Jun 29

Puuskainen tuuli riepottelee maan etelä- ja keskiosaa perjantaina

windy-png-11

Tuuli yltyy puuskissa maan etelä- ja keskiosissa perjantaina 30. kesäkuuta 15–20 metriin sekunnissa. Puuskat voivat aiheuttaa maa-alueilla tuulivahinkoja ja merellä aallokko on kovaa.

Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan matalapaine lähestyy perjantaina Suomea hitaasti etelästä ja siihen liittyen idän ja koillisen välinen tuuli voimistuu maan etelä- sekä paikoin maan keskiosassa. Puuskat yltävät laajalti reiluun 15 m/s ja erityisesti etelärannikon läheisyydessä mahdollisesti yli 20 m/s.

”Tuulivahinkoja esiintyy todennäköisesti yleisesti, mutta ne ovat lähinnä yksittäisiä kaatuneita puita ja oksien katkeamisia. Tuuli pysyy puuskaisena koko päivän ja sen tavanomaista harvinaisempi suunta voi lisätä tuulivahinkoja”, arvioi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Henri Nyman. ”Tuuli tulee kuitenkin ottaa huomioon esimerkiksi erilaisissa kesätapahtumien järjestelyissä”, Nyman muistuttaa.

Myös veneilijöiden tulee ottaa huomioon perjantain tuulet, sillä maa-alueilla esiintyvien vahinkojen lisäksi erityisesti Suomenlahden länsiosassa ja Pohjois-Itämerellä tuuli voi yltyä jopa myrskyksi. Tällöin keskituuli on yli 21 m/s. Myös merkitsevä aallonkorkeus kasvaa paikoin yli neljän metrin. Aallokon korkein yksittäinen aalto voi kuitenkin olla liki kaksinkertainen merkitsevään aallonkorkeuteen nähden.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Merisää –Beta: http://ilmatieteenlaitos.fi/merisaa

Lisätietoja tuulista: http://ilmatieteenlaitos.fi/tuulet

Jun 21

Juhannusta vietetään viileässä säässä

522-1225554160Uk3Y

Sää on juhannuksena vuodenaikaan nähden viileää, mutta melko poutaista. Sunnuntaiksi lännestä saapuu kuitenkin uusia sateita.

Ilmatieteen laitoksen keskiviikkona 21.6. laatiman ennusteen mukaan juhannusaattona 23.6. pilvisyys on runsasta suurimmassa osassa maata. Lähinnä maan etelä- ja keskiosassa tulee paikoin sadekuuroja. Suurin mahdollisuus auringonpaisteelle on länsirannikon tuntumassa. Sää on melko koleaa, sillä päivälämpötila jää runsaan pilvisyyden vuoksi laajalti alle 15 asteen, idässä ja pohjoisessa paikoin jopa lähelle 10 astetta.  Kylmintä on Pohjois-Lapissa, missä lämpötila jää lähelle 5 astetta. Juhannusaattoiltana sää muuttuu vähitellen selkeämmäksi lännestä alkaen ja juhannusyönä lämpötila laskee suurimmassa osassa maata 5 asteen tienoille.

Juhannuspäivän aamu on Lappia lukuun ottamatta melko aurinkoinen, mutta päivällä kehittyy jälleen kumpupilvisyyttä. Päivällä voi esiintyä heikkoja sadekuuroja, mutta enimmäkseen on poutaa. Pilvisyyden määrässä on ennustelaskelmien välillä suuria eroja, mikä vaikuttaa myös päivälämpötilojen ennustettavuuteen. Päivän ylin lämpötila on maan etelä- ja keskiosassa todennäköisesti 15…19 astetta, ja maan pohjoisosassa 10…15 astetta. Sateen todennäköisyys kasvaa iltaa ja yötä kohden maan länsiosassa lännestä lähestyvän sadealueen vuoksi.

Sunnuntaiksi sadealue leviää laajemmin maan etelä- ja keskiosiin. Samalla maan etelä- ja länsiosaan virtaa vähän lämpimämpää ilmaa.  Päivällä sadealue on todennäköisesti jo maan keskivaiheilla. Muualla maassa pilvisyys vaihtelee ja paikoin esiintyy sadekuuroja, etelässä ja lännessä kuurosateet voivat olla voimakkaampia ja myös ukkonen on mahdollista. Päivälämpötila on suurimmassa osassa maata 10…15 astetta, mutta etelässä ja lännessä mahdollisesti 15…20 astetta. Viileintä on sateisimmilla alueilla.

Tilastojen mukaan joka toinen juhannus on aurinkoinen

Viime vuonna juhannusta vietettiin kesäisen lämpimässä säässä. Juhannusaaton lämpötilat olivat pääasiassa 20 ja 25 asteen välillä. Ainoastaan Pohjois-Lapissa jäätiin paikoin alle kahdenkymmenen asteen. Juhannusaaton ylin lämpötila, 24,9 astetta, mitattiin Seinäjoella. Juhannuspäivänä helleraja rikottiin monin paikoin maan etelä- ja keskiosassa. Lämpimintä oli Mäntsälässä, missä päivän ylin lämpötila oli 27,4 astetta.

Edellisen kerran juhannusta on vietetty keskimääräistä koleammassa säässä vuonna 2015. Päivän ylin lämpötila jäi silloin juhannusaattona monin paikoin 15 asteen tuntumaan. Lämpimintä oli maan itäosassa, missä päästiin lähelle 20 astetta. Päivän ylin lämpötila, 20,3 °C, mitattiin Savonlinnassa. Tämä olikin ainoa havaintoasema, jossa lämpötila ylitti 20 asteen rajan. Juhannuspäivänä oli kuitenkin aattoa selvästi lämpimämpää ja maan itäosassa päästiinkin yleisesti yli 20 asteen. Lämpimintä oli Tohmajärvellä, missä päivän ylin lämpötila oli 23,5 astetta. Vesisateita tuli sekä aattona että juhannuspäivänä monin paikoin maan etelä- ja keskiosassa. Aaton suurin sademäärä, 17,5 mm, mitattiin Kärsämäellä, ja juhannuspäivän suurin sademäärä, 25,0 mm, Kuhmossa.

Hyvin koleassa säässä juhannusta vietettiin vuonna 2014. Juhannusaaton ylimmät lämpötilat jäivät laajalti alle 15 asteen. Yli 15 asteen päästiin vain paikoin maan etelä- ja kaakkoisosassa. Lämpimintä oli Kouvolan Anjalassa, missä päivän ylin lämpötila oli 18,0 °C. Juhannuspäivä oli vielä aattoakin koleampi. Lämpötilat jäivät koko maassa alle 15 asteen ja juhannuspäivän koko maan ylin lämpötila olikin Lieksassa mitattu 14,7 astetta. Vettä satoi sekä aattona että juhannuspäivänä monin paikoin. Juhannusaaton suurin sademäärä, 23,2 mm, mitattiin Inarissa ja juhannuspäivän suurin sademäärä, 11,6 mm, Asikkalassa. Muutamilla Pohjois-Lapin havaintoasemilla havaittiin jopa räntäsadetta.

Jun 12

Ilmatieteen laitos – Ukkoskausi pikkuhiljaa käynnistymässä

259-1212725600qf0e

Viileä alkukesä ei ollut suosiollinen ukkosille. Ilmojen lämmetessä myös ukkosten esiintyminen vilkastuu. Salamat aiheuttavat vuosittain rakennus- ja maastopaloja sekä henkilövahinkoja, joten on hyvä pitää mielessä ukkoselta suojautumisen perusasiat.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan ukkoset ja salamointi painottuvat Suomessa kesään eli touko-syyskuulle. Tällä jaksolla ukkostaa eniten heinäkuussa, vähiten syyskuussa. Viimeisten noin 20 vuoden aikana salamointi on painottunut maan länsi- ja keskiosiin. “Maakunnista eniten salamoi Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Keski-Suomessa, vähiten Ahvenanmaalla ja Lapissa”, kertovat tutkijat Antti Mäkelä ja Terhi Laurila Ilmatieteen laitoksesta.

ukkoset_480px

Maakuntien maasalamamäärät 2002-2016. Yksikkönä salamoita sadalle neliökilometrille vuodessa.

Lapissa vähäisempi salamointi johtuu ukkoskauden eli kesän lyhyydestä, Ahvenmaalla merellisyydestä. Tärkeää on huomata, etteivät keskimääräiset tilastot kuvaa yksittäisiä vuosia tai tilanteita kovin hyvin. “Esimerkiksi vuonna 2016 suurin osa salamoista esiintyi Pohjois-Suomessa. Vuodet eivät ole veljeksiä ja yksittäinen erittäin raju ukkonen voi esiintyä käytännössä missä päin Suomea tahansa. Keskimäärin joillakin alueilla salamoi kuitenkin enemmän kuin muualla”, Antti Mäkelä kertoo.

Entä mitä on odotettavissa ukkoskaudelta 2017? Ilmatieteen laitoksen CLIPS-hankkeessa pilotoidaan pidempiä kuuden viikon ennusteita mm. ukkosille. Tämän hetkisten ennusteiden pohjalta kesäkuu ei näytä tuovan merkittäviä ukkosia Suomeen, mutta heinäkuussa ukkosia esiintyy lähes koko Suomen alueella. Ukkosten ennustaminen näin pitkälle aikavälille on kuitenkin vielä hyvin kokeellista.

“Ukkoset ovat yksi haastavimmista ilmiöistä ennustaa. Säämallit antavat kuitenkin arvioita ilmakehän tilasta myös useiden viikkojen päähän ukkosherkkyyden suhteen. Tänä kesänä testaamme mihin näistä pidemmistä ennusteista on”, Laurila kertoo.

Suomessakin salama tappaa

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Suomessa kuolee salamaniskuun keskimäärin yksi ihminen joka toinen vuosi. Tapauksille tyypillistä on, että henkilö on ollut ulkosalla ukkosen aikana.

“Usein henkilö on havainnut ukkosen ja ollut hakeutumassa suojaan, mutta samassa salama on yllättänyt. Salama on hyvin arvaamaton eikä etukäteen voi tietää minne se päätyy”, Mäkelä pohtii.

ukkoskausi_480

Maasalamoita keskimäärin neliökilometrille vuodessa.

“Salaman ihmiseen osumisen todennäköisyys on hyvin pieni, mutta silti se pienikin todennäköisyys voi joskus osua ihmisen kohdalle. Me ihmiset voimme kuitenkin vaikuttaa tuohon todennäköisyyteen suuntaan tai toiseen”.

Ukkosen aikana turvallisinta on hakeutua sisätiloihin ja pysyä sielläkin loitolla esineistä, joilla on yhteys talon ulkopuolelle. Sähkölaitteet tulisi ottaa irti sähköverkosta. Myös umpimetallikorinen henkilöauto on hyvä suojapaikka.

“Laskimme myös mihin kohtaan Suomen karttaa on kertynyt eniten salamoita vuodesta 1998 alkaen: kyseessä on Kokkolan Välikylä ja siellä tarkemmin Rukkas-Erkin räme.” Kyseiselle alueelle on paikannettu noin 30 maasalamaa 19 vuoden aikana. “Emme tunne kyseistä Erkkiä, mutta olisiko työnsä liittynyt sähköön?”, tutkijat hymähtävät.

Ukkoset Suomessa: http://ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat

Salamalta suojautuminen: http://ilmatieteenlaitos.fi/suojautuminen-salamalta

CLIPS-hanke: http://clips.fmi.fi

Jun 06

Ilmatieteen laitos: Kesäiset lämpötilat saapuvat Suomeen – hellerajasta jäädään niukasti

sun-clouds-blue-sky-14641020076aM

Suomessa päästään vihdoin nauttimaan kesäisestä lämmöstä, ennustaa Ilmatieteen laitos.

Lämpötilat nousevat tänään Etelä-Suomessa pariinkymmeneen asteeseen. Huomenna Kaakkois-Suomessa kolkutellaan jo hellerajaa, kun lämpötila kohoaa ennusteiden mukaan 23 asteeseen. Torstaina maan lounais- ja eteläosiin rantautuu kapea sadealue, mutta lämpötilat nousevat silti noin 20 asteeseen. Torstaina lämpötila on Lapissakin jo yli 20 astetta.

Lähipäivinä sää on jopa hiukan lämpimämpää kuin normaalisti kesäkuun alussa. Sekä vuorokauden ylin lämpötila että vuorokauden keskilämpötila ovat tavanomaista korkeampia tulevien viiden vuorokauden aikana suuressa osaa maata.

Sateenvarjotkin uskaltaa jättää lähipäivinä kotiin monella paikkakunnalla. Vielä tänään sateita tulee maan pohjoisosissa, mutta lähipäivinä Itä- ja Pohjois-Suomessa tulee hyvin vähän sateita. Vettä voi tulla lähinnä lounaassa ja maan länsiosissa.

Jun 01

Ilmatieteen laitos – Toukokuu oli kolea, kuiva ja ukkoseton

spring-leaves

Edellisen kerran yhtä kolea toukokuu oli maan etelä- ja keskiosassa vuonna 1999 ja maan pohjoisosassa vuonna 1968.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan toukokuu oli koko maassa 1–3 astetta tavanomaista viileämpi. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa kuukausi oli poikkeuksellisen kolea eli vastaava toistuu keskimäärin muutamia kertoja sadassa vuodessa.

Kuukauden ylin lämpötila ja samalla ainoa hellepäivä mitattiin 19. päivänä, jolloin Hämeenlinnan Evolla lämpötila kohosi 27,0 asteeseen. Kuukauden alin lämpötila oli 16. toukokuuta Suomussalmen Pesiössä mitattu -13,1 astetta.

Harvinaisen kuivaa suuressa osassa maata

Lapissa toukokuun sademäärä oli 10–20 mm luokkaa, mikä on harvinaisen tai poikkeuksellisen vähän eli siellä vastaava toistuu keskimäärin 10–30 vuoden välein. Vähiten satoi Inarin Angelissa havaintoasemalla 5,6 mm.

Tavanomaiseen sademäärään yllettiin ainoastaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa noin 40 mm sadekertymällä. Eniten satoi Kuhmon Kalliojoella 60,4 mm.

Maan eteläosassa toukokuu oli pitkään erittäin kuiva ja metsäpalovaroitus oli voimassa lähes koko kuukauden, mutta viimeisinä päivinä tulleet sateet muuttivat kuukausitilastot lähemmäksi pitkän ajan keskiarvoja.

Maasalamoita paikannettiin Suomessa vain 239 kpl, mikä on kolmanneksi vähiten viimeisten noin 60 vuoden aikana.

Kevät oli hieman tavanomaista kylmempi

Kevätkuukausista maaliskuu oli tavanomaista lämpimämpi, mutta huhti- ja toukokuu puolestaan keskimääräistä kylmempiä. Kevät oli tavanomaista kylmempi maan pohjoisosassa, jossa lämpötilapoikkeama vaihteli 0,5 ja 1 asteen välillä. Etelässä sen sijaan kevät oli kuitenkin keskilämpötilan osalta melko tavanomainen.

Kevät oli tavanomaista sateisempi Pohjanmaan maakunnissa sekä Kainuussa. Muualla maassa sademäärät jäivät jopa harvinaisen pieniksi eli ne toistuvat keskimäärin kerran 10 vuodessa.                

Toukokuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/toukokuu

Ilmastokatsaus-verkkolehti: http://www.ilmastokatsaus.fi/