Sep 21

Ilmatieteen laitos – Sää lämpenee viikonlopuksi

autumn-background-1380640829ckG

Viikonloppuna Suomeen vahvistuu korkeapaineen alue ja sää on poutainen. Sateet jäävät vähäisiksi.

Ilmatieteen laitoksen torstaina 21. syyskuuta tekemän ennusteen mukaan maassamme vallitsee kaakonpuoleinen ilmavirtaus ja pilvisyys on aluksi runsasta. Paikoin voi sataa heikosti vettä tai tihkua, yleisimmin idässä.

Viikonloppuna Suomeen vahvistuu korkeapaineen alue ja sää poutaantuu lauantaina selvästi maan etelä- ja keskiosassa. Aamuisin ja aamupäivisin voi esiintyä sumua ja sumupilveä. Syksyisin korkeapaineen vaikuttaessa on tyypillistä, että aamulla ja aamupäivällä esiintyy sumua tai sumupilveä, mutta päiväsaikaan ja illalla voi olla varsin aurinkoistakin.

Päivän ylin lämpötila on 10 ja 19 asteen välillä, pohjoisessa 7 ja 14 asteen välillä. Yön alin lämpötila on 3 ja 10 asteen välillä. Ennustehaarukan yläpäässä olevat päivälämpötilat ovat harvinaisen korkeita, jopa lähellä poikkeuksellisen lämpimiä arvoja.

Tulevan viiden päivän aikana ennustettu sademäärä on 0-5 mm, idässä paikoin 10 mm, mutta sateet painottuvat ennustejakson alkupäähän, perjantaille ja maan itäosaan.

Syyskuussa on satanut tähän mennessä varsinkin Itä-Suomessa paikoin yli syyskuun keskimääräisen sademäärän. Ennustejaksolla sateet jäävät nyt kuitenkin vähiin, joten kokonaisuutena syyskuun sademäärä tullee olemaan aika lähellä tavanomaisia arvoja useimmilla mittauspaikoilla.

Viime vuonna syyskuu oli Suomessa kahdeksatta kertaa peräkkäin tavanomaista lämpimämpi. Syyskuun ylin lämpötila oli Helsingin Kumpulassa 7. syyskuuta mitattu 23,2 astetta. Kesäinen sää jatkui pitkin syyskuuta, sillä viimeinen +20 asteen ylitys oli kuukauden 15. päivänä ja vielä 27. päivänä lämpötila kohosi Oulua myöten yli 17 asteeseen. Viime vuoden syyskuussa myös satoi vähän suuressa osassa maata.

Sep 09

Ilmatieteen laitos – Viikonloppuna runsaita sateita

rain-13403567897hr

Ilmatieteen laitos varoittaa runsaista sateista. Viikonvaihteessa ja maanantaina voi sataa paikoin jopa yli 50 millimetriä vuorokaudessa etenkin Kainuussa. Näin runsas sademäärä on melko harvinainen.

Ilmatieteen laitoksen lauantaina 9. syyskuuta tekemän ennusteen mukaan Suomi kuuluu laajaan matalapaineen alueeseen. Sateita tai sadekuuroja tulee monin paikoin viikonlopun aikana. Sadetta kertyy 15 – 30 millimetriä, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa sadetta voi tulla paikoin jopa yli 50 millimetriä. Maan pohjoisosassa idänpuoleinen tuuli on varsinkin sunnuntaina navakkaa, puuskissa noin 15 m/s. Myös merialueilla tuuli on viikonloppuna enimmäkseen navakkaa tai kovaa.

Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen SYKEn Tulvakeskuksen mukaan runsaat sateen nostavat jokien ja järvien pintoja lähes koko maassa. Viikonlopun aikana virtaamat kasvavat voimakkaimmin Kainuussa ja Pohjanmaalla. Sateet nostavat alueella voimakkaasti järvien ja jokien pintoja ja tulvimista saattaa esiintyä alavimmilla alueilla.

