Oct 24

Ilmatieteen laitos – Ensilumi sataa maan itäosaan ja paikoin muuallekin tiistaina ja keskiviikkona

lataus

Tiistaina saapuva sadealue tuo ensilumen maan itäosiin. Ajokeli muuttuu huonoksi etelästä alkaen lauhaa rannikkoseutua lukuun ottamatta.

Ilmatieteen laitoksen maanantaina 24.10. tekemän ennusteen mukaan tiistaina päivän aikana etelästä nousee sadealue maan eteläosaan. Tuuli puhaltaa aluksi kaakosta Suomenlahden yli ja sade on enimmäkseen vettä ja lämpötila plussalla ainakin rannikolla. Maan kaakkoisosasta Lahteen ja Hyvinkäälle päin sateet ovat enimmäkseen lunta ja tuuli käy koillisesta. Lämpötila pysyy nollan vaiheilla. Sademäärät vaihtelevat 0–5 millimetrin välillä maan länsiosassa, idässä sadekertymä on 5–10 mm tiistain ja keskiviikon aikana. Sade tulee lumena varsinkin idässä, jossa ilma on kylmempää. Lumisade pyrkii kuitenkin sulamaan maahan sataessaan, koska maaperä on melko lämmin.

Ajokeli muuttuu huonoksi tiistaina etelästä alkaen lauhaa rannikkoseutua lukuun ottamatta. Torstain vastaisena yönä sateet heikkenevät ja pakkanen kiristää otettaan, jolloin myös jäätyminen voi aiheuttaa liukkautta. Perjantaina sää on lauhtumassa ja mahdolliset maassa olevat lumet sulavat maan etelä- ja keskiosasta.

241016lumiennuste

Ennustettu lumen kertymä tiistaina ja keskiviikkona.

Etelään ensilumi tilastollisesti loka-marraskuun vaihteessa

Tilastojen mukaan ensilumi sataa maan eteläosassa keskimäärin loka-marraskuun vaihteessa ja maan keskiosassa lokakuussa, pysyvä lumipeite tulee noin kuukauden myöhemmin. Rannikkoseudut ovat pisimpään lumettomina.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Oct 21

Pääkaupunkiseudun talvet muuttuvat nykyistä sateisimmiksi ja lämpimämmiksi ilmastonmuutoksen myötä

498px-helsinki-vaakuna-svg

llmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt pääkaupunkiseudulla muun muassa keskilämpötilan nousuna.

Tulevaisuudessa pääkaupunkiseudulla on odotettavissa nykyistä sateisempia talvia ja voimistuvia rankkasateita kesäisin. Tämä käy ilmi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden teettämistä pääkaupunkiseudun ilmastoskenaarioista.

” Meneillään oleva maailmanlaajuinen ilmastonmuutos vaikuttaa väistämättä myös pääkaupunkiseudun ilmastollisiin olosuhteisiin, ja on jo vaikuttanutkin. Muutoksen voimakkuus riippuu ratkaisevasti kasvihuonekaasupäästöjen määrästä: mitä enemmän niitä on ilmakehässä, sitä enemmän ilmasto muuttuu”, kertoo HSY:n ilmastoasiantuntija Susanna Kankaanpää.

Skenaariot ennustavat tulevaisuuden ilmaston muuttumista

Uusimpien kansainvälisten skenaarioiden pohjalta tehdyt päivitetyt arviot kertovat, miten ilmasto muuttuu pääkaupunkiseudulla tulevaisuudessa. Muutosarviot on laatinut Ilmatieteen laitos.

“Vuoteen 2100 mennessä talvisin sataa selkeästi nykyistä enemmän ja sadepäivien määrä kasvaa. Myös lämpötila nousee pääkaupunkiseudulla. Lämpötilan nousu on suurempaa talvella kuin kesällä”, ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta kertoo. –

“Sää silti vaihtelee nyt ja tulevaisuudessakin: edelleenkin esimerkiksi yksittäinen talvi voi olla erittäin kylmä ja runsasluminen. Tällaiset talvet ovat kuitenkin harvinaisia jo nyt ja niitä esiintyy yhä harvemmin tulevaisuudessa”, Mäkelä jatkaa.

