Jul 24

Ilmatieteen laitos – Helleraja saattaa rikkoontua loppuviikosta

pexels-photo-278927

Sää muuttuu vähitellen lämpimämmäksi. Tänä kesänä hellepäivät ovat jääneet vain noin puoleen tavanomaisesta, mutta loppuviikosta hellerajakin saattaa rikkoontua.

Ilmatieteen laitoksen 24. heinäkuuta tekemän ennusteen mukaan viikon puolivälistä lähtien sää lämpenee. Maan etelä- ja keskiosassa pilvisyys on alkuviikolla monin paikoin runsasta ja etenkin maan itäosassa tulee ajoittain sadekuuroja. Maan pohjoisosassa sää on poutaista ja aurinkoista.

“Aluksi päivälämpötila on maan etelä- ja keskiosassa 15 ja 20 ja Lapissa 20 ja 24 asteen välillä. Loppuviikolla lämpötila voi kohota paikoin 25 asteen yläpuolelle”, kertoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Ville Siiskonen. Loppuviikolla sadekuurot ovat edelleen paikoin mahdollisia. Sateen kuuroluonteisuudesta johtuen sademäärissä esiintyy suurta paikallista vaihtelua.

Hellepäiviä ollut tavanomaista vähemmän

Ilmatieteen laitoksen mukaan kesän keskilämpötila on tähän mennessä ollut hieman keskimääräistä alempi. Maan etelä- ja keskiosassa on monin paikoin ollut jopa harvinaisen koleaa. Tänä kesänä myös hellepäivät ovat jääneet vain noin puoleen tavanomaisesta. Toukokuusta heinäkuun puoliväliin kestävänä ajanjaksona hellepäiviä on keskimäärin koko maassa runsaat kaksikymmentä. Hellepäivien pieni lukumäärä ei koko maan tasolla ole kuitenkaan harvinainen.

Lisätietoja:

Viimeisen 30 vuorokauden sää

Jul 17

Ilmatieteen laitos – Kesä on ollut paikoin harvinaisen kolea

pexels-photo-208095

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesä on ollut koko maassa keskimääräistä koleampi. Maan etelä- ja keskiosassa on paikoin ollut jopa harvinaisen koleaa, eli näin koleita kesäsäitä koetaan keskimäärin korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa.

Koleinta on ollut maan kaakkoisosassa, missä kesän keskilämpötila on tähän mennessä ollut runsaat 2 astetta tavanomaista alempi. Edellisen tätä koleampaa on maan itäosassa ollut vuonna 1993 ja maan keskiosassa 2004. Paikoitellen myös kesä 2015 oli lämpötiloiltaan tämän kesän kaltainen tai koleampi.

Hellepäiviä on ollut keskimääräistä vähemmän

Kesän tähän mennessä ylin lämpötila, 27,0 °C, mitattiin Hämeenlinnassa 19. toukokuuta. Jossain päin Suomea lämpötila on noussut hellelukemiin, eli yli 25 asteeseen, yhteensä 12 päivänä. Pitkän ajan keskiarvojen mukaan heinäkuun puoliväliin mennessä on tyypillisesti ehtinyt hellepäiviä kertyä jo parisen kymmentä. “Hellepäivien lukumäärä ei koko maan tasolla ole kuitenkaan harvinainen. Edellisen kerran tätä vähemmän hellepäiviä on 17. heinäkuuta mennessä ollut muun muassa vuosina 2015, 2012 ja 2008”, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Niina Niinimäki.

Useilla paikkakunnilla hellerajaa ei kuitenkaan ole ylitetty vielä kertaakaan tänä kesänä. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla lämpötila on tänä kesänä ollut ylimmillään 25,0 astetta, mutta hellerajan yli ei ole päästy. Vuodesta 1959 lähtien tarkasteltaessa vastaavaa on tapahtunut vain kerran aiemmin; vuonna 1974, jolloin Helsinki-Vantaan lentoasemalla ei ollut ainuttakaan hellepäivää koko kesänä. Muutamilla muilla paikkakunnilla, missä helteet ovat antaneet odottaa itseään, on vastaavia helteettömiä alkukesiä ollut kuitenkin esimerkiksi maan pohjoisosassa vuonna 2015 ja maan etelä- ja keskiosassa paikoin vuonna 2012 ja 2008.

Sateet ovat jakautuneet epätasaisesti

Kesän sademäärissä on suurta paikallista vaihtelua. Siinä missä paikoin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla on ollut harvinaisen kuivaa, on taas Pohjois-Lapissa, Pirkanmaalla ja kaakonkulmalla sademäärät ovat olleet harvinaisen suuria. Suuret paikalliset vaihtelut ovat kesäsateille tyypillisiä, sillä suurimmat sademäärät saadaan tavallisesti sade- ja ukkoskuuroista, jotka voivat olla hyvin paikallisia.

Ukkosien osalta kesä on ollut poikkeuksellisen vaisu. Tähän mennessä maasalamoita on paikannettu Suomessa vain runsaat 6000, joista noin puolet on kertynyt heinäkuussa.

Kesäsää on ollut matalapainevoittoista

Sää Suomessa riippuu suuresti siitä, mistä suunnasta ilmavirtaukset tulevat ja miten säähäiriöt, eli matala- ja korkeapaineet, kulloinkin ovat sijoittuneet. Suuri luontainen vaihtelu on Suomen ilmastossa tyypillistä johtuen sijainnistamme Euraasian mantereen reunalla. Tänä kesänä Venäjälle pitkäksi aikaa lukkiutunut matalapaineen alue on estänyt Länsi-Euroopan lämpimiä ilmamassoja pääsemästä Suomeen. Vallitseva tuulen suunta on meillä ollut pääosin luoteesta ja sää on ollut matalapainevoittoista ja siksi viileää.

Viimeisen 30 vuorokauden sää
Tunne termit: poikkeuksellinen vai harvinainen sää?

Jul 03

Ilmatieteen laitos – Kesäkuu oli harvinaisen kolea

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuukauden keskilämpötila oli koko maassa keskimääräistä alempi

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesäkuun keskilämpötila vaihteli Pohjois-Lapin noin kahdeksasta asteesta maan etelä- ja lounaisosan noin kolmeentoista asteeseen. Suurin poikkeama keskimääräisestä lämpötilasta oli maan itäosassa ja Itä-Lapissa, missä oli noin 1,5…2,5 astetta keskimääräistä koleampaa. Näin kolea kesäkuu on harvinainen, eli se toistuu keskimäärin korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa. Edellisen kerran tätä koleampi kesäkuu on ollut maan itäosassa ja Koillismaalla vuonna 2003 ja Itä-Lapissa vuonna 1993. Maan länsiosassa ja Länsi-Lapissa kesäkuu oli 0,5…1,5 astetta keskimääräistä koleampi.

Kesäkuun ylin lämpötila, 26,2 astetta, mitattiin 16. päivä Mikkelin lentoasemalla. Helleraja ylitettiin kuukauden aikana jossain päin Suomea yhteensä kuutena päivänä, mikä on pari päivää vähemmän kuin kesäkuussa keskimäärin. Kuukauden alin lämpötila, -6,1 astetta, mitattiin 1. päivä Kilpisjärven Saana-tunturilla. Yöt olivat kuukauden ensimmäisellä viikolla paikoin harvinaisen kylmiä. Yöpakkasia havaittiin muutamina öinä paikoin maan eteläosassa saakka.

Sateet jakautuivat epätasaisesti

Maan etelä- ja keskiosan sateisimmilla alueilla kuukauden sademäärät olivat suurimmillaan runsaat 100 millimetriä, kun taas kuivimmilla alueilla jäätiin alle 30 millimetriin. Sateisimmilla alueilla kuukauden sademäärä oli 1,5–2 kertaa niin suuri kuin keskimäärin, kuivimmilla alueilla taas jäätiin alle puoleen tavanomaisesta.

Eniten satoi Tampereen Härmälän havaintoasemalla, missä kuukauden sademäärä oli 137 mm. Suurin vuorokauden sademäärä, 49,3 mm, mitattiin niin ikään Tampereen Härmälässä kesäkuun 12. päivä. Vähiten sadetta saatiin Hailuodon Keskikylässä, missä kuukauden sademäärä jäi 13 millimetriin.

Salamoita paikannettu ennätyksellisen vähän

Maasalamoita paikannettiin kesäkuussa runsaat 2 500, mikä on vain noin 7 prosenttia pitkän ajan keskiarvosta. Tätä vähemmän on kesäkuussa salamoinut vain vuonna 2007. Touko–kesäkuun yhteenlaskettu salamamäärä on vain noin 3 000, mikä on ennätyksellisen vähän vuonna 1960 alkaneen tilastoinnin aikana.

Auringonpaistetta tavanomainen määrä

Auringonpaisteesta saatiin nauttia suurimmassa osassa maata 250–300 tuntia, Lapissa 200–250 tuntia. Koleasta säästä huolimatta auringonpaistetuntien määrä oli suuressa osassa maata lähellä pitkän ajan keskiarvoja, Lapissa aurinko paistoi kuitenkin noin 20 tuntia keskimääräistä vähemmän.

Lisätietoja:
Viimeisen 30 vuorokauden sää
Tunne termit: poikkeuksellinen vai harvinainen sää?