipintaan. Seuraavana päivänä kesäkuun 5. päivä 3 cm rakeita satoi Sastamalassa, Karijoella, Kurikassa ja Ilmajoella. Torstaina 6.6. raeaktiivisuus siirtyi Lounais-Suomeen (mm. Salo ja Vampula) ja perjantaina 7.6. mm. Kangasalan Luopioisen raekuuro oli melko voimakas.

Sunnuntain 9.6. raekuuroja esiintyi Kaakkois-Suomessa ja Savossa sekä Oulun eteläpuolella. Lopulta vielä maanantaina 10.6. raesateet koettelivat Pirkanmaata ja Hämettä. Lempäälässä rakeita satoi 20–30 minuutin ajan saaden maan täysin valkeaksi. Myös Hämeenlinnan, Lammin, Tuuloksen ja Vääksyn seuduilla rakeita tuli runsaasti. Vaajakoskella 17.6. havaittiin illan suussa yli 4 cm kokoisia rakeita.

Kuukauden loppuun osui vielä kaksi voimakasta raepäivää. Torstaina 27.6. Alavudella, Kangasalalla sekä Asikkalassa satoi suuria rakeita ja 30. päivän aamuna Iin yli liikkui kesän voimakkain havaittu raekuuro, jossa suurimmat rakeet olivat halkaisijaltaan peräti 7,0 cm. Rakeita satoi kesäkuussa 18 eri päivänä, joista suuria rakeita esiintyi peräti 11 päivänä.

Raekausi alkoi hiipua jo heinäkuun aikana

Heinäkuu oli poikkeuksellisen vähärakeinen. Tapaukset painottuivat maan keskiosaan sekä Pohjois-Pohjanmaalle. Heinäkuussa oli käytännössä vain yksi voimakkaampi raepäivä, 26.7. Lounaassa rakeet tulivat rankkasateiden yhteydessä aiheuttaen äkkitulvia. Ainakin Karjaalla, Salossa ja Pellossa rakeet olivat suuria, halkaisijaltaan 2,5–4 senttimetriä.

Elokuu oli heinäkuun tavoin hyvin hiljainen rakeiden osalta. Suurin osa tapauksista osui 11. ja 13. päivien väliseen aikaan. Elokuun 13. päivän raekuuro Vaasan Mustasaaressa oli voimakas ja suurimmat rakeet 2,5 cm kokoisia. Heinäkuussa rakeita satoi 10 päivänä, elokuussa raehavaintoja tehtiin seitsemänä päivänä. Suuria rakeita satoi heinä- ja elokuussa yhteensä neljänä päivänä.
Syyskuussa kuiva ja melko lämmin suursäätila jatkui eikä kuurosateita juurikaan esiintynyt. Syyskuussa raepäiviä oli enää 3 kappaletta.

Lisätietoja:

http://ilmatieteenlaitos.fi/rakeet