Viileä kesä oli myös vaisu rae- ja ukkoskesä

DSCN4959

Varsinainen jääraekausi käynnistyi tänä vuonna selvästi keskimääräistä myöhemmin ja rakeita satoi tavanomaista harvemmin. Lumirakeita satoi tiheään maalis-toukokuussa ja ne olivat paikoin harvinaisen suurikokoisia. Maasalamoita havaittiin ennätysvähän, noin 30 000 kappaletta.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tänä kesänä oli 33 raepäivää. Tämä on alhaisin havaittu raepäivien lukumäärä 2010-luvulla, sillä viime vuosina raepäiviä on havaittu noin 50 vuodessa. Raepäivien vähäisestä lukumäärästä huolimatta raetapauksia havaittiin kesäkuun alun ja lokakuun 4. päivän välisenä aikana 415 kappaletta. Rakeita satoi erityisesti maan etelä- ja keskiosassa.

”Kesä oli varsin vaihteleva: milloin oli viileää ja epävakaista, milloin taas kuivempaa. Lähes helteetön ja harvinaisen vähän ukkostanut kesä ei suosinut voimakkaita raekuuroja”, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jari Tuovinen sanoo.

”Ilmatieteen laitoksen heinäkuussa lanseeraaman kansalaishavainnot-sääsovelluksen sekä sosiaalisen median aktiivisuuden ansiosta saimme näinkin paljon havaintoja näin epäsuotuisana raekesänä”, Tuovinen jatkaa.

Vastaavanlainen vaisu raekesä koettiin viimeksi vuonna 2015. Kesällä 2016 raetapauksia kertyi 433 kappaletta 54 eri päivänä.

Maalis-huhtikuussa poikkeuksellisia lumirakeita

Raepäivien pieneen määrään löytyy kaksi selvempää syytä: kevään pitkittynyt lumiraeaktiivisuus, joka kesti aina toukokuun lopulle saakka, sekä suursäätila, jonka johdosta kesä oli viileähkö ja ukkosia esiintyi hyvin vähän.

Maalis-huhtikuussa havaittiin useampi voimakas lumiraekuuro, jossa lumirakeiden koko oli 15–30 millimetriä. Voimakkain tapaus osui huhtikuun 21. päivään, jolloin Uudenmaan halki kohti kaakkoa liikkui voimakas ukkoskuuropilvi. Suurimmat havaitut lumirakeet olivat halkaisijaltaan noin kolme senttimetriä. Pienempiä lumirakeita satoi viileän kevätsään ansiosta läpi toukokuun.

”Kevään voimakkaat lumiraekuurot olivat lattean raekauden erikoisuus”, Jari Tuovinen sanoo.

Lumiraetapauksia ei ole kirjattu mukaan raetilastoihin, koska ne poikkeavat monin tavoin jäärakeista eivätkä aiheuta vahinkoa.

Suurimmat rakeet kolmesenttisiä

Suuria eli halkaisijaltaan yli kahden senttimetrin kokoisia rakeita havaittiin kesäkuun alun ja elokuun lopun välillä kahdeksana eri päivänä, kun niitä vuotta aiemmin kirjattiin 15 päivänä. Suurimmat rakeet olivat kolmen senttimetrin kokoisia ja ne havaittiin Alavetelissä Pohjanmaalla 2. elokuuta. Havaintoja isoista rakeista kertyi koko kesältä 17 kappaletta.

Jäärakeita satoi kesäkuussa yhdeksänä päivänä. Kesäkuun vilkkaimmat raepäivät osuivat juhannusviikolle (21.6. ja 22.6). Myös heinäkuussa raepäiviä oli yhdeksän. Koko kesän vilkkain raepäivä oli 18.7. jolloin etenkin Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa rakeet olivat paikoin kaksisenttisiä. Elokuussa raepäiviä kertyi kymmenen ja syys-lokakuussa yhteensä viisi.

Tyypillisesti raekausi käynnistyy toukokuussa.

Maasalamoita havaittiin kesällä ennätysvähän

Ukkoskauden 2017 maasalamamäärä jäi lopulta hyvin lähelle tilastojen minimiä: touko-syyskuussa paikannettiin 30 300 maasalamaa. Minimiennätys, 29 700 salamaa, on vuodelta 2015. Eniten tänä vuonna ukkosti elokuussa, lähinnä Kiira-rajuilman seurauksena: 12. elokuuta Suomessa paikannettiin 6 300 maasalamaa.

 

http://ilmatieteenlaitos.fi/rakeet
http://ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat