May 02

Kolea huhtikuu oli lumisateiden ja lumirakeiden sävyttämä

tebbaribanneri

Huhtikuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan huhtikuu oli suuressa osassa maata 1-2 astetta pitkän ajan keskiarvoa kylmempi. Edellisen kerran vastaavanlainen huhtikuu oli maan eteläosassa vuonna 2013, maan keskiosassa vuonna 2003 ja pohjoisessa vuonna 1998.

Huhtikuu alkoi lämpimänä, mutta päättyi koleana

Huhtikuun alkupuolella mitattiin varsin keväisiä lämpötiloja ja ylin lämpötila oli Hattulassa kuukauden 10. päivänä mitattu 14,4 astetta. Samoihin aikoihin eli 9. huhtikuuta mitattiin Utsjoen Kevojärvellä kuukauden alimmaksi lämpötilaksi -25,8 astetta. Huhtikuun loppupuoli oli puolestaan selvästi tavanomaista koleampi ja lumisateita esiintyi etelärannikkoa myöten aina vappuaattoon saakka. Kylmän ilman myötä myös 1-2 cm kokoisia lumirakeita esiintyi epätavallisen paljon sadekuurojen yhteydessä.

Kainuussa poikkeuksellisen sateista

Suuressa osassa maata huhtikuu oli tavanomaista sateisempi. Maan keskivaiheilla oli erityisen sateista ja Kainuussa sademäärät olivat yli kaksinkertaisia pitkän ajan keskiarvoon nähden. Eniten satoi Puolangan Kotilassa 93,8 millimetriä ja vähiten Enontekiön Näkkälässä 14,7 mm.

Lunta oli kuukauden viimeisenä päivänä tavanomaisesta poiketen lähes koko maassa. Edellisen kerran oli vappuna lunta maassa osassa Etelä-Suomea vuosina 2014 ja 2007.

Lisätietoja:

Huhtikuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/huhtikuu

Ilmastokatsaus-verkkolehti: http://www.ilmastokatsaus.fi/

Apr 27

Vapun sää on epävakainen

schwebende-ballons

Vappuaatto on suurimmassa osassa maata pilvinen, sateinen ja päivälämpötila jää koko maassa 10 asteen alapuolelle.

Vapun säätä hallitsee etelästä nouseva matalapaine, johon liittyy vesi- ja lumisateita.  Sade alkaa maan eteläosassa vappuaaton vastaisena yönä ja nousee aamun ja aamupäivän aikana Lappiin.  Ilmatieteen laitoksen 27.4. tekemän ennusteen mukaan vappuaatto onkin suurimmassa osassa maata pilvinen, sateinen ja päivälämpötila jää koko maassa 10 asteen alapuolelle.

Vapunpäivänä maan etelä- ja keskiosassa on pääosin poutaista ja osaksi selkeää. Maan pohjoisosassa sataa vettä tai lunta, mutta sadealue väistyy hitaasti Jäämerelle.  Lämpötila on päivällä pohjoisessa +2..7 astetta, muualla maassa 7..12 astetta.

Viime vuonna vappua vietettiin poutaisessa ja lämpimässä säässä

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan päivälämpötila on vappuna keskimäärin maan etelä- ja keskiosassa 10 ja 15 asteen välillä, kun taas maan pohjoisosassa se on pääosin 5 ja 10 asteen välillä. Yöllä lämpötila laskee maan keski- ja pohjoisosassa vielä vapun aikaan tyypillisesti pakkasen puolelle, kun taas maan eteläosassa yölämpötila on tavallisesti asteen tai pari plussan puolella. Mahdolliset sateet tulevat etelässä tyypillisesti vetenä, mutta pohjoisessa myös räntä- ja lumisateet ovat tavanomaisia.

