Sep 08

Ilmatieteen laitos: Viime kesänä UV-säteilyn voimakkuus oli Suomessa tavanomaista

sun-1443875648qv1

Sateisesta kesästä huolimatta Suomessa UV-säteilyn voimakkuus oli kesällä tavanomaista. Voimakasta UV-säteilyä mitattiin Etelä-Suomessa tänä kesänä alle 10 päivänä, mutta kansainvälinen UV-suojautumisraja ylittyi kesällä lähes joka päivä.

Voimakkaan UV-säteilyn raja eli UV-indeksin arvo 6 saavutetaan eteläisessä Suomessa keskimäärin kahdeksana päivänä vuodessa. Mennyt kesä sisälsi kaikkiaan yhdeksän päivää, jolloin päästiin UV-indeksilukemaan 6. Kesän korkein UV-indeksin arvo 6,3 mitattiin juhannuspäivänä 25. kesäkuuta Helsingin Kumpulassa. ”Suojautumisrajana pidetty UV-indeksin arvo 3 on tänä vuonna tähän mennessä saavutettu 114 päivänä, kun keskimäärin se saavutetaan 117 päivänä vuodessa”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Anu Heikkilä huomauttaa.

Muulloinkin kuin helteellä voi olla voimakasta UV-säteilyä

Pelkkä lämpötila ei kerro voimakkaasta UV-säteilystä, sillä UV-säteilyn määrä riippuu yläilmakehän suojaavan otsonin määrästä ja pilvisyydestä, mutta myös siitä kuinka korkealla aurinko on. Niinpä syyskuun puolella ei Suomessa yleensä enää mitata korkeita UV-lukemia.

Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla on nähtävissä ennustetun UV-indeksin lisäksi myös lähes reaaliaikaiset UV-mittaukset kuudelta kotimaiselta paikkakunnalta.

Ilmatieteen laitoksen mittausasemilla mitataan UV-säteilyn voimakkuuden lisäksi UV-kertymiä, jotka kertovat kuinka paljon UV-säteilyä tulee maanpinnalle tietyllä aikavälillä, esim. koko kuukauden aikana. Etenkin suuret UV-kertymät lisäävät ihmisille aiheutuvia UV-säteilyn terveyshaittoja, esim. ihosyöpäriskiä. Myös ekosysteemien tai ulkona käytettävien materiaalien keston kannalta UV-säteilyn kertymä on merkittävä suure.

Ilmatieteen laitos on mukana monissa kansainvälisesti merkittävissä otsonikerrosta mittaavissa satelliittihankkeissa. Mittausohjelma on osa Suomen panosta otsonia tuhoavien aineiden kieltosopimuksen eli ns. Montrealin pöytäkirjan valvonnassa. YK:n kansainvälistä otsonipäivää vietetään vuosittain Montrealin sopimuksen vuosipäivänä 16. syyskuuta.

 

Ennuste: http://ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste

Perustietoa UV-säteilystä: http://ilmatieteenlaitos.fi/ultraviolettisateily

Sep 06

Ilmatieteen laitos – Espoossa satoi viikonloppuna paikoin poikkeuksellisen rankasti

raindrops-1338543235yQW

Lauantaina 3. syyskuuta etelärannikolle saapui mereltä rankkoja sateita usean tunnin ajan hidasliikkeisen matalapaineen ja lämpimän meren avustamana.

Ilmatieteen laitoksen mukaan suurin vuorokauden sademäärä havaintoasemilla oli Espoon Tapiolassa mitattu 60,1 millimetriä, mikä vastaan tyypillistä koko syyskuun sademäärää. Suurin tunnissa tullut sademäärä oli puolestaan Virolahden Koivuniemessä mitattu 20 mm.

Tutkadatan avulla voidaan arvioida havaintoasemien väliin tulleita sademääriä. Tämän aineiston perusteella Itä-Espoossa satoi puolessa vuorokaudessa paikoin jopa noin 90 millimetriä. Erityisesti Tapiola-Olari-Mankkaa-Laajalahti alueen sisällä sademäärät olivat poikkeuksellisen suuria eli vastaavaa esiintyy keskimäärin kerran 30 vuodessa.

Lisätietoa lauantain sademääristä ja säätilanteesta karttakuvineen on luettavissa Ilmastokatsaus-lehdestä:

www.ilmastokatsaus.fi

Sep 01

Ilmatieteen laitos – Elokuussa runsaat sateet ja Rauli-myrsky pääosassa

gouttes-de-pluie-et-arbustes

Elokuu sekä koko kesä oli monin paikoin varsin sateinen ja lämpötiloiltaan melko tavanomainen.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli paikoin poikkeuksellisen sateinen Pohjanmaan maakunnissa sekä Lapissa eli vastaavanlaisia sateita esiintyy näillä alueilla elokuussa keskimäärin kerran 30 vuodessa. Kuukauden sademäärä oli sateisimmilla alueilla pääosin 100–150 millimetriä, joka on puolitoista-kaksinkertainen määrä tavanomaiseen verrattuna. Sateisinta oli Mustasaaren Riimalassa, jossa satoi 206,3 millimetriä. Erityisen sateista oli kuukauden puolivälissä, kun 14. päivänä Teuvan Kauppilankylässä satoi vuorokauden aikana 74,7 mm. Muualla maassa eli lähinnä maan etelä- ja keskiosassa elokuun sademäärä vaihteli 60 ja 120 mm välillä, kuivinta oli Päijät-Hämeessä.

Elokuun keskilämpötila oli suuressa osassa maata lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Suhteessa tavanomaiseen lämpimintä oli itärajan läheisyydessä ja viileintä Länsi-Lapissa. Kuukauden ylin lämpötila 26,1 astetta mitattiin Lappeenrannassa kuukauden 22. päivänä ja alin lämpötila -2,6 astetta mitattiin puolestaan Sallan Naruskassa 30. päivänä.

Kesämyrskyksi harvinaisen voimakkaan Rauli-myrskyn pitkäkestoiset myrskypuuskat aiheuttivat laajalti sähkökatkoja etenkin maan keskiosassa 27. elokuuta. Rauli-myrskystä tarkempaa tietoa Ilmastokatsaus-lehdessä:

http://www.ilmastokatsaus.fi/2016/08/29/rauli-nousi-myrskyjen-raskaaseen-sarjaan/

Ennätyksellisen sateinen kesä Pohjanmaalla ja Lapissa

Kesä eli kesä-elokuu oli ennätyksellisen sateinen Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla sekä Lapissa. Sademäärä nousi näillä alueilla yleisesti yli 300 mm ja oli paikoin jopa kaksinkertainen tavanomaiseen nähden. Kaikkein eniten kesällä satoi Kittilän Kenttärovan asemalla, 449mm. Lähinnä maan lounaisosassa oli hieman tavanomaista kuivempi kesä.

Kesän keskilämpötila oli suuressa osassa maata hieman tavanomaista korkeampi. Suurin poikkeama, noin aste, pitkän ajan keskiarvosta oli Itä-Lapissa.

Kesän hellepäivät jakautuivat epätasaisesti. Toukokuussa hellettä oli kuutena päivänä, kesäkuussa 11, heinäkuussa 16 päivänä ja elokuulle riitti vain kaksi hellepäivää. Näin ollen kesäkuukausien hellepäivien lukumäärä oli tänä vuonna 35, mikä on tavanomainen määrä.

Missään päin maata ei ylitetty 30 asteen rajaa kuluvana kesänä ja lämpimimmäksi lukemaksi jäi Utsjoen Kevon 23. heinäkuuta mitattu 29,1 astetta. Viimeksi alle 30 asteen on jääty vuosina 2008 ja 2009.

Kesän salamamäärä jäi alle keskiarvon

Kesäkuukausina Suomessa havaittiin noin 113 000 maasalamaa, mikä jää hieman alle 135 000 keskiarvosta. Elokuussa salamointi jäi kesäkuun tapaan noin puoleen tavanomaisesta.

Laajempi raportti Rauli-myrskystä löytyy osoitteesta www.ilmastokatsaus.fi