Jul 19

Ilmatieteen laitos – Mauri, Tapani, Asta ja Veera – miten myrskyt nimetään?

approaching-storm-1383592228Qo9

Suomessa maa-alueilla myrskyää meteorologisessa mielessä harvoin. Puhekielessä myrskyistä puhutaan usein myös silloin, kun kyseessä on kesäinen, paikallinen rajuilma. Meteorologit puhuvat myrskystä vasta, kun kymmenen minuutin keskituulen nopeus ylittää 21 metriä sekunnissa.

Jos myrsky on voimakas tai rajuilman odotetaan aiheuttavan maa-alueilla merkittäviä vahinkoja, Ilmatieteen laitoksen meteorologit nimeävät myrskyn tai rajuilman Yliopiston Almanakan nimipäiväkalenterin mukaan. Nimeksi valitaan kalenterista ensimmäinen käyttämätön nimi. Jos nimi on käytetty tai kalenterissa ei ole kyseisen päivän kohdalla kuin yksi nimi, voidaan ottaa käyttöön nimen lisäksi järjestysnumero tai vuosiluku.

Ilmatieteen laitos nimeää myrskyn tai rajuilman tyypillisesti silloin, kun myrskytuulista tai –tuhoista on saatu havaintoja. Joissakin tapauksissa, kun ennuste on hyvin selkeä, nimeäminen voidaan tehdä myös etukäteen, mutta näin tapahtuu harvoin. Pienialaisia myräköitä ei nimetä; vaikutusten tulee olla laajat tai merkittävät.

Myrsky tai rajuilma nimetään, jotta vaarallinen sääilmiö saa tarvittavan huomioarvon. Kun tapahtumalla on nimi, sitä voidaan hyödyntää monipuolisesti viestinnässä kuten varoituksissa, mediassa, viranomaisviestinnässä sekä tilastoissa. Lähihistoriasta löytyy monta nimeltä tuttua esimerkkiä: Tapani (vuonna 2011), Asta, Veera, Lahja ja Sylvi (vuonna 2010), Janika (vuonna 2001) ja Mauri (vuonna 1982). Sääilmiön voimakkuuden ja tuhojen perusteella aikaa myöten selviää, jääkö nimi vakiintuneeseen käyttöön, ilmastotilastoihin ja ihmisten muistiin.

Kansainvälisiä nimeämiskäytäntöjä

Trooppiset myrskyt, joita esiintyy valtamerillä, nimetään vuosittain aakkosjärjestyksessä A:sta alkaen niin, että joka toinen myrsky saa nimensä mieheltä ja joka toinen naiselta. Nimilistoja ylläpitää Maailman ilmatieteen järjestö WMO. Käytössä on kuusi nimilistaa, joita käytetään vuoron perään. Suurien, paljon tuhoa ja julkisuutta saaneiden trooppisten myrskyjen nimet pyritään jättämään pysyvästi pois käytöstä. Esimerkkejä näistä ovat Haiyan (Filippiinit vuonna 2013), Sandy (Yhdysvallat vuonna 2012), Katrina (Yhdysvallat vuonna 2005).

Suomi tunnetaan myös matalapainemyrskyjen “hautausmaana”. Esimerkiksi lokakuun lopulla vuonna 2013 Iso-Britanniaa riepotellut St Jude -myrsky heikkeni edetessään kohti Suomea ja saapui tänne heikentyneenä, nimettömäksi jääneenä syksyisenä matalapainemyräkkänä.

Lue lisää:
Rajuilmat Suomessa
Voimakkaat matalapaineet Suomessa ja maailmalla
Usein kysyttyjä kysymyksiä tuulista ja myrskyistä
Trooppisten myrskyjen nimeäminen WMO:n verkkosivuilla englanniksi

Jul 06

Ilmatieteen laitos – Eilen oli kesän toistaiseksi vilkkain ukkospäivä

lightning-93851292247870nKJ

Toistaiseksi kesän vilkkain ukkospäivä oli eilen 5. heinäkuuta, jolloin paikannettiin yhteensä yli 21 500 salamaa.

Ukkoskausi alkoi tänä kesänä tavanomaista vaisummin; toukokuussa paikannettiin Suomessa noin 4 800 maasalamaa, mikä on hieman yli puolet keskimääräisestä. Myös kesäkuussa ukkosia oli vähän. Salamoita paikannettiin noin 14 000, mikä on alle puolet pitkän ajan keskiarvosta.  Heinäkuun alussa olosuhteet ovat kuitenkin olleet suotuisat ukkosille. Toistaiseksi kesän vilkkain ukkospäivä oli eilen 5. heinäkuuta, jolloin paikannettiin yhteensä yli 21 500 salamaa. Ne painottuivat suurimmaksi osaksi Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Lapin alueille. Yli 15 000 maasalaman myräköitä saadaan Suomessa keskimäärin kerran vuodessa.

ukkoset050716

Kuva. Suomessa havaittiin 5.7. salamoita yhteensä 21500.

Suomessa koetaan ensimmäiset merkittävät ukkoset yleensä toukokuussa. Ukkoskausi vilkastuu mentäessä kohti keskikesää: runsaimmat ukkoset koetaan tyypillisesti juuri heinäkuussa. Heinäkuussa Suomen maankamaralle iskee keskimäärin 60 000 salamaa, joka on lähes puolet koko vuoden noin 140 000:sta salamasta. Elokuussa ukkoset alkavat pikkuhiljaa vähetä, ja syyskuun jälkeen ukkostaa enää melko satunnaisesti, mutta silloinkin ne voivat vielä olla rajuja. Ukkosten esiintyminen on vahvasti riippuvainen yleisestä suursäätilasta; lämmin ja kostea kesä on ukkosten kannalta suotuisa.

Itä- ja Länsi-Suomessa ukkostaa eniten

Suomessa runsain salamointi keskittyy yleensä maan itä- ja länsiosiin, etenkin Pohjanmaalle, Lapin sekä rannikkoseutujen jäädessä hieman vähemmälle. Vuosivaihtelu on kuitenkin hyvin suurta sekä salamamäärien että esiintymisalueiden osalta.

Keskimääräinen maasalamatiheys (salamoita pinta-alayksikköä kohti) on noin 0,4 salamaa neliökilometriä kohden vuodessa. Määrä on koko maapallon mittakaavassa tarkasteltuna melko vähän. Keskiarvo ei kuitenkaan anna todellista kuvaa rajuimpien yksittäisten ukkosten luonteesta. Vilkkaimpina ukkospäivinä Suomessa on havaittu jopa noin 30 000 maasalamaa, ja vuorokausiennätys on 40 000 maasalamaa (29.6.1988).

Ukkonen voi olla myös vaarallinen

Ukkonen on Suomessa esiintyvistä sääilmiöistä tilastojen valossa vaarallisin: keskimäärin salamaan menehtyy yksi ihminen joka toinen vuosi. Lisäksi mukaan mahtuu muutamia läheltä piti -tilanteita. Onkin ymmärrettävää, että ilmiöön liittyy pelkoa. Suoranaiseen pelkoon ei kuitenkaan ole mitään syytä, kunhan muistaa muutamia perusohjeita ukkosen varalle. Esimerkiksi puun alle ei tule mennä sateensuojaan, sillä salama iskee mielellään korkeisiin kohteisiin kuten puuhun, josta virta hyppää herkästi ihmiseen. Metallikorinen auto on melko turvallinen ja yleensä helposti tarjolla oleva suojautumispaikka. Rakennuksessa kannattaa sähkölaitteiden johdot irrottaa seinästä jo hyvissä ajoin ennen ukkosta, koska varsinkaan herkät elektroniikkalaitteet eivät kestä kovin suuria ylijännitteitä.

Lisää tietoja ukkosista ja salamoista: http://ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat

Jul 05

Ilmatieteen laitos – Voimakkaita ukkosia maan pohjoisosiin

weather-storm

Voimakkaisiin ukkosiin on syytä varautua tänään Pohjois-Karjalasta Lapin lounaisosiin ulottuvalla alueella.

Idästä virtaa maan pohjoisosaan erittäin lämmintä ja kosteaa ilmamassaa. Maan etelä- ja länsiosassa ilma on selvästi viileämpää. Ilmamassojen rajavyöhykkeeseen kehittyy päivällä voimakkaita ukkoskuuroja, jotka liikkuvat länteen. Näihin ukkosiin liittyy runsasta salamointia, rankkasateita, mahdollisesti rakeita ja paikoin myös erittäin voimakkaita ukkospuuskia.

“Suurin todennäköisyys vahinkoa aiheuttaville ukkosille on Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan pohjoisosissa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa ja Lapin lounaisosassa. Näillä alueella liikkuvien on syytä seurata säätilanteen kehittymistä ja tarvittaessa suojautua sisätiloihin”, toteaa Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Henri Nyman.

Yöksi voimakkaat ukkoset heikkenevät.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Ukkosia voi seurata tutkakuvasta:

http://ilmatieteenlaitos.fi/sade-ja-pilvialueet/suomen-keskiosa

Jul 04

Ilmatieteen laitos – Sää jatkuu sateisena

weather-icon-png-19

Laatokalta nouseva matalapaine pitää Suomen sään epävakaisena koko viikon ajan. Suuressa osassa maata tulee jakson aikana sade- ja ukkoskuuroja. Alkuviikolla sade voi paikoin olla myös jatkuvaa.

Ilmatieteen laitoksen maanantaina 4.7. tekemän ennusteen mukaan maahamme saapuva matalapaine jää pyörimään Suomen ylle lähes koko viikon ajaksi ja sää on laajalti sateista. Sademäärät voivat tulevalla viikolla olla monin paikoin hyvinkin runsaita.

Matalapaineen pohjoispuolitse virtaa lämmintä ilmaa ja lämpötila saattaa paikoin kohota hellerajan tuntumaan. Myös sade- sekä ukkoskuuroja tulee yleisesti.

Jakson ennustettu sademäärä on maan länsi- ja pohjoisosassa enimmäkseen 5–25 mm ja maan itä-osassa 15–50 mm, paikoin voi sataa runsaammin. “On mahdollista, että heinäkuun keskimääräinen sademäärä ylittyy joillakin havaintoasemilla jo heinäkuun ensimmäisen viikon aikana. Sateiden kuuroluonteisuudesta johtuen sademäärissä on suurta paikallista vaihtelua”, arvioi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Juha Tuomala arvioi.

Päivälämpötila on enimmäkseen 15 ja 25 asteen välillä. Yön alin lämpötila on 10 ja 17 asteen välillä.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Lue lisää sadevaroituksista: http://ilmatieteenlaitos.fi/sadevaroitukset

Heinäkuun säätilastoja: http://ilmatieteenlaitos.fi/heinakuu

 

Jul 01

Ilmatieteen laitos – Ukkospuuskiin syytä varautua maan itäosissa sunnuntaina ja maanantaina

Sturm

Suomeen virtaa viikonlopun aikana etelästä varsin lämmintä ja kosteaa ilmamassaa. Maan itäosiin kehkeytyykin sunnuntaina iltapäivällä sekä illalla olosuhteet, jotka ovat otolliset voimakkaille ukkosille. Lisäksi maan itäosassa voi sunnuntain ja maanantain aikana sataa paikoin runsaasti.

Sunnuntaina kylmä rintama liikkuu maan etelä- ja keskiosan yli itään. Maan itäosassa voi esiintyä voimakkaita ukkospuuskia sunnuntai-iltapäivästä aina sunnuntai-iltaan asti. Ukkoskuurojen yhteydessä voi paikoin sataa rankasti, joten myös taajamatulvat ovat mahdollisia.

Sadealue pysyttelee maan itäosan ja Kainuun tienoilla vielä maanantaina, joten vuorokauden aikana voi kertyä alueelle suuriakin sademääriä. Maanantaina voimakkaat ukkospuuskat ovat mahdollisia lähinnä Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.

Kylmän rintaman reittiin liittyy vielä epävarmuuksia, joten tarvittaessa tiedotetta päivitetään Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla. Myös Ilmatieteen laitoksen @meteorologit seuraavat tilannetta Twitterissä. Viikonlopun sääennuste YouTubessa on  tehty erityisesti viikonlopun isoja kesätapahtumia silmällä pitäen.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Toimintaohjeita ukkospuuskiin: http://ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-ukkospuuskissa

 

Jul 01

Ilmatieteen laitos: Kesäkuu oli rankkojen sateiden sävyttämä

spring-tree-1333123084yhA

Muutamat rankkasadepäivät nostivat kesäkuun tavanomaista sateisemmaksi.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesäkuun sademäärä oli monin paikoin tavanomaista suurempi. Erityisesti pääkaupunkiseudulla, Pohjanmaan rannikolla sekä Länsi-Lapissa yli 100 millimetrin sademäärät olivat paikoin poikkeuksellisen suuria eli ne toistuvat keskimäärin kerran 30 vuodessa. Kuivinta oli maan lounaisosassa, jossa sademäärä jäi paikoin alle 50 millimetrin.

Helsingin Kaisaniemessä mitattiin aseman noin 170 vuotisen sademittaushistorian suurin kesäkuun sademäärä, 140,4 mm. Edellinen ennätys 135,5 mm oli vuodelta 1981. Kajaanin Petäisenniskan havaintoasemalle puolestaan osui kuukauden viimeisenä päivänä poikkeuksellisen rankka ukkoskuuro, jonka yhteydessä satoi tunnissa vettä 51 mm eli lähes keskimääräinen kesäkuun sademäärä (60 mm).

Lämpötilat melko tavanomaisia

Kesäkuu oli maan etelä- ja keskiosassa vajaan asteen tavanomaista lämpimämpi, pohjoisessa kuukauden keskilämpötila oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Hellepäiviä oli Suomessa kesäkuussa yhteensä 11, mikä on hieman tavanomaista enemmän.

Salamoita paikannettiin noin 14 000, mikä on alle puolet pitkän ajan keskiarvosta.

Kesäkuu 2016

Kesäkuun korkein lämpötila: 28,6 °C (Turku Artukainen, 2.6.) + (Kouvola Anjala, 26.6.)

Kesäkuun alin lämpötila: -4,1 °C (Enontekiö Kilpisjärvi Saana, 9.6.)

Suurin vuorokausisademäärä: 63,4 mm (Kaajani Petäisenniska, 30.6.)

Suurin kuukausisademäärä: 150,1 mm (Kajaani Petäisenniska)

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto
http://www.ilmastokatsaus.fi/