Jan 25

WMO vahvistaa: Viime vuosi oli ennätyslämmin

10609847965_35aab29d03_z

Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) julkaiseman raportin mukaan vuosi 2015 oli mittaushistorian lämpimin rikkoen aiemmat ennätykset selvästi. 

Globaali maan ja merenpinnan lämpötila oli viime vuonna 0,76±0,1 astetta korkeampi kuin vertailukauden 1961–1990 keskiarvo. Ensimmäistä kertaa lämpötilat olivat keskimäärin kokonaisen asteen esiteollista aikaa korkeammalla.

Viisitoista mittaushistorian lämpimintä vuotta on ollut 2000-luvulla. Vuosi 2015 oli selvästi lämpimämpi kuin vuosi 2014, joka oli aikaisempi ennätyslämmin vuosi. Vuonna 2015 maailmalla nähtiin myös monia tuhoa aiheuttaneita sääilmiöitä, kuten lämpöaaltoja, tulvia ja vakavaa kuivuutta. 

“Erityisen voimakas El Niño ja ilmastonmuutos yhdistivät voimansa viime vuonna, mikä aiheutti monia dramaattisia vaikutuksia viime vuonna. El Niño-ilmiö hiipuu vähitellen tulevina kuukausina, mutta ihmisen aiheuttama ilmastonmuutoksen kanssa meidän on elettävä vielä useita vuosikymmeniä.”, toteaa Maailman ilmatieteen järjestön uusi pääsihteeri Petteri Taalas.  

“Ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan yhä vakavampia seurauksia seuraavien viiden vuosikymmenen aikana. Tämän takia meidän pitää panostaa hillintätoimenpiteiden lisäksi sopeutumiseen. Olemme nyt saavuttaneet ensimmäistä kertaa 1 asteen lämpenemiskynnyksen verrattuna esiteolliseen aikaan. Tämä on vakava hetki maapallomme historiassa”, Taalas sanoo. Jos Pariisin neuvotteluissa tehdyt sitoumukset pitävät ja lisäksi saavutetaan kunnianhimoisemmat päästövähennystavoitteet, meillä on kuitenkin vielä mahdollisuudet pysyä kahden asteen lämpenemistavoitteessa”, Taalas toteaa WMO:n tänään julkaisemassa tiedotteessa. 

Linkki WMO:n tiedoteeseen: www.wmo.int

Posted in WMO
Jan 11

Ilmatieteen laitos: Voimakas tuuli ja lumipyry heikentävät ajokeliä tiistaina ja keskiviikkona

Lumipyry ja voimakas koillistuuli muuttavat ajokelin huonoksi etenkin maan eteläosassa tiistaina ja keskiviikkona.

Ilmatieteen laitoksen maanantaina 11. tammikuuta tekemän ennusteen mukaan matalapaine saapuu tiistaina Suomen kaakkoispuolelle.  Lumisadealue leviää maan etelä- ja keskiosaan ja samalla koillistuuli voimistuu.

Lunta pyryttää maan eteläosassa varsinkin tiistai-illan ja keskiviikko-aamupäivän aikana.  Lunta kertyy maan eteläosassa 10–25 cm ja maan keskiosassa 5-10 cm. Koillistuuli on maan etelä-ja itäosassa voimakasta, puuskissa tuuli puhaltaa 15–20 metriä sekunnissa. Voimakas koillistuuli kinostaa pakkaslunta ja huonontaa näkyvyyttä, joten ajokeli muuttuu tiistai-iltana maan eteläosassa paikoin erittäin huonoksi ja maan keskiosassakin huonoksi.

Pakkasta on maan etelä- ja keskiosassa tiistaina ja keskiviikkona enimmäkseen 5…15 astetta, mutta voimakas tuuli lisää pakkasen purevuutta.

Maan pohjoisosassa vallitsee alkuviikolla korkeapaine ja sää enimmäkseen poutaista ja osaksi selkeää. Pakkasta on pohjoisessa 15…30 astetta, paikoin 35 astetta.

