Jun 29

Puuskainen tuuli riepottelee maan etelä- ja keskiosaa perjantaina

windy-png-11

Tuuli yltyy puuskissa maan etelä- ja keskiosissa perjantaina 30. kesäkuuta 15–20 metriin sekunnissa. Puuskat voivat aiheuttaa maa-alueilla tuulivahinkoja ja merellä aallokko on kovaa.

Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan matalapaine lähestyy perjantaina Suomea hitaasti etelästä ja siihen liittyen idän ja koillisen välinen tuuli voimistuu maan etelä- sekä paikoin maan keskiosassa. Puuskat yltävät laajalti reiluun 15 m/s ja erityisesti etelärannikon läheisyydessä mahdollisesti yli 20 m/s.

”Tuulivahinkoja esiintyy todennäköisesti yleisesti, mutta ne ovat lähinnä yksittäisiä kaatuneita puita ja oksien katkeamisia. Tuuli pysyy puuskaisena koko päivän ja sen tavanomaista harvinaisempi suunta voi lisätä tuulivahinkoja”, arvioi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Henri Nyman. ”Tuuli tulee kuitenkin ottaa huomioon esimerkiksi erilaisissa kesätapahtumien järjestelyissä”, Nyman muistuttaa.

Myös veneilijöiden tulee ottaa huomioon perjantain tuulet, sillä maa-alueilla esiintyvien vahinkojen lisäksi erityisesti Suomenlahden länsiosassa ja Pohjois-Itämerellä tuuli voi yltyä jopa myrskyksi. Tällöin keskituuli on yli 21 m/s. Myös merkitsevä aallonkorkeus kasvaa paikoin yli neljän metrin. Aallokon korkein yksittäinen aalto voi kuitenkin olla liki kaksinkertainen merkitsevään aallonkorkeuteen nähden.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Merisää –Beta: http://ilmatieteenlaitos.fi/merisaa

Lisätietoja tuulista: http://ilmatieteenlaitos.fi/tuulet

Jun 21

Juhannusta vietetään viileässä säässä

522-1225554160Uk3Y

Sää on juhannuksena vuodenaikaan nähden viileää, mutta melko poutaista. Sunnuntaiksi lännestä saapuu kuitenkin uusia sateita.

Ilmatieteen laitoksen keskiviikkona 21.6. laatiman ennusteen mukaan juhannusaattona 23.6. pilvisyys on runsasta suurimmassa osassa maata. Lähinnä maan etelä- ja keskiosassa tulee paikoin sadekuuroja. Suurin mahdollisuus auringonpaisteelle on länsirannikon tuntumassa. Sää on melko koleaa, sillä päivälämpötila jää runsaan pilvisyyden vuoksi laajalti alle 15 asteen, idässä ja pohjoisessa paikoin jopa lähelle 10 astetta.  Kylmintä on Pohjois-Lapissa, missä lämpötila jää lähelle 5 astetta. Juhannusaattoiltana sää muuttuu vähitellen selkeämmäksi lännestä alkaen ja juhannusyönä lämpötila laskee suurimmassa osassa maata 5 asteen tienoille.

Juhannuspäivän aamu on Lappia lukuun ottamatta melko aurinkoinen, mutta päivällä kehittyy jälleen kumpupilvisyyttä. Päivällä voi esiintyä heikkoja sadekuuroja, mutta enimmäkseen on poutaa. Pilvisyyden määrässä on ennustelaskelmien välillä suuria eroja, mikä vaikuttaa myös päivälämpötilojen ennustettavuuteen. Päivän ylin lämpötila on maan etelä- ja keskiosassa todennäköisesti 15…19 astetta, ja maan pohjoisosassa 10…15 astetta. Sateen todennäköisyys kasvaa iltaa ja yötä kohden maan länsiosassa lännestä lähestyvän sadealueen vuoksi.

Sunnuntaiksi sadealue leviää laajemmin maan etelä- ja keskiosiin. Samalla maan etelä- ja länsiosaan virtaa vähän lämpimämpää ilmaa.  Päivällä sadealue on todennäköisesti jo maan keskivaiheilla. Muualla maassa pilvisyys vaihtelee ja paikoin esiintyy sadekuuroja, etelässä ja lännessä kuurosateet voivat olla voimakkaampia ja myös ukkonen on mahdollista. Päivälämpötila on suurimmassa osassa maata 10…15 astetta, mutta etelässä ja lännessä mahdollisesti 15…20 astetta. Viileintä on sateisimmilla alueilla.

