Helsingin yliopisto: Ilmakehätutkijat pystyttivät liikkuvan laboratorion Hyytiälään

11953017706_4f09b3a9a1_z

Suomalaiset ja amerikkalaiset ilmakehätutkijat ovat aloittamassa uudentyyppistä yhteistyötä Helsingin yliopiston havaintoasemalla Hyytiälässä. Yhdysvaltain energiavirasto rahoittaa hanketta.

Yhdysvaltain energiavirasto on lähettänyt Hyytiälän mittausasemalle Juupajoelle niin kutsutun liikkuvan laboratorion, joukon omia tutkijoitaan ja teknikoitaan. Vastaavaa laitteistoa käytetään vertailuaineiston keräämiseksi samaan aikaan Amazonin sademetsässä.

Tutkimuksessa selvitetään luonnollista alkuperää olevien aerosolihiukkasten vaikutusta pilvien ominaisuuksiin ja niiden syntymiseen, ja sitä kautta ilmastoon.

Yhdysvaltalaiset tutkijat ja teknikot ovat pystyttäneet yhdessä suomalaisten kollegoidensa kanssa ja paikallisten yrittäjien avulla Hyytiälän tutkimusaseman läheisyyteen mm. tutkia, spektrometrejä ja muita ilmakehän mittausvälineitä. Siirrettävä, koottava ja purettava laboratorio henkilökuntineen jää paikalle yli puoleksi vuodeksi. Yhdysvallat osallistuu tutkimukseen myös rahoittajana.

Liikkuvan laboratorion laitteet, kerättävät tiedot ja data täydentävät suomalaisia pitkän aikavälin mittausaineistoja. Hyytiälän SMEAR-asemalla on mitattu aerosolihiukkasia sekä kasvillisuuden, ilmakehän ja maaperän välisiä energia- ja ainevirtoja jo vuodesta 1996.

12242502496_7352f92f6d_z

Lumisateeseen liittyviä prosesseja mitataan asemalla

Liikkuva laboratorio on jo käytössä. Kevään aikana järjestetään intensiivinen mittausperiodi, jossa selvitetään esimerkiksi lumihiutaleen kasvuun liittyviä ympäristötekijöitä. Laitekantaa tullaan edelleen laajentamaan: tähän mennessä Yhdysvalloista on tuotu mm. kaukokartoitus- ja maanpintahavaintolaitteita.

Yhteistyö Yhdysvaltain hallituksen energiaviraston kanssa on lähtenyt käyntiin Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen professoriTuukka Petäjän aloitteesta.

”Ilmakehän pienhiukkasten, pilvien ja pilvisyyden vaikutusta maapallon ilmastoon ja vaikkapa sateen muodostumiseen ei tunneta riittävän hyvin. Kysymys on kiinnostava fysiikan perustutkimuksen kannalta. Lisäksi tutkimus auttaa ymmärtämään, miten ihminen ja toisaalta luonto itse vaikuttaa ilmastoon”, kertoo Petäjä.

”Aiomme myös mitata lumisateeseen liittyviä mikrofysikaalisia prosesseja.  Lumen ominaisuudet ovat ratkaisevan tärkeitä veden kiertokulun kannalta.”

Petäjän johtamaan BAECC-tutkimushankkeeseen osallistuvat myös Ilmatieteen laitos ja Itä-Suomen yliopisto sekä joukko eurooppalaiskumppaneita. Yhdysvalloista mukana on energiaviraston lisäksi muun muuassa NASA:n pintahavaintojen yksikkö, Colorado State University ja Aerodyne Research.

ARM mittauslaitteiston esittely http://www.arm.gov/sites/amf/amf2