Mar 28

Ilmatieteen laitos – Pääsiäistä vietetään kylmässä ja melko selkeässä säässä

colorful-easter-eggs

Ilmatieteen laitoksen mukaan tavanomaista kylmempi sää jatkuu pääsiäisen yli. Monin paikoin on selkeää ja poutaista.

Ilmatieteen laitoksen keskiviikkona 28.3.2018 laatiman ennusteen mukaan pääsiäinen on tavanomaista kylmempi. Lumisateet jäävät aluksi vähäisiksi koko maassa. Maan pohjoisosassa on ajoittain pilvisempää ja tuulisempaa, ja heikkoja lumikuuroja tulee paikoin. Maan etelä- ja keskiosissa tuuli on enimmäkseen heikkoa ja laajoilla alueilla on verraten selkeää sekä poutaista.

Maan etelä- ja keskiosissa on etenkin yöaikaan kylmää, pakkasta on laajoilla alueilla 10–15 astetta. Pohjoisessa yölämpötiloihin vaikuttavat tuulisuus ja ajoittain pilvisyys, ja lämpötilat vaihtelevat -10 asteen molemmin puolin. Ensimmäisenä pääsiäispäivänä korkeapaine vahvistuu pohjoiseen, jolloin yöt kylmenevät myös pohjoisessa.

Päivän ylimmät lämpötilat ovat +3 ja -2 asteen välillä, maan pohjoisosassa pääosin +1 ja -5 asteen välillä.

Ensimmäisen pääsiäispäivän jälkipuolella voimakastuulinen matalapaine lumisateineen lähestyy Suomea etelästä ja saattaa vaikuttaa erityisesti maan etelä- ja itäosan ajokeliin. Pääsiäisen paluuliikenteen osalta kannattaakin seurata tuoreita sääennusteita ja varoituksia.

Myös viime pääsiäinen oli tavanomaista kylmempi

Pääsiäistä vietetään tänä vuonna melko varhain, maalis- ja huhtikuun vaihteessa. Pitkän ajan tilastojen mukaan varhaisten pääsiäisten aikoihin päivälämpötilat kohoavat maan eteläosassa tyypillisesti noin +5 asteeseen, Lapissa jäädään nollan tuntumaan tai hieman pakkaselle. Öisin on tyypillisesti etelässä pikkupakkasta, kun taas Lapissa pakkasta on tavanomaisesti yli 10 astetta. Lunta on yleensä maan lounaisosaa sekä länsirannikkoa lukuun ottamatta useita kymmeniä senttimetrejä, idässä ja pohjoisessa yleisesti yli puoli metriä.

Maaliskuun loppu voi tilastojen valossa olla vielä varsin talvinen – tai sitten kevät voi olla jo pitkällä. Esimerkiksi vuonna 2007 maaliskuun 27. päivä mitattiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla jopa +17,5 astetta.

Vuosi sitten pääsiäistä vietettiin huhtikuun puolessa välissä tavanomaista kylmemmässä säässä. Suomessa vallitsi tuolloin kylmä pohjoisvirtaus ja paikoin tuli heikkoja lumikuuroja. Pitkäperjantain ja pääsiäislauantain aikana maan eteläosassa päivälämpötilat kohosivat hieman nollan yläpuolelle, muualla päivälämpötilat jäivät muutamaan pakkasasteeseen. Pääsiäissunnuntaina ja -maanantaina lämpötila kohosi yleisesti Lapin keski- ja pohjoisosaa lukuun ottamatta nollan tuntumaan tai sen yläpuolelle. Yölämpötilat vaihtelivat maan eteläosan -5 asteesta maan pohjoisosan -15 asteeseen.

Lisätietoa:

Tarkista ajantasainen liikennesää ja muut varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Pääsiäisen säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/paasiainen

Mar 12

Pohjoisen pallonpuoliskon talvi on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen runsasluminen

tykkylunta

Ilmatieteen laitoksen kehittämä uusi Arktis nyt -tuote kertoo yhdellä kuvalla tämänhetkisen jää- ja lumialueen laajuuden pohjoisella pallonpuoliskolla. Arktiselta alueelta tarvitaan tämän kaltaista yhä tarkempaa tilannekuvaa ilmastonmuutoksen vuoksiArktisen alueen haasteet ovat esillä ensi viikolla alkavalla Levin Arktisella superviikolla.

Pohjoisella pallonpuoliskolla kausittaisen lumipeitteen maksimi osuu maaliskuulle. ”Tämä vuosi on ollut poikkeuksellisen runsasluminen, kun tarkastellaan koko pohjoista pallonpuoliskoa. Vaihtelu eri vuosien välillä on ollut kohtalaisen suurta, ja varsinkin viime vuosina erot talvien välillä ovat olleet erittäin suuria”, sanoo Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Kari Luojus.

Tiedot on saatu Ilmatieteen laitoksen uudesta Arktis nyt -palvelusta, joka on maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen. Suurin ero muihin vastaaviin palveluihin on se, että ne kertovat perinteisesti vain joko jää- tai lumitilanteen laajuudesta.
”Ilmatieteen laitoksen palvelussa on saatu yhdistettyä useampia muuttujia yhteen kuvaan. Näin saadaan parempaa tilannekuvaa kryosfääristä eli pohjoisen pallonpuoliskon kylmiltä alueilta”, tutkimusprofessori Jouni Pulliainen tähdentää. Kuvassa on laajuuksien lisäksi mukana lumen vesiarvo, joka määrittää lumen sisältämän veden määrän. Se on olennainen tieto mm. laadittaessa hydrologisia ennusteita tulvien ehkäisemiseksi sekä ylipäänsä ilmaston ja ympäristön muutoksen seurannassa.

Lumen kokonaismäärä vähentynyt ja lumen sulanta aikaistunut

Tiedot lumen määrästätoimitetaan myös Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n Global Cryosphere Watch -palveluun, jossa tiedot yhdistetään trendeihin ja menneiden vuosien tilastoihin. Pitkistä havaintoaikasarjoista voidaan nähdä, että lumen kokonaismäärä pohjoisella pallonpuoliskolla on keskimäärin vähentynyt kevätkaudella ja lumen sulanta on samalla aikaistunut. Pitkän aikavälin tarkastelu (1980 – 2017) osoittaa, että lumen kokonaismäärä on kaikkina talvikuukausina keskimäärin vähentynyt.

Samoin ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Pohjoisen jäämeren jäänpaksuus on ohentunut ja monivuotisen jään määrä ja laajuus on vähentynyt. Ennen vuotta 2000 merijään vuosittainen pienin laajuus vaihteli 6,2 – 7,9 miljoonan neliökilometrin välillä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana jään laajuus on vaihdellut 5,4 – 3,6 miljoonan neliökilometrin välillä. Sään ääri-ilmiöt eli toisinaan hyvin runsaslumiset ja toisinaan vähälumiset talvet tulevat jatkossa lisääntymään.

Kun Suomessa oli kovat pakkaset, pohjoisnavalla oli poikkeuksellisen lämmintä

Arktinen alue lämpenee kaksinkertaisella nopeudella muuhun maailmaan nähden, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo tällä hetkellä arktisilla alueilla. Nämä muutokset vaikuttavat kuitenkin myös muuhun maapalloon.

“Se mikä tapahtuu arktisilla alueilla, ei jää vain arktisille alueille, vaan sillä on vaikutuksia laajemmalti. Suomessa pakkasia helmi-maaliskuun vaihteessa aiheuttanut Siperian korkeapaineen poikkeuksellinen voimistuminen saattaa osittain olla seurausta ilmakehän lämpenemisestä Pohjoisen jäämeren yllä. Kun talvella jossain päin maailmaa on poikkeuksellisen kylmää, toisella puolella on usein poikkeuksellisen lämmintä. Näin kävi helmi-maaliskuun vaihteessa kun samanaikaisesti pohjoisnavalla vallitsi nollakeli ja Euroopassa oli poikkeuksellisen kylmää”, selittää Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Ari Laaksonen.

Sää vaihtelee vuodesta toiseen, eivätkä yksittäiset lämpöjaksot Arktisella alueella ole sinänsä todiste ilmastonmuutoksen etenemisestä. ”Ne muistuttavat kuitenkin siitä, että epävarmuus ilmastossa on lisääntynyt ja ilmastonmuutoksen edetessä saamme varautua aiempaa voimakkaampiin heilahteluihin”, Laaksonen toteaa.

Arktinen superviikko käynnistyy Levillä ensi viikolla

Levillä alkaa ensi viikolla Arktinen superviikko. Arktisen alueen meteorologisia teemoja käsitellään erityisesti 20. maaliskuuta Arctic Meteorology Summit -huippukokouksessa. Koko viikko kokoaa laajan kirjon arktisia ilmatieteen alan vaikuttajia yhteen.

Yhteistyö on tärkeää, sillä Arktisen alueen tutkimus ja turvallisuus edellyttää kattavia ja pitkäaikaisia sää-, jää-, meri- ja ilmakehähavaintoja sekä mallinnusta. ”Meteorologia on Arktisessa neuvostossa uusi teema, vaikka arktiset maat tekevätkin jo paljon yhteistyötä aiheen parissa. Levin kokouksessa keskustellaan siitä, miten meteorologisen osaamisen tulisi jatkossa näkyä myös Arktisen neuvoston työssä”, sanoo arktinen suurlähettiläs Aleksi Härkönen.

Arktis nyt -palvelu: http://ilmatieteenlaitos.fi/arktis-nyt

Twitter: #arcticsuperweek #FiArctic ja #arcticmet

Mar 01

Ilmatieteen laitos – Talvi oli lauha kylmästä helmikuusta huolimatta

winter-landscape-1474550085WOf

Helmikuun sademäärä jäi poikkeuksellisen pieneksi pohjoisessa.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli suuressa osassa maata 1–4 astetta tavanomaista kylmempi. Edellisen kerran kylmempi helmikuu koettiin paikkakunnasta riippuen vuonna 2011 tai 2012. Kylmintä tavanomaiseen nähden oli Käsivarren Lapissa ja lähimpänä keskiarvoja oltiin Itä-Lapissa. Erityisesti kuukauden loppupuolisko oli ajankohtaan nähden varsin kylmä.

Helmikuun alin lämpötila oli Utsjoen Kevojärvellä 4. päivänä mitattu -37,1 astetta. Kuukauden ylin lämpötila oli Utössä 14. päivänä mitattu +3,8 astetta.

Poikkeuksellisen kuivaa pohjoisessa

Helmikuussa satoi poikkeuksellisen vähän maan pohjoisosassa, pääsääntöisesti vain noin 5 millimetriä. Tämä on vain noin 20 prosenttia keskimääräisestä sademäärästä. Usealla pitkäikäisellä havaintoasemalla sademäärä jäi mittaushistorian pienimmäksi. Myös maan etelä- ja keskiosassa oli tavanomaista kuivempaa. Vähiten satoi Muonion kirkonkylässä, 0,8 millimetriä, ja eniten Hämeenlinnan Pirttikoskella, 36,9 millimetriä.

Lunta oli kuukauden päättyessä koko maassa, lounaisrannikon noin 10 senttimetrin ja Kittilän noin 90 senttimetrin välillä.

Talvi oli jälleen monin paikoin leuto

Talvi (joulukuu-helmikuu) oli suuressa osassa maata 1–3 astetta tavanomaista leudompi. Ainoastaan Pohjois-Lapissa oli noin asteen tavanomaista kylmempää. Talvi 2018 oli viides peräkkäinen talvi, kun suuressa osassa maata oli tavanomaista leudompaa.

Uudeltamaalta Kainuuseen ulottuvalla alueella sekä Kittilän ympäristössä talvikuukaudet oli tavanomaista sateisempia, muualla sademäärät olivat lähellä keskiarvoja tai jäivät hieman niiden alle. Eniten satoi etelärannikolla, noin 200 millimetriä. Vähiten satoi Pohjois-Lapissa, 50–100 millimetriä.

Helmikuun kuukausikatsaus: http://www.ilmastokatsaus.fi/2018/03/01/helmikuun-2018-kuukausikatsaus/