Ehjä lumipeite on vappuna tyypillisesti Oulun pohjoispuolelta Ilomantsiin ulottuvan linjan pohjoispuolella. Maan keskiosassakaan muutaman senttimetrin lumikerros ei ole epätavallista. Maan eteläosassa lumipeite on vappuna harvinainen, eli se toistuu keskimäärin korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa.

Viime vuonna vappua vietettiin suuressa osassa maata poutaisessa ja vuodenaikaan nähden lämpimässä säässä. Sekä vappuaattona että vappupäivänä päivälämpötilat olivat laajalla alueella 15 asteen tienoilla, paikoin jopa lähestyttiin 20 astetta: Lieksassa vappuaaton korkein lämpötila oli 19,8 astetta. Ainoastaan vappuaattona maan kaakkoisosassa jäätiin tavanomaista viileämpiin päivälämpötiloihin. Sateita tuli lähinnä Kymenlaaksossa: Kouvolassa sadetta tuli aattovuorokauden aikana lähes 20 mm.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Vapun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/vappu

Apr 24

Ilmatieteen laitos – Lumisateisiin syytä varautua lähipäivinä

Snowflake

Talvirenkaita ei kannata välttämättä vielä vaihtaa pois, sillä suuressa osassa maata tulee lähipäivinä räntää ja jopa lunta.

Ilmatieteen laitoksen mukaan sää on lähipäivinä epävakaista ja viileää. Tiistain ja keskiviikon aikana voimakas matalapaine sateineen liikkuu maamme yli koilliseen. Ajokeli muuttuu tiistaina aamuyöstä alkaen huonoksi Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä lumi- tai räntäsateen vuoksi. Keskiviikkona ajokeli huononee maan itäosissa lumi- ja räntäsateiden takia. Sateet lisäävät onnettomuusriskiä etenkin jos joukossa on autoilijoita, joilla alla on jo kesärenkaat.

Torstaina matalapaine väistyy, mutta torstaitakin parin asteen lämpötilassa ja lumi-räntäsateita tulee paikoin. “Perjantaina sää näyttäisi poutaantuvan. Loppuviikolla sää lämpenee taas keväisiin, paikoin jopa n. +10 asteen, päivälämpötiloihin”, toteaa Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Jari Tuovinen. Yöt jatkuvat edelleen kylminä. Yön alin lämpötila on etelässä +1 ja -5 välillä ja pohjoisessa 0 ja -12 asteen välillä.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan sää on tällä hetkellä tavallista viileämpää. Lumi- tai räntäsade tähän aikaan vuodesta ei ole harvinaista, tosin määrät jäävät yleensä varsin pieniksi maan eteläosassa. Silti esimerkiksi vuosi sitten huhtikuun 25. päivänä satoi maan lounais- ja länsiosassa melko yleisesti noin viisi senttiä lunta.                                                                             

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Apr 12

Ilmatieteen laitos – Pääsiäisestä tulossa talvinen

willow-catkins-2041451_960_720

Ilmatieteen laitoksen mukaan tavanomaista kylmempi sää näyttäisi jatkuvan pääsiäiseen asti. Etenkin Lappiin lähtevien autoilijoiden on otettava huomioon talviset olosuhteet.

Ilmatieteen laitoksen tiistaina 12. huhtikuuta laatiman ennusteen mukaan koko maahan virtaa pohjoisesta kylmempää ilmaa. Vettä, räntää tai lunta sataa monin paikoin. Keskiviikkona ja sen jälkeen sateet ovat pääosin kuurotyyppisiä ja voivat tulla etelässäkin räntänä tai lumena. Pilvisyys on melko runsasta, mutta ajoittain aurinko voi näyttäytyä. Päivän ylin lämpötila on pääosin 0 ja +7, maan itä- ja pohjoisosassa -5 ja +3 asteen välillä. Yöllä lämpötila on pakkasen puolella.

Ennen liikenteeseen lähtöä kannattaa katsoa tuoreet sääennusteet ja voimassa olevat varoitukset joko Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta tai sääsovelluksesta, sillä pääsiäisen aikana voi tulla lumipyryjä eri puolilla maata.

Pääsiäinen on tavanomaista viileämpi

Pääsiäistä vietetään tänä vuonna melko myöhään, vasta huhtikuun puolessa välissä. Ilmatieteen laitoksen pitkän ajan tilastojen perusteella myöhäisen pääsiäisen aikoihin päivälämpötilat kohoavat maan eteläosassa tyypillisesti noin +8 asteeseen ja Lapissakin lämpötila nousee päivällä vähän nollan yläpuolelle. Öisin lämpötilat ovat tyypillisesti etelässä nollan vaiheilla kun taas Lapissa pakkasta on tavanomaisesti 5–10 astetta. Lumi on huhtikuun puolen välin jälkeisinä aikoina maan eteläosassa jo ainakin kertaalleen kadonnut. Maan itä- ja keskiosassa on lunta tyypillisesti useampi kymmenen senttimetriä, Koillismaalla ja Lapissa yleisesti puolen metrin molemmin puolin ja Käsivarressa yli 80 senttimetriä.

Vuosi sitten pääsiäistä vietettiin muutamaa viikkoa aiemmin, maaliskuun lopulla. Pääsiäinen alkoi epävakaisessa säässä ja etelässä satoi ajoittain vettä, pohjoisessa lunta. Sää poutaantui viikonlopun aikana ja pääsiäissunnuntaina sekä -maanantaina mitattiin maan etelä- ja keskiosassa laajalti +10 asteen lukemia, myös pohjoisessa päästiin paikoin +5 asteeseen.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Pääsiäisen säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/paasiainen

Apr 03

Ilmatieteen laitos – Lauha maaliskuu toi kevään tuntua

tebbaribanneri

Maaliskuun lämpöennätys oli rikkoutua myrskypuuskien saattelemana.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan maaliskuu oli maan pohjoisosassa
1-2 astetta ja maan etelä- sekä keskiosassa 2-3 astetta tavanomaista
leudompi. Kyseessä oli neljäs peräkkäinen pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi
maaliskuu.

Lämpöennätys jäi kymmenyksen päähän

Kuukauden ylin lämpötila 17,4 °C mitattiin 27. maaliskuuta Ahvenanmaan
Jomalassa. Lukema jäi vain kymmenyksen Suomen maaliskuu lämpöennätyksestä,
joka mitattiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuonna 2007. Samaan aikaan
kun vuodenaikaan nähden korkeita lämpötiloja mitattiin eri puolilla maata,
lännen ja luoteen väliset myrskypuuskat aiheuttivat sähkökatkoksia etenkin
maan etelä- ja keskiosassa.

Kuukauden alin lämpötila -29,4 °C mitattiin Muonion kirkonkylässä 7.
maaliskuuta.

Sademäärä melko tavanomainen

Sademäärä oli suuressa osassa maata 30-40 millimetriä, mikä on melko
tavanomainen määrä. Paikoin länsirannikolla, maan keskivaiheilla sekä
Käsivarren Lapissa sademäärät olivat kuitenkin puolitoistakertaisia
keskiarvoon verrattuna. Eniten satoi Kilpisjärven Kyläkeskuksessa 100,7 mm.
Vähiten satoi Lappeenrannassa 10,9 mm.

Pohjoisessa hiihtokelit jatkuivat, etelässä lumipeite hupeni

Lunta oli kuukauden vaihtuessa tavanomaista vähemmän maan etelä- ja
länsiosassa – näillä alueilla oli paikoin lumetonta. Yli 50 cm lunta löytyi
Pohjois-Karjalasta Perämerelle ulottuvan alueen pohjoispuolelta. Eniten
lunta kuukauden päättyessä oli Kilpisjärvellä 138 cm, mikä on noin 40 cm
tavanomaista enemmän.

Helmikuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/maaliskuu

Mar 21

Ilmatieteen laitos – Erityisesti keväiden lämpötilat kohonneet pohjoisessa Fennoskandiassa

spring-1242520_960_720

Tuoreen tutkimuksen mukaan keväät ja syksyt ovat lämmenneet huomattavasti
pohjoisilla alueilla viimeisen sadan vuoden aikana. Samoin sään lämpimät
ääri-ilmiöt ovat yleistyneet ja kylmät ääri-ilmiöt harvinaistuneet.

Ilmasto lämpenee pohjoisilla alueilla maapallon keskimääräistä lämpenemistä
huomattavasti nopeammin. Uusi tutkimus pohjoisen Fennoskandian alueelta
osoittaa, että viimeisen sadan vuoden aikana (1914–2013) ilmaston
lämpeneminen on ollut voimakkainta keväällä ja syksyllä. Harvinaisen
lämpimiä keväitä on ollut aiempaa enemmän ja äärimmäisen korkeita kevät- ja
syyspäivien maksimilämpötiloja havaittiin usein viimeisimmän
20-vuotisjakson aikana.

Eniten ovat muuttuneet maalis–toukokuun ja syys–lokakuun päivittäiset
minimilämpötilat, jotka ovat kohonneet 1–5 astetta sadan vuoden aikana.
Myös pakkaspäivien määrä on vähentynyt sekä keväällä että syksyllä.

Talvikauden lyheneminen, minimilämpötilojen kohoaminen ja lämpimien
ääri-ilmiöiden yleistyminen sekä niiden mukanaan tuomat geofysikaaliset,
hydrologiset ja ekologiset muutokset tuovat haasteita pohjoisten alueiden
elinkeinoille, kuten poronhoidolle.

Lämpötilan ja sademäärän muutoksia ja sään ääri-ilmiöitä Suomen, Ruotsin ja
Norjan Lapissa sekä Kuolan niemimaalla tutkittiin yhdeksän arktisen
sääaseman pitkäaikaisten havaintoaineistojen avulla Itä-Suomen ja
Jyväskylän yliopistojen sekä Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä.

Harvinaisen kylmät jaksot harvinaistuneet

Vastaavasti harvinaisen kylmiä vuodenaikoja oli vähän viimeisten 20 vuoden
aikana (1994–2013) verrattuna aiempiin samanpituisiin tarkastelujaksoihin.
Harvinaisen lauhoja talvia osui puolestaan niukimmin vuosiin 1954–1973,
joiden aikana joulu-helmikuun keskimääräinen ilmavirtaus kävi kaikkein
selvimmin idän puolelta ja ns. NAO-indeksi oli voimakkaimmin negatiivinen.
Vuorokauden ylimpien ja alimpien lämpötilojen tarkastelu joulu-, huhti-,
heinä- ja lokakuussa osoitti, että jakson 1994–2013 aikana esiintyi vähän
äärimmäisen matalia minimilämpötiloja.

Sademäärissä tapahtui vähemmän muutoksia. Kuukauden sademäärä kasvoi osalla
havaintopaikoista sadan vuoden aikana lähinnä heinä-, loka- ja joulukuussa.
Loka- ja tammikuussa päivittäisiä äärimmäisen korkeita sademääriä oli
kaikkein vähiten jakson 1934–1953 aikana.

Kivinen, S., Rasmus, S., Jylhä, K., Laapas, M. Long-Term Climate Trends and
Extreme Events in Northern Fennoscandia (1914–2013). Climate 2017, 5, 16.

http://www.mdpi.com/2225-1154/5/1/16

Mar 20

Ilmatieteen laitos – Kevät tuo mukanaan katupölyn ja heikot jäät

tebbaribanneri

Kevät on edennyt siihen vaiheeseen, että jäät alkavat hiljakseen sulaa ja meri vapautua talven kahleista. Myös jokakeväinen katupölyriesa on jo alkanut suurimmissa kaupungeissa.

