Aug 01

Ilmatieteen laitos – Heinäkuussa paikoin harvinaisen koleaa

DSCN5246

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan heinäkuu oli maan etelä- ja keskiosassa paikoin harvinaisen kolea, eli näin kolea heinäkuu koetaan keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin. Edellisen kerran tätä koleampi heinäkuu oli maan etelä- ja länsiosassa vuonna 1996 ja maan itä- ja pohjoisosassa vuonna 2015.

Heinäkuun keskilämpötila vaihteli noin 13 ja 16 asteen välillä. Lämpimintä oli maan etelä- ja itäosassa ja toisaalta Lounais-Lapissa ja Oulun seudulla. Koleinta oli Pohjois-Lapissa ja paikoin maan länsiosassa. Maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläosissa kuukauden keskilämpötila oli 1…2,5 astetta keskimääräistä alempi. Itä- ja Pohjois-Lapissa puolestaan oli 0,5…1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Kuukauden ylin lämpötila, 27,6 astetta, mitattiin Utsjoen Kevolla 28. päivä. Alin lämpötila,
-1,6 astetta, mitattiin Kittilän Lompolonvuoman havaintoasemalla 7. päivä.

Hellepäiviä keskimääräistä vähemmän

Helleraja ylitettiin jossain päin Suomea heinäkuun aikana yhteensä 10 kertaa, mikä on kuusi päivää pitkän ajan keskiarvoja vähemmän. Koko maan tasolla hellepäivien vähäisyys ei ole harvinaista: edellisen kerran tätä vähemmän hellepäiviä on heinäkuussa ollut vuonna 2015. Heinäkuun helteet painottuivat kuitenkin pääasiassa maan pohjoisosaan, ja maan etelä- ja keskiosassa helleraja ylitettiinkin kuukauden aikana vain kolmena päivänä. Helteisimmät paikkakunnat heinäkuussa olivat Oulu, Rovaniemi ja Utsjoki, missä helleraja ylitettiin kuukauden aikana neljä kertaa. Pohjanmaalta Kainuuseen ulottuvalla vyöhykkeellä taas hellepäiviä ei ole ollut vielä lainkaan koko kesänä.

Auringon paisteesta saatiin heinäkuussa nauttia maan etelä- ja lounaisosassa 250–300 tuntia ja muulla noin 200–250 tuntia. Pohjois-Lapissa ja lounaissaaristossa auringonpaistetunteja kertyi lähes tavanomainen määrä, mutta muualla maassa jäätiin 20–50 tuntia pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle. Pitkän ajan keskiarvoihin verrattuna vähiten paistoi maan länsiosassa, missä auringonpaistetunteja kertyi paikoin jopa 90 vähemmän kuin heinäkuussa keskimäärin.

Pohjois-Lapissa runsaita sateita, maan lounais- ja länsiosassa kuivaa

Sateet jakautuivat heinäkuussa kesäsateille tyypilliseen tapaan epätasaisesti. Sademäärä vaihteli Lounais-Suomen vajaasta 30 millimetristä Pohjois-Lapin yli sataan millimetriin. Pohjois-Lapissa sademäärät olivat paikoin harvinaisen suuria, ja maan lounais- ja länsiosassa taas oli paikoin harvinaisen kuivaa. Eniten heinäkuussa satoi Utsjoen Kevolla, missä kuukauden sademäärä oli 161 mm. Tämä olikin kyseisen havaintoaseman suurin heinäkuun sademäärä sitten vuodesta 1962 alkaneen mittaushistorian. Suurin vuorokauden sademäärä, 56,5 mm, mitattiin Kittilän Puljussa 5. päivä.

Heinäkuussa salamoi vähänlaisesti: maasalamamäärä, noin 12 000, on kolmanneksi alhaisin 1960 lähtien. Ukkosia esiintyi Suomessa lähes päivittäin, mutta viileän säätyypin johdosta rajuja ukkosia ei päässyt syntymään. Kuun runsassalamaisin päivä oli 4. heinäkuuta, jolloin havaittiin 2000 maasalamaa.