Tilastojen mukaan joka toinen juhannus on aurinkoinen

Viime vuonna juhannusta vietettiin kesäisen lämpimässä säässä. Juhannusaaton lämpötilat olivat pääasiassa 20 ja 25 asteen välillä. Ainoastaan Pohjois-Lapissa jäätiin paikoin alle kahdenkymmenen asteen. Juhannusaaton ylin lämpötila, 24,9 astetta, mitattiin Seinäjoella. Juhannuspäivänä helleraja rikottiin monin paikoin maan etelä- ja keskiosassa. Lämpimintä oli Mäntsälässä, missä päivän ylin lämpötila oli 27,4 astetta.

Edellisen kerran juhannusta on vietetty keskimääräistä koleammassa säässä vuonna 2015. Päivän ylin lämpötila jäi silloin juhannusaattona monin paikoin 15 asteen tuntumaan. Lämpimintä oli maan itäosassa, missä päästiin lähelle 20 astetta. Päivän ylin lämpötila, 20,3 °C, mitattiin Savonlinnassa. Tämä olikin ainoa havaintoasema, jossa lämpötila ylitti 20 asteen rajan. Juhannuspäivänä oli kuitenkin aattoa selvästi lämpimämpää ja maan itäosassa päästiinkin yleisesti yli 20 asteen. Lämpimintä oli Tohmajärvellä, missä päivän ylin lämpötila oli 23,5 astetta. Vesisateita tuli sekä aattona että juhannuspäivänä monin paikoin maan etelä- ja keskiosassa. Aaton suurin sademäärä, 17,5 mm, mitattiin Kärsämäellä, ja juhannuspäivän suurin sademäärä, 25,0 mm, Kuhmossa.

Hyvin koleassa säässä juhannusta vietettiin vuonna 2014. Juhannusaaton ylimmät lämpötilat jäivät laajalti alle 15 asteen. Yli 15 asteen päästiin vain paikoin maan etelä- ja kaakkoisosassa. Lämpimintä oli Kouvolan Anjalassa, missä päivän ylin lämpötila oli 18,0 °C. Juhannuspäivä oli vielä aattoakin koleampi. Lämpötilat jäivät koko maassa alle 15 asteen ja juhannuspäivän koko maan ylin lämpötila olikin Lieksassa mitattu 14,7 astetta. Vettä satoi sekä aattona että juhannuspäivänä monin paikoin. Juhannusaaton suurin sademäärä, 23,2 mm, mitattiin Inarissa ja juhannuspäivän suurin sademäärä, 11,6 mm, Asikkalassa. Muutamilla Pohjois-Lapin havaintoasemilla havaittiin jopa räntäsadetta.

Jun 12

Ilmatieteen laitos – Ukkoskausi pikkuhiljaa käynnistymässä

259-1212725600qf0e

Viileä alkukesä ei ollut suosiollinen ukkosille. Ilmojen lämmetessä myös ukkosten esiintyminen vilkastuu. Salamat aiheuttavat vuosittain rakennus- ja maastopaloja sekä henkilövahinkoja, joten on hyvä pitää mielessä ukkoselta suojautumisen perusasiat.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan ukkoset ja salamointi painottuvat Suomessa kesään eli touko-syyskuulle. Tällä jaksolla ukkostaa eniten heinäkuussa, vähiten syyskuussa. Viimeisten noin 20 vuoden aikana salamointi on painottunut maan länsi- ja keskiosiin. “Maakunnista eniten salamoi Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Keski-Suomessa, vähiten Ahvenanmaalla ja Lapissa”, kertovat tutkijat Antti Mäkelä ja Terhi Laurila Ilmatieteen laitoksesta.

ukkoset_480px

Maakuntien maasalamamäärät 2002-2016. Yksikkönä salamoita sadalle neliökilometrille vuodessa.

Lapissa vähäisempi salamointi johtuu ukkoskauden eli kesän lyhyydestä, Ahvenmaalla merellisyydestä. Tärkeää on huomata, etteivät keskimääräiset tilastot kuvaa yksittäisiä vuosia tai tilanteita kovin hyvin. “Esimerkiksi vuonna 2016 suurin osa salamoista esiintyi Pohjois-Suomessa. Vuodet eivät ole veljeksiä ja yksittäinen erittäin raju ukkonen voi esiintyä käytännössä missä päin Suomea tahansa. Keskimäärin joillakin alueilla salamoi kuitenkin enemmän kuin muualla”, Antti Mäkelä kertoo.

Entä mitä on odotettavissa ukkoskaudelta 2017? Ilmatieteen laitoksen CLIPS-hankkeessa pilotoidaan pidempiä kuuden viikon ennusteita mm. ukkosille. Tämän hetkisten ennusteiden pohjalta kesäkuu ei näytä tuovan merkittäviä ukkosia Suomeen, mutta heinäkuussa ukkosia esiintyy lähes koko Suomen alueella. Ukkosten ennustaminen näin pitkälle aikavälille on kuitenkin vielä hyvin kokeellista.

“Ukkoset ovat yksi haastavimmista ilmiöistä ennustaa. Säämallit antavat kuitenkin arvioita ilmakehän tilasta myös useiden viikkojen päähän ukkosherkkyyden suhteen. Tänä kesänä testaamme mihin näistä pidemmistä ennusteista on”, Laurila kertoo.

Suomessakin salama tappaa

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Suomessa kuolee salamaniskuun keskimäärin yksi ihminen joka toinen vuosi. Tapauksille tyypillistä on, että henkilö on ollut ulkosalla ukkosen aikana.

“Usein henkilö on havainnut ukkosen ja ollut hakeutumassa suojaan, mutta samassa salama on yllättänyt. Salama on hyvin arvaamaton eikä etukäteen voi tietää minne se päätyy”, Mäkelä pohtii.

ukkoskausi_480

Maasalamoita keskimäärin neliökilometrille vuodessa.

“Salaman ihmiseen osumisen todennäköisyys on hyvin pieni, mutta silti se pienikin todennäköisyys voi joskus osua ihmisen kohdalle. Me ihmiset voimme kuitenkin vaikuttaa tuohon todennäköisyyteen suuntaan tai toiseen”.

Ukkosen aikana turvallisinta on hakeutua sisätiloihin ja pysyä sielläkin loitolla esineistä, joilla on yhteys talon ulkopuolelle. Sähkölaitteet tulisi ottaa irti sähköverkosta. Myös umpimetallikorinen henkilöauto on hyvä suojapaikka.

“Laskimme myös mihin kohtaan Suomen karttaa on kertynyt eniten salamoita vuodesta 1998 alkaen: kyseessä on Kokkolan Välikylä ja siellä tarkemmin Rukkas-Erkin räme.” Kyseiselle alueelle on paikannettu noin 30 maasalamaa 19 vuoden aikana. “Emme tunne kyseistä Erkkiä, mutta olisiko työnsä liittynyt sähköön?”, tutkijat hymähtävät.

Ukkoset Suomessa: http://ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat

Salamalta suojautuminen: http://ilmatieteenlaitos.fi/suojautuminen-salamalta

CLIPS-hanke: http://clips.fmi.fi

Jun 06

Ilmatieteen laitos: Kesäiset lämpötilat saapuvat Suomeen – hellerajasta jäädään niukasti

sun-clouds-blue-sky-14641020076aM

Suomessa päästään vihdoin nauttimaan kesäisestä lämmöstä, ennustaa Ilmatieteen laitos.

Lämpötilat nousevat tänään Etelä-Suomessa pariinkymmeneen asteeseen. Huomenna Kaakkois-Suomessa kolkutellaan jo hellerajaa, kun lämpötila kohoaa ennusteiden mukaan 23 asteeseen. Torstaina maan lounais- ja eteläosiin rantautuu kapea sadealue, mutta lämpötilat nousevat silti noin 20 asteeseen. Torstaina lämpötila on Lapissakin jo yli 20 astetta.

Lähipäivinä sää on jopa hiukan lämpimämpää kuin normaalisti kesäkuun alussa. Sekä vuorokauden ylin lämpötila että vuorokauden keskilämpötila ovat tavanomaista korkeampia tulevien viiden vuorokauden aikana suuressa osaa maata.

Sateenvarjotkin uskaltaa jättää lähipäivinä kotiin monella paikkakunnalla. Vielä tänään sateita tulee maan pohjoisosissa, mutta lähipäivinä Itä- ja Pohjois-Suomessa tulee hyvin vähän sateita. Vettä voi tulla lähinnä lounaassa ja maan länsiosissa.

Jun 01

Ilmatieteen laitos – Toukokuu oli kolea, kuiva ja ukkoseton

spring-leaves

Edellisen kerran yhtä kolea toukokuu oli maan etelä- ja keskiosassa vuonna 1999 ja maan pohjoisosassa vuonna 1968.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan toukokuu oli koko maassa 1–3 astetta tavanomaista viileämpi. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa kuukausi oli poikkeuksellisen kolea eli vastaava toistuu keskimäärin muutamia kertoja sadassa vuodessa.

