Nov 27

Väitös: Suomessa esiintyy ukkospilvirykelmien äärimuotoja

2015-11-27 13_34_49-mesoscal.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Ilmatieteen laitoksen meteorologi Ari-Juhani Punkka on väitöskirjassaan tutkinut laajojen ja pitkäkestoisten ukkos- ja kuuropilvirykelmien esiintymistä ja meteorologisia syntyolosuhteita Suomessa. Tutkimus osoittaa, että Suomessa esiintyy jopa ukkospilvirykelmien vaaraa aiheuttavia äärimuotoja. Lisäksi meteorologisten syntyolojen havaittiin osittain poikkeavan yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa havaituista olosuhteista.

Ukkospilvirykelmät ovat pitkäikäisiä ja joskus myös vaaraa aiheuttavia

Väitöskirjassa on tutkittu säätutkamittausten ja ilmakehäluotausten avulla laajojen ja pitkäkestoisten ukkos- ja kuuropilvialueiden esiintymistä ja meteorologisia syntyolosuhteita Suomessa. Saatujen tulosten mukaan kuuropilvirykelmät ovat Suomessa yleisiä, ja jopa voimakkaaksi luokiteltavia rykelmiä esiintyy kymmenittäin joka vuosi. Tuntikausia kestävän elinkaarensa aikana voimakas ukkospilvirykelmä voi aiheuttaa merkittäviä vahinkoja jopa satojen kilometrien matkalla.

”Viimeisen 15 vuoden aikana Suomessa on esiintynyt harvakseltaan jopa ukkospilvirykelmien äärimuotoja, syöksyvirtausparvia. Suomessa ensimmäinen vahvistettu syöksyvirtausparvi oli Unto-rajuilma 5.7.2002, joka on edelleen pohjoisin dokumentoitu tapaus lajissaan koko maailmassa. Tämän jälkeen myös Asta- ja Sylvi-rajuilmat kesällä 2010 täyttivät syöksyvirtausparven määritelmän”, Ari-Juhani Punkka kertoo.

Meteorologinen suursäätila Suomessa omanlaisensa

Ukkos- ja kuuropilvirykelmiä esiintyy tutkimuksen mukaan varsinkin sydän- ja loppukesällä iltapäivisin ja iltaisin. Erityisen otolliseksi todettiin kesäiset tilanteet, joissa matalapaineen alue sijaitsee Suomen länsi- tai lounaispuolella. Suursäätilan asetelma ilmavirtaussuuntineen poikkeaa selvästi siitä, mitä esimerkiksi Pohjois-Amerikassa on havaittu.

”Ukkospilvialueiden liikesuuntien lähemmästä tarkastelusta paljastui myös Suomen lähialueiden erikoisuus. Osa ukkospilvirykelmistä kulkee pohjoiseen, luoteeseen tai länteen, mitä ei ollut juurikaan aiemmissa tutkimuksissa havaittu”, Ari-Juhani Punkka tarkentaa.

Alailmakehän kosteus tärkeässä roolissa

Merkittävin ukkospilvirykelmiä suosiva tekijä on tutkimuksen mukaan alailmakehän kosteusmäärän lisääntyminen, jota tapahtuu erityisesti eteläisen ilmavirtauksen vallitessa. Lisäksi tuulivahinkoja aiheuttavia ukkospilvirykelmiä muodostuu etenkin silloin, kun alailmakehän keskimääräinen tuulennopeus kasvaa. Tutkimuksen aikana löytyi myös muita merkittäviä eroja paljon tutkittuun Yhdysvaltojen ukkosilmastoon.

”Toisin kuin Yhdysvalloissa, Suomessa kuivan ilman esiintyminen alailmakehässä ei näytä edistävän syöksyvirtausten esiintymistä ukkospilvirykelmien yhteydessä. Alustava olettamus onkin, että Suomessa ukkospilvien käytössä olevat energiamäärät ovat niin vähäisiä, että kuivan ilman vaikutus on syöksyvirtauksia vahvistavan sijasta ehkäisevä”, Ari-Juhani Punkka kertoo.

”Sään ennustamisen ja varoittamisen näkökulmasta alueellisten erityispiirteiden tunnistaminen on äärimmäisen tärkeää. Yhdysvalloista ja muualta Euroopasta kerätyn tiedon valossa päästään toki pitkälle, mutta lopputulosta parantaa, jos varoitusten laadinnassa osataan keskittyä alueellisesti oleellisiin meteorologisiin tekijöihin”, Punkka toteaa lopuksi.

Väitöstilaisuus 4.12. Helsingissä

Ari-Juhani Punkan väitöskirja Mesoscale Convective Systems in Finland tarkastetaan Helsingin yliopiston Physicumissa salissa E204 perjantaina 4.12.2015 klo 12 (Gustaf Hällströmin katu 2A, Helsinki). Vastaväittäjänä toimii professori Michael Tjernström (Tukholman yliopisto) ja kustoksena professori Heikki Järvinen Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta.

Ari-Juhani Punkka on syntynyt vuonna 1977 Ähtärissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Ähtärin lukiosta vuonna 1996. Hän valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2002 pääaineenaan meteorologia. Hän on työskennellyt vaaraa aiheuttavaa säätä ennustavana ja tutkivana meteorologina Ilmatieteen laitoksella vuodesta 1999 alkaen.

Lisätietoja

Väitöskirja julkaistaan Finnish Meteorological Institute Contributions –sarjassa, ISBN 978-951-697-865-2.

Julkaisu verkossa:

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/158079

Nov 02

Merivesi keskimääräistä lämpimämpää

icechart_20151029_baltic

Ilmatieteen laitoksen Jääpalvelu on aloittanut talvikauden julkaisemalla ensimmäiset pintalämpötilakartat. Uusi tuotantojärjestelmä avaa uusia mahdollisuuksia jääkarttojen hyödyntäjille.

Tällä hetkellä Suomea ympäröivien merialueiden pintalämpötila vaihtelevat 4–12 asteeseen. Tilanne on hyvin samanlainen Suomea ympäröivillä merialueilla kuin viime syksynä, pintavedet ovat paikoitellen jopa hiukan lämpimämpiä kuin viime vuonna. ”Pintavedet ovat asteesta lähes kolmeen astetta keskimääräistä lämpimämpiä tällä hetkellä. Niinpä merijäitä joudutaan odottelemaan todennäköisesti joulukuun puolelle saakka joitakin sisimpiä matalia lahdenperukoita lukuun ottamatta”, arvioi jääasiantuntija Jouni Vainio.

Tulevasta jäätalvesta ennustetaan leutoa

Jääpalvelun toiminta alkaa marraskuun ensimmäisenä maanantaina, mistä lähtien julkaistaan meriveden pintalämpötilakarttoja maanantaisin ja torstaisin.. Kun Suomen merialueilla on jäätä merenkulkua haittaavassa määrin, aloitetaan päivittäinen jääkarttojen julkaisu. Päätehtävänä Jääpalvelulla on kertoa talvella päivittäinen jäätilanne sekä se, miten se on muuttunut edellispäivästä. Viimeiset jäätiedotukset annetaan yleensä toukokuun loppupuolella.

“Tässä vaiheessa syksyä on hyvin vaikeata meriveden lämpötilojen perusteella ennustaa, millainen jäätalvi on edessä. Pitkien ennusteiden mukaan syksy päättyy ja talvi alkaa keskimääräistä lämpimämmässä säässä – kenties leuto talvi on jälleen edessä”, jääasiantuntija Jouni Vainio sanoo.

Jääkartta voidaan räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaiseksi

Jääpalvelu ottaa jäätalven alussa käyttöön uuden jääkarttojen tuotanto-ohjelman. Varsinainen jääkartta säilyy tietosisällön puolesta pääosin ennallaan. Muutos näkyy kartassa hienoisena uudistumisena ja ulkoasun viilauksena. Taustalla on kuitenkin tapahtunut paljon muutosta. Erityisesti jääkartan tuotantotapaa on kehitetty. ”Tuotteiden laatu paranee, koska uusi ohjelma mahdollistaa mm. monipuolisemman ja laadukkaamman satelliittikuvien analysoinnin, ” kertoo kehitysprojektia vetänyt Tuomas Niskanen.

Asiakkaille uusi jääkartan tuotantotapa tuo uusia mahdollisuuksia. ”Marraskuun alusta lähtien Ilmatieteen laitos voi tuottaa jääkartan mille tahansa maailman merialueelle ketterämmin kuin aikaisemmin. Myös erilaisten räätälöityjen asiakastuotteiden tekeminen helpottuu merkittävästi. Jääkarttaa voidaan nyt räätälöidä joustavammin asiakkaan omien toiveiden ja tarpeiden mukaan, ja siihen voidaan liittää asiakkaiden toiveiden mukaan erilaista tietosisällöltä”, Tuomas Niskanen toteaa.

Nov 02

Lokakuun säätilastot: Auringonpaistetta etelässä ennätyksellisen paljon

autumn-leaves

Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuusta muodostui maan eteläosassa poikkeuksellisen vähäsateinen ja maan etelä- ja länsiosassa poikkeuksellisen aurinkoinen.

Auringonpaistetta kertyi koko maassa tavanomaista enemmän, maan etelä- ja länsiosassa jopa kaksinkertainen määrä pitkän ajan keskiarvoon nähden. Monin paikoin aurinko paistoi jopa enemmän kuin keskimäärin syyskuussa, ja monilla havaintoasemilla lokakuu oli mittaushistorian aurinkoisin. Eniten, eli 185 tuntia, paistoi Maarianhaminassa.

Lokakuun keskilämpötilassa ei ollut suuria poikkeamia tavanomaisesta. Kuukauden keskilämpötila vaihteli rannikkoalueiden noin +5 asteesta Pohjois-Lapin noin nollaan asteeseen. Keskilämpötila oli maan eteläosassa vajaan asteen verran tavanomaista alempi, kun taas maan pohjoisosassa oli pääosin vajaan asteen verran tavanomaista lämpimämpää. Kuukauden korkein lämpötila oli Maarianhaminan lentoasemalla 2. päivänä mitattu 18,0 °C ja alin lämpötila Kittilän Pokassa 9. päivänä mitattu -14,5 astetta.

Etelässä poikkeuksellisen kuivaa

Kuukauden sademäärä jäi lähes koko maassa tavanomaista niukemmaksi, maan eteläosassa ja osassa Pohjois-Lappia jopa alle 20 millimetrin. Maan eteläosassa kuukauden sademäärä jäi poikkeuksellisen vähäiseksi ja eräillä havaintoasemilla jopa mittaushistorian pienimmäksi lokakuun sademääräksi. Monin paikoin oli kolmen viikon verran täysin poutaista. Runsaimmin, eli runsaat 60 mm, satoi Kainuussa ja Koillismaalla, missä sademäärä kohosi hieman tavanomaista suuremmaksi. Havaintoasemista sateisinta oli Puolangan Paljakalla, jossa sadetta kertyi 99,4 mm. Kuivinta oli puolestaan Paraisten Utössä, jossa satoi vaivaiset 4,4 mm. Suurin vuorokautinen sademäärä, 27,0 mm, mitattiin Ilomantsin Mekrijärvellä 22. päivänä.

Kuukauden päättyessä oli lunta lähinnä vain muutama senttimetri Koillismaalla sekä Itä- ja Pohjois-Lapissa, kun lokakuun lopussa keskimäärin lumipeite kattaa maan keski- ja pohjoisosan ja Pohjois-Lapissa lunta on runsaat 10 cm.

Lisätietoja:

Lokakuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu

Nov 02

Helsingin ensilumikisa: arvaa ensilumen tulo ja kuvaa se

snowflake

Viime talvena Helsingin lumimiehet ja -naiset saivat hieman hengähtää neljän erittäin runsaslumisen talven jälkeen. Miten käy tänä vuonna? Staran nyt jo 15. kerran julistamassa kilpailussa arvuutellaan päivää, jolloin aurausta vaativa ensilumi sataa Helsinkiin. Kisan juhlavuoden kunniaksi julistetaan myös kisa Instagram-kuvapalvelussa.

Ensilumikisan sääntöjen mukaan ensilumi katsotaan sataneeksi, kun kolme Staran kuudesta hoitopiiristä ryhtyy lumitöihin. Aura-autoja tarvitaan, kun sulamatonta lunta kertyy maahan viitisen senttiä. Keskimäärin auraaminen Helsingissä alkaa marras–joulukuun vaihteessa.

Kilpailuun voi osallistua Staran verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/stara tai siirtymällä suoraanverkkolomakkeeseen >

Kilpailun vastausaika päättyy maanantaina 23. marraskuuta 2015. Jos ensilumi aurataan ennen kilpailun päättymistä, hyväksytään edellisenä päivänä perille tulleet vastaukset. Stara arpoo oikein arvanneiden kesken vapaavalintaisen suksipaketin.

Viime talvena Helsingin ensilumikilpailu ratkesi tyypilliseen aikaan, 21. marraskuuta. Staran vuoteen 1978 ulottuvien merkintöjen mukaan ensilumi on satanut useimmiten marraskuun puolivälin jälkeen. Talvella 2012–2013 lunta saatiin odottaa ennätysmäisen pitkään, kun Staran autot lähtivät auraamaan lunta 16. tammikuuta.

Kuvakisa Instagramissa

Tänä vuonna Stara julistaa myös kuvakisan Instagramissa. Kisan aiheena on Talvi tuli Stadiin. Aihetta saa tulkita vapaasti, mutta kisaan toivotaan erityisesti Helsingin talviseen hoitoon ja ylläpitoon liittyviä kuvia. Kuva ladataan julkiseen profiiliin Instagramissa hashtagilla #staraensilumi

Kuvakisa on käynnissä helmikuun 2016 loppuun asti. Parhaita kuvia julkaistaan Staran profiilissa koko kisan ajan. Kisaan osallistuneiden kesken arvotaan Lippupalvelun sadan euron lahjakortti. Kilpailun tarkat säännötlöytyvät Staran verkkosivuilta ja Instagramista.

Lumitöissä pyritään yhä parempaan

Stara hoitaa lumityöt noin 70 prosenttisesti Helsingissä. Yksityiset urakoitsijat vastaavat lopuista. Haastavat lumityöt kantakaupungin kapeilla ja täyteen pysäköidyillä kaduilla kuuluvat Staralle.

Palautteen lumitöistä kerää rakennusvirasto, joka tilaajana vastaa kaupungin katujen hoidosta. Rakennusviraston kautta palaute siirtyy tehokkaasti myös Staran työntekijöille.

Stara pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaa ja viilaamaan kalustoa vaativiin olosuhteisiin. Tarvittaessa työntekijät auraavat ja hiekoittavat yötä päivää viikon jokaisena päivänä.

Kovimpien lumisateiden aikaan töitä on kuitenkin pakko priorisoida niin, että asuntokatujen vuoro tulee vasta sitten, kun pääkadut ja joukkoliikenteen käyttämät kadut on hoidettu. Yhä uuden lumen sataessa syrjäisempien asuntokatujen auraus valitettavasti viivästyy.

– Staralle on tärkeää huolehtia turvallisista olosuhteista kaikille liikkumisen muodoille, mutta työjärjestyksessä korostuu pääkatujen ja joukkoliikenteen sujuminen sekä jalankulun turvallisuus. Talviolosuhteet edellyttävät kaikilta malttia ja varovaisuutta, muistuttaa Staran yksikönjohtaja Ville Alatyppö.