Lisätietoja:

Heinäkuun säätilastot:  http://ilmatieteenlaitos.fi/heinakuu

Jul 24

Ilmatieteen laitos – Helleraja saattaa rikkoontua loppuviikosta

pexels-photo-278927

Sää muuttuu vähitellen lämpimämmäksi. Tänä kesänä hellepäivät ovat jääneet vain noin puoleen tavanomaisesta, mutta loppuviikosta hellerajakin saattaa rikkoontua.

Ilmatieteen laitoksen 24. heinäkuuta tekemän ennusteen mukaan viikon puolivälistä lähtien sää lämpenee. Maan etelä- ja keskiosassa pilvisyys on alkuviikolla monin paikoin runsasta ja etenkin maan itäosassa tulee ajoittain sadekuuroja. Maan pohjoisosassa sää on poutaista ja aurinkoista.

“Aluksi päivälämpötila on maan etelä- ja keskiosassa 15 ja 20 ja Lapissa 20 ja 24 asteen välillä. Loppuviikolla lämpötila voi kohota paikoin 25 asteen yläpuolelle”, kertoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Ville Siiskonen. Loppuviikolla sadekuurot ovat edelleen paikoin mahdollisia. Sateen kuuroluonteisuudesta johtuen sademäärissä esiintyy suurta paikallista vaihtelua.

Hellepäiviä ollut tavanomaista vähemmän

Ilmatieteen laitoksen mukaan kesän keskilämpötila on tähän mennessä ollut hieman keskimääräistä alempi. Maan etelä- ja keskiosassa on monin paikoin ollut jopa harvinaisen koleaa. Tänä kesänä myös hellepäivät ovat jääneet vain noin puoleen tavanomaisesta. Toukokuusta heinäkuun puoliväliin kestävänä ajanjaksona hellepäiviä on keskimäärin koko maassa runsaat kaksikymmentä. Hellepäivien pieni lukumäärä ei koko maan tasolla ole kuitenkaan harvinainen.

Lisätietoja:

Viimeisen 30 vuorokauden sää

Jul 17

Ilmatieteen laitos – Kesä on ollut paikoin harvinaisen kolea

pexels-photo-208095

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesä on ollut koko maassa keskimääräistä koleampi. Maan etelä- ja keskiosassa on paikoin ollut jopa harvinaisen koleaa, eli näin koleita kesäsäitä koetaan keskimäärin korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa.

Koleinta on ollut maan kaakkoisosassa, missä kesän keskilämpötila on tähän mennessä ollut runsaat 2 astetta tavanomaista alempi. Edellisen tätä koleampaa on maan itäosassa ollut vuonna 1993 ja maan keskiosassa 2004. Paikoitellen myös kesä 2015 oli lämpötiloiltaan tämän kesän kaltainen tai koleampi.

Hellepäiviä on ollut keskimääräistä vähemmän

Kesän tähän mennessä ylin lämpötila, 27,0 °C, mitattiin Hämeenlinnassa 19. toukokuuta. Jossain päin Suomea lämpötila on noussut hellelukemiin, eli yli 25 asteeseen, yhteensä 12 päivänä. Pitkän ajan keskiarvojen mukaan heinäkuun puoliväliin mennessä on tyypillisesti ehtinyt hellepäiviä kertyä jo parisen kymmentä. “Hellepäivien lukumäärä ei koko maan tasolla ole kuitenkaan harvinainen. Edellisen kerran tätä vähemmän hellepäiviä on 17. heinäkuuta mennessä ollut muun muassa vuosina 2015, 2012 ja 2008”, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Niina Niinimäki.

Useilla paikkakunnilla hellerajaa ei kuitenkaan ole ylitetty vielä kertaakaan tänä kesänä. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla lämpötila on tänä kesänä ollut ylimmillään 25,0 astetta, mutta hellerajan yli ei ole päästy. Vuodesta 1959 lähtien tarkasteltaessa vastaavaa on tapahtunut vain kerran aiemmin; vuonna 1974, jolloin Helsinki-Vantaan lentoasemalla ei ollut ainuttakaan hellepäivää koko kesänä. Muutamilla muilla paikkakunnilla, missä helteet ovat antaneet odottaa itseään, on vastaavia helteettömiä alkukesiä ollut kuitenkin esimerkiksi maan pohjoisosassa vuonna 2015 ja maan etelä- ja keskiosassa paikoin vuonna 2012 ja 2008.

Sateet ovat jakautuneet epätasaisesti

Kesän sademäärissä on suurta paikallista vaihtelua. Siinä missä paikoin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla on ollut harvinaisen kuivaa, on taas Pohjois-Lapissa, Pirkanmaalla ja kaakonkulmalla sademäärät ovat olleet harvinaisen suuria. Suuret paikalliset vaihtelut ovat kesäsateille tyypillisiä, sillä suurimmat sademäärät saadaan tavallisesti sade- ja ukkoskuuroista, jotka voivat olla hyvin paikallisia.

Ukkosien osalta kesä on ollut poikkeuksellisen vaisu. Tähän mennessä maasalamoita on paikannettu Suomessa vain runsaat 6000, joista noin puolet on kertynyt heinäkuussa.

Kesäsää on ollut matalapainevoittoista

Sää Suomessa riippuu suuresti siitä, mistä suunnasta ilmavirtaukset tulevat ja miten säähäiriöt, eli matala- ja korkeapaineet, kulloinkin ovat sijoittuneet. Suuri luontainen vaihtelu on Suomen ilmastossa tyypillistä johtuen sijainnistamme Euraasian mantereen reunalla. Tänä kesänä Venäjälle pitkäksi aikaa lukkiutunut matalapaineen alue on estänyt Länsi-Euroopan lämpimiä ilmamassoja pääsemästä Suomeen. Vallitseva tuulen suunta on meillä ollut pääosin luoteesta ja sää on ollut matalapainevoittoista ja siksi viileää.

Viimeisen 30 vuorokauden sää
Tunne termit: poikkeuksellinen vai harvinainen sää?

Jul 03

Ilmatieteen laitos – Kesäkuu oli harvinaisen kolea

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuukauden keskilämpötila oli koko maassa keskimääräistä alempi

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesäkuun keskilämpötila vaihteli Pohjois-Lapin noin kahdeksasta asteesta maan etelä- ja lounaisosan noin kolmeentoista asteeseen. Suurin poikkeama keskimääräisestä lämpötilasta oli maan itäosassa ja Itä-Lapissa, missä oli noin 1,5…2,5 astetta keskimääräistä koleampaa. Näin kolea kesäkuu on harvinainen, eli se toistuu keskimäärin korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa. Edellisen kerran tätä koleampi kesäkuu on ollut maan itäosassa ja Koillismaalla vuonna 2003 ja Itä-Lapissa vuonna 1993. Maan länsiosassa ja Länsi-Lapissa kesäkuu oli 0,5…1,5 astetta keskimääräistä koleampi.

Kesäkuun ylin lämpötila, 26,2 astetta, mitattiin 16. päivä Mikkelin lentoasemalla. Helleraja ylitettiin kuukauden aikana jossain päin Suomea yhteensä kuutena päivänä, mikä on pari päivää vähemmän kuin kesäkuussa keskimäärin. Kuukauden alin lämpötila, -6,1 astetta, mitattiin 1. päivä Kilpisjärven Saana-tunturilla. Yöt olivat kuukauden ensimmäisellä viikolla paikoin harvinaisen kylmiä. Yöpakkasia havaittiin muutamina öinä paikoin maan eteläosassa saakka.

Sateet jakautuivat epätasaisesti

Maan etelä- ja keskiosan sateisimmilla alueilla kuukauden sademäärät olivat suurimmillaan runsaat 100 millimetriä, kun taas kuivimmilla alueilla jäätiin alle 30 millimetriin. Sateisimmilla alueilla kuukauden sademäärä oli 1,5–2 kertaa niin suuri kuin keskimäärin, kuivimmilla alueilla taas jäätiin alle puoleen tavanomaisesta.

Eniten satoi Tampereen Härmälän havaintoasemalla, missä kuukauden sademäärä oli 137 mm. Suurin vuorokauden sademäärä, 49,3 mm, mitattiin niin ikään Tampereen Härmälässä kesäkuun 12. päivä. Vähiten sadetta saatiin Hailuodon Keskikylässä, missä kuukauden sademäärä jäi 13 millimetriin.

Salamoita paikannettu ennätyksellisen vähän

Maasalamoita paikannettiin kesäkuussa runsaat 2 500, mikä on vain noin 7 prosenttia pitkän ajan keskiarvosta. Tätä vähemmän on kesäkuussa salamoinut vain vuonna 2007. Touko–kesäkuun yhteenlaskettu salamamäärä on vain noin 3 000, mikä on ennätyksellisen vähän vuonna 1960 alkaneen tilastoinnin aikana.

Auringonpaistetta tavanomainen määrä

Auringonpaisteesta saatiin nauttia suurimmassa osassa maata 250–300 tuntia, Lapissa 200–250 tuntia. Koleasta säästä huolimatta auringonpaistetuntien määrä oli suuressa osassa maata lähellä pitkän ajan keskiarvoja, Lapissa aurinko paistoi kuitenkin noin 20 tuntia keskimääräistä vähemmän.

Lisätietoja:
Viimeisen 30 vuorokauden sää
Tunne termit: poikkeuksellinen vai harvinainen sää?

Jun 29

Puuskainen tuuli riepottelee maan etelä- ja keskiosaa perjantaina

windy-png-11

Tuuli yltyy puuskissa maan etelä- ja keskiosissa perjantaina 30. kesäkuuta 15–20 metriin sekunnissa. Puuskat voivat aiheuttaa maa-alueilla tuulivahinkoja ja merellä aallokko on kovaa.

Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan matalapaine lähestyy perjantaina Suomea hitaasti etelästä ja siihen liittyen idän ja koillisen välinen tuuli voimistuu maan etelä- sekä paikoin maan keskiosassa. Puuskat yltävät laajalti reiluun 15 m/s ja erityisesti etelärannikon läheisyydessä mahdollisesti yli 20 m/s.

”Tuulivahinkoja esiintyy todennäköisesti yleisesti, mutta ne ovat lähinnä yksittäisiä kaatuneita puita ja oksien katkeamisia. Tuuli pysyy puuskaisena koko päivän ja sen tavanomaista harvinaisempi suunta voi lisätä tuulivahinkoja”, arvioi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Henri Nyman. ”Tuuli tulee kuitenkin ottaa huomioon esimerkiksi erilaisissa kesätapahtumien järjestelyissä”, Nyman muistuttaa.

Myös veneilijöiden tulee ottaa huomioon perjantain tuulet, sillä maa-alueilla esiintyvien vahinkojen lisäksi erityisesti Suomenlahden länsiosassa ja Pohjois-Itämerellä tuuli voi yltyä jopa myrskyksi. Tällöin keskituuli on yli 21 m/s. Myös merkitsevä aallonkorkeus kasvaa paikoin yli neljän metrin. Aallokon korkein yksittäinen aalto voi kuitenkin olla liki kaksinkertainen merkitsevään aallonkorkeuteen nähden.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Merisää –Beta: http://ilmatieteenlaitos.fi/merisaa

Lisätietoja tuulista: http://ilmatieteenlaitos.fi/tuulet

Jun 21

Juhannusta vietetään viileässä säässä

522-1225554160Uk3Y

Sää on juhannuksena vuodenaikaan nähden viileää, mutta melko poutaista. Sunnuntaiksi lännestä saapuu kuitenkin uusia sateita.

Ilmatieteen laitoksen keskiviikkona 21.6. laatiman ennusteen mukaan juhannusaattona 23.6. pilvisyys on runsasta suurimmassa osassa maata. Lähinnä maan etelä- ja keskiosassa tulee paikoin sadekuuroja. Suurin mahdollisuus auringonpaisteelle on länsirannikon tuntumassa. Sää on melko koleaa, sillä päivälämpötila jää runsaan pilvisyyden vuoksi laajalti alle 15 asteen, idässä ja pohjoisessa paikoin jopa lähelle 10 astetta.  Kylmintä on Pohjois-Lapissa, missä lämpötila jää lähelle 5 astetta. Juhannusaattoiltana sää muuttuu vähitellen selkeämmäksi lännestä alkaen ja juhannusyönä lämpötila laskee suurimmassa osassa maata 5 asteen tienoille.

Juhannuspäivän aamu on Lappia lukuun ottamatta melko aurinkoinen, mutta päivällä kehittyy jälleen kumpupilvisyyttä. Päivällä voi esiintyä heikkoja sadekuuroja, mutta enimmäkseen on poutaa. Pilvisyyden määrässä on ennustelaskelmien välillä suuria eroja, mikä vaikuttaa myös päivälämpötilojen ennustettavuuteen. Päivän ylin lämpötila on maan etelä- ja keskiosassa todennäköisesti 15…19 astetta, ja maan pohjoisosassa 10…15 astetta. Sateen todennäköisyys kasvaa iltaa ja yötä kohden maan länsiosassa lännestä lähestyvän sadealueen vuoksi.

Sunnuntaiksi sadealue leviää laajemmin maan etelä- ja keskiosiin. Samalla maan etelä- ja länsiosaan virtaa vähän lämpimämpää ilmaa.  Päivällä sadealue on todennäköisesti jo maan keskivaiheilla. Muualla maassa pilvisyys vaihtelee ja paikoin esiintyy sadekuuroja, etelässä ja lännessä kuurosateet voivat olla voimakkaampia ja myös ukkonen on mahdollista. Päivälämpötila on suurimmassa osassa maata 10…15 astetta, mutta etelässä ja lännessä mahdollisesti 15…20 astetta. Viileintä on sateisimmilla alueilla.

Tilastojen mukaan joka toinen juhannus on aurinkoinen

Viime vuonna juhannusta vietettiin kesäisen lämpimässä säässä. Juhannusaaton lämpötilat olivat pääasiassa 20 ja 25 asteen välillä. Ainoastaan Pohjois-Lapissa jäätiin paikoin alle kahdenkymmenen asteen. Juhannusaaton ylin lämpötila, 24,9 astetta, mitattiin Seinäjoella. Juhannuspäivänä helleraja rikottiin monin paikoin maan etelä- ja keskiosassa. Lämpimintä oli Mäntsälässä, missä päivän ylin lämpötila oli 27,4 astetta.

Edellisen kerran juhannusta on vietetty keskimääräistä koleammassa säässä vuonna 2015. Päivän ylin lämpötila jäi silloin juhannusaattona monin paikoin 15 asteen tuntumaan. Lämpimintä oli maan itäosassa, missä päästiin lähelle 20 astetta. Päivän ylin lämpötila, 20,3 °C, mitattiin Savonlinnassa. Tämä olikin ainoa havaintoasema, jossa lämpötila ylitti 20 asteen rajan. Juhannuspäivänä oli kuitenkin aattoa selvästi lämpimämpää ja maan itäosassa päästiinkin yleisesti yli 20 asteen. Lämpimintä oli Tohmajärvellä, missä päivän ylin lämpötila oli 23,5 astetta. Vesisateita tuli sekä aattona että juhannuspäivänä monin paikoin maan etelä- ja keskiosassa. Aaton suurin sademäärä, 17,5 mm, mitattiin Kärsämäellä, ja juhannuspäivän suurin sademäärä, 25,0 mm, Kuhmossa.

Hyvin koleassa säässä juhannusta vietettiin vuonna 2014. Juhannusaaton ylimmät lämpötilat jäivät laajalti alle 15 asteen. Yli 15 asteen päästiin vain paikoin maan etelä- ja kaakkoisosassa. Lämpimintä oli Kouvolan Anjalassa, missä päivän ylin lämpötila oli 18,0 °C. Juhannuspäivä oli vielä aattoakin koleampi. Lämpötilat jäivät koko maassa alle 15 asteen ja juhannuspäivän koko maan ylin lämpötila olikin Lieksassa mitattu 14,7 astetta. Vettä satoi sekä aattona että juhannuspäivänä monin paikoin. Juhannusaaton suurin sademäärä, 23,2 mm, mitattiin Inarissa ja juhannuspäivän suurin sademäärä, 11,6 mm, Asikkalassa. Muutamilla Pohjois-Lapin havaintoasemilla havaittiin jopa räntäsadetta.

Jun 12

Ilmatieteen laitos – Ukkoskausi pikkuhiljaa käynnistymässä

259-1212725600qf0e

Viileä alkukesä ei ollut suosiollinen ukkosille. Ilmojen lämmetessä myös ukkosten esiintyminen vilkastuu. Salamat aiheuttavat vuosittain rakennus- ja maastopaloja sekä henkilövahinkoja, joten on hyvä pitää mielessä ukkoselta suojautumisen perusasiat.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan ukkoset ja salamointi painottuvat Suomessa kesään eli touko-syyskuulle. Tällä jaksolla ukkostaa eniten heinäkuussa, vähiten syyskuussa. Viimeisten noin 20 vuoden aikana salamointi on painottunut maan länsi- ja keskiosiin. “Maakunnista eniten salamoi Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Keski-Suomessa, vähiten Ahvenanmaalla ja Lapissa”, kertovat tutkijat Antti Mäkelä ja Terhi Laurila Ilmatieteen laitoksesta.

ukkoset_480px

Maakuntien maasalamamäärät 2002-2016. Yksikkönä salamoita sadalle neliökilometrille vuodessa.

Lapissa vähäisempi salamointi johtuu ukkoskauden eli kesän lyhyydestä, Ahvenmaalla merellisyydestä. Tärkeää on huomata, etteivät keskimääräiset tilastot kuvaa yksittäisiä vuosia tai tilanteita kovin hyvin. “Esimerkiksi vuonna 2016 suurin osa salamoista esiintyi Pohjois-Suomessa. Vuodet eivät ole veljeksiä ja yksittäinen erittäin raju ukkonen voi esiintyä käytännössä missä päin Suomea tahansa. Keskimäärin joillakin alueilla salamoi kuitenkin enemmän kuin muualla”, Antti Mäkelä kertoo.

Entä mitä on odotettavissa ukkoskaudelta 2017? Ilmatieteen laitoksen CLIPS-hankkeessa pilotoidaan pidempiä kuuden viikon ennusteita mm. ukkosille. Tämän hetkisten ennusteiden pohjalta kesäkuu ei näytä tuovan merkittäviä ukkosia Suomeen, mutta heinäkuussa ukkosia esiintyy lähes koko Suomen alueella. Ukkosten ennustaminen näin pitkälle aikavälille on kuitenkin vielä hyvin kokeellista.

“Ukkoset ovat yksi haastavimmista ilmiöistä ennustaa. Säämallit antavat kuitenkin arvioita ilmakehän tilasta myös useiden viikkojen päähän ukkosherkkyyden suhteen. Tänä kesänä testaamme mihin näistä pidemmistä ennusteista on”, Laurila kertoo.

Suomessakin salama tappaa

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Suomessa kuolee salamaniskuun keskimäärin yksi ihminen joka toinen vuosi. Tapauksille tyypillistä on, että henkilö on ollut ulkosalla ukkosen aikana.

“Usein henkilö on havainnut ukkosen ja ollut hakeutumassa suojaan, mutta samassa salama on yllättänyt. Salama on hyvin arvaamaton eikä etukäteen voi tietää minne se päätyy”, Mäkelä pohtii.

ukkoskausi_480

Maasalamoita keskimäärin neliökilometrille vuodessa.

“Salaman ihmiseen osumisen todennäköisyys on hyvin pieni, mutta silti se pienikin todennäköisyys voi joskus osua ihmisen kohdalle. Me ihmiset voimme kuitenkin vaikuttaa tuohon todennäköisyyteen suuntaan tai toiseen”.

Ukkosen aikana turvallisinta on hakeutua sisätiloihin ja pysyä sielläkin loitolla esineistä, joilla on yhteys talon ulkopuolelle. Sähkölaitteet tulisi ottaa irti sähköverkosta. Myös umpimetallikorinen henkilöauto on hyvä suojapaikka.

“Laskimme myös mihin kohtaan Suomen karttaa on kertynyt eniten salamoita vuodesta 1998 alkaen: kyseessä on Kokkolan Välikylä ja siellä tarkemmin Rukkas-Erkin räme.” Kyseiselle alueelle on paikannettu noin 30 maasalamaa 19 vuoden aikana. “Emme tunne kyseistä Erkkiä, mutta olisiko työnsä liittynyt sähköön?”, tutkijat hymähtävät.

Ukkoset Suomessa: http://ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat

Salamalta suojautuminen: http://ilmatieteenlaitos.fi/suojautuminen-salamalta

CLIPS-hanke: http://clips.fmi.fi

Jun 06

Ilmatieteen laitos: Kesäiset lämpötilat saapuvat Suomeen – hellerajasta jäädään niukasti

sun-clouds-blue-sky-14641020076aM

Suomessa päästään vihdoin nauttimaan kesäisestä lämmöstä, ennustaa Ilmatieteen laitos.

Lämpötilat nousevat tänään Etelä-Suomessa pariinkymmeneen asteeseen. Huomenna Kaakkois-Suomessa kolkutellaan jo hellerajaa, kun lämpötila kohoaa ennusteiden mukaan 23 asteeseen. Torstaina maan lounais- ja eteläosiin rantautuu kapea sadealue, mutta lämpötilat nousevat silti noin 20 asteeseen. Torstaina lämpötila on Lapissakin jo yli 20 astetta.

Lähipäivinä sää on jopa hiukan lämpimämpää kuin normaalisti kesäkuun alussa. Sekä vuorokauden ylin lämpötila että vuorokauden keskilämpötila ovat tavanomaista korkeampia tulevien viiden vuorokauden aikana suuressa osaa maata.

Sateenvarjotkin uskaltaa jättää lähipäivinä kotiin monella paikkakunnalla. Vielä tänään sateita tulee maan pohjoisosissa, mutta lähipäivinä Itä- ja Pohjois-Suomessa tulee hyvin vähän sateita. Vettä voi tulla lähinnä lounaassa ja maan länsiosissa.

Jun 01

Ilmatieteen laitos – Toukokuu oli kolea, kuiva ja ukkoseton

spring-leaves

Edellisen kerran yhtä kolea toukokuu oli maan etelä- ja keskiosassa vuonna 1999 ja maan pohjoisosassa vuonna 1968.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan toukokuu oli koko maassa 1–3 astetta tavanomaista viileämpi. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa kuukausi oli poikkeuksellisen kolea eli vastaava toistuu keskimäärin muutamia kertoja sadassa vuodessa.