Loppuviikolla sää jatkuu koko maassa talvisena ja lumisateet jäävät vähäisiksi.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Jan 05

Ilmatieteen laitos: Voimakkaiden lumisadenauhojen syntymiseen tällä hetkellä otolliset olosuhteet Suomelahdella

sadetutkakuva3

Kuva 1: Lumisadenauha Suomen etelärannikolla, 3.2.2012 klo 11:00: a) Harmonie-mallin ennuste b) Tutkahavainto

Tutkijaryhmä on tutkinut Itämeren yllä muodostuvia lumisadenauhoja, jotka voivat tuoda rannikkoalueelle lyhyessä ajassa massoittain lunta. Tällä hetkellä olosuhteet ovat juuri sopivat ilmiön toteutumiselle.

Talviaikaan Itämeren yllä muodostuu ajoittain hyvin voimakkaita ja  hitaasti liikkuvia lumisadenauhoja, jotka voivat olla jopa useiden satojen kilometrien mittaisia. Tähän ilmiöön liittyvät lumisateet saattavat pahimmillaan jatkua useiden päivien ajan. Toisinaan lumisateet ajautuvat rannikolle huonontaen mm. ajokeliä merkittävästi. Esimerkiksi helmikuussa 2012 pääkaupunkiseudulle ajautunut lumisadenauha aiheutti lukuisia peltikolareita kaikilla Helsingin sisääntuloväylillä. Myös lähipäivinä Suomenlahden alueelle on jälleen odotettavissa lumisadenauhoja: https://youtu.be/_Sb24-dg6ec
Lumisadenauhojen liikettä ja mahdollista siirtymistä rannikon puolelle voi seurata reaaliajassa Ilmatieteen laitoksen tutka-animaatiosta: http://ilmatieteenlaitos.fi/sade-ja-pilvialueet/suomi

Korkean erotuskyvyn säämalli apuna ennustamisessa

Ilmatieteen laitoksen, Helsingin yliopiston ja Barcelonan teknillisen yliopiston tutkijat ovat selvittäneet Suomenlahden alueelle muodostuvien lumisadenauhojen syntymekanismeja ja rakennetta. Samalla arvioitiin Ilmatieteen laitoksen mesoskaalan sääennustusmallin kykyä ennustaa kyseistä ilmiötä.  “Käytössä oleva tarkan erotuskyvyn säämalli pystyi kuvaamaan Suomenlahden suuntaisten pitkien lumisadenauhojen syntyolosuhteet ja liikkeet hyvin. Tämä on hyvä uutinen, sillä sopivissa olosuhteissa lumisadenauhat ajautuvat rannikolle aiheuttaen paikallisesti yllättävän nopeita muutoksia sääolosuhteissa”, yksikön päällikkö Sami Niemelä toteaa.

Sula meri ilmiön perusedellytys

Suomenlahden suuntaisten lumisadenauhojen syntyyn vaikuttaa kolme keskeistä tekijää. Ensimmäinen edellytys on, että Itämeri on jäätön, jolloin meri toimii jatkuvana lämmön ja kosteuden lähteenä ilmakehälle. Toiseksi avoimen meren ylle pitää virrata hyvin kylmää ilmamassaa tyypillisesti idästä, jotta ilmakehän lämpötilan pystyrakenne suosii konvektiivisten nousuvirtausten muodostumista. Aikaisempien tutkimusten mukaan jo 13 asteen ero merenpinnan ja n. 1500 metrin korkeuden lämpötilojen välillä riittää käynnistämään pystyvirtaukset. Lisäksi Suomenlahden geometria edesauttaa voimakkaampien lumisadenauhojen muodostumista. Kylmän itäisen perusvirtauksen aikana pinnan lähelle muodostuu ns. “maatuulivirtaus” Suomenlahden molemmin puolin. Kyseiset virtaukset törmäävät merellä pakottaen ilman nousevaan liikkeeseen. Tämän nousevan ilmavirtauksen alueelle syntyy myös voimakkain lumisadenauha.  Pääkaupunkiseudun erittäin huono ajokeli helmikuussa 2012 syntyi juuri kahden lumisadenauhan kohtaamisen seurauksena (kuva 1). Tässä tapauksessa mesoskaalan säämalli pystyi ennustamaan kahden risteävän lumisadenauhan kehityksen hyvin.

Lumisadenauhat lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä

Aikaisempien tutkimusten perusteella voidaan arvioida, että Suomenlahden alueelle syntyvät lumisadenauhatapaukset tulisivat lisääntymään. “Tähän on kaksi syytä. Toisaalta ilmaston lämmetessä jäätalven kesto lyhenee ja meri on pitkään sula. Toisaalta myös arktisen merijään voimakas väheneminen voi edesauttaa itäisten perusvirtaustyypin yleistymistä Suomen alueella”‘ Sami Niemelä toteaa tutkimuksen pohjalta.

​Mazon J., Niemelä S., Pino D., Savijärvi H. and Vihma T. (2015): Snow bands over the Gulf of Finland in wintertime,  Tellus A, 67, 25102,http://dx.doi.org/10.3402/tellusa.v67.25102

Niemelä S. (2012): Winter-time convection – a heavy snowfall case in Southern Finland. Hirlam Newsletter, 59, December 2012, 21-26.

http://hirlam.org/index.php/meeting-reports-and-presentations/cat_view/77-hirlam-official-publications/78-hirlam-newsletters/279-hirlam-newsletter-no-59

Jan 04

Ilmatieteen laitos: Vuosi alkaa kireillä pakkasilla

weather_symbols_clip_art_17462

Suomeen virtaa idästä annos arktista ilmamassaa. Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan pakkanen kiristyy vähitellen ja on kireimmillään loppiaisena ja torstaina 7.1.

Loppiaisen tienoilla pakkasta voi olla koko maassa 20–35 astetta, maan pohjoisosassa paikoin noin 40 astetta. Kireää pakkasta on Suomen lisäksi Baltiassa, Ruotsissa, Norjassa sekä Venäjän luoteisosassa.

Kireällä pakkasella on merkittäviä terveysvaikutuksia riskiryhmille. Haittaa aiheutuu myös jäätyvistä talojen putkistoista sekä kovan lämmityksen aiheuttamista rakennuspaloista. Tämän vuoksi Ilmatieteen laitos on antanut vuodesta 2012 lähtien ennakkovaroituksia myös kireistä pakkasista. Ennakkovaroitusten tavoitteena on antaa aikaa varautua lähestyvään sääilmiöön tarvittavin keinoin.

Varsinainen varoitus kireästä pakkasesta annetaan, kun lämpötila tai pakkasen purevuus on

    • maan eteläosassa alle -20 (keltainen), -30 (oranssi) tai -35 astetta (punainen)
    • maan keskiosassa -25 (keltainen), -35 (oranssi) tai -40 astetta (punainen)
    • maan pohjoisosassa -30 (keltainen), -40 (oranssi) tai -45 astetta (punainen).

Torstaina kuluvan talven sähkönkulutusennätys?

Fingridin käytönvalvontamittausten mukaan Suomen sähkönkulutuksen tuntikeskiteho on tänään ollut hieman alle 13 000 megawattia. Sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan pakkasten kestäessä, tämän talven kulutusennätykseen päästäneen torstaina, arvioidaan Fingridistä.

Suomen sähkönkulutuksen kaikkien aikojen ennätys on hiukan vajaa 15 000 megawattia.

Suomen pakkasennätys -51,5 astetta

Vuoden kylmimmät lämpötilat mitataan tyypillisesti tammikuussa tai helmikuun alussa. Lähes joka vuosi jossain päin Pohjois-Suomea mitataan 40 asteen pakkasia. Sen sijaan -44 astetta kylmempiä lukemia mitataan nykyilmastossa enää harvoin, viimeksi vuonna 1999. Tuolloin mitattiin myös Suomen pakkasennätys, -51,5 astetta Kittilän Pokassa.

Vaikka viime vuosina talvet ovat olleet pääsääntöisesti lauhoja, mahtuu leutoonkin talveen yleensä muutama kunnon pakkasjakso. Esimerkiksi viime talvi oli kokonaisuutena harvinaisen leuto, mutta silti Lapissa lämpötila laski alimmillaan lähes 40 pakkasasteeseen ja etelässäkin paikoin -25 asteen tienoille.

 

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Kovat pakkaset tilastoissa: http://ilmatieteenlaitos.fi/kovat-pakkaset-ja-kylmimmat-talvet