Sep 01

Ilmatieteen laitos – Elokuu harvinaisen pilvinen, kesä viileä

DSC00082

Elokuun keskilämpötila oli melko tavanomainen johtuen viileistä päivistä ja lämpimistä öistä. Koko kesä oli laajalti harvinaisen viileä.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli keskilämpötiloiltaan laajalti lähellä tavanomaista. Ainoastaan Pohjois-Karjalassa kuukausi oli keskimääräistä lämpimämpi. Elokuussa vallinneen suursäätilan vuoksi lämpimimmät ilmamassat pysyttelivät Suomen etelä- ja itäpuolella.

Elokuu oli monin paikoin harvinaisen pilvinen. Pilvisyyden vaikutus näkyi osittain päivän ylimmissä lämpötiloissa, jotka olivat etenkin maan etelä- ja länsiosassa tavanomaista viileämpiä. Yöt olivat sen sijaan suurimmassa osassa maata tavanomaista lämpimämpiä, Pohjois-Karjalassa jopa harvinaisen lämpimiä. Näin ollen lämpimät yöt kompensoivat viileiden päivälämpötilojen vaikutusta keskilämpötilaan.

Elokuun lämpimin päivä oli 12. päivänä, jolloin lämpötila kohosi maan etelä- ja itäosassa laajalti 25 asteen tuntumaan. Kyseisenä päivänä mitattiin kuukauden ylimmäksi lämpötilaksi Helsinki-Vantaan lentokentällä 26,0 astetta. Samana iltana Kiira-rajuilmassa paikannettiin maan etelä- ja itäosassa yhteensä yli 6 000 maasalamaa ja etenkin Uudenmaan ja Kymenlaakson alueella oli myös runsaasti tuulivahinkoja.

Elokuun sademäärä oli suuressa osassa maata vähän tavanomaista suurempi. Eniten sadetta kertyi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan tienoilla, jossa elokuun sademäärä oli paikoin harvinaisen suuri eli toistuu noin kerran 10 vuodessa. Kuukauden suurin sademäärä 149,5 millimetriä mitattiin Puolangan Kotilassa. Kuukauden pienin sademäärä 43,3 millimetriä mitattiin sen sijaan Rovaniemellä.

Kesän ylin lämpötila mitattiin Utsjoella

Kesä (kesäkuu-elokuu) oli keskilämpötiloiltaan maan etelä- ja keskiosassa laajalti harvinaisen viileä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan keskilämpötila poikkesi monin paikoin yli asteen tavanomaisesta. Maan pohjoisosassa kesän keskilämpötila oli noin 0,5 astetta tavanomaista viileämpi. Kesä oli monin paikoin harvinaisen pilvinen, Pohjanmaalla ja Lapissa paikoin poikkeuksellisen pilvinen, mikä osaltaan selittää viileitä lämpötiloja.

Päivittäiset ylimmät lämpötilat olivat tänä kesänä keskimäärin kuudenneksi kylmimmät 1960-luvun alusta lukien, mikä on melko harvinaista. Lämpötiloiltaan erikoisesta kesästä kertoo myös se, että koko maan kesän korkein lämpötila 27,6 astetta mitattiin 28. heinäkuuta Utsjoella. Tätä alempi kesän ylin lämpötila on viimeksi mitattu vuonna 1976.

Hellepäiviä, jolloin lämpötila kohosi yli 25 asteen, mitattiin jossain päin maata yhteensä 19 päivänä. Edellisen kerran yhtä monta hellepäivää oli kesällä 2015. Oulunsalon Pellonpään sekä Mikkelin lentoasemalla mitattiin eniten hellepäiviä, yhteensä viisi. Erityisesti maan keskivaiheilla ei tänä kesänä ollut yhtään hellepäivää.

Salamoita on elokuun loppuun mennessä paikannettu vain noin 29 000, mikä on poikkeuksellisen vähän. Ainoastaan vuonna 2015 jäätiin tämän lukeman alle.

