Sep 30

Valio-myrsky saapumassa Suomeen perjantaina

valio2

Kuvassa näkyy hetkelliset ennustetut puuskalukemat ja alla keskituulennopeus väreillä.

Atlantilta saapuu nopealiikkeinen syvenevä matalapaine Suomen ylitse perjantaina. Voimakkaat tuulet voivat aiheuttaa myrskytuhoja etenkin maan keskivaiheilla.

Tuuli voi olla puuskissa myrskyistä lähes koko maassa, mutta todennäköisimmin maan keskivaiheilla sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Maan eteläosa saattaa selvitä vähäisemmällä tuulella, mutta odotettavissa on sielläkin silti paikoin myrskyvahinkoja.

Puuskat ovat koko maassa Lappia lukuun ottamatta 15–20 metriä sekunnissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja maan keskiosassa monin paikoin yli 20 m/s. Tuulet voivat aiheuttaa puiden kaatumisia laajalti. Niinpä odotettavissa on sähkökatkoja laajalla alueella.

”Koska tuuli pysyy voimakkaana jopa 6-9 tuntia, myrskyvaurioita voi syntyä uudestaan vaikka ne olisi jo kertaalleen korjattu”, arvioi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eerik Saarikalle.

http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

 

Sep 22

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli kesällä pääosin hyvä viileän ja sateisen kesän vuoksi

c7df3e15e23df5c3b53e2dbc4e8e5830

HSY:n mittausten mukaan pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli kesä–elokuussa 2015 suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Katutyöt heikensivät ilmanlaadun hetkittäin huonoksi.

Alkukesästä pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli hyvä tai tyydyttävä viileän ja sateisen sään vuoksi. Ilmanlaatu on yleensä heikointa vilkasliikenteisten katujen varsilla, joita reunustavat korkeat rakennukset. Näissä nk. katukuiluissa tuulettuvuus on heikko, minkä vuoksi näillä alueilla ilmanlaatu oli alkukesästä 2015 heikointa. Ilmanlaatu oli erityisesti aamuruuhkatunteina katukuiluissa yleensä välttävä.

Juhannuksen jälkeen liikenteen määrä väheni, mikä paransi ilmanlaatua aamuisin. Ilmanlaadun osalta heinäkuu olikin paras kesän kuukausista.

Kun sää lämpeni elokuussa, myös saasteiden määrä ilmassa hieman kasvoi. Tällöin pakokaasuista peräisin olevan typpidioksidin määrä ylitti kerran vuorokausiohjearvon Töölöntullin katukuilussa.

Katutyöt nostivat ilman hiukkaspitoisuuksia Mäkelänkadulla elokuussa. Tällöin hengitettävien hiukkasten määrä ylitti kerran vuorokauden raja-arvotason. Hellejaksoille yleisiä, korkeita otsonipitoisuuksia ei kuitenkaan esiintynyt tänä kesänä lainkaan pääkaupunkiseudulla. Seudulle ei myöskään kulkeutunut pienhiukkasia tai muita ilmansaasteita alueen ulkopuolelta merkittäviä määriä.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY seuraa ilmanlaatua 11 mittausasemalla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Tämänhetkisen ilmanlaadun tilanteen voi tarkistaa osoitteesta www.hsy.fi/ilmanlaatu. Heikko ilmanlaatu voi aiheuttaa ärsytysoireita tai voimistaa hengitys- ja sydänsairaiden oireita. Ilmanlaatu luokitellaan viiteen eri luokkaan, joita ovat hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono.

Linkit

Kesän 2015 ilmanlaatukatsaus

Ajantasainen ilmanlaatutieto

Sep 17

Ilmatieteen laitos varoittaa kovasta tuulesta, runsaasta vesisateesta ja ukkospuuskista

lightning_safety_300

Kuva: NOAA

Voimakas matalapaine tuo Suomeen perjantaina 18.9. voimakkaita tuulia, paikallisia rankkasateita sekä mahdollisesti runsasta salamointia.

Ilmatieteen laitoksen torstaina 17.9. laatiman ennusteen mukaan vuodenaikaan nähden epätyypillisen voimakas matalapaine saapuu Suomeen torstain ja perjantain aikana. Matalapaine syvenee Perämerellä perjantaina, ja tuuli on merialueilla kovaa, mahdollisesti myrskyisää.  Myös maa-alueilla tuuli on monin paikoin puuskaista.

Matalapaineeseen liittyy kaksi laaja-alaista lännestä saapuvaa sadealuetta, joista ensimmäinen leviää maahamme jo torstain aikana.  Toinen, voimakkaampi sadealue leviää lännestä varhain perjantaiaamuna, ja sadealueeseen liittyy salamointia suuressa osassa maata.

“Suurimmat vuorokausisateet tulevat perjantaina Pohjanmaalla sekä osassa maan pohjoisosaa, mutta myös muualla sade voi olla hetkellisesti reipasta”, arvioi päivystävä meteorologi Juha Tuomala.

Ennusteeseen liittyy vielä jonkin verran epävarmuutta.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset Ilmatieteen laitoksen sivulla:
http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)

Toimintaohjeita ukkospuuskiin: http://ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-ukkospuuskissa

Sep 15

Voimakkaan UV-säteilyn päiviä tavanomainen määrä pilvisestä kesästä huolimatta

download

Voimakkaan UV-säteilyn päiviä oli pilvisestä kesästä huolimatta tavanomainen määrä, mutta UV-säteilyn kertymät jäivät normaalia pienemmiksi. Vuosittain 16. syyskuuta vietettävä kansainvälinen otsonikerroksen suojelupäivä muistuttaakin otsonikerroksen suojelun tärkeydestä.

Kansainvälistä otsonikerroksen suojelupäivää vietetään 16. syyskuuta, Montrealin pöytäkirjan allekirjoituspäivänä. Otsonikerros suojaa elämää maan päällä liian voimakkaalta auringon ultraviolettisäteilyltä. Montrealin pöytäkirjan ansiosta yläilmakehän eli stratosfäärin otsonia tuhoavien aineiden käyttöä ja valmistusta on onnistuttu vähentämään voimakkaasti. Otsonia tuhoavien aineiden pitoisuudet ilmakehässä ovat kääntyneet laskuun ja arvioiden mukaan otsonikerros palautuu ennalleen hitaasti.

Kesän UV-säteilyn kertymät tavanomaista pienemmät

Ilmatieteen laitoksen mukaan kulunut kesä oli pilvinen ja UV-säteilyn kertymät olivat sen takia tavanomaista pienempiä koko Suomessa. Aurinkoinen jakso osui kuitenkin heti juhannuksen jälkeen, jolloin aurinko on korkealla. Näin ollen voimakkaan UV-säteilyn päiviä eli päiviä, jolloin UV-indeksin luku on 6-7, kertyi Etelä-Suomessa lähes 10, mikä on tavanomainen määrä. Etelä-Suomessa aurinkoinen elokuu nosti kesän UV-säteilyn kokonaiskertymää lähemmäksi tavanomaista, kun se Pohjois-Suomessa jäi noin 10 % tavanomaista alhaisemmaksi.
“UV-kertymä kertoo, kuinka paljon UV-säteilyä on mitattu tietyllä aikavälillä, esimerkiksi koko kuukauden tai kesän aikana. Suuret UV-kertymät lisäävät ihmisille aiheutuvia UV-säteilyn terveyshaittoja, esim. ihosyöpäriskiä.  Aurinkoisella säällä UV-kertymät ovat suurimpia, jolloin UV-säteilyltä on syytä suojautua, vaikka varoitusrajat eivät ylittyisikään”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala muistuttaa.

Suomen UV-mittausaikasarjat Euroopan pisimpiä

Ilmatieteen laitos mittaa auringon UV-säteilyä kuudella paikkakunnalla eri puolella Suomea, joista kahdella tehdään tarkkuusmittauksia. Tänä kesänä tuli kuluneeksi kaksikymmentäviisi vuotta siitä kun Pohjois-Suomessa, Lapin ilmatieteellisessä tutkimuskeskuksessa, aloitettiin mittaukset. Jokioisten observatorion UV-mittaukset aloitettiin vuonna 1995. Kummatkin mittausaikasarjat ovat Euroopan pisimpiä.

Jokioisissa kesäkauden suurimmat UV-kertymät on mitattu aurinkoisina kesinä 1995 ja 1999, 2006 ja 2010. Pienin kesäannos saatiin vuonna 1998, koska kesä oli hyvin pilvinen. Kylmien talvien 1996, 2000, 2005 ja 2011 aiheuttama otsonikato näkyy Jokioisten mittauksissa kohonneena UV-säteilymääränä keväällä, erityisesti maaliskuussa. Sodankylässä vaikutus näkyy myös huhtikuun havainnoissa. Kesällä pilvisyyden vaihtelut ovat suurin UV-säteilymääriin vaikuttava yksittäinen tekijä.

Lisätietoja:

http://ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste

Sep 01

Kesä näytti kyntensä elokuussa

11838919_10205980093439828_3830288972284843820_o

Kuvaaja: Pia Kuhanen

Kahden tavanomaista kylmemmän kuukauden jälkeen elokuusta muodostui koko maassa tavanomaista lämpimämpi. Koko maan keskilämpötila oli 14,9 °C, mikä on 1,4 astetta tavanomaista korkeampi. Hellepäiviä oli elokuussa 15. Viimeksi elokuu on ollut kesän lämpimin kuukausi vuonna 2006.

Maan eteläosassa keskilämpötila oli paikoin runsaat 17 astetta, mutta Itä- ja Pohjois-Lapissa se jäi 13 asteen alapuolelle. Keskilämpötilan poikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta oli suurin Länsi- ja Pohjois-Lapissa, jossa oli runsaat kaksi astetta tavanomaista lämpimämpää. Länsi- ja Pohjois-Lapissa keskilämpötila oli harvinaisen korkea, pohjoisimmassa Lapissa paikoin jopa poikkeuksellisen korkea. Maan etelä- ja keskiosassa poikkeama jäi pienemmäksi eli oli vajaat kaksi astetta.

Lämpimän sään aiheutti sulkukorkeapaine, joka muodostui maahamme kuukauden puolivälissä ja kesti kuukauden loppuun saakka. Kun aiemmin kesän aikana oli ollut vain neljä hellepäivää, oli niitä elokuussa 15, mikä on kuusi tavanomaista enemmän. Kuukauden korkein lämpötila, 27,8 °C, mitattiin Turun Artukaisessa 27. päivänä. Korkeapaineeseen liittyi lämpimien päivien ohella muutamia erittäin kylmiä öitä, ja kylmimpinä öinä halla vieraili paikoin maan eteläosaa myöten. Kuukauden alin lämpötila, -1,1 °C, mitattiin Kittilän Lompolonvuomassa 16. päivänä.

Sadetta tavanomaista vähemmän

Kuukauden sademäärä jäi lähes koko maassa tavanomaista niukemmaksi. Se oli maan länsiosassa vajaat 40 millimetriä, Pirkanmaalla ja paikoin länsirannikolla vajaat 20 mm eli sademäärä jäi paikoin kolmannekseen tavanomaisesta. Eniten eli runsaat 70 mm satoi Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Koillismaalla ja osassa Etelä-Lappia, jossa sadetta kertyi paikoin jopa tavanomaista enemmän.

Havaintoasemista eniten satoi Tornion Aapajärvellä, jossa sadetta kertyi 97,5 mm. Vähiten eli 10,1 mm satoi Jomalassa Ahvenanmaalla. Runsaimmat sateet sattuivat kuukauden loppuun, ja suurin vuorokautinen sademäärä, 48,0 mm, mitattiin Kemijärven lentokentällä 28. päivänä.

Elokuu kesän lämpimin kuukausi

Tavanomaista kylmemmän kesä- ja heinäkuun vuoksi kesäkuukausien eli kesä-elokuun keskilämpötila jäi lounaissaaristoa lukuunottatta koko maassa tavanomaista alhaisemmaksi. Poikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta oli kuitenkin pieni ja oli koko maassa vajaan asteen. Kylmempi kesä on koettu viimeksi vuonna 2008, Keski- ja Pohjois-Lapissa vuonna 2012. Kesän lämpimin kuukausi oli poikkeuksellisesti elokuu, mikä on tapahtunut viimeksi vuonna 2006. Kesän korkein lämpötila, 31,4 °C, mitattiin Kouvolan Utissa heinäkuun 3. päivänä.

Kesän sademäärässä oli suuria eroja maan eri osien välillä. Runsaimmin satoi Kainuussa, Koillismaalla ja Etelä-Lapin kaakkoisosassa, jossa sadetta kertyi lähes 300 mm eli paikoin puolitoistakertaisesti tavanomaisesti nähden. Vähiten satoi Ahvenanmaalla. Pohjanmaan rannikolla, Kaakkois-Suomesta Pirkanmaalle ulottuvalla alueella ja Luoteis-Lapissa, jossa sademäärä jäi paikoin alle 150 millimetrin eli selvästi tavanomaista niukemmaksi. Havaintoasemista sateisin oli Puolangan Kotila, jossa satoi kesän aikana 407,3 mm. Niukimmille sateille jäätiin Enontekiön Näkkälässä, jossa satoi 118 mm.

Ukkosta ennätyksellisen vähän

Kuluneena kesänä on ukkosta esiintynyt Suomessa toistaiseksi ennätyksellisen vähän. Elokuun loppuun mennessä havaitut noin 25 000 maasalamaa on alle viidesosa tavanomaisesta. Jaksolla 1960-2014 on vähiten salamoita ollut vuonna 1996, jolloin esiintyi 39 000 salamaa. Vaikka syyskuussa voi vielä ukkostaa merkittävästikin, on luultavaa, että tästä vuodesta tulee tarkastelujakson hiljaisin ukkoskesä. Ukkosten vähyyteen ovat vaikuttaneet niille epäsuotuisat säätilat eli viileä alkukesä ja korkeapainevoittoinen loppukesä.

Lisätietoja

Elokuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/elokuu

Kesän säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/kesatilastot

Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä: http://twitter.com/meteorologit
Ilmatieteen laitoksen tiedeuutisointia Twitterissä: http://twitter.com/IlmaTiede