Ilmatieteen laitos antaa sadevaroituksia niin runsaista, pitkäkestoisista sateista kuin rankoista, lyhyen aikaa kestävistä sateista. Pitkäkestoisista vuorokausisateesta varoitetaan, kun sadekertymä voi ylittää 50 mm/vrk. Kaikkein runsaimmat sateet ajoittuvat yleensä loppukesään, jolloin sadetta voi kertyä paikoin jopa yli 100 millimetriä vuorokaudessa.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

SYKE/Tulvakeskus: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesitilanne_ja_ennusteet/Vesitilanne_ja_ennusteet

Sep 08

Ilmatieteen laitos – Levoton Aurinko aiheutti Maassa harvinaisen voimakkaan geomagneettisen myrskyn

feb_25_x_5_pre-flare-sunspot_crop1

Avaruussäässä on tällä viikolla koettu häiriöitä, jollaisia sattuu keskimäärin harvemmin kuin kerran vuodessa. Iso Auringon koronan massapurkaus aiheutti Maassa viime yönä vakavan geomagneettisen myrskyn, mutta revontulet jäivät pääosin pilviverhon taakse.

Auringon pinnalle viikko sitten kehittynyt aktiivinen pilkkuryhmä on singonnut useampia hiukkasryöppyjä kohti maapalloa. Pilkkuryhmässä tapahtunut iso koronan massapurkaus saapui odotetusti perjantain vastaisena yönä Maan magneettikehään. Tämä aloitti 8.9. klo 01.56 vakavan geomagneettisen myrskyn. Myrsky on saavuttanut toiseksi korkeimma tason (G4) viisiportaisella asteikolla.  Suomessa havaittiin varsinkin klo 2 ja 4 välillä erittäin voimakkaita geomagneettisia häiriöitä.

Suomessa yön ensimmäisiä revontulihavaintoja on raportoitu ainakin Rovanniemeltä ja Suomussalmelta.Revontulet jäivät kuitenkin pääosin pilvien taakse. “Näin suuri avaruusmyrsky voi aiheuttaa häiriöitä satelliittiyhteyksissä ja satelliittipaikannuksen laatu heikentyä. Nopeat magneettikentän muutokset voivat synnyttää myös sähkövirtoja laajoihin maanpäällisiin johdinverkkoihin, kuten sähköjohtoihin sekä öljy- ja kaasuputkiin”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Tiera Laitinen. Maailmalta yön aikana eteläisimpiä revontulia on raportoitu ainakin Yhdysvalloista Arkansasista, jonka leveyspiiri 35 astetta vastaa Kyproksen saarta Välimerellä.

Avaruussäähäiriöiden esiintyminen seuraa auringonpilkkujen määrien noin 11-vuotista vaihtelua. Tämä johtuu siitä, että auringonpilkkujen yhteydessä syntyy aktiivisia alueita, jotka sinkoavat avaruussäähäiriöitä aiheuttavia hiukkasia avaruuteen ja maapallolle. Auringonpilkkujen määrä on nyt vähenemässä edellisen, vuonna 2014 olleen maksimin jälkeen. Suurimmat purkaukset Auringossa tapahtuvat usein juuri pilkkujakson laskuvaiheen aikana.

Avaruussää jatkuu epävakaisena koko loppuviikon

Avaruussää on ollut levoton koko alkuviikon. Ensimmäinen isompi massapurkaus saavutti maapallon jo eilen 7.9. kello 03 Suomen aikaa. Sen aiheuttama häiriö havaittiin myös Ilmatieteen laitoksen magnetometreillä. Saapumisaika oli kuitenkin sen verran myöhäinen, ettei massapurkaus enää ehtinyt synnyttää mainittavia revontulia Suomeen aamuyön aikana. Asiaan vaikutti myös se, että massapurkaukseen liittyneen magneettikentän suunta oli aluksi pääosin kohti pohjoista, mikä on revontulten synnyn kannalta epäsuotuisina suunta. Tänään 8.9. saapunut massapurkaus oli nopeampi ja sen magneettikenttä oli etelän suuntainen, joten sen vaikutus Maan magneettikehään oli paljon voimakkaampi.

Aktiivinen auringonpilkkuryhmä jatkaa todennäköisesti roihuamistaan vielä joitakin päiviä, mahdollisesti siihen saakka, kunnes se katoaa näkyvistä Auringon takapuolelle viikonlopun jälkeen. Avaruussää jatkuukin toistaiseksi vähintäänkin epävakaisena, joten geomagneettisia myrskyjä on odotettavissa ainakin sunnuntaihin asti. Jos pilvisyys sallii, revontulten näkymiseen on siis hyvä todennäköisyys tulevina päivinä. Myös merkittävät roihupurkaukset ja hiukkasmyrskyt ovat mahdollisia.