Kuukauden ylin lämpötila ja samalla ainoa hellepäivä mitattiin 19. päivänä, jolloin Hämeenlinnan Evolla lämpötila kohosi 27,0 asteeseen. Kuukauden alin lämpötila oli 16. toukokuuta Suomussalmen Pesiössä mitattu -13,1 astetta.

Harvinaisen kuivaa suuressa osassa maata

Lapissa toukokuun sademäärä oli 10–20 mm luokkaa, mikä on harvinaisen tai poikkeuksellisen vähän eli siellä vastaava toistuu keskimäärin 10–30 vuoden välein. Vähiten satoi Inarin Angelissa havaintoasemalla 5,6 mm.

Tavanomaiseen sademäärään yllettiin ainoastaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa noin 40 mm sadekertymällä. Eniten satoi Kuhmon Kalliojoella 60,4 mm.

Maan eteläosassa toukokuu oli pitkään erittäin kuiva ja metsäpalovaroitus oli voimassa lähes koko kuukauden, mutta viimeisinä päivinä tulleet sateet muuttivat kuukausitilastot lähemmäksi pitkän ajan keskiarvoja.

Maasalamoita paikannettiin Suomessa vain 239 kpl, mikä on kolmanneksi vähiten viimeisten noin 60 vuoden aikana.

Kevät oli hieman tavanomaista kylmempi

Kevätkuukausista maaliskuu oli tavanomaista lämpimämpi, mutta huhti- ja toukokuu puolestaan keskimääräistä kylmempiä. Kevät oli tavanomaista kylmempi maan pohjoisosassa, jossa lämpötilapoikkeama vaihteli 0,5 ja 1 asteen välillä. Etelässä sen sijaan kevät oli kuitenkin keskilämpötilan osalta melko tavanomainen.

Kevät oli tavanomaista sateisempi Pohjanmaan maakunnissa sekä Kainuussa. Muualla maassa sademäärät jäivät jopa harvinaisen pieniksi eli ne toistuvat keskimäärin kerran 10 vuodessa.                

Toukokuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/toukokuu

Ilmastokatsaus-verkkolehti: http://www.ilmastokatsaus.fi/

May 15

Ilmatieteen laitos – Ruohikkopalovaara suuri maan eteläisessä osassa

2017-03-31-11-18-04-725x483

Viime päivät ovat kuivattaneet tehokkaasti edellisvuoden heinät ja ruovikot. Viikonlopun aikana pelastuslaitokset ovat sammuttaneet kymmeniä maastopaloja.

Ruohikkopalon vaara on kuivuudesta johtuen ilmeinen laajalla alueella Etelä-Suomessa vaikka Kainuussa ja Pohjois-Suomessa onkin vielä lunta. Tuulisella säällä palot leviävät erittäin nopeasti, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi muistuttaa.

Ilmatieteen laitos varoittaa ruohikkopalojen vaarasta huhti–toukokuussa ennen metsäpalovaroituksia. Ruohikkopalo- ja metsäpalovaroitukset merkitään keltaisella vaaraluokan värillä varoituskarttaan.

Ruohikkopalon vaaraa arvioidaan Ilmatieteen laitoksessa maan ylimmän kerroksen kosteusoloja kuvaavan mallin avulla. Maastopalot voivat lähteä liikkeelle roskien poltosta, tupakan tumpista ja kulotuksesta, jos ei olla riittävän huolellisia. Nuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää, jos kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen.

Kuntien ympäristölautakunnat ovat antaneet kunnallisia määräyksiä ja ohjeita roskien poltosta. Osassa kuntia on esimerkiksi risujen poltto kokonaan kielletty.

Ilmaston muuttuessa kuivat keväät yleistyvät, mikä lisää maastopalojen vaaraa.

Lisätietoa:

Varoituskartta: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Tietoa varoituksista: http://ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-varoituksista
Tietoa metsäpalo- ja ruohikkopalovaroituksista: http://ilmatieteenlaitos.fi/metsapalovaroitukset