Dec 31

Ilmatieteen laitos: Vuosi 2015 oli ennätyksellisen lämmin

11233424_10206284496049703_1170941231327185132_n

Kuva: Pia Kuhanen

Kulunut vuosi oli alustavien tietojen mukaan Suomen mittaushistorian lämpimin. Viiden lämpimimmän vuoden joukossa ovat myös vuodet 1938, 2014, 1989 ja 2011.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2015 oli ennätyksellisen lämmin suurimmassa osassa maata. Maakunnista vain Lapissa vuosi ei aivan yltänyt ykkössijalle, vaan on jaetulla toisella sijalla. Vuoden 2015 keskilämpötila 4,2 astetta on noin 1,9 astetta pitkän ajan keskiarvoa eli jaksoa 1981–2010 lämpimämpi.

Koko maan tasolla tarkasteltuna ainoastaan kesä- ja heinäkuu olivat keskimääräistä kylmempiä. Suhteessa lämpimintä oli helmi-maaliskuussa ja marras-joulukuussa, jolloin koko maan keskilämpötila oli 4–6 astetta tavanomaista korkeampi.

Sekä marras- että joulukuussa rikottiinkin lämpöennätyksiä. Marraskuun uusi lämpöennätys, 14,3 astetta, mitattiin 3. päivä Kemiönsaaressa. Joulukuussa taas mitattiin ennätykselliset 11,3 astetta Porissa ja Kokemäellä 20. joulukuuta.

Vuoden ylin lämpötila, 31,4 astetta, mitattiin heinäkuun 3. päivä Kouvolassa. Hellepäiviä oli koko kesänä vain 19, mikä on noin puolet tavanomaisesta. Ensimmäistä hellepäivää saatiin odotella kesäkuun 29. päivään saakka, mikä on toiseksi myöhäisin ensimmäinen hellepäivä vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna. Suurin osa hellepäivistä olikin vasta elokuussa. Kolean kesäsään vuoksi ukkosia oli tänä vuonna ennätyksellisen vähän. Vuoden alin lämpötila, -39,6 astetta, mitattiin tammikuun 11. päivä Utsjoella.

Uusi vuosisade-ennätys mitattiin Puolangalla

Vuoden sademäärä vaihteli Pohjois-Lapin noin 500 ja Kainuun runsaan tuhannen millimetrin välillä. Suurin vuosisademäärä mitattiin Puolangalla, missä Paljakan asemalla kertyi sadetta 1242 millimetriä. Tämä ylittää selvästi aiemman vuosisade-ennätyksen, joka oli Espoon Nupurissa vuonna 1981 mitattu 1109 mm. Vuosisademäärä oli suuressa osassa maata hieman keskimääräistä suurempi. Runsassateisimmilla alueilla maan keskivaiheilla sademäärä oli noin 1,6-kertainen tavanomaiseen nähden. Alle pitkän ajan keskiarvojen jäätiin lähinnä maan kaakkoisosassa sekä Pohjois-Lapissa.

Suurin vuorokauden sademäärä oli 67,1 mm ja se mitattiin Kokemäellä heinäkuun 16. päivä. Toukokuussa Pohjanmaan rannikolla ja Lapissa oli paikoin poikkeuksellisen sateista ja siellä rikottiin paikkakuntakohtaisia sade-ennätyksiä. Lokakuussa puolestaan ennätyksiä rikottiin toiseen suuntaan, kun maan eteläosassa oli ennätyksellisen kuivaa ja aurinkoista.

Myrskypäiviä oli yhteensä 21, mikä on hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa, joka on 19 myrskypäivää vuodessa. Lokakuun loppuun mennessä myrskypäiviä oli ollut vain noin puolet tavanomaisesta, mutta marras-joulukuun 11 myrskypäivää tasasi tilanteen tavanomaiselle tasolle.

Etelässä poikkeuksellisen leuto joulukuu

Joulukuu oli Ilmatieteen laitoksen tilastojen valossa maan etelä- ja keskiosassa harvinaisen, paikoin jopa poikkeuksellisen leuto. Näin leuto joulukuu toistuu siis nykyilmastossa keskimäärin kerran 10–30 vuodessa. Lapissakin joulukuu oli keskimääräistä leudompi, mutta harvinaisiin lukemiin ei kuitenkaan ylletty. Keskilämpötilan poikkeama tavanomaisesta oli suurimmillaan maan itäosassa, missä oli paikoin yli 6 astetta keskimääräistä lauhempaa. Lähimpänä tavanomaisia arvoja oltiin Itä-Lapissa, missä oli paikoin vain 1-2 astetta tavanomaista leudompaa.

Joulukuun ylin lämpötila oli Kokemäellä ja Porissa 20. päivä mitattu 11,3 astetta. Tämä on uusi joulukuun lämpöennätys. Edellinen ennätys 10,8 astetta vuodelta 2006 rikottiin tänä vuonna kahteen eri otteeseen. Kuukauden alin lämpötila, -31,3 astetta, mitattiin 18.12. Utsjoen Kevojärvellä.

Paikoin poikkeuksellisen sateista

Joulukuun sademäärä oli suuressa osassa maata tavanomaista suurempi. Ainoastaan maan kaakkoisosassa sademäärä jäi hieman keskiarvosta. Maan keski- ja pohjoisosassa sademäärä oli monin paikoin harvinaisen ja paikoin jopa poikkeuksellisen suuri. Eniten satoi Puolangalla, jossa kuukauden sademäärä oli 122 mm. Suurin vuorokauden sademäärä oli 4.12 Merikarvialla ja 6.12. Hämeenlinnassa mitattu 23,7 mm.

Lisätietoja:

Joulukuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/joulukuu
Vuositilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot

Dec 30

Ilmatieteen laitos: Jäätalvi alkoi kolme viikkoa tavanomaista myöhemmin

jaatilanne3

Ilmatieteen laitoksen jääpalvelu aloitti maanantaina 28.12. jäätilanteen päivittäisen seurannan. Tämän talven ensimmäinen jäätiedotus julkaistiin keskiviikkona 23.12., kun Saimaalle annettiin ennakkotieto liikennerajoituksista.

Saimaan liikennerajoitukset astuivat voimaan maanantaina 28.12., jolloin myös annettiin ennakkotieto Perämerelle 2.1.2016 voimaan tulevista liikennerajoituksista. Ensimmäinen jäänmurtaja aloittaa torstaina avustustoiminnan Perämerelle.

Mikäli jäätalvea alkua arvioidaan jäätiedotusten aloittamispäivän mukaan, niin talvi alkoi tavanomaista lähes kolme viikkoa myöhemmin. Viime jäätalvi puolestaan alkoi noin 18.12.

”Tällä hetkellä ohutta kiintojäätä on Perämeren pohjoisosan saaristossa. Etelämpänä Perämerellä ja Merenkurkussa on saaristossa ohutta uutta jäätä ja jäätä muodostuu koko ajan lisää. Saimaalla ohutta jäätä on pohjoisosissa”, jääasiantuntija Jouni Vainio kertoo.

Pakkasten jatkuessa jäätä muodostuu nopeasti, mutta jääasiantuntija toppuuttelee jäille menijöitä: ”Jäille ei vielä kannata mennä, syksyinen, kunnon pakkasella syntynyt teräsjää kantaa kävelijän viisisenttisenä, mutta turvalliseen liikkumiseen jäällä tarvitaan vähintään kymmenen senttimetriä teräsjäätä. Ellei ole varma kantaako jää, niin on viisainta olla lähtemättä jäälle”, Vainio muistuttaa.

Lisätietoja:

Jäätilanne: http://ilmatieteenlaitos.fi/jaatilanne

 

Dec 29

Revontulia odotettavissa torstain vastaisena yönä

626125main_iss030e097783_full

Ilmatieteen laitoksen avaruussäätiedotteen mukaan Auringossa tapahtui eilen voimakkuudeltaan melko vaatimaton mutta pitkäkestoinen roihupurkaus, joka voi aiheuttaa näyttäviä revontulia, jos pilvisyys sallii niiden näkymisen.

Roihupurkaus lähetti avaruuteen samalla myös koronan massapurkauksen. Massapurkaus lähti jokseenkin suoraan kohti Maata ja on melko nopea: sen arvioidaan saapuvan keskiviikkona noin klo 18 Suomen aikaa. Maahan osuessaan massapurkaus aiheuttanee pienen tai kohtalaisen geomagneettisen myrskyn. Jos tämä tapahtuu kun Suomessa on yö, revontulia näkyy suurimmassa osassa maata, hyvällä todennäköisyydellä etelärannikolla asti. Revontulet näkyvät parhaiten pilvettöminä öinä. Torstain vastaisena yönä on ennusteen mukaan enimmäkseen pilvistä, mutta jos pilvipeite repeilee, kannattaa tarkkailla taivasta revontulten varalta. Päivänvalo estää meitä havaitsemasta keskipäivän revontulia muualla kuin talven pimeimmillä kaamosalueilla.

“Kannattaa pitää mielessä, että massapurkauksen saapumisajankohtaa ei voi tunnin tarkkuudella ennustaa. Jos purkaus saapuu keskiviikkoiltana, kuten tämänhetkinen arvio on, ajoitus on ihanteellinen pitkäkestoiselle revontulinäytökselle Suomessa”, Ilmatieteen laitoksen avaruustutkija Tiera Laitinen arvioi.

Massapurkauksen mentyä ohi Maa jäänee muutamaksi päiväksi nopeampaan aurinkotuulen virtaukseen, joka on peräisin Auringon pohjoisella puoliskolla olevasta laajasta koronan aukosta. Myös massapurkauksen vaikutus voi tuntua vielä torstai-iltana.

Mistä revontulien värit syntyvät?

Revontulia virittävät hiukkaset ovat peräisin Auringosta, josta ne sinkoutuvat avaruuteen jopa 1000 kilometrin nopeudella sekunnissa aurinkotuulen mukana. Revontulivalo syntyy tyypillisesti noin 100-200 kilometrin korkeudessa, kun elektronit törmäävät ilmamolekyyleihin lähinnä Maan napa-alueilla, jonne Maan magneettikenttä ohjaa Auringosta peräisin olevat hiukkaset.

Yleensä revontulet ovat vihertäviä. Vihertävä ja punainen revontulivalo johtuu törmäyksistä ilmakehän happiatomeihin, sininen ja violetti puolestaan syntyy, kun hiukkaset törmäävät typpimolekyyleihin.

Avaruussääennuste: http://ilmatieteenlaitos.fi/avaruussaa

Tietoa revontulista: http://ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-revontulista

Dec 28

Ilmatieteen laitos: Uusi vuosi tuo mukanaan kiristyvät pakkaset

cold_temperature-512

Ilmatieteen laitoksen 28.12. tekemän ennusteen mukaan uudenvuodenaattona Suomessa vallitsee eteläinen ilmavirtaus. Pilvisyys on vaihtelevaa koko maassa, mutta enimmäkseen on poutaista. Lämpötila on länsirannikolla sekä Lounais-Lapissa paikoin nollan tuntumassa, muualla on pakkasta muutamia asteita, selkeillä alueilla idässä mahdollisesti noin 10 astetta. Puoliltaöin ammuttavat raketit näkyvät pääsääntöisesti hyvin, mutta paikoin melko matalalla oleva pilvi voi haitata korkeimpia raketteja.

Uudenvuodenpäivänä Suomeen alkaa virrata kaakosta hyvin kylmää ilmamassaa ja sulan meren aiheuttamien lumikuurojen mahdollisuus kasvaa etelässä. Pohjoisessa ei tässä vaiheessa tapahdu vielä suurempia muutoksia.

Viikonloppuna erittäin kylmä ilmamassa leviää kaakosta koko maahan ja pakkanen vähitellen kiristyy. Sunnuntaina pakkasta on jo maan pohjoisosassa 20…30 astetta, maan keskiosassa 15…25 ja etelässä 10…15 astetta. Maan eteläosaan voi myös yltää hyvin sakeita lumisateita sulalta Suomenlahdelta ja Laatokalta, muualla maassa lumisateet jäävät kuitenkin melko vähäisiksi.

Pakkassää tavallista vuodenvaihteelle

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi vaihtuu tavallisesti talvisessa pakkassäässä. Tyypillisesti vuodenvaihteen lämpötilat ovat yöllä maan etelä- ja keskiosassa noin -8…-15 ja pohjoisessa -15…-20 astetta. Rannikolla on yleensä hieman lauhempaa. Vuodesta 1961 alkaen vuodenvaihteen ylin lämpötila on +8,3 astetta, joka on mitattu Maarianhaminassa 31. joulukuuta 1975. Alin lämpötila on -43,5 astetta, ja se on mitattu Sallan Naruskajärvellä 1. tammikuuta 1982. Keskimäärin lunta on maan eteläosassa vuodenvaihteessa 10 – 20, maan keskiosassa 20 – 40 ja maan pohjoisosassa 40 – 50 senttiä. Enimmillään lunta on ollut uutena vuotena etelässä yli puoli metriä ja Lapissa metrin. Vuodesta 1961 alkaen suurin vuodenvaihteessa mitattu lumensyvyys on 126 cm, joka on mitattu 1. tammikuuta 1992 Enontekiön Kilpisjärvellä.

Vuosi 2014 otettiin vastaan hyvin lauhoissa merkeissä. Lämpötila on yöllä lähes koko maassa nollan, maan etelä- ja länsiosassa paikoin +5 asteen yläpuolella. Lunta oli koko maassa, osassa Keski-Lappia runsaat puoli metriä.

Lisätietoja:

Vuodenvaihteen säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/uusi-vuosi
Joulukuun sääseuranta: http://ilmatieteenlaitos.fi/joulukuu
Lumitilanteen seuranta: http://ilmatieteenlaitos.fi/lumitilanne

Dec 21

Ilmatieteen laitos: Joulua vietetään vaihtelevassa ja vuodenaikaan nähden lauhassa säässä

w

Epävakaisesta säätyypistä huolimatta jouluaattona on monin paikoin poutaista ja osin selkeää. Lunta on jouluaattona lähinnä maan pohjoisosassa.

Ilmatieteen laitoksen maanantaina 21. joulukuuta laatiman ennusteen mukaan joulun ajan sää on vaihtelevaa ja lauhaa. Ajoittain on myös melko tuulista. Joulun menoliikenne alkaa tiistaina lauhassa säässä. Vähäisiä lumi- ja vesisateita liikkuu maan itä- ja pohjoisosassa, lännessä on paikoin selkeämpää ja poutaa. Lämpötila on etelässä +5 asteen vaiheilla, Lapissa on heikkoa pakkasta.

Aatonaatto on monin paikoin sateinen. Etelässä sade tulee vetenä, maan keskivaiheilla myös lumena tai räntänä. Lapissa lumisateet jäävät vähäisiksi. Lunta voi kertyä noin Vaasa-Joensuu linjan pohjoispuolelle reilut 5 cm, joten ajokeli muuttuu monin paikoin huonoksi. Lapissa pakkanen kiristyy pilvipeitteen rakoillessa paikoin noin 15 asteeseen.

Jouluaatoksi matalapaine sateineen väistyy Suomen itäpuolelle ja korkeapaineen selänne vahvistuu Suomeen. Aatosta tulee suuressa osassa maata osin selkeä, joten myös etelän lumettomat alueet saavat auringosta valoa. Sää kylmenee vähän ja aattoiltana on monin paikoin heikkoa pakkasta.

Jouluyönä Suomeen saapuu uusi matalapaine lounaasta. Joulupäivä on lauha, tuulinen ja epävakainen. Suuressa osassa maata sade tulee vetenä tai räntänä, lähinnä vain Koillismaalla ja Lapissa sataa enimmäkseen lunta. Lämpötila kohoaa etelässä +5 asteen tuntumaan ja Lapissakin nollan vaiheille.

Tapaninpäiväksi matalapaine väistyy Suomen itäpuolelle ja luoteesta virtaa selvästi kylmempää ja kuivempaa ilmaa koko maahan. Viimeistään illalla pakkasta on koko maassa, Lapissa noin 10 astetta.

Lunta eniten maan pohjoisosassa

Joulua vietetään monin paikoin lumettomissa merkeissä, lunta on jouluaattona enemmän vain maan pohjoisosassa. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan valkoinen joulu on tavallisesti lähes takuuvarma maan pohjoisosassa Perämeren rannikkoa lukuun ottamatta sekä Itä-Suomen pohjoisosassa.

Ilmaston lämpeneminen on viemässä alkutalven lumia myöhäisemmäksi. Lounais-Suomi ja etelärannikko ovat joulun aikaan yleensä vähälumisimpia seutuja. Saaristossa joulu on valkea vain joka toinen vuosi, mutta sisämaassa ja Helsingissä keskimäärin kaksi joulua kolmesta ovat valkeita.

Viimeisimmät säätiedot ja voimassa olevat varoitukset on hyvä tarkistaa Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta ennen liikenteeseen lähtemistä.

Lisätietoa

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Joulutilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/joulunaika
Lumitilanteen seuranta: http://ilmatieteenlaitos.fi/lumitilanne

Dec 04

Itsenäisyyspäiväjuhlinnan riesana voimakkaat tuulet Etelä-Suomessa

1cf4167e9374fc82aa7eeb17c94e358dc15be9a2

Itsenäisyyspäivää edeltää voimakas matalapaine, joka tuo Suomeen myrskypuuskia. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tulee runsaita lumisateita.  Itsenäisyyspäiväksi tuulet yltyvät uudelleen ja juhlaa vietetäänkin mahdollisesti jopa myrskyisässä säässä.

Ilmatieteen laitoksen perjantaina 4. joulukuuta tekemän ennusteen mukaan koko viikonlopusta on tulossa hyvin tuulinen sekä sateinen. ”Tällä hetkellä ennusteeseen liittyy vielä epävarmuuksia, mutta itsenäisyyspäivästä näyttäisi tulevan hyvin tuulinen ja riski myrskytuulille sekä meri- että maa-alueilla on kasvanut”, toteaa päivystävä meteorologi Paavo Korpela.

Ennuste tarkentuu perjantaipäivän aikana ja sitä päivitetään Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla. Myös voimassa olevia varoituksia on hyvä seurata.

Perjantai-iltana Suomeen saapuu syvä matalapaine

Syvä matalapaine saapuu perjantai-iltana maan keskiosaan lounaasta. Varsinkin eteläisillä merialueilla etelän ja lännen välinen tuuli voimistuu myrskyksi, 21–25 m/s. Matalapaineeseen liittyy myös voimakas sadealue. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa lunta voi sataa vajaassa vuorokaudessa 15-20cm. Tykkyvahinkojen mahdollisuus on suurin alueen länsiosassa.

Voimakkaimmillaan tuulet ovat perjantai-iltana ja lauantain vastaisena yönä. Myrskypuuskia (21m/s) esiintyy maa-alueilla todennäköisimmin Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Repivimmät puuskat saattavat esiintyä kuitenkin vasta yöllä tuulen kääntyessä luoteeseen. Lauantaiaamuna tuulet heikkenevät lännestä alkaen.

Merivedenkorkeus on jo ennen matalapaineen saapumista noin +40 senttimetriä keskimääräistä korkeammalla. Myrskyn yhteydessä merivesi nousee korkealle ja myös aallokko on kovaa.

Itsenäisyyttä juhlittiin viime vuonna lauhassa ja tuulisessa säässä

Viime vuonna itsenäisyyspäivää vietettiin koko maassa lauhoissa ja tuulisissa merkeissä. Lämpötila oli ylimmillään maan itäisintä osaa ja Käsivarren Lappia lukuun ottamatta koko maassa nollan yläpuolella. Länsirannikolla päästiin n. +5 asteeseen. Sateita esiintyi koko maassa, ja ne tulivat maan länsiosassa enimmäkseen vetenä, maan itä- ja pohjoisosassa räntänä tai lumena.

Suomen itsenäisyysjulistus annettiin vuonna 1917 lauhassa, sateisessa ja tuulisessa säässä. Vielä joulukuun alussa 1917 sää oli talvinen ja koko maassa oli kipakkaa pakkasta, mutta 6. päivänä säätyyppi muuttui täysin, kun lauha lounaisvirtaus nosti lämpötilat suojan puolelle ja toi tullessaan aluksi lumisateita, myöhemmin myös vesisateita.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Dec 01

Ilmatieteen laitos: Marraskuussa rikottiin lämpöennätyksiä

2015_marraskuu_infografiikka

Monin paikoin poikkeuksellisen lauha marraskuu pitkitti talven tuloa.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan marraskuu oli Suomessa laajalti poikkeuksellisen lämmin lukuun ottamatta lähinnä Pohjois-Karjalasta Lappiin ulottuvaa aluetta. Maan etelä- ja länsiosassa kuukausi oli useilla havaintoasemilla jopa ennätyksellisen leuto. Marraskuun lämpötilapoikkeama tavanomaiseen verrattuna oli Ahvenanmaan vajaan 3 asteen ja Pohjanmaan maakuntien sekä Länsi-Lapin noin 5 asteen välillä. Vastaava tai lauhempi marraskuu on koettu suurimmassa osassa maata viimeksi vuonna 2005 ja Lapissa vuonna 2011.

Kuukausi alkoi erittäin lämpimänä etenkin maan etelä- ja länsiosassa. Suomen mittaushistorian korkein marraskuun lämpötila, 14,3 astetta, mitattiin Kemiönsaaressa kuukauden 3. päivänä. Tavanomaista lauhemman sään katkaisi kylmän ilman purkaus 20:nnen päivän tienoilla. Siinä yhteydessä mitattiin 23. päivänä Enontekiön Näkkälässä kuukauden alin lämpötila, -27,5 °C, ja pakkanen kiristyi öisin maan eteläosassakin 10 asteen vaiheille. Kuukauden lopulla sää lauhtui uudelleen, jolloin lämpötila kohosi maan länsiosassa paikoin lähelle kymmentä astetta.

Marraskuun sademäärä oli suurimmassa osassa maata 40–80 millimetriä. Runsaimmin satoi Lapin lounaisosassa sekä länsirannikolla. Niukimmin satoi Ylä-Lapissa, jossa sademäärä jäi alle 30 millimetrin. Lapista löytyvät myös sekä runsassateisin että vähäsateisin havaintoasema, kun Tornion Torpissa satoi 131,9 mm ja Utsjoen Nuorgamissa 11,0 mm. Suurin vuorokauden sademäärä, 34,4 mm, mitattiin Merikarvian Tuorilassa 25. päivänä.

Lunta oli kuukauden päättyessä vain Koillismaalla ja Lapissa sekä osassa Kainuuta, kun sitä tilastollisesti on marraskuun lopulla koko maassa. Kylmän ilman purkauksen yhteydessä lumisadetta saatiin myös maan etelä- ja keskiosassa. Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakunnissa pyrytti paikoin runsaasti, mikä aiheutti tykkylumivaurioita sekä sähkökatkoksia. Kuukauden suurin lumensyvyys, 44 cm, mitattiin Juupajoen Hyytiälässä 24. päivänä. Kuukauden lopun lauhtumisen yhteydessä nämä lumet sulivat kokonaan.

Syksy oli jälleen lämmin

Koko syksyn eli syys-marraskuun keskilämpötila oli koko maassa harvinaisen korkea poikkeaman ollessa suurimmassa osassa maata yli 2 astetta ja pohjoisessa paikoin yli 3 astetta. Lämpimämpi syksy on koettu suurimmassa osassa maata viimeksi vuonna 2011.

Syksyn sateet jakautuivat epätasaisesti, sillä etelässä oli tavanomaista kuivempaa ja pohjoisessa sateisempaa. Maan itäosassa sademäärä jäi harvinaisen pieneksi, kun taas Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Etelä- ja Keski-Lapissa oli paikoin jopa poikkeuksellisen sateinen syksy sademäärän kohotessa yli 200 millimetrin.

Lisätietoja:

Marraskuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/marraskuu