Kesän sademäärä oli yleisesti ottaen lähellä tavanomaista, mutta kuten yleensäkin kesäisin, sateissa esiintyi suurta paikallista vaihtelua. Harvinaisen paljon sadetta mitattiin etenkin Pohjois-Lapissa.

Lisätietoja:

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto
http://www.ilmastokatsaus.fi/

Sep 01

Ilmatieteen laitos – Kolean kesän UV-säteily voimakkuudeltaan tavanomaista alhaisempaa

sun-clouds-blue-sky-14641020076aM

Kulunut kesä oli pilvinen ja UV-säteilyn voimakkuus oli sen takia hieman tavanomaista alhaisempi koko Suomessa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Etelä-Suomessa voimakkaan UV-säteilyn raja eli UV-indeksin arvo 6 saavutettiin viitenä päivänä kuluneen kesän aikana. Keskimäärin raja saavutetaan kahdeksan kesäpäivän aikana vuodessa. Kansainvälisen suojautumisrajan eli UV-indeksin arvon 3 UV-säteilyn voimakkuus ylittyi 111 päivän aikana. Keskimäärin suojautumista vaativien päivien vuotuinen tilastollinen lukumäärä on 137.

Pohjois-Suomessa mitattiin kesän korkeinta UV-indeksin arvoa 5 vain kahtena päivänä. Esimerkiksi edellisenä vuonna arvo 5 mitattiin kahdeksana päivänä. Kansainvälisen suojautumisrajan ylittävien päivien lukumäärä sen sijaan oli edelliskesän kaltainen.

30 vuotta sitten allekirjoitettiin maapallon otsonikerrosta suojeleva Montrealin pöytäkirja

Kansainvälistä otsonipäivää vietetään 16. syyskuuta, Montrealin pöytäkirjan allekirjoituspäivänä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta sopimuksen allekirjoittamisesta ja sopimusta juhlistetaan ympäri maailmaa, myös Suomessa. Otsonikerros suojaa elämää maan päällä liian voimakkaalta auringon ultraviolettisäteilyltä. Montrealin pöytäkirjan ansiosta stratosfäärin otsonia tuhoavien aineiden käyttöä ja valmistusta on onnistuttu vähentämään voimakkaasti.

Ilmatieteen laitos aloitti uudet UV-mittaukset Etelämantereella tänä vuonna

Ilmatieteen laitos mittaa UV-säteilyä Suomessa seitsemällä asemalla. Lisäksi se mittaa UV-säteilyä myös Etelämantereella. “Ilmatieteen laitos aloitti alkuvuonna 2017 uudet UV-mittaukset Etelämantereen Marambion asemalla suomalais-argentiinalaisena yhteistyönä, juuri sopivasti Montrealin pöytäkirjan juhlavuoden kunniaksi”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala.

“Argentiinan meteorologisen laitoksen (SMN) kanssa on tehty menestyksekkäästi yhteistyötä aikaisemminkin. Esimerkiksi Marambion asemalla vuodesta 1988 tehdyt otsoniluotaukset sekä aseman UV-albedo -mittaukset ovat yhteistyön tulosta. Uudet mittaukset jatkavat espanjalais-argentiinalais-suomalaisena yhteistyönä perustettua Antarctic NILU-UV network -mittausverkoston mittausaikasarjaa. UV-säteilyn lisäksi uudet mittaukset antavat tietoa fotosynteettisesti merkittävän säteilyn ja näkyvän valon määristä Etelämantereella.” Ilmatieteen laitos mittaa asemalla myös ilmakehän aerosolipitoisuuksia ja kasvihuonekaasuja.

Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla on nähtävissä ennustettu UV-indeksi sekä lähes reaaliaikaiset UV-mittaukset seitsemältä kotimaiselta paikkakunnalta. Etenkin suuret UV-kertymät lisäävät ihmisille aiheutuvia UV-säteilyn terveyshaittoja, esimerkiksi ihosyöpäriskiä. Myös ekosysteemien tai ulkona käytettävien materiaalien keston kannalta UV-säteilyn kertymä on merkittävä suure.

Perustietoa UV-säteilystä: http://ilmatieteenlaitos.fi/ultraviolettisateily

UV-ennuste: http://ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste

Aug 18

Ilmatieteen laitos – Matalapaine tuo viikonlopuksi jälleen voimakkaita sääilmiöitä

storm-clouds-1463386828oyw

Lauantaina etelässä voi esiintyä voimakkaita ukkosia, sunnuntaina pohjoisessa myrskytuulia.

Ilmatieteen laitoksen perjantaina 18.8. tekemän ennusteen mukaan Suomen länsipuolelle saapuu lauantain aikana matalapaine, jonka myötä maahamme virtaa etelästä hyvin lämmintä ja kosteaa sekä ukkosille altista ilmamassaa. Jo aamupäivällä lämpimään rintamaan liittyvät sateet saapuvat maan länsiosaan ja paikoin voi esiintyä ukkosta.  Iltapäivällä ja illalla maan etelä-ja keskiosan yli itään kulkee kylmä rintama. Rintaman yhteydessä maan etelä- ja itäosissa esiintyy laajemmin sade ja ukkoskuuroja, jotka voivat olla voimakkaita etenkin Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella.  Näihin ukkosiin voi liittyä vahinkoa aiheuttavia tuulenpuuskia sekä paikallisia rankkasateita.

Säätilanne ei tämän hetken ennusteen mukaan vaikuta yhtä rajulta kuin viime viikonlopun Kiira-rajuilma, mutta ennusteita ja tilannetta koskevia varoituksia on syytä seurata. Ukkoskuurojen kehittymistä voi seurata Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelun sadetutkasta. Meteorologit seuraavat tilannetta tehostetusti Twitterissä. Twitter-päivitykset ovat näkyvillä myös Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelun etusivulla.

Suomen länsipuolella oleva matalapaine syvenee sunnuntain aikana ja liikkuu kohti pohjoista. Sateiden painopiste siirtyy tällöin pohjoiseen. Vuorokauden sademäärät ovat Lapissa paikoin 20 – 30 millimetriä.  Matalapaineen myötä tuulet voimistuvat Pohjanlahdella mahdollisesti myrskyksi. Pohjanlahden rannikolla sekä maan pohjoisosassa esiintyy laajalti voimakkaita tuulenpuuskia jopa 20 m/s, jotka voivat aiheuttaa paikoin myrskytuhoja.

Lisätietoa:

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Sadetutka verkkopalvelussa: http://ilmatieteenlaitos.fi/sade-ja-pilvialueet.

Meteorologit Twitterissä: https://twitter.com/meteorologit

Toimintaohjeita ukkospuuskien varalta: http://ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-ukkospuuskissa

Suojautuminen salamalta: http://ilmatieteenlaitos.fi/suojautuminen-salamalta

Aug 11

Ilmatieteen laitos – Voimakkaita ukkosia saapuu lauantaina Baltiasta maan etelä- ja itäosaan

storm-is-coming-1436432773NFY

Suomen etelä- ja itäosassa odotettavissa lauantai-iltapäivästä alkaen voimakkaita ukkosia. Myös sateet voivat olla runsaita.

Ilmatieteen laitoksen perjantaina 11.8. tekemän ennusteen mukaan hyvin lämmintä ja kosteaa ilmamassaa leviää lauantaina Suomeen Baltiasta. Ennen ukkosia sää on monin paikoin aurinkoinen ja lämmin, etelässä ja idässä lämpötila kohoaa 25 asteen tuntumaan ja myös pohjoisessa on kesäisen lämmintä.

Voimakkaiden ukkosten todennäköisyys alkaa kasvaa jo lauantaina päivällä maan eteläosassa, mutta viimeistään illalla runsaasti salamoivia ja laaja-alaisiakin ukkosia liikkuu maan etelä- ja itäosan yli itään. Ukkosiin liittyy todennäköisesti hyvin runsaita sateita, jotka voivat aiheuttaa kaupunkialueilla taajamatulvia. Tämän lisäksi vahinkoa aiheuttavia ukkospuuskia voi esiintyä etenkin etelärannikolla.

”Lauantai on hyvin vilkas päivä erilaisten kesätapahtumien osalta, joten säätilanteen kehittymistä on syytä seurata ja tarvittaessa suojautua sisätiloihin”, sanoo ylimeteorologi Henri Nyman.

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä ukkoset leviävät maan itäosaan ja vielä sunnuntainakin voimakkaampia ukkosia voi esiintyä itärajan läheisyydessä. Pohjanmaa ja maan pohjoisosa välttyvät todennäköisesti kokonaan ukkosilta, mutta vesisateet ovat paikoin runsaita. Sunnuntain kuluessa lännestä alkaa virrata selvästi kuivempaa ja viileämpää ilmaa Suomeen.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Aug 07

Ilmatieteen laitos – Runsaita sateita elokuun alussa

20622337_10211799239514843_8712769249419065058_n

Kuvaoikeudet: Pia Kuhanen

Elokuun ensimmäisellä viikolla sadetta kertyi maan etelä- ja keskiosassa paikoin enemmän kuin koko kuukauden aikana tavallisesti.

Eniten on satanut Hämeenlinnassa, missä ensimmäisen kuuden päivän yhteenlaskettu sademäärä on 99,6 mm. Tyypillisesti elokuussa sataa noin 70–90 mm koko kuukauden aikana, joten Hämeenlinnassa on ylitetty jo tyypillinen koko elokuun sademäärä. Yli 70 millimetrin sadekertymiin on päästy myös Suonenjoella, Kouvolassa, Hattulassa, Mikkelissä ja Hyvinkäällä. Suurin vuorokautinen sademäärä, 45,7 mm, mitattiin Kouvolassa sunnuntaina 6. elokuuta.

Heinä-elokuu on Suomessa sademäärän perusteella tarkasteltuna vuoden sateisinta aikaa. Kesäisissä kuurosateissa vettä voi kertyä kymmeniä millimetrejä lyhyessäkin ajassa. Syksyä kohti mentäessä sadepäivien lukumäärä kasvaa, mutta kerralla tuleva sademäärä pienenee ilman viiletessä. Elokuun vuorokauden sade-ennätys, 150,8 mm, mitattiin Oravaisilla 3.8.2004.

Viime vuoden elokuu oli paikoin poikkeuksellisen sateinen Pohjanmaan maakunnissa sekä Lapissa. Kuukauden sademäärä oli sateisimmilla alueilla pääosin 100–150 millimetriä, joka on puolitoista-kaksinkertainen määrä tavanomaiseen verrattuna. Sateisinta oli Mustasaaren Riimalassa, jossa satoi viime elokuussa 206,3 millimetriä.

Sateiden toistuvuustasot Suomessa: http://ilmasto-opas.fi/fi/datat/sateiden-toistuvuustasot

Sade-ennätyksiä Suomessa: http://ilmatieteenlaitos.fi/sade-ennatyksia

Aug 06

Ilmatieteen laitos: Ukkoset ovat olleet kesällä harvassa

20604208_10211799242874927_688919990850371214_n

Kuvaaja: Pia Kuhanen

Ukkoset ovat olleet tänä kesänä melko harvassa kolean sään takia, kertoo Ilmatieteen laitos.

Pohjois-Pohjanmaalla on pilvistä, mutta sateet ovat ajoittaisempia eivätkä ukkoset ole alueella niin todennäköisiä. Lapissa sää on pääosin poutaista.

Päivästä on tulossa eilistä hieman viileämpi, sillä koko maassa jäädään alle 20 asteen. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa päivän ylin lämpötila on 12–16 astetta ja Lapissa 13–18 astetta.

Huomenna matalapaine liikkuu idemmäksi, mutta sadekuurot ovat yhä mahdollisia etelässä ja idässä. Lännessä päivä on poutaisempi.

Salamointi erityisen vaisua

Ukkonen on saattanut toki tänä kesänä jyrähdellä, mutta etenkin salamointi on ollut vaisua. Vielä heinäkuun loppupuolella salamoita oli välähdellyt jopa ennätyksellisen vähän, sillä viileä sää ei ole suosinut voimakkaiden ukkospilvien syntyä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan koko kesän salamamäärä oli alle 10 000 heinäkuun 23. päivään mennessä. Edellinen “ennätys” on vuodelta 2015, jolloin samaan aikaan oli iskenyt 15 000 maasalamaa.

Suomessa ukkoskausi jatkuu kuitenkin aina syyskuulle saakka. Ei ole harvinaista, että vuoden rajuimmat ukkoset esiintyvät elokuussa. Myös yksittäinen ukkonen voi yltää hurjaan salamointiin.

Aug 02

Ilmatieteen laitos: Itä-Suomeen on tulossa illaksi rankkasateita

water-815271_960_720

Maan keskiosissa on tänään sadepäivä. Etenkin Itä-Suomeen on illasta alkaen luvassa todella rankkoja sateita.

Ilmatieteen laitos on antanut sadevaroituksen Satakuntaan, Pirkanmaalle, Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle, Keski-Pohjanmaalle, Keski-Suomeen, Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Ilmatieteen laitos varoittaa, että näissä maakunnissa tulvivat painanteet sekä herkimmin tulvivat alikulut. Liikenteessä on puolestaan kohonnut vesiliirtovaara.

Kovimmat sateet ovat tulossa Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan, jossa voi sataa iltayöstä alkaen yli 50 millimetriä vuorokaudessa.

Myös Lappiin on ennustettu sade- ja ukkoskuuroja. Pohjois-Pohjanmaalla on enimmäkseen poutaa.

Suomenlahden itä- ja länsiosassa on iltapäivästä lähtien voimassa tuulivaroitus. Länsituulta on näillä merialueilla luvassa 11 metriä sekunnissa.

Aug 01

Ilmatieteen laitos – Heinäkuussa paikoin harvinaisen koleaa

DSCN5246

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan heinäkuu oli maan etelä- ja keskiosassa paikoin harvinaisen kolea, eli näin kolea heinäkuu koetaan keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin. Edellisen kerran tätä koleampi heinäkuu oli maan etelä- ja länsiosassa vuonna 1996 ja maan itä- ja pohjoisosassa vuonna 2015.

Heinäkuun keskilämpötila vaihteli noin 13 ja 16 asteen välillä. Lämpimintä oli maan etelä- ja itäosassa ja toisaalta Lounais-Lapissa ja Oulun seudulla. Koleinta oli Pohjois-Lapissa ja paikoin maan länsiosassa. Maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläosissa kuukauden keskilämpötila oli 1…2,5 astetta keskimääräistä alempi. Itä- ja Pohjois-Lapissa puolestaan oli 0,5…1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Kuukauden ylin lämpötila, 27,6 astetta, mitattiin Utsjoen Kevolla 28. päivä. Alin lämpötila,
-1,6 astetta, mitattiin Kittilän Lompolonvuoman havaintoasemalla 7. päivä.

Hellepäiviä keskimääräistä vähemmän

Helleraja ylitettiin jossain päin Suomea heinäkuun aikana yhteensä 10 kertaa, mikä on kuusi päivää pitkän ajan keskiarvoja vähemmän. Koko maan tasolla hellepäivien vähäisyys ei ole harvinaista: edellisen kerran tätä vähemmän hellepäiviä on heinäkuussa ollut vuonna 2015. Heinäkuun helteet painottuivat kuitenkin pääasiassa maan pohjoisosaan, ja maan etelä- ja keskiosassa helleraja ylitettiinkin kuukauden aikana vain kolmena päivänä. Helteisimmät paikkakunnat heinäkuussa olivat Oulu, Rovaniemi ja Utsjoki, missä helleraja ylitettiin kuukauden aikana neljä kertaa. Pohjanmaalta Kainuuseen ulottuvalla vyöhykkeellä taas hellepäiviä ei ole ollut vielä lainkaan koko kesänä.

Auringon paisteesta saatiin heinäkuussa nauttia maan etelä- ja lounaisosassa 250–300 tuntia ja muulla noin 200–250 tuntia. Pohjois-Lapissa ja lounaissaaristossa auringonpaistetunteja kertyi lähes tavanomainen määrä, mutta muualla maassa jäätiin 20–50 tuntia pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle. Pitkän ajan keskiarvoihin verrattuna vähiten paistoi maan länsiosassa, missä auringonpaistetunteja kertyi paikoin jopa 90 vähemmän kuin heinäkuussa keskimäärin.

Pohjois-Lapissa runsaita sateita, maan lounais- ja länsiosassa kuivaa

Sateet jakautuivat heinäkuussa kesäsateille tyypilliseen tapaan epätasaisesti. Sademäärä vaihteli Lounais-Suomen vajaasta 30 millimetristä Pohjois-Lapin yli sataan millimetriin. Pohjois-Lapissa sademäärät olivat paikoin harvinaisen suuria, ja maan lounais- ja länsiosassa taas oli paikoin harvinaisen kuivaa. Eniten heinäkuussa satoi Utsjoen Kevolla, missä kuukauden sademäärä oli 161 mm. Tämä olikin kyseisen havaintoaseman suurin heinäkuun sademäärä sitten vuodesta 1962 alkaneen mittaushistorian. Suurin vuorokauden sademäärä, 56,5 mm, mitattiin Kittilän Puljussa 5. päivä.

Heinäkuussa salamoi vähänlaisesti: maasalamamäärä, noin 12 000, on kolmanneksi alhaisin 1960 lähtien. Ukkosia esiintyi Suomessa lähes päivittäin, mutta viileän säätyypin johdosta rajuja ukkosia ei päässyt syntymään. Kuun runsassalamaisin päivä oli 4. heinäkuuta, jolloin havaittiin 2000 maasalamaa.

Lisätietoja:

Heinäkuun säätilastot:  http://ilmatieteenlaitos.fi/heinakuu

Jul 24

Ilmatieteen laitos – Helleraja saattaa rikkoontua loppuviikosta

pexels-photo-278927

Sää muuttuu vähitellen lämpimämmäksi. Tänä kesänä hellepäivät ovat jääneet vain noin puoleen tavanomaisesta, mutta loppuviikosta hellerajakin saattaa rikkoontua.

Ilmatieteen laitoksen 24. heinäkuuta tekemän ennusteen mukaan viikon puolivälistä lähtien sää lämpenee. Maan etelä- ja keskiosassa pilvisyys on alkuviikolla monin paikoin runsasta ja etenkin maan itäosassa tulee ajoittain sadekuuroja. Maan pohjoisosassa sää on poutaista ja aurinkoista.

“Aluksi päivälämpötila on maan etelä- ja keskiosassa 15 ja 20 ja Lapissa 20 ja 24 asteen välillä. Loppuviikolla lämpötila voi kohota paikoin 25 asteen yläpuolelle”, kertoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Ville Siiskonen. Loppuviikolla sadekuurot ovat edelleen paikoin mahdollisia. Sateen kuuroluonteisuudesta johtuen sademäärissä esiintyy suurta paikallista vaihtelua.

Hellepäiviä ollut tavanomaista vähemmän

Ilmatieteen laitoksen mukaan kesän keskilämpötila on tähän mennessä ollut hieman keskimääräistä alempi. Maan etelä- ja keskiosassa on monin paikoin ollut jopa harvinaisen koleaa. Tänä kesänä myös hellepäivät ovat jääneet vain noin puoleen tavanomaisesta. Toukokuusta heinäkuun puoliväliin kestävänä ajanjaksona hellepäiviä on keskimäärin koko maassa runsaat kaksikymmentä. Hellepäivien pieni lukumäärä ei koko maan tasolla ole kuitenkaan harvinainen.

Lisätietoja:

Viimeisen 30 vuorokauden sää

Jul 17

Ilmatieteen laitos – Kesä on ollut paikoin harvinaisen kolea

pexels-photo-208095

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesä on ollut koko maassa keskimääräistä koleampi. Maan etelä- ja keskiosassa on paikoin ollut jopa harvinaisen koleaa, eli näin koleita kesäsäitä koetaan keskimäärin korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa.

Koleinta on ollut maan kaakkoisosassa, missä kesän keskilämpötila on tähän mennessä ollut runsaat 2 astetta tavanomaista alempi. Edellisen tätä koleampaa on maan itäosassa ollut vuonna 1993 ja maan keskiosassa 2004. Paikoitellen myös kesä 2015 oli lämpötiloiltaan tämän kesän kaltainen tai koleampi.

Hellepäiviä on ollut keskimääräistä vähemmän

Kesän tähän mennessä ylin lämpötila, 27,0 °C, mitattiin Hämeenlinnassa 19. toukokuuta. Jossain päin Suomea lämpötila on noussut hellelukemiin, eli yli 25 asteeseen, yhteensä 12 päivänä. Pitkän ajan keskiarvojen mukaan heinäkuun puoliväliin mennessä on tyypillisesti ehtinyt hellepäiviä kertyä jo parisen kymmentä. “Hellepäivien lukumäärä ei koko maan tasolla ole kuitenkaan harvinainen. Edellisen kerran tätä vähemmän hellepäiviä on 17. heinäkuuta mennessä ollut muun muassa vuosina 2015, 2012 ja 2008”, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Niina Niinimäki.

Useilla paikkakunnilla hellerajaa ei kuitenkaan ole ylitetty vielä kertaakaan tänä kesänä. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla lämpötila on tänä kesänä ollut ylimmillään 25,0 astetta, mutta hellerajan yli ei ole päästy. Vuodesta 1959 lähtien tarkasteltaessa vastaavaa on tapahtunut vain kerran aiemmin; vuonna 1974, jolloin Helsinki-Vantaan lentoasemalla ei ollut ainuttakaan hellepäivää koko kesänä. Muutamilla muilla paikkakunnilla, missä helteet ovat antaneet odottaa itseään, on vastaavia helteettömiä alkukesiä ollut kuitenkin esimerkiksi maan pohjoisosassa vuonna 2015 ja maan etelä- ja keskiosassa paikoin vuonna 2012 ja 2008.

Sateet ovat jakautuneet epätasaisesti

Kesän sademäärissä on suurta paikallista vaihtelua. Siinä missä paikoin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla on ollut harvinaisen kuivaa, on taas Pohjois-Lapissa, Pirkanmaalla ja kaakonkulmalla sademäärät ovat olleet harvinaisen suuria. Suuret paikalliset vaihtelut ovat kesäsateille tyypillisiä, sillä suurimmat sademäärät saadaan tavallisesti sade- ja ukkoskuuroista, jotka voivat olla hyvin paikallisia.

Ukkosien osalta kesä on ollut poikkeuksellisen vaisu. Tähän mennessä maasalamoita on paikannettu Suomessa vain runsaat 6000, joista noin puolet on kertynyt heinäkuussa.

Kesäsää on ollut matalapainevoittoista

Sää Suomessa riippuu suuresti siitä, mistä suunnasta ilmavirtaukset tulevat ja miten säähäiriöt, eli matala- ja korkeapaineet, kulloinkin ovat sijoittuneet. Suuri luontainen vaihtelu on Suomen ilmastossa tyypillistä johtuen sijainnistamme Euraasian mantereen reunalla. Tänä kesänä Venäjälle pitkäksi aikaa lukkiutunut matalapaineen alue on estänyt Länsi-Euroopan lämpimiä ilmamassoja pääsemästä Suomeen. Vallitseva tuulen suunta on meillä ollut pääosin luoteesta ja sää on ollut matalapainevoittoista ja siksi viileää.

Viimeisen 30 vuorokauden sää
Tunne termit: poikkeuksellinen vai harvinainen sää?