Jun 20

Ilmatieteen laitos – Juhannuksena sateista ja tuulista

gouttes-de-pluie-1456095717Hrb

Ilmatieteen laitoksen mukaan juhannusta vietetään monin paikoin sateisessa ja osin tuulisessa säässä.

Ilmatieteen laitoksen 20.6. tekemän ennusteen mukaan Suomeen saapuu juhannusaatoksi etelästä voimakas matalapaine. Siihen liittyvä sadealue leviää jo perjantain vastaisena yönä suureen osaan maata ja päivän kuluessa sateet saavuttavat myös Lapin. Jatkuvien sateiden jälkipuolella sää on osin poutaisempaa ja aurinkoisempaa, mutta sade- tai ukkoskuuroja esiintyy yhä paikoin. Juhannusaaton sateet ovat runsaita, ja vettä kertyy yleisesti 10–20 millimetriä, paikoin jopa 30–50 millimetriä.

”Matalapaineen myötä tuulet voimistuvat ja tuuli voi olla kovaa lähes kaikilla merialueilla. Myös aallokko kehittyy paikoin kohtalaiseksi, eli yli 2,5 metrin. Lisäksi maa-alueilla Lappia lukuun ottamatta tuuli voi puuskissa olla kovaa ja aiheuttaa yksittäisiä vahinkoja”, sanoo päivystävä meteorologi Henri Nyman Ilmatieteen laitokselta.

Juhannusaaton lämpötila on poutaisilla alueilla 15–19 astetta, mutta sateessa jäädään 10 asteen tuntumaan. Juhannusyönä lämpötila on koko maassa noin 10 asteessa tai vähän sen alapuolella, Pohjois-Lapissa lähempänä +5 astetta.

Juhannuspäiväksi matalapaine sateineen siirtyy Lappiin, mutta edelleen etelässäkin voi esiintyä sade- tai ukkoskuuroja. Tuulet heikkenevät aatosta. Päivälämpötila on suuressa osassa maata 15 asteen vaiheilla, Lapissa jäädään 10 asteen tuntumaan.

Sunnuntaina sää on näillä näkymin poutaista ja osin aurinkoista suuressa maata. Lämpötilat kohoavat hieman. Sadekuurojen mahdollisuutta ei voida kuitenkaan tässä vaiheessa sulkea kokonaan pois.

Viime päivien sateiden myötä metsäpalovaroitus on poistunut lähes koko maasta. Tulevien sateiden myötä metsäpalovaroitus poistunee myös Lounais-Suomesta, joten juhannuskokkoja voidaan näin ollen todennäköisesti polttaa koko maassa.

Viime vuonna pilvinen ja kolea juhannus

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan juhannuksena päivän ylin lämpötila on tyypillisesti suuressa osassa maata 20 asteen tietämillä, Pohjois-Lapissa kuitenkin lähempänä 15 astetta. Yön alin lämpötila on tavallisesti noin 10 astetta, Pohjois-Lapissa lähellä viittä astetta. Keskimäärin joka toinen tai joka kolmas juhannus on poutainen ja myös aurinkoinen. Tilastojen mukaan helteitä sattuu joko juhannusaattoon tai juhannuspäivään keskimäärin kerran neljässä, rannikolla kerran viidessä ja Lapissa kerran 10 vuodessa.

Viime vuonna juhannusta vietettiin pilvisessä ja koleassa säässä. Juhannusaattona lämpötila jäi suurimmassa osassa maata alle 15 asteen, Lapissa jopa alle 10 asteen. Aaton ylin lämpötila, 17,5 astetta, mitattiin Lieksassa. Juhannusyönä lämpötila laski suurimmassa osassa maata 5 asteen tienoille ja paikoin esiintyi myös hallaa. Juhannuspäivä oli hieman aattoa lämpimämpi. Päivän ylin lämpötila, 19,1 astetta, mitattiin Mikkelissä. Aatto oli pääosin poutainen, mutta juhannuspäivänä saatiin maan etelä- ja keskiosassa monin paikoin sateita.

Voimassa olevat varoitukset: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Juhannuksen säätilastoja: ilmatieteenlaitos.fi/juhannus

Jun 18

Puuskainen tuuli voi aiheuttaa vahinkoja

flash-2568381_1280

Vahinkoja aiheuttavia tuulenpuuskia esiintyy lähimmän kahden vuorokauden aikana. Maanantaina tuulisinta on pohjoisemmassa Suomessa, tiistaina maan länsi- ja eteläosissa.