Ilmatieteen laitoksen Jääpalvelun mukaan tällä hetkellä kiintojäätä on kaikkialla pitkin Suomen rannikkoa, mutta ulapalla jäätä on vain Perämerellä ja itäisimmässä osassa Suomenlahtea. Vaasasta etelään ja Suomenlahden rannikolla kiintojääkentässä on paikoin suuriakin avopaikkoja eivätkä jäät enää paksuunnu.

”Enää ei ole varmaa tapaa sanoa, missä jää kantaa ja missä ei. Jään paksuus ei takaa turvallisuutta, sillä jää voi olla heikompaa kohvajäätä tai jo haurasta ja puikkoista kevätjäätä. Keväällä tumma jää on aina arveluttavaa, mutta myös kirkkaan valkoisella alueella voi vaara yllättää”, muistuttaa Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio. ”Tämä pitää muistaa myös Etelä-Suomen järvillä liikuttaessa”, Vainio varoittaa ja viittaa useampiin eri puolilta Suomea tulleisiin ikäviin uutisiin, joissa jää on pettänyt auton alta.

Perämerellä jäätalvi jatkuu

Linjan Pietarsaari–Luulaja pohjoispuolisella merialueella on 20–60 senttimetriä paksua ahtautunutta hyvin tiheää ajojäätä, jossa vain vahvimmat laivat selviävät ilman jäänmurtaja-avustusta. Perämerellä liikennettä avustaa yhteensä kahdeksan suomalaista ja ruotsalaista jäänmurtajaa. Pohjoisen puoleisilla tuulilla liikenne sujuu kohtuullisen hyvin, mutta tuulen kääntyessä etelän puolelle liikenne vaikeutuu, kun jään puristuvat vasten Perämeren pohjukan kiinteää jääkenttää. Tuolloin lähes kaikki alukset pitää avustaa Perämeren pohjoisimpiin satamiin.

Katupölyriesa on alkanut

Katupölykausi on ilmoitellut tulostaan jo muutaman viikon ajan Etelä-Suomen kaupungeissa. Kohonneita katupölypitoisuuksia on mitattu Helsingin lisäksi muissakin kaupungeissa. Katupölyä nousee ilmaan tienpintojen kuivuessa, kun talven aikana liukkauden vähentämiseksi levitetty ja liikenteen hienontama hiekka ja päällysteestä kulunut mineraaliaines nousee ilmaan liikenteen että tuulen vaikutuksesta. Pahin tilanne on tyypillisesti ruuhka-aikoina vilkkaasti liikennöidyillä katu- ja tieosuuksilla. Yöpakkasten vuoksi katuja ei juurikaan ole vielä päästy puhdistamaan, joten tilanne jatkuu otollisena katupölyn muodostumiselle.

Tyypillisiä katupölyn aiheuttamia oireita ovat nuha, yskä sekä kurkun ja silmien kutina ja hengitysoireet.  Herkkiä väestöryhmiä ovat kaikenikäiset astmaatikot, ikääntyneet sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumatautia sairastavat sekä lapset.

Kevään katupölykauden voimakkuuteen vaikuttaa suuresti kevään säätila. ”Sateinen ja leuto kevät vähentää pölyämistä ja nopeuttaa myös katujen puhdistuksen alkamista, niinpä pölypäivien määrä voi vaihdella melkoisesti vuodesta toiseen”, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttila toteaa.

Jäätilanne: http://ilmatieteenlaitos.fi/jaatilanne
Lisätietoa jäällä liikkumisesta: http://ilmatieteenlaitos.fi/jaalla-liikkuminen
Ilmalaatu-portaali: http://www.ilmanlaatu.fi/

Mar 01

Ilmatieteen laitos – Helmikuuhun mahtui hirmumyrskyä, lumipyryä ja föhn-tuulta

16864566_10210281909942552_4014852404140779696_n

Kuvaaja: Pia Kuhanen

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu keskilämpötilaltaan 2-3 astetta tavanomaista lämpimämpi. Helmikuun sademäärä oli sen sijaan keskimäärin lähellä tavanomaista. Joulu-helmikuun keskilämpötila oli koko maassa myös noin 2-3 astetta tavanomaista korkeampi.

Kuukauden alkupuoliskolla Suomi kuului laajan korkeapaineen vaikutuspiiriin ja sää oli enimmäkseen poutaista ja ajoittain varsin kylmää. Erityisesti 6.-9.2. suurimmassa osassa maata esiintyi kireitä pakkasia. Kuukauden kylmin lämpötila, -32,8 astetta, mitattiin kuitenkin vasta 26.2. Sodankylässä.

Föhniä ja hirmumyrskyä

Helmikuun puolivälissä korkeapaine antoi periksi ja länsiluoteinen ilmavirtaus voimistui koko maassa aiheuttaen Kölivuoriston yli saapuvan kuivan ja lämpimän Föhn-tuulen. Sää oli suurimmassa osassa maata aurinkoista ja vuodenaikaan nähden hyvin lauhaa. Porvoossa lämpötila kohosi ystävänpäivänä 14. helmikuuta +8,2 asteeseen, mikä oli samalla kuukauden korkein lämpötila koko maassa. Samaan säätilanteeseen liittyen etenkin Keski- ja Pohjois-Lapissa esiintyi 13.2. myrskypuuskia ja tunturissa (Muonio Laukukero) mitattiin tuulen keskinopeudeksi harvinaiset 41,6 m/s, mikä selvästi ylittää hirmumyrskyn rajan. Merellä myrskytuulia esiintyi ainoastaan 22.2., tarkemmin lounaisilla merialueilla.

Helmikuun loppupuolen epävakainen sää kompensoi alkupuoliskon kuivempaa säätyyppiä ja näin ollen koko kuukauden sademäärä oli keskimäärin lähellä tavanomaista. Lounaisissa maakunnissa sekä Koillismaalla ja Etelä-Lapissa helmikuun sadanta jäi kuitenkin tavanomaista pienemmäksi, Etelä-Lapissa paikoin harvinaisen pieneksi. Helmikuussa satoi eniten Kuhmossa, 58,3 mm, ja vähiten Ranualla, 8,3 mm. Suurimmat vuorokausisateet mitattiin 22. – 23.2., kun maan etelä- ja keskiosaan saapui voimakas matalapaine lännestä. Lunta pyrytti voimakkaan tuulen kanssa Uudellamaalla paikoin jopa 20 cm.

Talvi oli vähäsateinen

Talvi, eli joulu-helmikuu, oli vähäsateinen. Talvikuukausien yhteenlaskettu sademäärä oli lähes koko maassa tavanomaista pienempi, maan länsiosassa laajalti harvinaisen, paikoin myös poikkeuksellisen pieni. Pirkanmaan ja Satakunnan alueella talven sademäärä oli muutamalla havaintoasemalla jopa mittaushistorian pienin. Huomionarvoista on, että myös viime syksy oli maan länsiosassa laajalti harvinaisen kuiva.

Talven sademäärä oli ainoastaan Pohjois-Lapissa vähän tavanomaista suurempi, Kilpisjärvellä paikallisesti jopa harvinaisen suuri. Kilpisjärvellä joulu-helmikuun yhteenlaskettu sademäärä oli 243,2 mm, mikä on koko maan kuluneen talven suurin. Talven pienin sademäärä 34,4 mm mitattiin sen sijaan Lounais-Suomessa Köyliössä.

Talvikuukausien keskilämpötila oli koko maassa noin 2-3 astetta tavanomaista korkeampi. Keskilämpötilan alueelliset vaihtelut olivat varsin pieniä. Suurin keskilämpötilan poikkeama tavanomaisesta, +3,9 astetta, havaittiin Kilpisjärvellä.

Helmikuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/helmikuu

Feb 01

Ilmatieteen laitos: Tammikuu oli lauha ja vähäsateinen

tebbaribanneri

Suuressa osassa maata tammikuu oli tavanomaista kuivempi ja lunta oli kuukauden päättyessä pitkän ajan keskiarvoihin nähden vähemmän. Vain aivan pohjoisimmassa Lapissa kuukausi oli tavanomaista sateisempi.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuu oli koko maassa tavanomaista lauhempi. Tammikuun keskilämpötila oli maan eteläosassa enimmäkseen 0…-4, maan keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa -3…-8 ja Lapissa -7…-11 astetta. Havaitut lukemat ovat noin 2-4 astetta tavanomaista korkeampia. Suurin lämpötilapoikkeama tavanomaiseen tammikuuhun verrattuna oli Pohjanmaan maakuntien alueella.

Kuukauden alussa oli lyhyt kylmä jakso, mutta suurimman osan kuukaudesta vallitsi lauha etelän ja lännen välinen ilmavirtaus. Kuukauden alin lämpötila -41,7 °C mitattiin 5. päivänä Muoniossa ja ylin lämpötila +7,9 °C Jomalassa 1. päivänä.

Sademäärien suhteen kuukausi oli aivan maan pohjoisinta osaa lukuun ottamatta tavanomaista vähäsateisempi. Maan etelä- ja keskiosassa tammikuu oli laajalti jopa harvinaisen vähäsateinen. Sateisinta oli Käsivarren Lapissa. Suurin kuukausisademäärä, 102 mm, mitattiin Enontekiön Kilpisjärvellä ja pienin kuukausisademäärä, 5 mm, mitattiin Köyliössä.

Lunta oli kuukauden lopulla Lappia lukuun ottamatta tavanomaista vähemmän, länsi- ja lounaisrannikolla oli paikoin lumetonta. Eniten lunta oli Pohjois-Lapissa, missä lumensyvyys oli yleisesti 60–80 cm, Käsivarren Lapissa paikoin jopa 100 cm.

Jan 18

Myrskypuuskat voivat aiheuttaa vahinkoja

Snow_heavy-512

Ilmatieteen laitoksen tekemän ennusteen mukaan keskiviikkona 18.1. ja torstaina 19.1. tuulenpuuskat voivat aiheuttaa vahinkoja ensin maan pohjoisosissa ja myöhemmin myös osassa maan keskiosaa.

Keskiviikkoiltana ja torstain vastaisena yönä voimakas matalapaine tuo kovia tuulia erityisesti maan pohjoisosiin. Etelä- ja Keski-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla tuuli voi puuskissa yltää paikoin 25 metriin sekunnissa. Pohjois-Lapissa ja Kainuussa tuuli on heikompaa, mutta myrskypuuskia on odotettavissa sielläkin. Tuulet heikkenevät torstaiaamuna väliaikaisesti.

Torstai-iltapäivän ja illan sekä perjantaiyön aikana Suomen pohjois- ja itäpuolella oleva matalapaineen alue voimistaa jälleen lännenpuoleisia tuulia.  Torstai-illan tuulet puhaltavat voimakkaimmin maan keskivaiheilla. Lännenpuoleiset tuulet voivat aiheuttaa tuulivahinkoja erityisesti torstai-iltana ja perjantaiyönä, sillä puuskat yltävät 18 – 23 m/s. Muuallakin maassa ilta ja yö ovat tuulisia, mutta puuskat jäävät yleisesti myrskylukemista.

”Kuluva vuodenaika pitänee laajemmat tuulituhot aisoissa, mutta tuulivahingot ja paikalliset sähkökatkot ovat melko todennäköisiä”, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Niko Tollman arvioi.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset