Mar 21

Ilmatieteen laitos – Erityisesti keväiden lämpötilat kohonneet pohjoisessa Fennoskandiassa

spring-1242520_960_720

Tuoreen tutkimuksen mukaan keväät ja syksyt ovat lämmenneet huomattavasti
pohjoisilla alueilla viimeisen sadan vuoden aikana. Samoin sään lämpimät
ääri-ilmiöt ovat yleistyneet ja kylmät ääri-ilmiöt harvinaistuneet.

Ilmasto lämpenee pohjoisilla alueilla maapallon keskimääräistä lämpenemistä
huomattavasti nopeammin. Uusi tutkimus pohjoisen Fennoskandian alueelta
osoittaa, että viimeisen sadan vuoden aikana (1914–2013) ilmaston
lämpeneminen on ollut voimakkainta keväällä ja syksyllä. Harvinaisen
lämpimiä keväitä on ollut aiempaa enemmän ja äärimmäisen korkeita kevät- ja
syyspäivien maksimilämpötiloja havaittiin usein viimeisimmän
20-vuotisjakson aikana.

Eniten ovat muuttuneet maalis–toukokuun ja syys–lokakuun päivittäiset
minimilämpötilat, jotka ovat kohonneet 1–5 astetta sadan vuoden aikana.
Myös pakkaspäivien määrä on vähentynyt sekä keväällä että syksyllä.

Talvikauden lyheneminen, minimilämpötilojen kohoaminen ja lämpimien
ääri-ilmiöiden yleistyminen sekä niiden mukanaan tuomat geofysikaaliset,
hydrologiset ja ekologiset muutokset tuovat haasteita pohjoisten alueiden
elinkeinoille, kuten poronhoidolle.

Lämpötilan ja sademäärän muutoksia ja sään ääri-ilmiöitä Suomen, Ruotsin ja
Norjan Lapissa sekä Kuolan niemimaalla tutkittiin yhdeksän arktisen
sääaseman pitkäaikaisten havaintoaineistojen avulla Itä-Suomen ja
Jyväskylän yliopistojen sekä Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä.

Harvinaisen kylmät jaksot harvinaistuneet

Vastaavasti harvinaisen kylmiä vuodenaikoja oli vähän viimeisten 20 vuoden
aikana (1994–2013) verrattuna aiempiin samanpituisiin tarkastelujaksoihin.
Harvinaisen lauhoja talvia osui puolestaan niukimmin vuosiin 1954–1973,
joiden aikana joulu-helmikuun keskimääräinen ilmavirtaus kävi kaikkein
selvimmin idän puolelta ja ns. NAO-indeksi oli voimakkaimmin negatiivinen.
Vuorokauden ylimpien ja alimpien lämpötilojen tarkastelu joulu-, huhti-,
heinä- ja lokakuussa osoitti, että jakson 1994–2013 aikana esiintyi vähän
äärimmäisen matalia minimilämpötiloja.

Sademäärissä tapahtui vähemmän muutoksia. Kuukauden sademäärä kasvoi osalla
havaintopaikoista sadan vuoden aikana lähinnä heinä-, loka- ja joulukuussa.
Loka- ja tammikuussa päivittäisiä äärimmäisen korkeita sademääriä oli
kaikkein vähiten jakson 1934–1953 aikana.

Kivinen, S., Rasmus, S., Jylhä, K., Laapas, M. Long-Term Climate Trends and
Extreme Events in Northern Fennoscandia (1914–2013). Climate 2017, 5, 16.

http://www.mdpi.com/2225-1154/5/1/16

Mar 20

Ilmatieteen laitos – Kevät tuo mukanaan katupölyn ja heikot jäät

tebbaribanneri

Kevät on edennyt siihen vaiheeseen, että jäät alkavat hiljakseen sulaa ja meri vapautua talven kahleista. Myös jokakeväinen katupölyriesa on jo alkanut suurimmissa kaupungeissa.

Ilmatieteen laitoksen Jääpalvelun mukaan tällä hetkellä kiintojäätä on kaikkialla pitkin Suomen rannikkoa, mutta ulapalla jäätä on vain Perämerellä ja itäisimmässä osassa Suomenlahtea. Vaasasta etelään ja Suomenlahden rannikolla kiintojääkentässä on paikoin suuriakin avopaikkoja eivätkä jäät enää paksuunnu.

”Enää ei ole varmaa tapaa sanoa, missä jää kantaa ja missä ei. Jään paksuus ei takaa turvallisuutta, sillä jää voi olla heikompaa kohvajäätä tai jo haurasta ja puikkoista kevätjäätä. Keväällä tumma jää on aina arveluttavaa, mutta myös kirkkaan valkoisella alueella voi vaara yllättää”, muistuttaa Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio. ”Tämä pitää muistaa myös Etelä-Suomen järvillä liikuttaessa”, Vainio varoittaa ja viittaa useampiin eri puolilta Suomea tulleisiin ikäviin uutisiin, joissa jää on pettänyt auton alta.

Perämerellä jäätalvi jatkuu

Linjan Pietarsaari–Luulaja pohjoispuolisella merialueella on 20–60 senttimetriä paksua ahtautunutta hyvin tiheää ajojäätä, jossa vain vahvimmat laivat selviävät ilman jäänmurtaja-avustusta. Perämerellä liikennettä avustaa yhteensä kahdeksan suomalaista ja ruotsalaista jäänmurtajaa. Pohjoisen puoleisilla tuulilla liikenne sujuu kohtuullisen hyvin, mutta tuulen kääntyessä etelän puolelle liikenne vaikeutuu, kun jään puristuvat vasten Perämeren pohjukan kiinteää jääkenttää. Tuolloin lähes kaikki alukset pitää avustaa Perämeren pohjoisimpiin satamiin.

Katupölyriesa on alkanut

Katupölykausi on ilmoitellut tulostaan jo muutaman viikon ajan Etelä-Suomen kaupungeissa. Kohonneita katupölypitoisuuksia on mitattu Helsingin lisäksi muissakin kaupungeissa. Katupölyä nousee ilmaan tienpintojen kuivuessa, kun talven aikana liukkauden vähentämiseksi levitetty ja liikenteen hienontama hiekka ja päällysteestä kulunut mineraaliaines nousee ilmaan liikenteen että tuulen vaikutuksesta. Pahin tilanne on tyypillisesti ruuhka-aikoina vilkkaasti liikennöidyillä katu- ja tieosuuksilla. Yöpakkasten vuoksi katuja ei juurikaan ole vielä päästy puhdistamaan, joten tilanne jatkuu otollisena katupölyn muodostumiselle.

Tyypillisiä katupölyn aiheuttamia oireita ovat nuha, yskä sekä kurkun ja silmien kutina ja hengitysoireet.  Herkkiä väestöryhmiä ovat kaikenikäiset astmaatikot, ikääntyneet sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumatautia sairastavat sekä lapset.

Kevään katupölykauden voimakkuuteen vaikuttaa suuresti kevään säätila. ”Sateinen ja leuto kevät vähentää pölyämistä ja nopeuttaa myös katujen puhdistuksen alkamista, niinpä pölypäivien määrä voi vaihdella melkoisesti vuodesta toiseen”, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttila toteaa.

Jäätilanne: http://ilmatieteenlaitos.fi/jaatilanne
Lisätietoa jäällä liikkumisesta: http://ilmatieteenlaitos.fi/jaalla-liikkuminen
Ilmalaatu-portaali: http://www.ilmanlaatu.fi/

Mar 01

Ilmatieteen laitos – Helmikuuhun mahtui hirmumyrskyä, lumipyryä ja föhn-tuulta

16864566_10210281909942552_4014852404140779696_n

Kuvaaja: Pia Kuhanen

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu keskilämpötilaltaan 2-3 astetta tavanomaista lämpimämpi. Helmikuun sademäärä oli sen sijaan keskimäärin lähellä tavanomaista. Joulu-helmikuun keskilämpötila oli koko maassa myös noin 2-3 astetta tavanomaista korkeampi.

Kuukauden alkupuoliskolla Suomi kuului laajan korkeapaineen vaikutuspiiriin ja sää oli enimmäkseen poutaista ja ajoittain varsin kylmää. Erityisesti 6.-9.2. suurimmassa osassa maata esiintyi kireitä pakkasia. Kuukauden kylmin lämpötila, -32,8 astetta, mitattiin kuitenkin vasta 26.2. Sodankylässä.

Föhniä ja hirmumyrskyä

Helmikuun puolivälissä korkeapaine antoi periksi ja länsiluoteinen ilmavirtaus voimistui koko maassa aiheuttaen Kölivuoriston yli saapuvan kuivan ja lämpimän Föhn-tuulen. Sää oli suurimmassa osassa maata aurinkoista ja vuodenaikaan nähden hyvin lauhaa. Porvoossa lämpötila kohosi ystävänpäivänä 14. helmikuuta +8,2 asteeseen, mikä oli samalla kuukauden korkein lämpötila koko maassa. Samaan säätilanteeseen liittyen etenkin Keski- ja Pohjois-Lapissa esiintyi 13.2. myrskypuuskia ja tunturissa (Muonio Laukukero) mitattiin tuulen keskinopeudeksi harvinaiset 41,6 m/s, mikä selvästi ylittää hirmumyrskyn rajan. Merellä myrskytuulia esiintyi ainoastaan 22.2., tarkemmin lounaisilla merialueilla.

Helmikuun loppupuolen epävakainen sää kompensoi alkupuoliskon kuivempaa säätyyppiä ja näin ollen koko kuukauden sademäärä oli keskimäärin lähellä tavanomaista. Lounaisissa maakunnissa sekä Koillismaalla ja Etelä-Lapissa helmikuun sadanta jäi kuitenkin tavanomaista pienemmäksi, Etelä-Lapissa paikoin harvinaisen pieneksi. Helmikuussa satoi eniten Kuhmossa, 58,3 mm, ja vähiten Ranualla, 8,3 mm. Suurimmat vuorokausisateet mitattiin 22. – 23.2., kun maan etelä- ja keskiosaan saapui voimakas matalapaine lännestä. Lunta pyrytti voimakkaan tuulen kanssa Uudellamaalla paikoin jopa 20 cm.

Talvi oli vähäsateinen

Talvi, eli joulu-helmikuu, oli vähäsateinen. Talvikuukausien yhteenlaskettu sademäärä oli lähes koko maassa tavanomaista pienempi, maan länsiosassa laajalti harvinaisen, paikoin myös poikkeuksellisen pieni. Pirkanmaan ja Satakunnan alueella talven sademäärä oli muutamalla havaintoasemalla jopa mittaushistorian pienin. Huomionarvoista on, että myös viime syksy oli maan länsiosassa laajalti harvinaisen kuiva.

Talven sademäärä oli ainoastaan Pohjois-Lapissa vähän tavanomaista suurempi, Kilpisjärvellä paikallisesti jopa harvinaisen suuri. Kilpisjärvellä joulu-helmikuun yhteenlaskettu sademäärä oli 243,2 mm, mikä on koko maan kuluneen talven suurin. Talven pienin sademäärä 34,4 mm mitattiin sen sijaan Lounais-Suomessa Köyliössä.

Talvikuukausien keskilämpötila oli koko maassa noin 2-3 astetta tavanomaista korkeampi. Keskilämpötilan alueelliset vaihtelut olivat varsin pieniä. Suurin keskilämpötilan poikkeama tavanomaisesta, +3,9 astetta, havaittiin Kilpisjärvellä.

Helmikuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/helmikuu