Ilmatieteen laitoksen 18.6. tekemän ennusteen mukaan Suomeen on saapunut lännestä matalapaine ja siihen liittyvä kylmä rintama. Rintaman etupuolella on hyvin lämmintä ja kosteaa ilmaa. Tähän kosteaan ilmamassaan voi lähituntien aikana syntyä voimakkaita ukkosia, joiden yhteydessä voi esiintyä rakeita ja kovia ukkospuuskia. Puuskissa tuulennopeus on paikoin 15–20 m/s. Otollisin alue voimakkaille ukkosille yltää Pohjois-Pohjanmaalta Etelä-Lappiin ja Pohjois-Karjalaan. Puuskat aiheuttavat paikallista vahinkoa ja mahdollisesti sähkökatkoja. Ukkospuuskat heikkenevät ja väistyvät koilliseen iltaan mennessä.

Tiistaina lännestä saapuu Suomeen uusi matalapaine sateineen. Matalapaine on maanantaita voimakkaampi ja voimistaa tuulia yleisesti. Keskipäivästä alkaen, rintaman sateiden jälkipuolella, maan länsi- ja eteläosissa länsituuli muuttuu puuskaiseksi ja alueella syntyy myös sade- ja ukkoskuuroja. Tuulen puuskat ovat yleisesti 13–18 m/s, mutta paikallisesti ukkoskuurojen yhteydessä puuskat voivat olla luokkaa 20 m/s. Tuuli kaataa paikoin puita ja aiheuttanee joitain sähkökatkoja. Tuuli heikkenee illan aikana matalapaineen väistyessä itään.

Keskiviikkona sää on pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta poutainen, mutta melko tuulinen. Loppuviikoksi Suomen ylle saapuu laaja matalapaine. Juhannusviikonloppuna sää on ajoittain sateinen ja tuulinen. Ennusteita ja varoituksia on hyvä seurata viikon edetessä.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Toimintaohjeita myrskypuuskiin: http://ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-myrskypuuskiin
Toimintaohjeita ukkospuuskissa: http://ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-ukkospuuskissa

Jun 14

UV-kausi käynnissä: Ihon suojaaminen liialliselta UV-säteilyltä tärkeää

sol-y-nubes-25761282443000tnLM

Iho kannattaa suojata, kun UV-indeksi ylittää lukuarvon 3. Ilmatieteen laitos mittaa kokonaisotsonin ja UV-säteilyn määrää päivittäin.

Ilmatieteen laitoksen Etelä-Suomen mittausten perusteella UV-säteilyn keskimääräinen päiväannos oli toukokuussa ennätyksellisen korkea. Tämä johtui pitkään jatkuneesta aurinkoisen sään jaksosta. Suojautumisraja, jolloin UV-indeksi ylittää arvon kolme, ylitettiin kuun jokaisena päivänä vapunpäivää lukuun ottamatta.

Eilen 13. kesäkuuta päivän ylin UV-indeksi saavutti ensimmäistä kertaa tänä kesänä voimakkaan säteilyn rajan eli arvon kuusi. Tilastollisesti ensimmäiset voimakkaan säteilyn ylitykset tapahtuvat Etelä-Suomessa näihin aikoihin.

UV-indeksin arvo 0 tarkoittaa, ettei säteilyä ole lainkaan. Auringolta on syytä suojautua, kun UV-indeksi ylittää arvon 3. Etelä-Suomessa UV-indeksi voi saavuttaa pilvettömänä kesäpäivänä arvon 6–7, Etelä-Euroopassa arvon 9–10.

”Kesäpäivän koko UV-annoksesta noin puolet tulee päivällä kello yhdentoista ja kello kolmen välillä. Suomessa indeksin arvo 3 ylittyy selkeänä keskikesän päivänä noin kello 10. Vastaavasti iltapäivällä indeksin arvo 3 alitetaan kello 17 maissa”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala sanoo.

Pilvettömänä päivänä noin puolet UV-säteilystä tulee auringon suorana säteilynä. Toinen puoli saadaan muualta taivaalta niin sanottuna hajasäteilynä. Oleskeltaessa avoimella paikalla, kuten vesillä, rannalla, heinäpellolla, suolla tai tunturissa UV-altistus voi tästä syystä olla suuri.

Muista pitkät hihat, lippis ja aurinkolasit

UV-säteily ei tunnu iholla. Säteily läpäisee myös ohuet pilvet, joten pilvisenäkin päivänä on muistettava riittävä suojaus.

”Aurinkoisina kesäpäivinä on syytä muistaa suojautua oikein, jotta välttyisi ihon palamiselta ja jatkuvalta altistumiselta UV-säteilylle. Iho ei unohda saamaansa UV-säteilyä, vaan säteilyn vaikutukset kertyvät ihon muistiin koko eliniän ajan”, Lakkala korostaa. ”Vaatetus – lippis tai lierihattu, pitkähihainen paita ja aurinkolasit – on hyvä suoja UV-säteitä vastaan. Myös pysymällä suoralta auringon paisteelta varjossa voi helposti puolittaa altistuksen. Varjossakin kannattaa huomioida UV-säteiden heijastuminen vedestä tai hiekasta.”

Ihon polttaminen auringossa tai suuri elinikäinen UV-altistus lisäävät ihosyöpäriskiä tulevaisuudessa. Liiallinen UV-altistus lisää myös ihon enneaikaista vanhenemista. Varsinkin lasten iho on herkkä UV-säteilyn haittavaikutuksille, ja lasten ihon suojaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Aurinkosuojavoiteilla voidaan ehkäistä ihon palamista, sillä ne vaimentavat ihoa polttavaa UV-säteilyä Suojavoiteet eivät kuitenkaan pysty täysin estämään soluvaurioita aiheuttavaa säteilyä pääsemästä iholle. Voiteita käyttämällä ei siis pidä pidentää auringossa oleskelua.

Tarkista matkakohteesi UV-indeksi UVI-palvelusta

Ilmatieteen laitoksen UVI-palvelu kertoo maailmanlaajuisesti UV-indeksin tälle päivälle, seuraavalle päivälle ja sitä seuraavalle päivälle. Piste-ennusteet on saatavissa myös esimerkiksi Euroopan pääkaupunkeihin.

Ilmatieteen laitos mittaa Suomessa UV-säteilyä seitsemällä paikkakunnalla, joiden hetkelliset UV-indeksit on nähtävissä Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla. Kahdella paikkakunnalla on myös ilmakehän kokonaisotsonia mittaavat spektroradiometrit, joilla saadaan otsonimäärien lisäksi tietoa UV-säteilyn spektrijakaumasta.

Ilmatieteen laitoksen UVI-palvelu: http://ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste
Lisätietoa UV-säteilystä: http://ilmatieteenlaitos.fi/ultraviolettisateily

Jun 03

Ilmatieteen laitos – Luoteistuuli voimistuu maanantaina puuskaiseksi suuressa osassa maata

wind-anemometer

Tuuli yltyy maanantaina 4.6. myrskypuuskiksi maan keskivaiheilla sekä länsirannikolla. Puuskat voivat aiheuttaa maa-alueilla tuulivahinkoja. Lisäksi voimakas tuuli lisää metsäpalojen leviämisherkkyyttä.

Ilmatieteen laitoksen sunnuntaina 3. kesäkuuta tekemän ennusteen mukaan Vienanmerelle syvenevä matalapaine voimistaa luoteistuulen puuskaiseksi maanantaina suuressa osassa Suomea. Puuskat ovat päivällä laajalti runsaat 15 m/s ja Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen sekä Pohjois-Savon maakunnissa noin 20 m/s. Lisäksi tuuli on kovaa kaikilla merialueilla.

Puut ovat lehdessä, jolloin 20 m/s puuskat katkovat oksia melko yleisesti ja kaatavat paikoin puitakin. Ennusteeseen liittyy kuitenkin epävarmuutta: “Sääennustemallit eivät ole aivan samanmielisiä puuskien voimakkuudesta, ja on mahdollista, että tuulet jäävät ennustettua heikommiksi”, arvioi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Antti Kokko.

Tuuli pysyy puuskaisena koko päivän ja heikkenee kunnolla vasta iltayöllä. Kuitenkin maan keskiosassa esiintyy paikoin 15 m/s puuskia vielä yölläkin. Tiistaina päivällä tuulet ovat maanantaita heikompia, mutta maan etelä- ja keskiosassa tuuli on edelleen puuskaista.

Sen lisäksi, että voimakas tuuli itsessään aiheuttaa vahinkoja, se myös lisää metsäpalojen leviämisherkkyyttä. Voimakas tuuli saa palot leviämään nopeasti varsinkin nyt, kun maasto on erittäin kuivaa.

Voimassa olevat varoitukset: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Lisätietoa metsäpalovaroituksista: ilmatieteenlaitos.fi/metsapalovaroitukset

Jun 01

Ilmatieteen laitos – Toukokuu oli ennätyksellisen lämmin

good-morning-695024_1280

Ennätyksiä rikkoontui keskilämpötilojen, helteiden ja auringonpaisteen osalta. Pitkä sateeton kausi nostatti maastopalojen riskiä.

Toukokuun 2018 sääennätyksiä:

  • Suomen mittaushistorian lämpimin toukokuu
  • Korkein havaintoasemalla mitattu toukokuun keskilämpötila
  • Eniten hellepäiviä toukokuussa
  • Kuivuusjakson pituus paikoin poikkeuksellinen
  • Ennätyksellisen aurinkoinen toukokuu suuressa osassa maata

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan toukokuu oli Suomen mittaushistorian lämpimin. Koko maan keskilämpötila, 11,6 astetta, ylitti edellisen ennätyksen vuodelta 1963 jopa 0,5 asteella. Vertailukelpoinen aineisto alkaa 1900-luvun alusta. Lukuisilla pitkäikäisillä havaintoasemilla rikottiin myös asemakohtaisia keskilämpötilaennätyksiä. Helsingin Kumpulassa toukokuun keskilämpötila (15,5 °C) ylitti entisen Suomen ennätyksen jopa 1,2 asteella (Helsinki-Vantaan lentoasema, 2016).

Toukokuun keskilämpötila oli yleisesti 4–5 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Keskilämpötilat vaihtelivat maan eteläosan noin viidestätoista asteesta Pohjois-Lapin vajaaseen kymmeneen asteeseen.

Toukokuun ylin lämpötila, 29,6 astetta, mitattiin kuun 15. päivänä Kemiössä, Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Kouvolan Utissa. Toukokuun lämpöennätys on Lapinjärvellä 30. ja 31.5.1995 mitattu 31,0 astetta, joten ylimmän lämpötilan osalta ei ennätystä rikottu. Toukokuun alin lämpötila, -10,4 astetta, mitattiin kuukauden ensimmäisenä päivänä Utsjoen Nuorgamissa.

Hellepäiviä, jolloin päivän ylin lämpötila on yli 25 astetta, oli toukokuussa enemmän kuin koskaan mittaushistorian aikana, yhteensä 14. Aiempi ennätys, 12 hellepäivää, oli vuodelta 1984. Tyypillisesti hellepäiviä on toukokuussa kolme.

Poikkeuksellisen pitkä sateeton jakso

Toukokuun sateet painottuivat suuressa osassa maata vain kuukauden ensimmäisiin päiviin. Useilla havaintoasemilla etelässä ja lännessä ei mitattu sadetta kuun 3. päivän jälkeen. Näin ollen sateeton jakso venyi neljän viikon pituiseksi, mikä on poikkeuksellista. Pitkä sateeton kausi nostatti maastopalojen riskiä.

Kuukauden sademäärät vaihtelivat pääasiassa 10 ja 30 millimetrin välillä. Sademäärät olivat monin paikoin harvinaisen pieniä. Eniten satoi Joutsan Savenahon asemalla, missä kuukauden sademäärä oli 53,9 millimetriä. Toukokuun pienin sademäärä mitattiin Kustavissa, missä satoi koko kuukauden aikana vain 4,8 millimetriä.

Aurinko paistoi ennätyksellisen paljon maan etelä- ja keskiosassa, jossa paistetunteja kertyi 350–400 tuntia. Tämä on monin paikoin yli 100 tuntia tavanomaista enemmän. Lapissa auringonpaistetunneissa ei ylletty aivan kärkisijoille, mutta silti paistetta riitti 50–100 tuntia keskimääräistä enemmän.

Kuiva kevät alkoi kylmänä ja päättyi lämpimänä

Kevät eli maaliskuu-toukokuu oli keskilämpötilan osalta tavanomainen tai hieman tavanomaista lämpimämpi. Ennätyslämmintä toukokuuta kompensoi varsin kylmä maaliskuu.

Sademääriltään kevät oli tavanomaista vähäsateisempi suuressa osassa maata. Maan lounais- ja pohjoisosassa näin kuiva kevät toistuu keskimäärin kerran 10–30 vuodessa. Maan itäosassa sademäärät olivat lähellä tavanomaisia lukemia.

Toukokuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/toukokuu
Sääennätyksiä: http://ilmatieteenlaitos.fi/saaennatyksia