Kesäiset rankkasateet voimistuvat tulevaisuudessa

Ilmastoskenaarioiden mukaan keskimääräinen sademäärä kesäisin ei olisi muuttumassa paljon. Sen sijaan rankkasateiden arvioidaan voimistuvan reilu 10 prosenttia sadassa vuodessa. Rankkasateet saattavat myös yleistyä. Yksi muutamien minuuttien kestoinen rankkasade kaupunkiympäristössä voi aiheuttaa miljoonavahingot. Rankkasateiden lisääntyminen kannattaa siten huomioida kaupunkirakenteen muutoksia suunniteltaessa. Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on jo nyt menettelyjä, joilla toisaalta varaudutaan sään vaihteluihin ja toisaalta korjataan sääilmiöiden aiheuttamia vahinkoja. Uusia keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon kuitenkin kehitetään koko ajan.

“Rankkasateiden aiheuttamien hulevesien hallinnan kehittäminen on yksi keskeisimmistä lähivuosien toimenpiteistä. Siinä myös HSY:llä on tärkeä rooli”, HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen kertoo. “Aihepiiri on kriittinen käytännössä koko Euroopassa. Emme ole sopeutuneet edes nykyilmastoon, koska merkittäviä rankkasateiden aiheuttamia ongelmia aiheutuu jo nyt. Teemme tutkimusyhteistyötä erityisesti muiden Pohjoismaiden ilmastokeskusten kanssa mm. jakamalla kokemuksia etenkin erittäin suuria vahinkoja aiheuttavista rankkasateista ja niiden vaikutuksista”, Mäkelä toteaa.

HSY edistää ja seuraa kaupunkien yhteisten Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n ja ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategian toteutumista ja raportoi niiden toimien etenemisestä. Lisäksi HSY laskee pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuosittain. Rankkasateet ja muut sään ääri-ilmiöt ovat keskeisessä osassa myös Ilmatieteen laitoksen koordinoimassa pian päättyvässä ELASTINEN-hankkeessa, jossa keskeinen tavoite oli tukea Suomen johdonmukaista sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Ilmastonmuutoksen todennäköisimmät vaikutukset pääkaupunkiseudulla vuonna 2100

Sade talvisin
– sataa selvästi nykyistä enemmän
– sekä keskimääräiset että suurimmat sademäärät kasvavat
– sadepäivien määrä kasvaa

Sade kesällä
– keskimääräinen sadanta ei juurikaan muutu
– rankkasateet voimistuvat

Tuuli
– keskimäärin ei muutosta
– kovimpien tuulien osalta muutoksen suunta epävarma

Lämpötila
– nousee kaikkina vuodenaikoina, talvella enemmän kuin kesällä
– talvella vaihtelu päivästä toiseen ja päivän sisällä vaimenee
– talvella äärimmäisen alhaiset lämpötilat harvinaistuvat huomattavasti
– kesän korkeimmat lämpötilat kohoavat samassa suhteessa kuin keskilämpötila

Meri
– merenpinta nousee Helsingissä muutamia kymmeniä senttimetrejä
– merijäät keskimäärin ohenevat
– merijään pinta-ala pienentyy

Oct 11

Ilmatieteen laitos – Suurista rakeista havaintoja tänä kesänä 15 päivänä

mass-of-hailstones

Ilmatieteen laitoksen mukaan raepäiviä kertyi viime kesänä 54 kappaletta. Lukema on toiseksi suurin vuodesta 2008 lähtien, josta lähtien tarkempia yhteenvetoja raekaudesta on tehty. Suurimmat havaitut rakeet olivat noin biljardipallon kokoisia.

Viime kesänä havaittiin rakeita keskimääräistä enemmän. Huhtikuun 19. päivän ja lokakuun 3. päivän välisenä aikana raetapauksia havaittiin yhteensä 433 kappaletta, kun kesällä 2015 tapausmäärä jäi reiluun 300. Raesateet painottuivat maan itä- ja pohjoisosaan. Lumiraetapauksia ei kirjata ylös, koska ne poikkeavat monin tavoin jäärakeista, esiintyvät ennen kesän alkua tai myöhemmin syksyllä eivätkä aiheuta vahinkoa. Kaikki esitetyt luvut kuvaavat siis vain jääraetapauksia ja päiviä, jolloin jäärakeita on satanut.

Suurimmat rakeet halkaisijaltaan biljardipallon kokoisia

Suuria eli halkaisijaltaan vähintään kahden senttimetrin kokoisia rakeita havaittiin 5.6.–12.8. välisenä aikana 15 eri päivänä. Osa rakeista aiheutti paikallisesti pieniä vahinkoja. Suurimmat havaitut rakeet olivat kuuden senttimetrin kokoisia ja ne mitattiin Kiimingin Alakylässä, 17. heinäkuuta. Pienempiä, 3–4 senttimetrin eli noin pingispallon kokoisia rakeita havaittiin myös mm. Lieksassa, Kiteellä, Rovaniemellä, Puolangassa sekä Kokkolassa.

“Rakeita satoi tasaisesti heti kesäkuun alusta alkaen aina elokuun puoliväliin asti. Mitään pitkiä rakeettomia taukoja ei tänä kesänä syntynyt. Kesään osui myös useampi viileämpi jakso, jolloin ilmakehän nollaraja laski rakeille suotuisalle tasolle. Nollarajan ollessa alhaalla olosuhteet ovat hyvät isoillekin rakeille, sillä rakeet eivät juurikaan ehdi sulamaan alas sataessaan”, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jari Tuovinen sanoo.

“Vaasan ja Rovaniemen seudut saivat rakeita kesän mittaan tiheään, sillä näillä paikoin raehavaintoja tehtiin neljänä, viitenä päivänä kesän aikana. Raesateita tulikin harvinaisen paljon Oulunjärven tienoilta Etelä-Lappiin yltävällä alueella”, Jari Tuovinen selvittää.

Raekausi käynnistyi kunnolla kesäkuussa, heinäkuussa eniten suuria rakeita

Jäärakeita satoi huhtikuussa kolmena ja toukokuussa kuutena päivänä painottuen maan eteläosaan sekä Savo-Karjalaan. Huhtikuun 22. päivänä Läyliäisessä ja toukokuuta 31. päivänä Palojoensuussa rakeet olivat suurimmillaan 1,5 cm kokoisia. Suuria rakeita ei siis havaittu huhti- tai toukokuussa.

Kesäkuussa rakeita satoi melko tasaisesti 13 päivänä. Raekuurot eivät säästäneet Lappia edes juhannusaattona tai -päivänä. Kuukauden vilkkain raepäivä osui 5. päivään, jolloin havaittiin myös ensimmäiset suuret rakeet. Tuolloin maan etelä- ja keskiosassa esiintyi yleisesti raekuuroja ja lounaissaariston Högsårassa rakeet olivat 2,5 cm kokoisia. Kuukauden loppupuolella tapaukset alkoivat jo painottua selvemmin maan itä- ja pohjoisosaan. Suuria rakeita havaittiin kolmena päivänä.

Heinäkuussa raepäiviä oli eniten (17) ja suuria rakeitakin satoi peräti yhdeksänä päivänä. Silti kuukausi jäi elokuun taakse raehavaintojen määrän osalta (tapauksia vajaa 120). Jo heti 4. ja 5. päivänä satoi Pielisen sekä Oulujärven ympäristöissä ja Rovaniemellä 2–3,5 cm rakeita, kun kaakosta vyöryi voimakkaita ukkosia halki maan itä- ja pohjoisosan. Kesän ainoat havaitut jättirakeet (≥ 5 cm) satoivat alas Kiimingin Alakylässä 17.7. ja olivat kooltaan 6 cm.

Elokuussa eniten raetapauksia

Elokuuhun osui kesän viidestä vilkkaimmasta raepäivästä kolme (2., 3. ja 12.8.) ja pelkästään näiden kolmen päivän aikana raehavaintoja kertyi noin sata. Kaikkiaan havaintoja kertyi kuukauden aikana reilut 160 kappaletta. Raepäiviä oli 11 ja suuria rakeita havaittiin kolmena päivänä. Elokuun suurimmat rakeet satoivat alas Kittilän tienoilla 2.8. ollen neljän senttimetrin suuruisia.

Syyskuussa ja lokakuun alussa Suomessa vallitsi korkeapaine voittoinen suursäätila ja raetapaukset jäivät yksittäisiksi. Kuitenkin vielä lokakuun 1. päivä Lieksan Kylänlahdessa satoi ukkoskuuroon liittyen 1,5 cm kokoisia rakeita. Syyskuussa raepäiviä oli kaksi, samoin lokakuussa. Lokakuussa rakeita voi vielä sataa muutamana päivänä, yleensä raekuurot tapahtuvat lokakuussa rannikoiden sekä suurten vesistöjen läheisyydessä.

Lue lisää rakeista: http://ilmatieteenlaitos.fi/rakeet

Oct 06

Ilmatieteen laitos – Ukkoskausi heinäkuuta lukuun ottamatta vaisu tänä vuonna

lightning-dancing-across-sky

Vaikka ukkonen voi jyrähdellä myös talvikuukausina, tilastojen valossa ukkoskausi päättyy syyskuussa. Ilmatieteen tilastojen mukaan ukkoset keskittyivät tänä vuonna selvästi heinäkuuhun, jonka aikana havaittiin 80 100 maasalamaa. Määrä on kolmanneksen enemmän kuin heinäkuun keskiarvo (59 300).

Ukkoset keskittyivät tänä vuonna heinäkuulle, sillä touko-, kesä- ja elokuussa paikannettiin vain noin puolet keskimääräisistä kuukauden salamamääristä. Syyskuun maasalamamäärä (280) oli vain kuusi prosenttia pitkän ajan keskiarvosta (4 500). Koko ukkoskautena esiintyi noin 114 400 maasalamaa, joka on hieman alle keskimääräisen (136 500). Suomen sään suuri ajallinen ja paikallinen vaihtelu näkyy myös ukkosissa: eri vuosina ukkosten esiintymisalueet vaihtelevat paljon, samoin koko vuoden salamakertymä. Vaisuimpina vuosina havaitaan vain reilut 30 000 maasalamaa, kun taas huippuvuosina päästään yli 300 000.

Selvästi salamarunsain ukkospäivä oli 5. heinäkuuta, jolloin paikannettiin 21 600 maasalamaa. Salamointi oli paikoin jopa poikkeuksellisen rajua. Rovaniemellä ja Lohinivalla havaittiin vuorokauden aikana yli 90 maasalamaa sadalla neliökilometrillä.

salamakartta16

Kuva: Maasalamatiheys (maasalamoita neliökilometriä kohden) 2016.

Paikallinen ukkospäiväluku, eli tietyllä paikalla havaittujen ukkospäivien lukumäärä, oli 12, joka on sama kuin pitkän jakson keskiarvo. “Vaikka useampana kuukautena jäätiin salamamäärissä keskimääräisestä, ukkospäiviä kuitenkin siis esiintyi tavanomaisesti. Paikallisesti eniten salamoi Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Juuri näillä alueilla kesä oli hieman tavanomaista lämpimämpi. Lämmin, kostea säätyyppi luo suotuisat olosuhteet rajuille ukkosille”, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Terhi Laurila.

Lisätietoja:

 

Lue lisää ukkosista ja salamoista:
http://ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat

Oct 03

Ilmatieteen laitos – Kesäinen sää jatkui syyskuussa

autumn-leaves-13826088669ux

Syyskuu oli Suomessa kahdeksatta kertaa peräkkäin tavanomaista lämpimämpi.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syyskuu oli 1-2 astetta, Luoteis-Lapissa jopa 2-4 astetta tavanomaista lämpimämpi. Vuosi sitten syyskuu oli jopa hieman tämänvuotista lämpimämpi. Syyskuun ylin lämpötila oli Helsingin Kumpulassa 7. päivänä mitattu 23,2 astetta ja alin lämpötila oli Sallan Naruskassa 18. päivänä mitattu -5,3 astetta. Kesäinen sää jatkui pitkin syyskuuta, sillä viimeinen +20 asteen ylitys oli kuukauden 15. päivänä ja vielä 27. päivänä lämpötila kohosi Oulua myöten yli 17 asteeseen.

syyskuu_aikasarja_netti

Suomen syyskuun keskilämpötila 1961-2016 ja vuosien 1981-2010 keskiarvo.

Tavanomaiseen verrattuna syyskuussa satoi eniten Lapissa, jossa 50 – 80 millimetrin sademäärät olivat noin puolitoistakertaisia pitkän ajan keskiarvoon nähden. Muualla maassa sademäärät jäivät pääosin kolmasosan alle tavanomaisista lukemista. Maan lounaisosassa sademäärä jäi paikoin harvinaisen pieneksi eli vastaava toistuu keskimäärin kerran 10 vuodessa. Eniten syyskuussa satoi Virolahden Koivuniemessä 100,6 mm ja vähiten Utön saarella 8,8 mm. Suurin vuorokauden sademäärä oli Espoon Tapiolassa 3. päivänä mitattu 60,1 mm.

Syyskuun sademäärät eivät kerro koko totuutta syyskuun sateisuudesta, sillä sadepäiviä oli maan etelä- ja länsiosassa paikoin poikkeuksellisen vähän. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla sadepäiviä oli vain neljä, kun tyypillisesti niitä on noin 16.

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto
http://www.ilmastokatsaus.fi/

Sep 08

Ilmatieteen laitos: Viime kesänä UV-säteilyn voimakkuus oli Suomessa tavanomaista

sun-1443875648qv1

Sateisesta kesästä huolimatta Suomessa UV-säteilyn voimakkuus oli kesällä tavanomaista. Voimakasta UV-säteilyä mitattiin Etelä-Suomessa tänä kesänä alle 10 päivänä, mutta kansainvälinen UV-suojautumisraja ylittyi kesällä lähes joka päivä.

Voimakkaan UV-säteilyn raja eli UV-indeksin arvo 6 saavutetaan eteläisessä Suomessa keskimäärin kahdeksana päivänä vuodessa. Mennyt kesä sisälsi kaikkiaan yhdeksän päivää, jolloin päästiin UV-indeksilukemaan 6. Kesän korkein UV-indeksin arvo 6,3 mitattiin juhannuspäivänä 25. kesäkuuta Helsingin Kumpulassa. ”Suojautumisrajana pidetty UV-indeksin arvo 3 on tänä vuonna tähän mennessä saavutettu 114 päivänä, kun keskimäärin se saavutetaan 117 päivänä vuodessa”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Anu Heikkilä huomauttaa.

Muulloinkin kuin helteellä voi olla voimakasta UV-säteilyä

Pelkkä lämpötila ei kerro voimakkaasta UV-säteilystä, sillä UV-säteilyn määrä riippuu yläilmakehän suojaavan otsonin määrästä ja pilvisyydestä, mutta myös siitä kuinka korkealla aurinko on. Niinpä syyskuun puolella ei Suomessa yleensä enää mitata korkeita UV-lukemia.

Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla on nähtävissä ennustetun UV-indeksin lisäksi myös lähes reaaliaikaiset UV-mittaukset kuudelta kotimaiselta paikkakunnalta.

Ilmatieteen laitoksen mittausasemilla mitataan UV-säteilyn voimakkuuden lisäksi UV-kertymiä, jotka kertovat kuinka paljon UV-säteilyä tulee maanpinnalle tietyllä aikavälillä, esim. koko kuukauden aikana. Etenkin suuret UV-kertymät lisäävät ihmisille aiheutuvia UV-säteilyn terveyshaittoja, esim. ihosyöpäriskiä. Myös ekosysteemien tai ulkona käytettävien materiaalien keston kannalta UV-säteilyn kertymä on merkittävä suure.

Ilmatieteen laitos on mukana monissa kansainvälisesti merkittävissä otsonikerrosta mittaavissa satelliittihankkeissa. Mittausohjelma on osa Suomen panosta otsonia tuhoavien aineiden kieltosopimuksen eli ns. Montrealin pöytäkirjan valvonnassa. YK:n kansainvälistä otsonipäivää vietetään vuosittain Montrealin sopimuksen vuosipäivänä 16. syyskuuta.

 

Ennuste: http://ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste

Perustietoa UV-säteilystä: http://ilmatieteenlaitos.fi/ultraviolettisateily

Sep 06

Ilmatieteen laitos – Espoossa satoi viikonloppuna paikoin poikkeuksellisen rankasti

raindrops-1338543235yQW

Lauantaina 3. syyskuuta etelärannikolle saapui mereltä rankkoja sateita usean tunnin ajan hidasliikkeisen matalapaineen ja lämpimän meren avustamana.

Ilmatieteen laitoksen mukaan suurin vuorokauden sademäärä havaintoasemilla oli Espoon Tapiolassa mitattu 60,1 millimetriä, mikä vastaan tyypillistä koko syyskuun sademäärää. Suurin tunnissa tullut sademäärä oli puolestaan Virolahden Koivuniemessä mitattu 20 mm.

Tutkadatan avulla voidaan arvioida havaintoasemien väliin tulleita sademääriä. Tämän aineiston perusteella Itä-Espoossa satoi puolessa vuorokaudessa paikoin jopa noin 90 millimetriä. Erityisesti Tapiola-Olari-Mankkaa-Laajalahti alueen sisällä sademäärät olivat poikkeuksellisen suuria eli vastaavaa esiintyy keskimäärin kerran 30 vuodessa.

Lisätietoa lauantain sademääristä ja säätilanteesta karttakuvineen on luettavissa Ilmastokatsaus-lehdestä:

www.ilmastokatsaus.fi

Sep 01

Ilmatieteen laitos – Elokuussa runsaat sateet ja Rauli-myrsky pääosassa

gouttes-de-pluie-et-arbustes

Elokuu sekä koko kesä oli monin paikoin varsin sateinen ja lämpötiloiltaan melko tavanomainen.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli paikoin poikkeuksellisen sateinen Pohjanmaan maakunnissa sekä Lapissa eli vastaavanlaisia sateita esiintyy näillä alueilla elokuussa keskimäärin kerran 30 vuodessa. Kuukauden sademäärä oli sateisimmilla alueilla pääosin 100–150 millimetriä, joka on puolitoista-kaksinkertainen määrä tavanomaiseen verrattuna. Sateisinta oli Mustasaaren Riimalassa, jossa satoi 206,3 millimetriä. Erityisen sateista oli kuukauden puolivälissä, kun 14. päivänä Teuvan Kauppilankylässä satoi vuorokauden aikana 74,7 mm. Muualla maassa eli lähinnä maan etelä- ja keskiosassa elokuun sademäärä vaihteli 60 ja 120 mm välillä, kuivinta oli Päijät-Hämeessä.

Elokuun keskilämpötila oli suuressa osassa maata lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Suhteessa tavanomaiseen lämpimintä oli itärajan läheisyydessä ja viileintä Länsi-Lapissa. Kuukauden ylin lämpötila 26,1 astetta mitattiin Lappeenrannassa kuukauden 22. päivänä ja alin lämpötila -2,6 astetta mitattiin puolestaan Sallan Naruskassa 30. päivänä.

Kesämyrskyksi harvinaisen voimakkaan Rauli-myrskyn pitkäkestoiset myrskypuuskat aiheuttivat laajalti sähkökatkoja etenkin maan keskiosassa 27. elokuuta. Rauli-myrskystä tarkempaa tietoa Ilmastokatsaus-lehdessä:

http://www.ilmastokatsaus.fi/2016/08/29/rauli-nousi-myrskyjen-raskaaseen-sarjaan/

Ennätyksellisen sateinen kesä Pohjanmaalla ja Lapissa

Kesä eli kesä-elokuu oli ennätyksellisen sateinen Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla sekä Lapissa. Sademäärä nousi näillä alueilla yleisesti yli 300 mm ja oli paikoin jopa kaksinkertainen tavanomaiseen nähden. Kaikkein eniten kesällä satoi Kittilän Kenttärovan asemalla, 449mm. Lähinnä maan lounaisosassa oli hieman tavanomaista kuivempi kesä.

Kesän keskilämpötila oli suuressa osassa maata hieman tavanomaista korkeampi. Suurin poikkeama, noin aste, pitkän ajan keskiarvosta oli Itä-Lapissa.

Kesän hellepäivät jakautuivat epätasaisesti. Toukokuussa hellettä oli kuutena päivänä, kesäkuussa 11, heinäkuussa 16 päivänä ja elokuulle riitti vain kaksi hellepäivää. Näin ollen kesäkuukausien hellepäivien lukumäärä oli tänä vuonna 35, mikä on tavanomainen määrä.

Missään päin maata ei ylitetty 30 asteen rajaa kuluvana kesänä ja lämpimimmäksi lukemaksi jäi Utsjoen Kevon 23. heinäkuuta mitattu 29,1 astetta. Viimeksi alle 30 asteen on jääty vuosina 2008 ja 2009.

Kesän salamamäärä jäi alle keskiarvon

Kesäkuukausina Suomessa havaittiin noin 113 000 maasalamaa, mikä jää hieman alle 135 000 keskiarvosta. Elokuussa salamointi jäi kesäkuun tapaan noin puoleen tavanomaisesta.

Laajempi raportti Rauli-myrskystä löytyy osoitteesta www.ilmastokatsaus.fi

Aug 29

Ilmatieteen laitos – Rauli oli kesämyrskyksi harvinaisen voimakas

rauli_myrsky_20160827

Pohjoisilla merialueilla tuuli yltyi myrskylukemiin ja maan keskiosassa maa-alueilla mitattiin yleisesti myrskypuuskia.

Rauli-myrsky kaatoi puita ja aiheutti laajoja sähkökatkoja lauantaina 27. elokuuta. Maa-alueilla kovimmat havaitut puuskat, 24,9 m/s, mitattiin Vaasan Klemettilässä sekä Kuopion Maaningalla. Yli 20 m/s puuskia havaittiin yleisesti maan keskiosassa. Aivan maan eteläosassa sekä pohjoisessa tuuli oli heikompaa. Merellä kovin havaittu keskituulen nopeus oli Hailuodossa mitattu 23,6 m/s.

Ajankohta ja laajuus teki myrskystä erityisen

Pelkästään tuulen nopeuksien perusteella Rauli ei ollut myrskynä kovin erikoinen, vastaavia tuulen nopeuksia havaitaan lähes joka vuosi. Tilanteesta tekee kuitenkin hyvin merkittävän myrskyn ajankohta. Elokuun lopulla puut olivat täysin lehdessä ja roudaton maaperä oli sateisen elokuun jäljiltä monin paikoin varsin märkä. Näiden tekijöiden myötä Rauli-myrskyn vaikutukset olivat hyvin erilaisia, kuin jos myrsky olisi sattunut esimerkiksi joulukuussa. Lisäksi myrskyn tuulimaksimi osui iltapäivään, jolloin auringonsäteily lisäsi ilman puuskaisuutta.

Suureen vahinkojen määrään vaikuttivat myös voimakkaiden tuulten laaja alue aina Pohjanmaalta Etelä-Karjalaan. Lisäksi myrskypuuskat puhalsivat voimakkaina useita tunteja. Vaikutuksiltaan Rauli-myrskyä voidaan verrata loppuvuonna 2013 esiintyneisiin Eino- ja Seija-myrskyihin. Vastaavanlaista myrskyä ei ole kuitenkaan havaittu kesäkuukausina ainakaan 2000-luvulla.  

Voimakkaan matalapaineen yhteyteen kehittyi Pohjois-Pohjanmaalla myös ukkoskuuroja, joihin alustavien tietojen mukaan liittyi paikallisia syöksyvirtauksia sekä mahdollinen trombi.

Aug 26

Ilmatieteen laitos: Lauantaina voimakkaita tuulia lähes koko maassa

thunder-icon

Vuodenaikaan nähden harvinaisen voimakas matalapaine liikkuu lauantaina Perämeren, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yli itään. Matalapaine aiheuttaa etenkin maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa monin paikoin myrskypuuskia. Tuulivahingot ovat todennäköisiä.

Ilmatieteen laitoksen 26. elokuuta tekemän ennusteen mukaan lännenpuoleisen tuulen nopeus on maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa puuskissa 16-21 m/s, järvialueilla paikoin jopa 25 m/s. Kaikkein voimakkaimmat puuskat painottuvat maan keskiosaan. Myrskypuuskat saapuvat Suomeen lännestä ja ovat laaja-alaisimmillaan iltapäivällä ja illalla. Myöhään illalla ja yöllä voimakkaat tuulet painottuvat maan itäosaan ja heikkenevät vähitellen sunnuntaiaamua kohden.

“Myrskypuuskien vaikutukset ovat todennäköisesti kohtalaiset, paikoin jopa merkittävät. Puut ovat täydessä lähdessä ja maaperä sula, mikä edesauttaa tuulivahinkojen syntymistä. Eniten  sähkökatkoja ja myrskyvahinkoja tuuli aiheuttanee maan keskiosissa”, arvioi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Paavo Korpela.

Matalapaineeseen liittyy voimakkaita sateita etenkin Etelä-Lapissa sekä Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa. Vuorokauden sademäärä on alueella n. 30 mm, paikoin jopa 50 mm. Runsaat sateet voivat aiheuttaa alueella paikallisia pienialaisia tulvia.

Myrskymatalapaineen yhteydessä esiintyy paikoin myös ukkosia. Paikalliset ukkoskuurot ovat maan keskiosassa mahdollisia jo lauantain vastaisena yönä, kun kylmä rintama liikkuu alueen yli itään. Päivällä Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella esiintyy kuitenkin yleisemmin sade- ja ukkoskuuroja, joihin saattaa liittyä myös voimakkaita ukkospuuskia.

Neljättä Suomen luonnon päivää vietetään lauantaina 27.8. Päivän aikana järjestetään monenlaisia tapahtumia, joihon voit tutustua suoraan uudella tapahtumakartalla. Voimassa olevat säävaroitukset kannattaa ottaa huomioon päivän aikana.