Jan 12

Ilmatieteen laitos – Talvimyrsky riepotteli Itämerta

b1bd2bea94a7c2502af891a79a091fc0

Talvimyrsky on riepotellut lounaisia merialueita, jossa merkitsevä aallonkorkeus on ylittänyt 8 metriä. Korkein yksittäinen aalto on tuolloin noin 15 metriä. Aallonkorkeudet sivuavat aiempaa ennätystä.

Norjanmereltä saapunut voimakas matalapaine voimistui läntisillä ja lounaisilla merialueilla myrskyksi. Tuulet alkoivat voimistua jo eilen keskiviikkona 11.1. ja kovinta aallokko oli klo 22 – 07 välillä, jolloin merkitsevä aallonkorkeus ylitti 7 metriä. Aallokko on haitannut mm. laivaliikennettä. Lisäksi merivedenkorkeus on noussut korkealle Pohjanlahdella.

Merkitsevä aallonkorkeus ollut 8,2 metriä

Pohjoisella Itämerellä merkitsevä aallonkorkeus on aaltopoijun mittaustietojen mukaan ollut viime yönä 8,2 metriä. Korkein yksittäinen mitattu aalto oli noin 15 metriä. Lukema mitattiin Pohjoisella Itämeren aaltopoijulla keskiyön aikaan. Vastaaviin lukuihin on päästy mittaushistorian aikana kerran, joulukuussa 2004. Muilla merialueilla ei ollut yhtä kovaa aallokkoa.

“Näin korkea aallokko varsinaisen Itämeren pohjoisosassa mahdollistuu, kun tuuli puhaltaa riittävän pitkään etelästä. Tällöin pyyhkäisymatkaa on koko varsinainen Itämeren pituudelta. Tärkeää on myös se, että tuuli puhaltaa samasta suunnasta riittävän pitkän aikaa”, sanoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Heidi Pettersson.

Tällä hetkellä myrskytuulet ovat jo rauhoittumassa. Kovimmin tuuli on puhaltanut tähän mennessä Ahvenanmerellä ja Selkämerellä, jossa on mitattu myrskylukemia eli vähintään 21 m/s olevia 10 minuutin keskituulia.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Aallonkorkeus: http://ilmatieteenlaitos.fi/aallot-ja-vedenkorkeus

Mikä on merkitsevä aallonkorkeus?
Merkitsevä aallonkorkeus lasketaan mitatusta aaltojen kokojakaumasta niin, että tulos vastaa kokeneiden merenkulkijoiden silmin arvioimaa aallokon korkeutta. Merkitsevä aallonkorkeus on likimain sama kuin aaltojen suurimman kolmasosan korkeuksien keskiarvo. Aallokon suurimman aallon korkeus on lähes kaksi kertaa merkitsevä aallonkorkeus.

Dec 29

Vuoden vaihtuminen tuo mukanaan kiristyviä pakkasia

33-1196545384

Sää kylmenee uudenvuodenpäivästä alkaen koko maassa.

Ilmatieteen laitoksen 29.12. tekemän ennusteen mukaan uudenvuodenaattona Suomessa vallitsee vielä lauha läntinen ilmavirtaus. Pilvisyys on vaihtelevaa ja paikoin tulee vesi- tai lumikuuroja. Lämpötila on etelässä useita asteita plussan puolella, maan keskivaiheilla nollan molemmin puolin ja Lapissa hieman pakkasen puolella. Puoliltaöin ammuttavat raketit näkyvät melko hyvin, vaikkakin etelässä matala pilvi voi haitata korkeimpia raketteja.

Uudenvuodenpäivänä sää pakastuu koko maassa ja paikoin tulee lumikuuroja.

Alkuviikosta erittäin kylmää ilmamassaa alkaa levitä koillisesta ja pakkanen kiristyy vähitellen jo 10 ja 25 asteen välille. Maan eteläosaan voi yltää runsaampia lumisateita, mutta muuten lumisateet jäävät vähäisiksi.

Pakkassää tavallista vuodenvaihteelle

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi vaihtuu tavallisesti talvisessa pakkassäässä. Tyypillisesti vuodenvaihteen lämpötilat ovat yöllä maan etelä- ja keskiosassa noin -8…-15 ja pohjoisessa -15…-20 astetta. Rannikolla on yleensä hieman lauhempaa. Vuodesta 1961 alkaen vuodenvaihteen ylin lämpötila on +8,3 astetta, joka on mitattu Maarianhaminassa 31. joulukuuta 1975. Alin lämpötila on -43,5 astetta, ja se on mitattu Sallan Naruskajärvellä 1. tammikuuta 1982. Keskimäärin lunta on maan eteläosassa vuodenvaihteessa 10 – 20, maan keskiosassa 20 – 40 ja maan pohjoisosassa 40 – 50 senttiä. Enimmillään lunta on ollut uutena vuotena etelässä yli puoli metriä ja Lapissa metrin. Vuodesta 1961 alkaen suurin vuodenvaihteessa mitattu lumensyvyys on 126 cm, joka on mitattu 1. tammikuuta 1992 Enontekiön Kilpisjärvellä.

Vuosi 2016 otettiin vastaan lähes koko maassa pikkupakkasessa. Lämpötila oli uudenvuoden yönä pääosin -2 ja -7 asteen välillä, vain lounaissaaristossa oltiin hieman nollan yläpuolella. Maan etelä- ja keskiosassa linjalle Joensuu-Oulu oli lähes lumetonta, kun taas Lapissa lunta oli paikoin yli puoli metriä. Uudenvuoden jälkeen sää kylmeni selvästi koko maassa.

Lisätietoja:

Vuodenvaihteen säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/uusi-vuosi
Joulukuun sääseuranta: http://ilmatieteenlaitos.fi/joulukuu
Lumitilanteen seuranta: http://ilmatieteenlaitos.fi/lumitilanne

Dec 21

Ilmatieteen laitos – Jouluna sää on epävakaista ja melko tuulista

pexels-photo-57812

Ilmatieteen laitoksen 21. joulukuuta tekemän ennusteen mukaan jouluaattoaamuna lounaasta saapuu maahamme matalapaine sateineen.

Perjantain ja lauantain välisenä yönä Suomen yli liikkuu korkeapaineen selänne ja sää on poutaista ja melko kylmää koko maassa. Jouluaattoaamuna lounaasta saapuu maahamme matalapaine sateineen. Samalla etelätuuli voimistuu ja sää lauhtuu. Lämpötilan nollaraja nousee Oulu-Joensuu -linjalle. Maan lounaisosassa sataa pääasiassa vettä, muualla maassa sade tulee suurelta osin lumena tai räntänä. Jouluaaton sademäärät vaihtelevat 5 ja 10 mm:n välillä. Lunta voi kertyä lähinnä maan keskivaiheille ylimmillään 10 senttiä. Sateet tulevat melko voimakkaan tuulen saattelemina, joten ajokeli huononee.

Jouluyönä sateet väistyvät vähitellen Suomen itäpuolelle ja sää muuttuu selkeämmäksi. Joulupäivää vietetään vaihtelevan pilvisessä säässä ja joitakin lumikuuroja voi vielä esiintyä siellä täällä. Lämpötila on lähes koko maassa vähän pakkasen puolella, Lapissa pakkanen on paikoin kireämpää.

Tapaninpäivän osalta ennusteessa on vielä merkittävää epävarmuutta. Suomi kuuluu laajaan matalapaineen alueeseen ja on mahdollista, että Suomeen saapuu lounaasta voimakkaampia sateita ja tuulia.

Lumitilanne lähellä pitkänajan keskiarvoja

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan valkoinen joulu on tavallisesti lähes takuuvarma maan pohjoisosassa Perämeren rannikkoa lukuun ottamatta sekä Itä-Suomen pohjoisosassa. Mitä lähemmäksi rannikkoa tullaan, sitä pienemmäksi valkoisen joulun todennäköisyys käy. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä valkoisia jouluja on keskimäärin kaksi kolmesta. Ahvenanmaalla ja Saaristomerellä keskimäärin vain joka toinen joulu on valkea. Pitkän ajan keskiarvojen mukaan joulunpyhinä lunta on tyypillisesti maan etelä- ja länsiosassa noin 10–20 cm, lounaassa kuitenkin alle 10 cm. Maan itä- ja pohjoisosassa lunta on noin 20–40 cm. Eniten lunta on tavallisesti Koillismaalla ja Pohjois-Lapissa. 21.12.2016 lumetonta on etelärannikolla ja laajalti maan länsiosassa. Muualla maassa lumimäärä on lähellä pitkänajan keskiarvoja.

Tilastojen mukaan joulunajan lämpötilat vaihtelevat tyypillisesti maan etelä- ja keskiosassa parista pakkasasteesta noin kymmeneen pakkasasteeseen. Etelä- ja länsirannikolla lämpötilat ovat ylimmillään tavallisesti nollan tietämillä. Maan pohjoisosassa joulun ajan lämpötilat vaihtelevat tyypillisesti muutamasta pakkasasteesta noin -20 asteeseen.

Dec 02

Ilmatieteen laitos – Itsenäisyyspäivää juhlitaan pakkassäässä

spa51928

Itsenäisyyspäivästä on tulossa suuressa osassa maata poutainen ja pakkasta on yleisesti 5…15 astetta.

Ilmatieteen laitoksen perjantaina 2. joulukuuta tekemän ennusteen mukaan itsenäisyyspäivästä on tulossa suuressa osassa maata poutainen. Heikot lumisateet ovat kuitenkin mahdollisia etenkin idässä ja pohjoisessa. Pakkasta on yleisesti 5…15 astetta, etelässä ja idässä tuuli lisää pakkasen purevuutta iltapäivään saakka.

Itsenäisyyttä juhlittiin viime vuonna tuulisessa ja lauhassa säässä

Viime vuonna itsenäisyyspäivänä maan yli kulki voimakas matalapaine ja itsenäisyyttä juhlittiin hyvin tuulisessa, sateisessa ja lauhassa säässä. Lämpötila oli plussan puolella Etelä-Lappia myöten, maan lounaisosassa lämpötila nousi kymmenen asteen tuntumaan. Lämpimintä oli Ahvenanmaalla, Maarianhaminan lentoasemalla päivän ylin lämpötila oli 11,1 astetta. Sisämaassa myös Kokemäellä lämpötila nousi yli 10 asteen, Tulkkilan havaintoasemalla päivän ylin oli 10,4 astetta.  Sateita esiintyi lähes koko maassa, maan eteläosissa satoi vettä, pohjoisessa räntää tai lunta. Maan etelä- ja itäosissa sademäärä oli monin paikoin 10 – 20 millimetriä. Pohjoisessa sateet olivat vähäisiä. Eteläisillä merialueilla tuuli yltyi myrskyksi ja maa-alueilla esiintyi laajalti kovia tuulenpuuskia.

Itsenäisyyspäivän aikaan merivesi oli Suomen rannikolla korkealla. Meriveden korkeus oli yleisesti yli 90 cm , korkein havainto Itsenäisyyspäivänä oli Haminan +142 cm.

Lisätietoja:

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto

http://www.ilmastokatsaus.fi/

Säästä twiittaavat Twitterissä @meteorologit

Dec 01

Marraskuu jakautui talviseen ja lauhaan jaksoon

fall-snow

Lunta oli marraskuun alkupuolella jopa enemmän etelässä kuin pohjoisessa.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan marraskuun keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa noin asteen tavanomaista pienempi, Pohjois-Lapissa puolestaan asteen tavanomaista korkeampi.

Marraskuu oli lämpötiloiltaan kuitenkin hyvin kahtiajakautunut. Kuukauden alkupuoliskolla Suomessa vallitsi vuodenaikaan nähden harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen kylmä pohjoisen ja idän välinen ilmavirtaus. Samalla lumensyvyys kasvoi maan etelä- ja itäosassa paikoin jopa 20 – 30 senttimetriin. Sen sijaan kuukauden loppupuoliskolla Suomessa vallitsi lauha lounainen ilmavirtaus ja lumiraja siirtyi aina Pohjois-Pohjanmaalle saakka.

Marraskuun alin lämpötila -24,7 astetta mitattiin Sodankylässä 29. päivänä ja ylin lämpötila +8,5 astetta puolestaan Porissa ja Lumparlandissa marraskuun 21. päivänä.

Kuukauden sademäärä oli maan keskiosassa sekä Länsi-Lapissa tavanomaista suurempi, muualla oltiin lähellä pitkän ajan tilastoja. Marraskuun suurin sademäärä 103,2 mm mitattiin Tornion Aapajärvellä. Suurin vuorokausisade 30,5 mm mitattiin puolestaan 18. marraskuuta Isojoen Kärjenkoskella.

Syksy oli varsin kuiva

Syksy eli syys-marraskuu oli keskilämpötilojen osalta lähellä tavanomaista maan etelä- ja keskiosassa, Lapissa sen sijaan oli 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Keski- ja Pohjois-Lapissa oli paikoin jopa harvinaisen lämmintä, eli keskimäärin näin lämmin syksy toistuu kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin.

Syksyllä oli suuressa osassa maata keskimääräistä kuivempaa. Maan lounaisosasta Etelä-Lappiin yltävällä alueella sademäärät olivat laajalti harvinaisen pieniä, lounaassa syksy oli muutamilla asemilla jopa mittaushistorian kuivin. Vähiten satoi Utsjoen Nuorgamissa, missä kolmen kuukauden yhteenlaskettu sademäärä oli 62 mm. Sateisinta oli maan itäosassa. Eniten satoi Vironlahdella, jossa sademäärä oli 238,3 mm.

Nov 25

Viikonloppuna tuulee ja pyryttää lunta

33-1200248733hkxo

Ilmatieteen laitoksen perjantaina 25. marraskuuta tekemän ennusteen mukaan voimakas matalapaine liikkuu Suomen yli kaakkoon viikonlopun aikana. Matalapaineeseen liittyvä lumisadealue leviää perjantaina illalla länteen ja yöllä maan itäosaan.

Etelässä ja lännessä sade muuttuu lauantain kuluessa tilapäisesti vetisemmäksi. Ajokeli muuttuu suuressa osassa maata huonoksi, maan keskivaiheilla ja idässä paikoin erittäin huonoksi. Etelä-Karjalasta Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosaan ulottuvalla alueella saattaa kertyä viikonlopun aikana paikoin jopa 10 -20 cm lunta.

Matalapaineen jälkipuolella puhaltaa sunnuntaiaamusta alkaen puuskainen pohjoistuuli etenkin maan länsiosassa. Lähinnä länsirannikon läheisyydessä tuuli on paikoin noin 20 m/s ja yksittäisiä tuulivahinkoja voi esiintyä. Tuuli alkaa heiketä vasta sunnuntai-illan aikana.

Viikonloppuna kannattaa seurata ajankohtaisia tuuli- ja ajokelivaroituksia: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Nov 01

Ilmatieteen laitos – Sateet jäivät vähiin lokakuussa

2576-1276179637awwu

Lokakuun koko maan sademäärä oli ennätyksellisen pieni. Asemakohtaisia kuivuusennätyksiä mitattiin sekä lännessä että pohjoisessa.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan lokakuu oli maan länsi- ja pohjoisosassa monin paikoin poikkeuksellisen kuiva eli vastaavaa esiintyy keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Sademäärä oli näillä alueilla pääosin 5-20 millimetriä. Maan itäosassa 30 – 50 millimetriä sademäärä oli kuukauden lopun sateiden johdosta lähempänä pitkän ajan keskiarvoa. Yhteenlaskettuna koko maan lokakuun sademäärä oli ennätyksellisen pieni vuonna 1961 alkavassa aineistossa.

Suurin kuukauden sademäärä oli Virolahdella mitattu 61,6 mm ja pienin sademäärä Enontekiön Karesuvannon asemalla mitattu 1,1 mm. Suurin vuorokauden sademäärä, 31,1 millimetriä, mitattiin Kärsämäellä 27. lokakuuta.

Lokakuu oli ennätyksellisen kuiva seuraavilla Ilmatieteen laitoksen pitkäikäisillä havaintoasemilla: (Sademäärät merkitty sulkuihin.)

  • Kaarina Yltöinen (9,5 mm)
  • Laitila Haukka (7,8 mm)
  • Huittinen Sallila (10,7 mm)
  • Isojoki Kärjenkoski (8,8 mm)
  • Karvia Alkkia (11,4 mm)
  • Kuusamo Kiutaköngäs (8,4 mm)
  • Posio Raistakka (9,2 mm)
  • Ylitornio Meltosjärvi (4,3 mm)

Lämpötilapoikkeamien osalta Suomi jakautui kahtia. Lokakuun keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa noin asteen tavanomaista kylmempi, kun taas Lapissa oli 1 – 2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Lokakuun ylin lämpötila oli Turun Rajakarilla 2. päivänä mitattu 16,2 astetta ja lokakuun alin lämpötila oli Enontekiön Näkkälässä 17. päivänä mitattu -9,3 astetta.

Lisätietoja:

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto

http://www.ilmastokatsaus.fi/

Oct 31

Ensilumi sataa maan eteläosaan

weather-snow-flake-512

Matalapaine kulkee tiistain ja keskiviikon kuluessa hitaasti Suomen eteläpuolitse itään. Matalapaineeseen liittyy runsaita sateita, jotka tulevat Suomessa lounaissaaristoa lukuun ottamatta lumena Kymenlaaksossa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Ilmatieteen laitoksen 31.10 tekemän ennusteen mukaan lunta voi keskiviikkoyön ja torstai-illan välisenä aikana kertyä yli 10 cm Uudellamaalla kapealla rannikkokaistalla, muutoin lunta tulee noin 5 senttimetriä Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Kymenlaakson maakunnissa. Sade tulee voimakkaan idän ja koillisen välisen tuulen kanssa, joka pöllyttää lunta ja kinostaa sitä.  Tämän takia ajokeli heikkenee lumisateiden vuoksi keskiviikon aikana Helsinkiä myöten.

Tuuli ja lumisade ovat voimakkaimmillaan keskiviikkoaamun ja -päivän aikana. Iltaa kohden lumisade ja puuskainen tuuli alkaa heiketä.

Runsaimmat sateet muodostuvat kuuronauhoiksi rannikon tuntumaan ja esiintyvät kapealla alalla. Nauhojen sijoittuminen ja liike tarkentuu myöhemmin. Matalapaineen jälkipuolella ilmavirtaus kääntyy koilliseen ja suursäätila muuttuu koko maassa talviseksi lämpötilojen jäädessä päivälläkin pakkaselle Etelä-Suomea myöten.

Lisätietoja:
Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Oct 24

Ilmatieteen laitos – Ensilumi sataa maan itäosaan ja paikoin muuallekin tiistaina ja keskiviikkona

lataus

Tiistaina saapuva sadealue tuo ensilumen maan itäosiin. Ajokeli muuttuu huonoksi etelästä alkaen lauhaa rannikkoseutua lukuun ottamatta.

Ilmatieteen laitoksen maanantaina 24.10. tekemän ennusteen mukaan tiistaina päivän aikana etelästä nousee sadealue maan eteläosaan. Tuuli puhaltaa aluksi kaakosta Suomenlahden yli ja sade on enimmäkseen vettä ja lämpötila plussalla ainakin rannikolla. Maan kaakkoisosasta Lahteen ja Hyvinkäälle päin sateet ovat enimmäkseen lunta ja tuuli käy koillisesta. Lämpötila pysyy nollan vaiheilla. Sademäärät vaihtelevat 0–5 millimetrin välillä maan länsiosassa, idässä sadekertymä on 5–10 mm tiistain ja keskiviikon aikana. Sade tulee lumena varsinkin idässä, jossa ilma on kylmempää. Lumisade pyrkii kuitenkin sulamaan maahan sataessaan, koska maaperä on melko lämmin.

Ajokeli muuttuu huonoksi tiistaina etelästä alkaen lauhaa rannikkoseutua lukuun ottamatta. Torstain vastaisena yönä sateet heikkenevät ja pakkanen kiristää otettaan, jolloin myös jäätyminen voi aiheuttaa liukkautta. Perjantaina sää on lauhtumassa ja mahdolliset maassa olevat lumet sulavat maan etelä- ja keskiosasta.

241016lumiennuste

Ennustettu lumen kertymä tiistaina ja keskiviikkona.

Etelään ensilumi tilastollisesti loka-marraskuun vaihteessa

Tilastojen mukaan ensilumi sataa maan eteläosassa keskimäärin loka-marraskuun vaihteessa ja maan keskiosassa lokakuussa, pysyvä lumipeite tulee noin kuukauden myöhemmin. Rannikkoseudut ovat pisimpään lumettomina.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Oct 21

Pääkaupunkiseudun talvet muuttuvat nykyistä sateisimmiksi ja lämpimämmiksi ilmastonmuutoksen myötä

498px-helsinki-vaakuna-svg

llmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt pääkaupunkiseudulla muun muassa keskilämpötilan nousuna.

Tulevaisuudessa pääkaupunkiseudulla on odotettavissa nykyistä sateisempia talvia ja voimistuvia rankkasateita kesäisin. Tämä käy ilmi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden teettämistä pääkaupunkiseudun ilmastoskenaarioista.

” Meneillään oleva maailmanlaajuinen ilmastonmuutos vaikuttaa väistämättä myös pääkaupunkiseudun ilmastollisiin olosuhteisiin, ja on jo vaikuttanutkin. Muutoksen voimakkuus riippuu ratkaisevasti kasvihuonekaasupäästöjen määrästä: mitä enemmän niitä on ilmakehässä, sitä enemmän ilmasto muuttuu”, kertoo HSY:n ilmastoasiantuntija Susanna Kankaanpää.

Skenaariot ennustavat tulevaisuuden ilmaston muuttumista

Uusimpien kansainvälisten skenaarioiden pohjalta tehdyt päivitetyt arviot kertovat, miten ilmasto muuttuu pääkaupunkiseudulla tulevaisuudessa. Muutosarviot on laatinut Ilmatieteen laitos.

“Vuoteen 2100 mennessä talvisin sataa selkeästi nykyistä enemmän ja sadepäivien määrä kasvaa. Myös lämpötila nousee pääkaupunkiseudulla. Lämpötilan nousu on suurempaa talvella kuin kesällä”, ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta kertoo. –

“Sää silti vaihtelee nyt ja tulevaisuudessakin: edelleenkin esimerkiksi yksittäinen talvi voi olla erittäin kylmä ja runsasluminen. Tällaiset talvet ovat kuitenkin harvinaisia jo nyt ja niitä esiintyy yhä harvemmin tulevaisuudessa”, Mäkelä jatkaa.

Kesäiset rankkasateet voimistuvat tulevaisuudessa

Ilmastoskenaarioiden mukaan keskimääräinen sademäärä kesäisin ei olisi muuttumassa paljon. Sen sijaan rankkasateiden arvioidaan voimistuvan reilu 10 prosenttia sadassa vuodessa. Rankkasateet saattavat myös yleistyä. Yksi muutamien minuuttien kestoinen rankkasade kaupunkiympäristössä voi aiheuttaa miljoonavahingot. Rankkasateiden lisääntyminen kannattaa siten huomioida kaupunkirakenteen muutoksia suunniteltaessa. Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on jo nyt menettelyjä, joilla toisaalta varaudutaan sään vaihteluihin ja toisaalta korjataan sääilmiöiden aiheuttamia vahinkoja. Uusia keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon kuitenkin kehitetään koko ajan.

“Rankkasateiden aiheuttamien hulevesien hallinnan kehittäminen on yksi keskeisimmistä lähivuosien toimenpiteistä. Siinä myös HSY:llä on tärkeä rooli”, HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen kertoo. “Aihepiiri on kriittinen käytännössä koko Euroopassa. Emme ole sopeutuneet edes nykyilmastoon, koska merkittäviä rankkasateiden aiheuttamia ongelmia aiheutuu jo nyt. Teemme tutkimusyhteistyötä erityisesti muiden Pohjoismaiden ilmastokeskusten kanssa mm. jakamalla kokemuksia etenkin erittäin suuria vahinkoja aiheuttavista rankkasateista ja niiden vaikutuksista”, Mäkelä toteaa.

HSY edistää ja seuraa kaupunkien yhteisten Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n ja ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategian toteutumista ja raportoi niiden toimien etenemisestä. Lisäksi HSY laskee pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuosittain. Rankkasateet ja muut sään ääri-ilmiöt ovat keskeisessä osassa myös Ilmatieteen laitoksen koordinoimassa pian päättyvässä ELASTINEN-hankkeessa, jossa keskeinen tavoite oli tukea Suomen johdonmukaista sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Ilmastonmuutoksen todennäköisimmät vaikutukset pääkaupunkiseudulla vuonna 2100

Sade talvisin
– sataa selvästi nykyistä enemmän
– sekä keskimääräiset että suurimmat sademäärät kasvavat
– sadepäivien määrä kasvaa

Sade kesällä
– keskimääräinen sadanta ei juurikaan muutu
– rankkasateet voimistuvat

Tuuli
– keskimäärin ei muutosta
– kovimpien tuulien osalta muutoksen suunta epävarma

Lämpötila
– nousee kaikkina vuodenaikoina, talvella enemmän kuin kesällä
– talvella vaihtelu päivästä toiseen ja päivän sisällä vaimenee
– talvella äärimmäisen alhaiset lämpötilat harvinaistuvat huomattavasti
– kesän korkeimmat lämpötilat kohoavat samassa suhteessa kuin keskilämpötila

Meri
– merenpinta nousee Helsingissä muutamia kymmeniä senttimetrejä
– merijäät keskimäärin ohenevat
– merijään pinta-ala pienentyy