Suomessa on yksitoista magneettikentän pieniä vaihteluja jatkuvasti mittaavaa magnetometriasemaa. Magnetometreillä mitataan Maan magneettikentässä esiintyviä lyhytkestoisia häiriöitä. Ne kertovat ilmakehän yläosissa ja lähiavaruudessa kulkevista sähkövirroista, jotka liittyvät usein revontuliin tai muihin avaruussääilmiöihin. Viime yönä Suomen yläpuolella yläilmakehässä mitattiin suurimmillaan 3,5 miljoonan ampeerin sähkövirta, mikä on noin puolet kaikkien aikojen ennätyksestä. Magneettisten häiriöiden määrästä voidaan arvioida myös todennäköisyyttä revontulien esiintymiselle.

Avaruussääennuste: http://ilmatieteenlaitos.fi/revontulet-ja-avaruussaa

Tilannearvioita voi seurata @FMIspace-twittertilillä.

Sep 01

Ilmatieteen laitos – Elokuu harvinaisen pilvinen, kesä viileä

DSC00082

Elokuun keskilämpötila oli melko tavanomainen johtuen viileistä päivistä ja lämpimistä öistä. Koko kesä oli laajalti harvinaisen viileä.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli keskilämpötiloiltaan laajalti lähellä tavanomaista. Ainoastaan Pohjois-Karjalassa kuukausi oli keskimääräistä lämpimämpi. Elokuussa vallinneen suursäätilan vuoksi lämpimimmät ilmamassat pysyttelivät Suomen etelä- ja itäpuolella.

Elokuu oli monin paikoin harvinaisen pilvinen. Pilvisyyden vaikutus näkyi osittain päivän ylimmissä lämpötiloissa, jotka olivat etenkin maan etelä- ja länsiosassa tavanomaista viileämpiä. Yöt olivat sen sijaan suurimmassa osassa maata tavanomaista lämpimämpiä, Pohjois-Karjalassa jopa harvinaisen lämpimiä. Näin ollen lämpimät yöt kompensoivat viileiden päivälämpötilojen vaikutusta keskilämpötilaan.

Elokuun lämpimin päivä oli 12. päivänä, jolloin lämpötila kohosi maan etelä- ja itäosassa laajalti 25 asteen tuntumaan. Kyseisenä päivänä mitattiin kuukauden ylimmäksi lämpötilaksi Helsinki-Vantaan lentokentällä 26,0 astetta. Samana iltana Kiira-rajuilmassa paikannettiin maan etelä- ja itäosassa yhteensä yli 6 000 maasalamaa ja etenkin Uudenmaan ja Kymenlaakson alueella oli myös runsaasti tuulivahinkoja.

Elokuun sademäärä oli suuressa osassa maata vähän tavanomaista suurempi. Eniten sadetta kertyi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan tienoilla, jossa elokuun sademäärä oli paikoin harvinaisen suuri eli toistuu noin kerran 10 vuodessa. Kuukauden suurin sademäärä 149,5 millimetriä mitattiin Puolangan Kotilassa. Kuukauden pienin sademäärä 43,3 millimetriä mitattiin sen sijaan Rovaniemellä.

Kesän ylin lämpötila mitattiin Utsjoella

Kesä (kesäkuu-elokuu) oli keskilämpötiloiltaan maan etelä- ja keskiosassa laajalti harvinaisen viileä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan keskilämpötila poikkesi monin paikoin yli asteen tavanomaisesta. Maan pohjoisosassa kesän keskilämpötila oli noin 0,5 astetta tavanomaista viileämpi. Kesä oli monin paikoin harvinaisen pilvinen, Pohjanmaalla ja Lapissa paikoin poikkeuksellisen pilvinen, mikä osaltaan selittää viileitä lämpötiloja.

Päivittäiset ylimmät lämpötilat olivat tänä kesänä keskimäärin kuudenneksi kylmimmät 1960-luvun alusta lukien, mikä on melko harvinaista. Lämpötiloiltaan erikoisesta kesästä kertoo myös se, että koko maan kesän korkein lämpötila 27,6 astetta mitattiin 28. heinäkuuta Utsjoella. Tätä alempi kesän ylin lämpötila on viimeksi mitattu vuonna 1976.

Hellepäiviä, jolloin lämpötila kohosi yli 25 asteen, mitattiin jossain päin maata yhteensä 19 päivänä. Edellisen kerran yhtä monta hellepäivää oli kesällä 2015. Oulunsalon Pellonpään sekä Mikkelin lentoasemalla mitattiin eniten hellepäiviä, yhteensä viisi. Erityisesti maan keskivaiheilla ei tänä kesänä ollut yhtään hellepäivää.

Salamoita on elokuun loppuun mennessä paikannettu vain noin 29 000, mikä on poikkeuksellisen vähän. Ainoastaan vuonna 2015 jäätiin tämän lukeman alle.

Kesän sademäärä oli yleisesti ottaen lähellä tavanomaista, mutta kuten yleensäkin kesäisin, sateissa esiintyi suurta paikallista vaihtelua. Harvinaisen paljon sadetta mitattiin etenkin Pohjois-Lapissa.

Lisätietoja:

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto
http://www.ilmastokatsaus.fi/

Sep 01

Ilmatieteen laitos – Kolean kesän UV-säteily voimakkuudeltaan tavanomaista alhaisempaa

sun-clouds-blue-sky-14641020076aM

Kulunut kesä oli pilvinen ja UV-säteilyn voimakkuus oli sen takia hieman tavanomaista alhaisempi koko Suomessa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Etelä-Suomessa voimakkaan UV-säteilyn raja eli UV-indeksin arvo 6 saavutettiin viitenä päivänä kuluneen kesän aikana. Keskimäärin raja saavutetaan kahdeksan kesäpäivän aikana vuodessa. Kansainvälisen suojautumisrajan eli UV-indeksin arvon 3 UV-säteilyn voimakkuus ylittyi 111 päivän aikana. Keskimäärin suojautumista vaativien päivien vuotuinen tilastollinen lukumäärä on 137.

Pohjois-Suomessa mitattiin kesän korkeinta UV-indeksin arvoa 5 vain kahtena päivänä. Esimerkiksi edellisenä vuonna arvo 5 mitattiin kahdeksana päivänä. Kansainvälisen suojautumisrajan ylittävien päivien lukumäärä sen sijaan oli edelliskesän kaltainen.

30 vuotta sitten allekirjoitettiin maapallon otsonikerrosta suojeleva Montrealin pöytäkirja

Kansainvälistä otsonipäivää vietetään 16. syyskuuta, Montrealin pöytäkirjan allekirjoituspäivänä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta sopimuksen allekirjoittamisesta ja sopimusta juhlistetaan ympäri maailmaa, myös Suomessa. Otsonikerros suojaa elämää maan päällä liian voimakkaalta auringon ultraviolettisäteilyltä. Montrealin pöytäkirjan ansiosta stratosfäärin otsonia tuhoavien aineiden käyttöä ja valmistusta on onnistuttu vähentämään voimakkaasti.

Ilmatieteen laitos aloitti uudet UV-mittaukset Etelämantereella tänä vuonna

Ilmatieteen laitos mittaa UV-säteilyä Suomessa seitsemällä asemalla. Lisäksi se mittaa UV-säteilyä myös Etelämantereella. “Ilmatieteen laitos aloitti alkuvuonna 2017 uudet UV-mittaukset Etelämantereen Marambion asemalla suomalais-argentiinalaisena yhteistyönä, juuri sopivasti Montrealin pöytäkirjan juhlavuoden kunniaksi”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala.

“Argentiinan meteorologisen laitoksen (SMN) kanssa on tehty menestyksekkäästi yhteistyötä aikaisemminkin. Esimerkiksi Marambion asemalla vuodesta 1988 tehdyt otsoniluotaukset sekä aseman UV-albedo -mittaukset ovat yhteistyön tulosta. Uudet mittaukset jatkavat espanjalais-argentiinalais-suomalaisena yhteistyönä perustettua Antarctic NILU-UV network -mittausverkoston mittausaikasarjaa. UV-säteilyn lisäksi uudet mittaukset antavat tietoa fotosynteettisesti merkittävän säteilyn ja näkyvän valon määristä Etelämantereella.” Ilmatieteen laitos mittaa asemalla myös ilmakehän aerosolipitoisuuksia ja kasvihuonekaasuja.

Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla on nähtävissä ennustettu UV-indeksi sekä lähes reaaliaikaiset UV-mittaukset seitsemältä kotimaiselta paikkakunnalta. Etenkin suuret UV-kertymät lisäävät ihmisille aiheutuvia UV-säteilyn terveyshaittoja, esimerkiksi ihosyöpäriskiä. Myös ekosysteemien tai ulkona käytettävien materiaalien keston kannalta UV-säteilyn kertymä on merkittävä suure.

Perustietoa UV-säteilystä: http://ilmatieteenlaitos.fi/ultraviolettisateily

UV-ennuste: http://ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste