Mar 24

Ikirouta-alueen kasvillisuuden määrä voi jopa vähentyä ilmaston lämmetessä

f3c00cd1-7cbc-43f4-9406-787a2cf385c9-main_image

Jos ikirouta sisältää paljon jäätä, maanpinta voi sulamisen seurauksena yhtäkkiä vajota. Samalla sekä kasvillisuus että maaperä häiriintyvät. Kuvattu Herschelin saarella luoteis-Kanadassa. Kuva: Tarmo Virtanen

Ilmaston lämpeneminen ei tutkijoiden mukaan todennäköisesti lisääkään kasvillisuuden kasvua pohjoisilla alueilla niin, että se pystyisi merkittävästi sitomaan sulavasta maaperästä vapautuvaa, ilmastoa lämmittävää hiiltä.

Nykytietämyksen mukaan noin kolmasosa maapallon maaperän hiilestä sijaitsee ikirouta-alueilla. Kun ilmasto lämpiää, ikirouta alkaa sulaa. Sulamisen vuoksi arktisen alueen maaperästä on ennustettu vapautuvan suuria määriä hiiltä, joka edelleen kiihdyttäisi lämpenemistä.

Pääasiassa malleihin perustuen on myös esitetty, että ilmaston lämpenemisen myötä lisääntyvä kasvillisuus ikiroudan alueella sitoisi jopa merkittävän osan vapautuvasta hiilestä.

Tarkkoja arvioita ikiroudan hiilitasapainoon vaikuttavista tärkeimmistä tekijöistä ei todennäköisesti lähitulevaisuudessakaan ole saatavilla. Niinpä sata tutkijaa eri maista ennusti omiin aineistoihinsa ja asiantuntemuksensa perustuen, miten ikirouta-alueiden hiilitasapaino tai sen osatekijät muuttuisivat määriltään erilaisten lämpenemismallien mukaan.

Lähestymistavassa pystyttiin ottamaan huomioon monia hiilitasapainoon vaikuttavaksi tiedettyjä, mutta riittämättömästi tunnettuja ja vaikeasti ekosysteemimalleihin määrällisesti sisällytettäviä tekijöitä.

Häiriöt lisääntyvät ikirouta-alueella

– Toisin kuin ekosysteemimallinnukset tyypillisesti esittävät, ikirouta-alueen biomassan todettiin voivan jopa vähentyä maaperän kosteuden muutosten sekä palojen ja kasvinsyöjien aiheuttamien häiriöiden lisääntymisen myötä. Biomassan lisääntyminen pohjoisilla alueilla ei siis todennäköisesti pysty merkittävästi kompensoimaan alueelta maaperästä vapautuvan hiilen ilmastovaikutusta, sanoo tutkimukseen osallistunut yliopistonlehtoriTarmo Virtanen bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Tämän tuloksen ja aiempien tutkimusten pohjalta näyttää siltä, että kaikkien käytettyjen lämpötilaennusteiden mukaan ikiroutavyöhyke alkaa vuoteen 2100 mennessä vapauttaa ilmakehään enemmän hiiltä kuin alueen kasvillisuus pystyy sitä sitomaan. Viime jääkauden jälkeisen ajan alue on ollut merkittävä hiilen sitoja.

– Hiilen vapautuminen kuitenkin riippuu suuresti lämpenemisen suuruudesta. Ihmisen aiheuttamia muita hiilipäästöjä tehokkaasti hillitsemällä voidaan vielä estää mahdollisesti 65–80 prosenttia mahdollisesta ikiroudasta vapautuvasta hiilipäästöstä.

Linkit

Artikkeli: Biomass offsets little or none of permafrost carbon release from soils, streams, and wildfire: an expert assessment

Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta

Mar 23

Ilmatieteen laitos: Sää lämpenee pääsiäiseksi

easter-bunny-cupcakes

Pitkäperjantaina sää on vielä epävakaista ja pilvistä, mutta lauantaina sää alkaa poutaantua. Pääsiäistä vietetäänkin aurinkoisessa ja lämpimässä säässä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen yli kulkee pitkäperjantaina sadealue koilliseen. Sateet tulevat enimmäkseen lumena, etelässä kuitenkin osaksi myös vetenä. Päivälämpötila on maan etelä- ja keskiosassa +1…+4 astetta, mutta pohjoisessa on vielä pikkupakkasta.

Pääsiäislauantaiaamuna sateita esiintyy vielä suurimmassa osassa maata, mutta päivän kuluessa sää alkaa poutaantua lännestä alkaen. Lähinnä maan länsiosassa on iltapäivällä toiveita jo auringonpaisteestakin. Pääsiäislauantain ylin lämpötila on suurimmassa osassa maata +1…+4 astetta, maan länsiosassa mahdollisesti jo +4…+7 astetta.

Pääsiäissunnuntai on varsinkin maan etelä- ja keskiosassa aurinkoinen, poutainen ja lämmin. Maan pohjoisosassa on kuitenkin epävakaisemman ja pilvisemmän sään mahdollisuus. Lounaistuuli on lauantaina monin paikoin melko voimakasta ja etenkin aurinkoisilla alueilla myös puuskaista. Päivän ylin lämpötila on laajalti +2…+7, maan länsiosassa paikoin jopa +10 astetta.

Toisena pääsiäispäivän eli maanantaina säässä ei todennäköisesti tapahdu vielä suuria muutoksia sunnuntaihin nähden. Aurinkoisen ja lämpimän sään painopiste siirtynee kuitenkin vähitellen maan etelä- ja itäosaan. Ennusteen epävarmuutta lisää Suomen länsipuolella oleva säärintama, joka lähestyy hitaasti Suomea. Maan läntisimmästä osasta Lappiin ulottuvalla vyöhykkeellä onkin tähän liittyen olemassa epävakaisemman ja pilvisemmän sään mahdollisuus. Maanantain ylin lämpötila on aurinkoisimmilla alueilla +6…+10 ja pilvien alla +2…+5 astetta. Pääsiäisen yölämpötilat ovat koko maassa nollan asteen vaiheilla.

Vuosien väliset erot säässä suuria maaliskuun lopussa

Pääsiäistä vietetään tänä vuonna melko varhain, jo maaliskuun puolella. Pitkän ajan tilastojen mukaan varhaisten pääsiäisten aikoihin päivälämpötilat kohoavat maan eteläosassa tyypillisesti noin +5 asteeseen, Lapissa jäädään nollan tuntumaan tai hieman pakkaselle.  Öisin on tyypillisesti etelässä pikkupakkasta kun taas Lapissa pakkasta on tavanomaisesti yli 10 astetta. Lunta on yleensä maan lounaisosaa sekä länsirannikkoa lukuun ottamatta useita kymmeniä senttimetrejä, idässä ja pohjoisessa yleisesti yli puoli metriä.

Maaliskuun loppu voi tilastojen valossa olla vielä varsin talvinen tai sitten kevät olla jo pitkällä. Esimerkiksi vuonna 2007 maaliskuun 27. päivä mitattiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla jopa +17,5 astetta.

Toisaalta maaliskuun lopulla vuonna 1977 jäivät päivälämpötilakin Vantaalla -4 asteeseen. Vuosien väliset erot ovat siis näihin aikoihin varsin suuria.

Vuosi sitten pääsiäistä vietettiin noin viikkoa myöhemmin, ja sää oli ajankohtaan nähden tavanomainen. Lämpötila kohosi päivällä selvästi nollan yläpuolelle, mutta yöllä se oli etelässä nollan vaiheilla, pohjoisessa reilusti pakkasen puolella. Ylin lämpötila, 9,4 astetta, mitattiin Porvoon Harabackassa pääsiäismaanantaina. Samana päivänä mitattiin myös alin lämpötila, -10,2 astetta, Sallan Naruskassa. Suurin vuorokautinen sademäärä, 4,4 mm, mitattiin Espoon Tapiolassa lauantaina. Lumipeite oli hävinnyt maan etelä- ja länsiosasta, mutta Kainuun pohjoisosassa ja Koillismaalla lunta oli vielä lähes metri.

Lisätietoja:

Helmikuun tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/helmikuu
Pääsiäisen tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/paasiainen

Mar 22

Jokakeväinen katupölykausi alkamassa

dusty-surface-texture-600x400

Katupölykausi on ilmoitellut tulostaan jo muutaman päivän ajan Suomen kaupungeissa. Pahimmat riesaa aiheuttavat katupölypäivät ovat kuitenkin vielä tulossa.

Kevään toistaiseksi pahin katupölypäivä koettiin viime sunnuntaina, jolloin tyyni ja poutainen sää edesauttoi katujen pölyämistä, vaikka liikennemäärät olivat normaalia arkipäivän vähäisemmät. ”Sunnuntaina mitattiin kohonneita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia aina Rovaniemeä myöten”, kertoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttila.

Kevään aikana ei ole toistaiseksi esiintynyt laajoja pienhiukkasten kaukokulkeutumisepisodeja.

Tienpintojen kuivuminen nostaa pölyn ilmaan
Katupölyä nousee ilmaan tienpintojen kuivuessa, kun talven aikana liukkauden vähentämiseksi levitetty ja liikenteen hienontama hiekka ja päällysteestä kulunut mineraaliaines nousee ilmaan liikenteen ja tuulen vaikutuksesta. Pahin tilanne on tyypillisesti ruuhka-aikoina vilkkaasti liikennöidyillä katu- ja tieosuuksilla. Yöpakkasten vuoksi katuja ei juurikaan ole vielä päästy puhdistamaan, joten tilanne jatkuu otollisena katupölyn muodostumiselle.

Tyypillisiä katupölyn aiheuttamia oireita ovat nuha, yskä sekä kurkun ja silmien kutina ja hengitysoireet. Herkkiä väestöryhmiä ovat kaikenikäiset astmaatikot, ikääntyneet sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumatautia sairastavat sekä pienet lapset. Ongelmista huolimatta on tärkeää muistaa, että Suomessa ilmanlaatu on hyvä ja parantunut viimeisen 25 vuoden aikana”, Pia Anttila huomauttaa. Esimerkiksi Euroopassa yhtä hyvä ilmanlaatu on ainoastaan kymmenesosalla kaupungeista.

Ilmatieteen laitoksen sääennusteen mukaan pääsiäinen alkaa epävakaisena ja Suomen yli itään liikkuu useita sadealueita lumi- ja räntäsateineen. Viikonlopun aikana sää vähitellen kuitenkin poutaantuu ja lämpenee koko maassa, mikä pahentaa taas katupölytilannetta.

Koko Suomen ilmanlaadun tilanteen voi tarkistaa Ilmanlaatu.fi-sivustolta.
Katupöly: http://www.ilmanlaatu.fi/ilmansaasteet/komponentit/pm10.html

Mar 21

Sää- ja ilmastoriskejä ei aina arvioida tai hallita systemaattisesti

sunlight-after-storm-5

Photo by MALIZ ONG

Sää ja ilmasto aiheuttavat merkittäviä riskejä eri organisaatioille Suomessa. Riskien hallintaa rajoittavat kuitenkin resurssien vähyys sekä ilmastotiedon ymmärrettävyys ja siihen liittyvät epävarmuudet. Tämä selvisi kunnille ja muille toimijoille tehdystä kyselystä.

Sää- ja ilmastoriskien arviointi ja hallinta on vain harvassa kunnassa systemaattista, vaan valtaosassa niitä on käsitelty joko satunnaisesti tai kertaluonteisesti. Suurimmassa osassa muita julkisia ja yksityisiä toimijoita sää- ja ilmastoriskejä on arvioitu satunnaisesti ja yksittäin, mutta yli kolmasosassa riskien arviointi on säännöllistä. Kuntien ja muiden organisaatioiden sää- ja ilmastoriskien hallintaa on kartoitettu ELASTINEN-hankkeessa (Ennakoiva lyhyen aikavälin sää-, talous- ja ilmastoriskien hallitseminen) kahden kyselyn avulla.

”Sää- ja ilmastoriskien arviointi ja hallinta on eri toimijoille tärkeää paitsi taloudellisten menetysten välttämiseksi ja esimerkiksi kuntien teknisen palvelujen toimivuuden turvaamiseksi niin myös uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseksi, toteaa ELASTINEN-hankkeen vetäjä”, yksikönpäällikkö Hilppa Gregow Ilmatieteen laitoksesta.

Yksityiset toimijat ovat valmiita tarttumaan julkisia hanakammin sään ja ilmastonmuutoksen tarjoamiin mahdollisuuksiin

ELASTINEN-hankkeen kyselyjen mukaan eri toimijat pitävät haitallisimpina sääilmiöinä rankkasateita, tulvia ja myrskytuulia. Joskus haitalliset sääilmiöt voivat antaa kuitenkin alkusysäyksen uudelle liiketoiminnalle. Yksityinen sektori näkee myös ilmastonmuutoksessa enemmän myönteisiä vaikutuksia kuin julkinen sektori.

Kunnissa sää- ja ilmastoriskien hallintaa rajoittaa taloudellisten ja henkilöstöresurssien vähyys. Muut kyselyyn vastanneet julkiset ja yksityiset toimijat kokevat, että riskien hallinnassa haasteena on resurssien vähäisyyden lisäksi ilmastotiedon ymmärrettävyys ja siihen liittyvät epävarmuudet. Kunnissa koetaan, että ilmastotietoa ja -työtä on yleensä vaikea sovittaa kunnan päätöksentekoon.

Riskienhallintaa edistävät verkostot, vaikutustiedon avoimuus ja räätälöity ilmastotieto

Sää- ja ilmastoriskien hallinnan kannalta hyödyllisimpänä tietolähteenä pidetään yhteyksiä oman organisaation ulkopuolisiin asiantuntijoihin. Verkostojen kehittäminen ja ylläpito onkin tärkeää. Valitettavan harva toimija kerää sääilmiöiden vaikutuksista tietoa tai se ei ole avointa, mikä voisi edesauttaa yhteiskunnan sopeutumista ja varautumista näihin riskeihin. Kyselyvastaajat toivovat myös, että ilmastotieto sovitettaisiin paremmin käyttäjien tarpeisiin, todennäköisyydet sisällytettäisiin ennusteisiin ja arvioihin sekä tiedon käytettävyyttä kehitettäisiin.

ELASTINEN-hankkeessa kartoitettiin kuntien ja muiden organisaatioiden sää- ja ilmastoriskien hallintaa sekä tiedonlähteitä kahden verkkokyselyn avulla 30.11.–13.12.2015. Kunnille suunnattuun kyselyyn saatiin 33 vastausta (27 % ilmastotyötä tehneistä kunnista) ja muille organisaatioille suunnattuun 118 vastausta, joista 54 % oli julkisilta organisaatioilta ja 46 % yksityisiltä organisaatioilta (yritykset tai järjestöt). Lisäksi aihepiiristä järjestettiin tammikuussa työpaja, jonka tulokset selvensivät kyselyistä saatua kuvaa.

Monitieteistä ELASTINEN-hanketta koordinoi Ilmatieteen laitos. Siinä ovat lisäksi mukana Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Gaia Consulting Oy.  Hanketta rahoitetaan valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan määrärahoista.

Tarkemmat raportit kuntakyselystä ja organisaatiokyselystä saatavissa verkosta:http://ilmatieteenlaitos.fi/elastinen /

Sää- ja ilmastoriskien hallinta ja tiedonlähteet Suomen kunnissa – ELASTINEN-hankkeen kuntakyselyn tulokset (pdf)http://ilmatieteenlaitos.fi/documents/30106/113768131/ELASTINEN_kuntakyselyraportti_04032016.pdf/27b50cfe-2bbf-4361-81b7-14a11683741b

Sää- ja ilmastoriskien hallinta ja tietolähteet suomalaisissa organisaatioissa – ELASTINEN-hankkeen organisaatiokyselyn tulokset (pdf)http://ilmatieteenlaitos.fi/documents/30106/113768131/elastinen_organisaatiokyselytulokset_final_10022016.pdf/4a95dea8-0249-4778-942b-74de45108666

Näkökulmia sää- ja ilmastoriskien hallintaan – Yhteenveto ELASTINEN-hankkeen työpajasta (pdf)http://ilmatieteenlaitos.fi/documents/30106/113768131/ELASTINEN_ty%C3%B6pajaraportti_02032016.pdf/9a00f0fc-1212-4794-aa38-b96ead60f09a

Mar 21

HSY:n ilmanlaadun supermittausasema antaa uutta tietoa kaupunki-ilmasta

WP_20160311_12_00_45_Pro_300dpi_31573__fb

Kuva: HSY

HSY on perustanut ilmanlaadun supermittausaseman Helsinkiin Mäkelänkadulle. Mittausasemalla selvitetään liikenteen päästöjen vaikutusta kaupunki-ilman koostumukseen tarkemmin kuin missään muualla pääkaupunkiseudulla tai Suomen kaupungeissa.

– Uudella supermittausasemalla mitataan laajasti eri ilmansaasteita ja niiden ominaisuuksia. HSY valitsi supermittausaseman paikaksi Mäkelänkadun, koska liikenne aiheuttaa siellä erityisen korkeita saastepitoisuuksia, kuvailee ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi HSY:stä.

Ilmanlaatu on Mäkelänkadulla heikkoa, koska liikennemäärät ovat suuret, liikenne ruuhkaista ja pakokaasut laimenevat huonosti katua reunustavien kerrostalojen vuoksi. Mäkelänkadun ilmanlaatua on mitattu myös aiemmin. Mittausten mukaan pakokaasun ja katupölyn pitoisuudet ovat Mäkelänkadulla korkeita. Myös ilmanlaadun raja-arvo typpidioksidille ylittyy.

Tietoa liikenteen todellisista vaikutuksista ilmanlaatuun

Mäkelänkadulla mitataan ilmanlaatua vielä monipuolisemmin kuin HSY:n muilla ilmanlaatuasemilla. Mäkelänkatu on erinomainen ympäristö tutkia ja arvioida liikenteen päästömuutoksia ja ilmanlaadun kehittymistä. Erikoismittauksilla selvitetään autojen kiristyvien päästönormien ja uudistuvan ajoneuvokannan vaikutusta päästöihin ja ilmanlaatuun.

Mittauksilla selvitetään myös katupölyn torjuntakeinojen tehoa ja vaikutusta ilmanlaatuun. Lisäksi seurataan pitoisuuksia, jotka aiheutuvat muista päästölähteistä sekä kulkeutuvat kauempaa pääkaupunkiseudulta että Euroopasta.

– Saamme erikoismittauksilla monipuolisen kokonaiskuvan siitä, miten uudistuva ajoneuvokanta vaikuttaa ilmanlaatuun todellisissa liikenneolosuhteissa. Ajoneuvokannan uudistuminen on kuitenkin hidasta ja vähentää vain pakokaasupäästöjä. Siten myös muita ilmansuojelutoimia ja tehostettua katupölyntorjuntaa tarvitaan jatkossakin ilmanlaadun parantamiseksi, Niemi kertoo.

Supermittausasemalta saatuja tietoja voidaan hyödyntää arvioitaessa Mäkelänkadun tyyppisten bulevardimaisten kaupunkialueiden ilmanlaatua ja sen kehittymistä tulevina vuosina.

Tutkimusyhteistyöllä uutta syvempää tietämystä ja innovaatioita

– Mäkelänkadun mittausasema on hedelmällinen ympäristö toteuttaa erilaisia kaupunki-ilmanlaadun tutkimusprojekteja. Mittausasema hyödyttää välillisesti myös suomalaista yritys- ja liiketoimintaa, sillä korkeatasoinen ja monipuolinen mittausympäristö tarjoaa hyvän testiympäristön uusien ilmanlaadun seurantajärjestelmien tutkimus- ja kehitystyöhön, HSY:n ilmansuojeluyksikön päällikkö Tarja Koskentalokuvailee.

HSY:n omien mittausten lisäksi Mäkelänkadulla tehdään erityismittauksia yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden kanssa. Tällä hetkellä Mäkelänkadun tutkimusyhteistyössä ovat jo mukana Ilmatieteen laitos, Tampereen teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Nordic Envicon Oy.

– Mittaamme pienhiukkasten kemiallista koostumusta Ilmatieteen laitoksen aerosolimassaspektrometrilla. Tulosten perusteella analysoidaan eri päästölähteiden osuuksia ja niissä tapahtuvia muutoksia, Ilmatieteen laitoksen tutkija Sanna Saarikoski kertoo tutkimusyhteistyöstä.

– Uudet moottoritekniset ratkaisut, poltto- ja voiteluaineet sekä pakokaasujen puhdistustekniikat voivat vaikuttaa merkittävästi myös sääntelemättömien nanohiukkasten muodostumiseen, joita tutkitaan yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston laitteilla. Liikenteen kaasumaiset ja hiukkasmaiset päästöt myös muuntuvat ilmakehässä. Liikenteen todellisten ilmanlaatuvaikutuksien arvioimiseksi tarvitaan päästömittausten lisäksi myös pitkäkestoisia mittauksia kaupunki-ilmasta, tutkimuspäällikkö Topi RönkköTampereen teknillisen yliopiston Aerosolifysiikan laboratoriosta pohtii.

Infoa ilmanlaadun seurannasta:

  • HSY mittaa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua useissa, eri tyyppisissä kohteissa.
  • HSY:n mittausasemilla seurataan säädeltyjä hiukkasmaisia ja kaasumaisia ulkoilman saasteita. Näitä ovat muun muassa hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten, typenoksidien ja rikkidioksidin pitoisuudet.
  • Supermittausasemalla Mäkelänkadulla mitataan edellisten lisäksi muun muassa pienhiukkasten sisältämää mustaa hiiltä (BC), joka on pääosin peräisin dieselajoneuvojen pakokaasuista. Myös pienhiukkasten lukumääräpitoisuuksia ja kokojakaumia seurataan, sillä pakokaasun hiukkaset ovat erittäin pienikokoisia. Lisäksi katupölyn seurantaa ja torjuntaa tuetaan muun muassa hiukkasnäytteiden kemiallisilla analyyseillä ja tiesäämittauksilla.
  • Ilmansaasteista voivat saada oireita erityisesti hengitys- ja sydänsairaat sekä pienet lapset ja vanhukset. Pitkäaikainen altistuminen lisää hengitys-, sydän- ja verenkiertosairauksia sekä kuolleisuutta.
  • Reaaliaikaisen ilmanlaadun voi tarkistaa osoitteesta www.hsy.fi/ilmanlaatu.
Mar 03

HSY:n ilmanlaatukatsaus 1/2016, Talvi

02ae05a7e13c27ae4018f2a1e9a6a66d

Joulu – helmikuussa 2015 – 2016 pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli valtaosan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Heikointa ilmanlaatu oli vilkasliikenteisissä katukuiluissa sekä isojen väylien varrella. Tammikuun pakkasjakson aikana pienpolton tuottamat pienhiukkaspitoisuudet nousivat jonkin verran pientaloalueilla ja liikenteen pakokaasujen aiheuttamat typpdioksidipitoisuudet liikenneympäristöissä.

Vuoden alussa siirrettävät ilmanlaadun mittausasemat aloittivat kahdessa uudessa paikassa, Puistolan pientaloalueella ja Vuosaaren satama-alueella. Kahdella siirrettävällä asemalla mittaukset jatkuvat toisen vuoden ajan. Nämä asemat sijaitsevat Hämeenlinnanväylän varrella Kaivokselassa ja Lintuvaaran pientaloalueella.

Talven aikana ilmanlaatu oli heikointa katukuilujen liikenneasemilla joulukuussa, jolloin mitattiin huonoja tai erittäin huonoja tunteja enimmillään 7 prosentin ajan. Huono ilmanlaatu aiheutui pääasiallisesti katupölystä, jota muodostui mm. nastarenkaiden käytön vaikutuksesta. Kun ilmanlaatu on huono tai erittäin huono, herkät ihmiset voivat saada terveyshaittoja. Lisätietoja ilmanlaadun luokittelusta löytyy ilmanlaatuindeksi -sivulta.

Katupölyn vaikutuksesta hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso ylittyi joulukuussa Mäkelänkadun katukuilussa 6 kertaa ja vuoden mittaan yhteensä 25 kertaa. Raja-arvo ei kuitenkaan ylittynyt, sillä raja-arvotason ylityksiä saa olla 35 kertaa vuodessa.

Helmikuun viimeisenä päivänä oli vuoden 2016 ensimmäinen pölyinen päivä. Tällöin hiukkasten raja-arvotaso ylittyi Mäkelänkadun katukuilussa ja Hämeenlinnanväylän pientareella.

Ilmanlaadun ohjearvot ylittyivät talven aikana paikoin vilkasliikenteisissä ympäristöissä. Pakokaasujen tuottaman typpidioksidin tai katupölyperäisten hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvon ylityksiä mitattiin Helsingin keskustassa, Mäkelänkadun ja Töölöntullin katukuiluissa, Leppävaarassa sekä Hämeenlinnanväylän reunalla.

Lue lisää »Ilmanlaatukatsaus

Ilmanlaatukatsauksessa tarkastellaan pääkaupunkiseudun ilmanlaatua ja sen vuodenaikaisvaihtelua neljä kertaa vuodessa. Ilmanlaatukatsaus ilmestyy sekä uutiskirjeenä että graafeina HSY:n verkkosivulla.

Mar 01

Helmikuu ja koko talvi oli lauha ja sateinen

1206565698385896438Anonymous_simple_weather_symbols_15.svg.hi

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuun koko Suomen keskimääräinen sademäärä oli mittaushistorian toisiksi suurin vuodesta 1961 lähtien. Vielä sateisempi helmikuu oli vuonna 1990. 

Helmikuussa sataa keskimäärin noin 30 mm, mutta päättyneessä helmikuussa mitattu sademäärä oli monin paikoin kaksinkertainen, paikoin jopa kolminkertainen tavanomaiseen nähden. Kouvolan Anjalassa mitattiin helmikuun sademääräksi jopa 131,6 millimetriä, mikä on uusi helmikuun Suomen ennätys. Laajalti hyvin sateisia helmikuita on ollut viimeksi mm. vuosina 1995,1998 ja 2002.

Epävakaisen ja sateisen suursäätyypin vuoksi auringonpaistetta mitattiin helmikuussa laajalti keskimääräistä vähemmän. Esimerkiksi Jyväskylässä aurinko paistoi yhteensä vain 15,9 tuntia normaalin 73 tunnin sijasta.

Sateinen sää kasvatti lumipeitettä merkittävästi Lapissa. Etenkin Keski-Lapissa lumipeite oli helmikuun lopulla noin metrin paksuinen, mikä on ajankohtaan nähden harvinaisen paljon.

Viime vuoden tapaan harvinaisen lauhaa
Helmikuu oli laajalti harvinaisen lauha. Helmikuun keskilämpötila oli maan eteläosassa -0,5…-2, maan keskiosassa -2…-3, ja maan pohjoisosassa -4…-7 astetta. Havaitut lukemat ovat laajalti noin 5, idässä jopa 6-7 astetta tavanomaista korkeampia. Kuukauden korkein lämpötila +5,3 astetta mitattiin Porissa 8. helmikuuta ja myös Salossa 10. helmikuuta. Vastaavasti kuukauden alin lämpötila -33,9 astetta mitattiin Utsjoella 28.2.

Talvi lauha ja sateinen kylmästä tammikuusta huolimatta

Myös talvi (joulu-helmikuu) oli keskimäärin tavanomaista lauhempi ja laajalti harvinaisen sateinen, maan keskivaiheilla jopa ennätyksellisen sateinen. Joulu-helmikuun yhteenlaskettu sademäärä oli alueella lähes kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna.

Joulu-, ja helmikuusta poiketen sää oli tammikuussa kuitenkin tilapäisesti hyvin kylmää ja kuivaa.

Helmikuun tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/helmikuu