Aug 27

Suomen luonnon päivää vietetään epävakaisessa säässä

Suomen luonnon päivää vietetään lauantaina 29. elokuuta. Ilmatieteen laitoksen torstaina 27.8. tekemän ennusteen mukaan Suomen luonnon päivänä sää on sadekuurojen sävyttämä.

Neljä vuodenaikaa ja vaihtelevat säät tekevät suomalaisesta luonnosta erityisen hienon ja säällä on luonnossa liikuttaessa suuri merkitys.  Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen luonnon päivää vietetään tänä vuonna epävakaisessa säässä. “Sadekuuroja saadaan monin paikoin etenkin maan pohjoisosassa. Myös maan eteläosassa tulee varautua sade- ja ukkoskuuroihin päiväsaikaan. Poutaisinta on maan keskiosassa. Illalla sää poutaantuu koko maassa”, ennustaa Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Antti Kokko. Lämpötila on maan pohjoisosassa 10–16 asteen vaiheilla, etelässäkin lämpötilat kohoavat korkeimmillaan noin 20 asteeseen.
Suomen luonnon päivän tarkoituksena on suunnata katseet kauniiseen suomalaiseen luontoon, saada ihmiset liikkeelle ja jakamaan luontokokemuksiaan. Suomen luonnon päivänä järjestetään retkiä ja tapahtumia eri puolilla Suomea. Päivän päätapahtuma järjestetään Suomen luontokeskus Haltiassa Espoon Nuuksiossa.

Ilmatieteen laitos vastailee sääkysymyksiin Haltiassa ja Twitterissä

Ilmatieteen laitos viettää Suomen luonnon päivää luontokeskus Haltiassa. Haltiassa on mahdollisuus päästä päivystävän meteorologin vastaanotolle ja saada vastauksia mieltä askarruttaviin sääkysymyksiin. Ilmatieteen laitoksen meteorologit löytyvät myös Twitteristä: http://twitter.com/meteorologit
“Erityisesti luonnossa liikkujan on hyvä osata tulkita sääennusteita oikein ja seurata varoituksia, jotta luontoretkistä voi nauttia täysin siemauksin turvallisesti”, kertoo meteorologi Pauli Jokinen.

Ilmatieteen laitos järjestää päivän aikana myös kaksi retkeä Nuuksion uudelle havaintoasemalle. Retken aikana tutustutaan havaintoaseman mittalaitteisiin ja havaintoihin sekä kuullaan Nuuksion sään erityispiirteistä. Retket lähtevät Haltian kohdalla Nuuksiontien toisella puolella olevan punaisen huoltorakennuksen edestä (Retkien lähtöpiste) kello 11.30 ja 13.00. Kävelymatkaa luontokeskukselta havaintoasemalle on noin kilometrin verran.

Suomen luonnon päivä on Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen luontopalvelujen sekä Biologian ja maantieteen opettajien liiton yhteishanke, johon osallistuu kymmeniä eri toimijoita eri puolilta maata.

Suomen luonnon päivän tapahtumia voi seurata twitterissä hashtagilla #luonnonpäivä.

Suomen luonnon päivän tapahtumat:
www.retkipaikka.fi/vapaa/suomen-luonnonpaiva/
www.suomenluonnonpaiva.fi

Aug 26

Ilmatieteen laitos jatkaa ilmanlaadun hallinnon kehittämistä Makedoniassa

705px-Flag-map_of_Greater_Macedonia.svg

Ilmatieteen laitos jatkaa ilmanlaadun hallinnon kehittämistä EU rahoitteisen hankkeen puitteissa Makedoniassa.

Projekti on jo kolmas Ilmatieteen laitoksen vetämä hanke maassa, jossa ilmansaasteiden pitoisuudet ovat Euroopan korkeimpia.  Projekti tarkoituksena on mm. kehittää ilmanlaadun mittauksia, laatia ilmanlaadun parantamissuunnitelmia ja arvioida ilmansaasteiden terveysvaikutuksia.  Projekti toteutetaan yhteistyössä paikallisen ympäristöministeriön kanssa.

Makedonia on EU:n jäsenehdokasmaa ja unioni tukee sen uudistumispyrkimyksiä. Ilmatieteen laitos on tukenut Makedoniaa järjestämään maahan nykyaikaista ilmanlaadun seuranta- ja hallintajärjestelmää EU:n ns. Twinning – rahoituksella.  Yhteistyön aikana maahan on mm. pystytetty EU:n vaatimukset täyttävä ilmanlaadun seurantaverkosto sekä järjestetty kaikille avoin reaaliaikainen tiedonjakelu ilmansaastepitoisuuksista  (http://airquality.moepp.gov.mk/?lang=en).  Ihmisten tietoisuus ilmansaasteista ja niiden haitoista onkin maassa huomattavasti kasvanut.

Skopjessa Pekingin veroisia ilmansaastepitoisuuksia

Ilmatieteen laitoksen ja paikallisen ympäristöministeriön asiantuntijat ovat tutkineet ilmansaasteiden pitoisuuksia Skopjessa, Makedonian pääkaupungissa, jossa ilmansaasteiden pitoisuudet ovat Euroopan korkeimpien joukossa. Vuosien 2011 ja 2012 mittauksissa hengitettäviä hiukkasia (PM10) oli ilmassa pahimmillaan jopa 800 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, pienhiukkasia (PM2.5) 500 µg/m3 ja typpidioksidia (NO2) yli 400 µg/m3.  Ihmisten terveyden suojaksi asetetut eurooppalaiset ilmanlaatustandardit ylittyivät tutkimusjaksolla laaja-alaisesti ja pitkäkestoisesti Skopjessa.  Pahimpien episodien aikana Skopjen ilmanlaatu oli Pekingin luokkaa.  Suomessa tuskin koskaan ylletään puoliväliinkään näitä saastepitoisuuksia. Skopjessa viranomaiset ovat erittäin hankalassa tilanteessa, ilmansaasteiden vähentäminen vaatisi kaupungissa taloudellisesti varsin raskaita uudistuksia esim. joukkoliikenteessä ja lämmöntuotannossa, samanaikaisesti kun kaupunki jatkaa kasvuaan jo nyt tiheään asutussa Skopjen laaksossa.

pitoisuudet_makedonia

Pitoisuuksien vertailua Pekingissä, Skopjessa ja Helsingissä.

Skopjen laakson päästöt eivät pääse leviämään ja laimenemaan

Heikko julkinen liikenne, vanha autokanta, kaukolämmön vähäinen osuus ja mittava puun pienpoltto ovat keskeisiä syitä ilmansaasteiden korkeisiin pitoisuuksiin Skopjessa.  Ongelmaa pahentaa vielä kaupungin sijainti Vardar-joen laaksossa noin kilometrin korkuisten vuorten ympäröimänä.  Erityisesti talviaikaan heikoissa sekoittumisolosuhteissa saasteet eivät pääse pois laakson pohjalta, ja seurauksena on jopa useita päiviä kestäviä ilmansaaste-episodeja, joiden aikana pitoisuudet kohoavat ennätyskorkeiksi.  Tutkimus osoitti selvästi, että ilmansaaste-episodit ovat peräisin paikallisista päästöistä ja tilanteet kehittyvät pahimmiksi talviaikaan ilmakehän huonoissa sekoitusolosuhteissa.

Lisätietoja:
Ilmanlaatuportaali Makedoniassa: http://airquality.moepp.gov.mk/

Pia Anttilan haastattelu: http://youtu.be/XLcMdCg-wSU (video)

Skopjen ilmanlaatututkimus: Pia Anttila, Aneta Stefanovska , Aleksandra Nestorovska-Krsteska,  Ljupco Grozdanovski,  Igor Atanasov,  Nikola Golubov,  Pece Ristevski,  Martina Toceva,  Sari Lappi,  Jari Walden (2015). Characterisation of extreme air pollution episodes in an urban valley in the Balkan Peninsula, Air Quality, Atmosphere and Health, DOI 10.1007/s11869-015-0326-7
http://link.springer.com/article/10.1007/s11869-015-0326-7

Aug 12

Luonnon omalla potentiaalilla lisää aikaa hiilipäästöjen vähentämiseen

Ilmakehän ja maapallon eri ekosysteemien välillä on lukemattomia vuorovaikutuksia. Osa näistä on niin sanottuja takaisinkytkentöjä, jotka voivat ajan mittaan joko voimistua tai heiketä. Parhaillaan ilmakehätutkijat yrittävät määrittää nämä takaisinkytkennät täsmätiedoksi eli kvantitatiiviseksi malliksi, joka kuvaa numeerisesti eri tekijöiden riippuvuussuhteita. Tällainen malli on keino tehdä nykyistä luotettavampia ennusteita ilmaston muuttumisesta. Dataa malliin on SMEAR-asemilla kerätty nyt parikymmentä vuotta.

Ilmastollinen takaisinkytkentä on tapahtuma, jossa ilmasto muuttaa siihen vaikuttavaa tekijää, joka taas muuttaa ilmastoa. Muuttuvia tekijöitä voivat olla esimerkiksi lämpö, pilvisyys, säteily ja eloperäiset kemialliset yhdisteet.

– Takaisinkytkennät antavat meille aikaa hiilipäästöjen vähentämiseen, pohtii akatemiaprofessori Markku Kulmala Helsingin yliopistosta.

– Oikea ja eksakti tieto säästää rahaa, jos käytämme luonnon omaa potentiaalia ilmastovahinkojen korjaamiseksi. Sillä aikaa ehdimme kehittää muita, mahdollisesti poliittisia tai teknisiä, keinoja ongelmien ratkaisemiseksi. Kaikkia näitä tarvitaan yhtä aikaa.

– Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osaisimme hoitaa talousmetsiä tavalla, joka saa ne sitomaan hiiltä mahdollisimman suuren määrän. Voisimme myös valikoida istutettavat puulajit vaikkapa sillä perusteella, miten paljon ne vapauttavat aerosolihiukkasien muodostumiselle tarpeellisia kemiallisia yhdisteitä, konkretisoi professori Jaana Bäck Helsingin yliopiston metsätieteiden laitokselta.

Uniikkia havaintoaineistoa on kerätty yhtäjaksoisesti yli 20 vuotta

Takaisinkytkentöjä ei pystytä kvantifioimaan ilman kunnollista, riittävän pitkäaikaista mittausdataa. Sitä ilmakehätutkijat saavat SMEAR-havaintoasemilta. Lyhenne tulee sanoista Station for Measuring Ecosystem Atmosphere Relations, ja näillä asemilla mitataan ilmakehän, kasvillisuuden ja maaperän välisiä aine- ja energiavirtoja, kuten säteilyä ja eloperäisiä kemiallisia yhdisteitä.

Havaintoasema on käytännössä maastoon sijoitettu laboratorio laitteineen ja henkilökuntineen. SMEAR-asemia Suomessa on neljä, kaikki akatemiaprofessori Markku Kulmalan johtaman tutkimusryhmän perustamia. Asemat ovat tuottaneet yhtäjaksoista, korkealaatuista mittausdataa yli kaksi vuosikymmentä.

Datan turvin Kulmalan ryhmä on tuottanut merkittäviä tuloksia ilmakehän fysiikasta ja kemiasta sekä ilmakehän ja metsän vuorovaikutuksista. Tuloksista useat on julkaistu muiden muassa Naturessa jaSciencessä.

Mittausdatasta on syntynyt paitsi tiedettä myös taidetta ja tuotteita teollisuuteen

Kulmalan ryhmän tekemän perustutkimuksen pohjalta on syntynyt myös teollisia sovelluksia, kuten hiukkaslaskuri, ja taiteellisia innovaatioita, kuten Hiilipuu.fi-sivusto. Sen mobiiliversio julkistetaan suurimman SMEAR-aseman 20-vuotisjuhlien yhteydessä tällä viikolla.

Hiilipuu.fi on sivusto, jossa kuka tahansa voi ryhtyä ilman haltijaksi muokkaamalla virtuaalisesti metsän ympäristöä ja seuraamalla yksittäisen puun reaktioita muutoksiin. Sivustossa voi tutkia muun muassa männyn hiilen sidontaa ja hengitystä reaaliaikaisesti. Hiilipuu.fi on suunniteltu kaikille luonnosta, metsästä ja ilmastosta kiinnostuneille, ja erityisesti koululaisille ja opiskelijoille.

Uudet sovellukset toimivat Android- ja iOS-käyttöjärjestelmissä.

Virtuaalisella hiilipuulla, www.hiilipuu.fi, on elävä vastineensa perustamisjuhlaansa viettävällä SMEAR II-asemalla Hyytiälässä.

Aug 03

Ilmatieteen laitos: Viileä ja epävakainen sää hallitsi heinäkuutakin

Heinäkuun keskilämpötila jäi koko maassa alle pitkäaikaisen keskiarvon. Maan itä- ja pohjoisosassa heinäkuu oli harvinaisen viileä ja Kainuussa ja Itä-Lapissa jopa poikkeuksellisen viileä. Hellepäiviä kertyi kuukauden aikana kolme.

Heinäkuussa Suomi kuului kesäkuun tapaan pääasiassa matalapaineen alueeseen, mikä vuoksi epävakainen ja viileä sää oli vallitsevana lähes koko kuukauden ajan. Kuukauden keskilämpötila jäi koko maassa alle pitkäaikaisen keskiarvon vaihdellen maan eteläosan runsaasta 15 asteesta Pohjois-Lapin vajaaseen 11 asteeseen.  Maan itä- ja pohjoisosassa oli harvinaisen viileää, eli näin viileä heinäkuu toistuu siellä keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Kainuussa ja Itä-Lapissa oli jopa poikkeuksellisen viileää, eli näin viileä heinäkuu toistuu siellä keskimäärin kerran 30 vuodessa.

Heinäkuussa kolme hellepäivää
Kuukauden alussa pääsi ohimenevästi hyvin lämmintä ilmaa virtaamaan etelästä maan etelä- ja keskiosaan, jolloin lämpötila kohosi siellä hellelukemiin. Kuukauden korkein lämpötila, 31,4 astetta, mitattiin Kouvolan Utissa 3. päivänä. Hellepäiviä kertyi heinäkuussa kolme, ja koko kesän aikana niitä on kertynyt kaikkiaan vain neljä, mikä on toiseksi vähiten vuodesta 1959 alkaen tarkasteltuna. Vähemmän hellepäiviä on ollut ainoastaan vuonna 1962, jolloin niitä oli koko kesän aikana kolme. Kuukauden alin lämpötila, -1,7 °C, mitattiin Sallan Naruskassa 6. päivänä. Maan eteläosassakin oli muutamia kylmiä öitä, jolloin esiintyi paikoin hallaa.

Vettä satoi paikoin jopa tuplasti tavanomaiseen heinäkuuhun nähden
Sademäärässä esiintyi suuria eroja, mutta keskimäärin ottaen oli tavanomaista sateisempaa.  Suurimmat sademäärät mitattiin Ahvenanmaalla, länsirannikolla ja Kainuussa, joissa satoi jopa lähes kaksin verroin tavanomaiseen nähden. Vähiten vettä kertyi Perämeren rannikolla ja pohjoisimmassa Lapissa, jossa jäätiin noin puoleen tavanomaisesta sademäärästä. Havaintoasemista sateisin oli Suomussalmen Pesiö, jossa sadetta kertyi 160,9 millimetriä. Vähiten eli 26,4 mm satoi Utsjoen Kevolla. Suurin vuorokautinen sademäärä, 70,4 mm, mitattiin Uudenkaupungin Nervanderinpuistossa 7. päivänä. Kuukauden aikana sattui lisäksi muutamia paikallisia rankkasadetapauksia, jotka aiheuttivat äkkitulvia. Tällainen sattui muun muassa Tampereella 16. heinäkuuta.

Salamoita ennätyksellisen vähän
Salamoita paikannettiin heinäkuussa ennätyksellisen vähän, yhteensä runsaat 10 000, mikä on tilastojen alhaisin lukumäärä. Aikaisempi ennätys mitattiin vuonna 1968, jolloin heinäkuussa esiintyi 10 500 salamaa. Keskimäärin heinäkuun maasalamamäärä on noin 60 000. Eniten salamoita (noin 2 500 maasalamaa)  rekisteröitiin 9.7. Yli tuhannen salamaniskun ukkospäiviä on ollut koko vuonna vain neljä. Vaikka salamointi on ollut vähäistä, heikompia ukkosia on esiintynyt lähes koko maan alueella.

Lisätietoja:

Heinäkuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/heinakuu

Kesän säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/kesakuu