Ilmatieteen laitos – Vuosi 2021 oli keskilämpötilaltaan tavanomainen, vaikka kesä oli lämmin

Kesäkuussa kuukauden keskilämpötilat olivat ennätyksellisen korkeita varsinkin maan etelä- ja keskiosassa. Sen sijaan helmi-, syys- ja joulukuu olivat selvästi tavanomaista kylmempiä kuukausia.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2021 oli keskilämpötilaltaan varsin tavanomainen. Koko maan keskilämpötila oli +2,8 astetta, mikä on vain kymmenyksen alle pitkän ajan eli vuosien 1991‒2020 keskiarvon. Edellisen kerran Suomessa oli tätä viileämpi vuosi vuonna 2012, jolloin keskilämpötila oli +2,1 astetta.

Vuoden merkittävin lämpötilapoikkeama mitattiin kesäkuussa, jolloin maan etelä- ja keskiosassa sekä paikoin myös maan pohjoisosassa kuukauden keskilämpötilat nousivat laajalti mittaushistorian korkeimmiksi. Myös heinäkuu oli huomattavasti tavanomaista lämpimämpi. Sen sijaan helmi-, syys- ja joulukuu olivat selvästi tavanomaista kylmempiä kuukausia.

Vuoden 2021 korkein lämpötila, 34,0 astetta, mitattiin 15. heinäkuuta Heinolan Asemantauksen havaintoasemalla. Vuoden kylmin lämpötila mitattiin 20. helmikuuta, jolloin Utsjoen Kevojärvellä oli pakkasta 39,7 astetta.

Sademäärissä suurta alueellista vaihtelua

Suurimmassa osassa maata vuotuinen sademäärä oli lähellä tavanomaista tai hieman tavanomaista suurempi. Maan keski- ja pohjoisosassa sademäärät olivat kuitenkin paikoin harvinaisen suuria, eli ne toistuvat keskimäärin harvemmin kuin kerran 10 vuodessa. Toisaalta maan lounaisosassa sekä pohjoisimmassa Lapissa sademäärä jäi paikoin pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle. Utsjoen Kevolla satoi vuoden aikana harvinaisen vähän.

Suurin vuosisademäärä mitattiin alustavien tietojen mukaan Puolangan Paljakalla, jossa satoi 881,8 millimetriä. Vähiten vuoden aikana satoi Utsjoen Kevolla, 323,3 millimetriä. Suurin vuorokauden sademäärä oli Puolangan Kotilassa 19. kesäkuuta havaittu 73,5 millimetriä.

Suurin lumensyvyys oli Puolangan Paljakalla 10. huhtikuuta mitattu 106 senttimetriä.

Joulukuu oli tavanomaista kylmempi

Joulukuu 2021 oli koko maassa tavanomaista kylmempi. Muutamilla rannikkoasemilla kuukausi oli harvinaisen kylmä, eli näin kylmä joulukuu esiintyy kerran 10 vuodessa tai harvemmin. Keskilämpötila vaihteli lounaissaariston nollan tienoilta Utsjoen noin 15 pakkasasteeseen. Kuukauden keskilämpötila oli 2‒6 astetta pitkän ajan keskiarvoa alhaisempi.

Kuukauden alimmat lämpötilat esiintyivät kuukauden alussa, kun lämpötilat laskivat Lapissa laajalti 30 pakkasasteen tietämille. Kuukauden alin lämpötila, ‒35,2 astetta, mitattiin itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta Muonion Kirkonkylällä. Kuukauden puolivälissä sää lauhtui, ja päivälämpötilat nousivat hetkellisesti nollan yläpuolelle aina Etelä-Lappia myöten. Kuukauden ylin lämpötila, +11,0 astetta, mitattiin joulukuun 18. päivä Maarianhaminan lentoasemalla. Lämpötila hätyytteli kaikkien aikojen joulukuun lämpötilaennätystä (+11,3 astetta), joka mitattiin Porissa sekä Kokemäellä 20.12.2015.

Sademäärät jäivät joulukuussa vähäisiksi

Joulukuun sademäärä oli lähes koko maassa tavanomaista pienempi. Maan länsi- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla sademäärät olivat laajalti harvinaisen, paikoin jopa poikkeuksellisen pieniä. Kuukauden suurin sademäärä oli 66,1 millimetriä, joka mitattiin Inarin Kirakkajärvellä. Vähiten satoi Toholammin Laitalassa, 6,8 millimetriä. Suurin havaittu vuorokausisademäärä, 24,9 millimetriä, mitattiin Vaasan Klemettilässä jouluaattona 24.12.

Suurimmassa osassa maata oli lunta koko joulukuun ajan. Vain maan etelä- ja lounaisosissa oli kuun alussa lumettomia alueita. Kuukauden lopussa maan etelä- ja lounaisosissa oli lunta enimmäkseen 7–17 senttimetriä, muualla maassa laajalti 20–50 senttimetriä. Kuukauden lopussa lumensyvyydet olivat maan keskiosassa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä osissa Keski-Lappia 5–15 senttimetriä keskimääräistä suuremmat, muualla maassa lumensyvyydet olivat lähellä tavanomaisia. Eniten lunta oli kuukauden lopussa Inarin Kirakkajärvellä (71 senttimetriä).

Lisätietoja:

Vuositilastot

Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiö esiintyy tilastollisesti keskimäärin kerran 30 vuodessa tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sitä esiintyy harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.