Kuukauden ylin lämpötila ja samalla ainoa hellepäivä mitattiin 19. päivänä, jolloin Hämeenlinnan Evolla lämpötila kohosi 27,0 asteeseen. Kuukauden alin lämpötila oli 16. toukokuuta Suomussalmen Pesiössä mitattu -13,1 astetta.

Harvinaisen kuivaa suuressa osassa maata

Lapissa toukokuun sademäärä oli 10–20 mm luokkaa, mikä on harvinaisen tai poikkeuksellisen vähän eli siellä vastaava toistuu keskimäärin 10–30 vuoden välein. Vähiten satoi Inarin Angelissa havaintoasemalla 5,6 mm.

Tavanomaiseen sademäärään yllettiin ainoastaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa noin 40 mm sadekertymällä. Eniten satoi Kuhmon Kalliojoella 60,4 mm.

Maan eteläosassa toukokuu oli pitkään erittäin kuiva ja metsäpalovaroitus oli voimassa lähes koko kuukauden, mutta viimeisinä päivinä tulleet sateet muuttivat kuukausitilastot lähemmäksi pitkän ajan keskiarvoja.

Maasalamoita paikannettiin Suomessa vain 239 kpl, mikä on kolmanneksi vähiten viimeisten noin 60 vuoden aikana.

Kevät oli hieman tavanomaista kylmempi

Kevätkuukausista maaliskuu oli tavanomaista lämpimämpi, mutta huhti- ja toukokuu puolestaan keskimääräistä kylmempiä. Kevät oli tavanomaista kylmempi maan pohjoisosassa, jossa lämpötilapoikkeama vaihteli 0,5 ja 1 asteen välillä. Etelässä sen sijaan kevät oli kuitenkin keskilämpötilan osalta melko tavanomainen.

Kevät oli tavanomaista sateisempi Pohjanmaan maakunnissa sekä Kainuussa. Muualla maassa sademäärät jäivät jopa harvinaisen pieniksi eli ne toistuvat keskimäärin kerran 10 vuodessa.                

Toukokuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/toukokuu

Ilmastokatsaus-verkkolehti: http://www.ilmastokatsaus.fi/

May 15

Ilmatieteen laitos – Ruohikkopalovaara suuri maan eteläisessä osassa

2017-03-31-11-18-04-725x483

Viime päivät ovat kuivattaneet tehokkaasti edellisvuoden heinät ja ruovikot. Viikonlopun aikana pelastuslaitokset ovat sammuttaneet kymmeniä maastopaloja.

Ruohikkopalon vaara on kuivuudesta johtuen ilmeinen laajalla alueella Etelä-Suomessa vaikka Kainuussa ja Pohjois-Suomessa onkin vielä lunta. Tuulisella säällä palot leviävät erittäin nopeasti, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi muistuttaa.

Ilmatieteen laitos varoittaa ruohikkopalojen vaarasta huhti–toukokuussa ennen metsäpalovaroituksia. Ruohikkopalo- ja metsäpalovaroitukset merkitään keltaisella vaaraluokan värillä varoituskarttaan.

Ruohikkopalon vaaraa arvioidaan Ilmatieteen laitoksessa maan ylimmän kerroksen kosteusoloja kuvaavan mallin avulla. Maastopalot voivat lähteä liikkeelle roskien poltosta, tupakan tumpista ja kulotuksesta, jos ei olla riittävän huolellisia. Nuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää, jos kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen.

Kuntien ympäristölautakunnat ovat antaneet kunnallisia määräyksiä ja ohjeita roskien poltosta. Osassa kuntia on esimerkiksi risujen poltto kokonaan kielletty.

Ilmaston muuttuessa kuivat keväät yleistyvät, mikä lisää maastopalojen vaaraa.

Lisätietoa:

Varoituskartta: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Tietoa varoituksista: http://ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-varoituksista
Tietoa metsäpalo- ja ruohikkopalovaroituksista: http://ilmatieteenlaitos.fi/metsapalovaroitukset

May 10

Sää poikkeuksellisen kylmää vuodenaikaan nähden

201601568a98ce9ca71

Ilmatieteen laitoksen tilastojen valossa sää on ollut viime päivinä suuressa osassa maata ollut vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen kylmää. Lumikuurot toukokuussa eivät kuitenkaan ole aivan poikkeuksellisia.

Viime yönä koko maassa oli pakkasta. Alin lämpötila mitattiin Lappeenrannassa Konnunsuon asemalla, missä alin mitattu lämpötila oli -8,0 astetta. Maan eteläosassa alimmat lämpötilat olivat monin paikoin -3 ja -6 asteen välillä, mikä on vuodenaikaan nähden poikkeuksellista eli toistuu harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Myös maan keski- ja pohjoisosassa lämpötilat ovat olleet harvinaisen alhaisia.

Toukokuun pitkäaikaiset keskilämpötilat vaihtelevat Etelä-Suomen noin 10 asteesta Lapin pariin asteeseen. Viime vuonna toukokuun keskilämpötila oli suuressa osassa maata 3-5 astetta tavanomaista korkeampi ja toukokuussa 20 havaintoasemalla rikottiin toukokuun kaikkien aikojen keskilämpötilaennätys. Erityisesti maan länsiosassa toukokuu oli harvinaisen lämmin, eli se toistuu keskimäärin kerran 10 vuodessa.

Viime päivinä aivan etelässäkin asti on satanut lumikuuroja. Toukokuun alkupuolen lumisateet eivät ilmiönä ole jokavuotisia, mutta toisaalta eivät poikkeuksellisiakaan. Muun muassa äitienpäivänä 14.5.1995 lunta ja räntää satoi maan etelä- ja keskiosassa paikoin runsaasti. Myös vuonna 1981 toukokuun alkupäivinä lumi- ja räntäsateita tuli maan etelä- ja keskiosassa.

Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin mukaan Suomessa vallitsee loppuviikolle asti kylmä säätyyppi.  Paikoin tulee edelleen lumi- tai räntäkuuroja, loppuviikolla myös vesikuuroja. Päivän ylin lämpötila on aluksi +2 ja +8, pohjoisessa -1 ja +4 asteen välillä. Tämänhetkisen ennusteen mukaan viikonlopun jälkeen sää näyttäisi lämpenevän hiukan.

Lisätietoja:

http://ilmatieteenlaitos.fi/toukokuu

Sää on harvoin poikkeuksellinen. Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen ainoastaan, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi kutsutaan, kun sääilmiön esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

http://ilmatieteenlaitos.fi/saa-on-harvoin-poikkeuksellinen

May 02

Kolea huhtikuu oli lumisateiden ja lumirakeiden sävyttämä

tebbaribanneri

Huhtikuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan huhtikuu oli suuressa osassa maata 1-2 astetta pitkän ajan keskiarvoa kylmempi. Edellisen kerran vastaavanlainen huhtikuu oli maan eteläosassa vuonna 2013, maan keskiosassa vuonna 2003 ja pohjoisessa vuonna 1998.

Huhtikuu alkoi lämpimänä, mutta päättyi koleana

Huhtikuun alkupuolella mitattiin varsin keväisiä lämpötiloja ja ylin lämpötila oli Hattulassa kuukauden 10. päivänä mitattu 14,4 astetta. Samoihin aikoihin eli 9. huhtikuuta mitattiin Utsjoen Kevojärvellä kuukauden alimmaksi lämpötilaksi -25,8 astetta. Huhtikuun loppupuoli oli puolestaan selvästi tavanomaista koleampi ja lumisateita esiintyi etelärannikkoa myöten aina vappuaattoon saakka. Kylmän ilman myötä myös 1-2 cm kokoisia lumirakeita esiintyi epätavallisen paljon sadekuurojen yhteydessä.

Kainuussa poikkeuksellisen sateista

Suuressa osassa maata huhtikuu oli tavanomaista sateisempi. Maan keskivaiheilla oli erityisen sateista ja Kainuussa sademäärät olivat yli kaksinkertaisia pitkän ajan keskiarvoon nähden. Eniten satoi Puolangan Kotilassa 93,8 millimetriä ja vähiten Enontekiön Näkkälässä 14,7 mm.

Lunta oli kuukauden viimeisenä päivänä tavanomaisesta poiketen lähes koko maassa. Edellisen kerran oli vappuna lunta maassa osassa Etelä-Suomea vuosina 2014 ja 2007.

Lisätietoja:

Huhtikuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/huhtikuu

Ilmastokatsaus-verkkolehti: http://www.ilmastokatsaus.fi/

Apr 27

Vapun sää on epävakainen

schwebende-ballons

Vappuaatto on suurimmassa osassa maata pilvinen, sateinen ja päivälämpötila jää koko maassa 10 asteen alapuolelle.

Vapun säätä hallitsee etelästä nouseva matalapaine, johon liittyy vesi- ja lumisateita.  Sade alkaa maan eteläosassa vappuaaton vastaisena yönä ja nousee aamun ja aamupäivän aikana Lappiin.  Ilmatieteen laitoksen 27.4. tekemän ennusteen mukaan vappuaatto onkin suurimmassa osassa maata pilvinen, sateinen ja päivälämpötila jää koko maassa 10 asteen alapuolelle.

Vapunpäivänä maan etelä- ja keskiosassa on pääosin poutaista ja osaksi selkeää. Maan pohjoisosassa sataa vettä tai lunta, mutta sadealue väistyy hitaasti Jäämerelle.  Lämpötila on päivällä pohjoisessa +2..7 astetta, muualla maassa 7..12 astetta.

Viime vuonna vappua vietettiin poutaisessa ja lämpimässä säässä

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan päivälämpötila on vappuna keskimäärin maan etelä- ja keskiosassa 10 ja 15 asteen välillä, kun taas maan pohjoisosassa se on pääosin 5 ja 10 asteen välillä. Yöllä lämpötila laskee maan keski- ja pohjoisosassa vielä vapun aikaan tyypillisesti pakkasen puolelle, kun taas maan eteläosassa yölämpötila on tavallisesti asteen tai pari plussan puolella. Mahdolliset sateet tulevat etelässä tyypillisesti vetenä, mutta pohjoisessa myös räntä- ja lumisateet ovat tavanomaisia.

Ehjä lumipeite on vappuna tyypillisesti Oulun pohjoispuolelta Ilomantsiin ulottuvan linjan pohjoispuolella. Maan keskiosassakaan muutaman senttimetrin lumikerros ei ole epätavallista. Maan eteläosassa lumipeite on vappuna harvinainen, eli se toistuu keskimäärin korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa.

Viime vuonna vappua vietettiin suuressa osassa maata poutaisessa ja vuodenaikaan nähden lämpimässä säässä. Sekä vappuaattona että vappupäivänä päivälämpötilat olivat laajalla alueella 15 asteen tienoilla, paikoin jopa lähestyttiin 20 astetta: Lieksassa vappuaaton korkein lämpötila oli 19,8 astetta. Ainoastaan vappuaattona maan kaakkoisosassa jäätiin tavanomaista viileämpiin päivälämpötiloihin. Sateita tuli lähinnä Kymenlaaksossa: Kouvolassa sadetta tuli aattovuorokauden aikana lähes 20 mm.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Vapun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/vappu

Apr 24

Ilmatieteen laitos – Lumisateisiin syytä varautua lähipäivinä

Snowflake

Talvirenkaita ei kannata välttämättä vielä vaihtaa pois, sillä suuressa osassa maata tulee lähipäivinä räntää ja jopa lunta.

Ilmatieteen laitoksen mukaan sää on lähipäivinä epävakaista ja viileää. Tiistain ja keskiviikon aikana voimakas matalapaine sateineen liikkuu maamme yli koilliseen. Ajokeli muuttuu tiistaina aamuyöstä alkaen huonoksi Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä lumi- tai räntäsateen vuoksi. Keskiviikkona ajokeli huononee maan itäosissa lumi- ja räntäsateiden takia. Sateet lisäävät onnettomuusriskiä etenkin jos joukossa on autoilijoita, joilla alla on jo kesärenkaat.

Torstaina matalapaine väistyy, mutta torstaitakin parin asteen lämpötilassa ja lumi-räntäsateita tulee paikoin. “Perjantaina sää näyttäisi poutaantuvan. Loppuviikolla sää lämpenee taas keväisiin, paikoin jopa n. +10 asteen, päivälämpötiloihin”, toteaa Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Jari Tuovinen. Yöt jatkuvat edelleen kylminä. Yön alin lämpötila on etelässä +1 ja -5 välillä ja pohjoisessa 0 ja -12 asteen välillä.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan sää on tällä hetkellä tavallista viileämpää. Lumi- tai räntäsade tähän aikaan vuodesta ei ole harvinaista, tosin määrät jäävät yleensä varsin pieniksi maan eteläosassa. Silti esimerkiksi vuosi sitten huhtikuun 25. päivänä satoi maan lounais- ja länsiosassa melko yleisesti noin viisi senttiä lunta.                                                                             

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset