Jun 17

Juhannuksen sää epävakainen ja ainakin aluksi viileä

Castle_an_Dinas_midsummer_bonfire_2009

Juhannusta vietetään epävakaisessa ja aluksi viileässä säässä.

Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan matalapaine saapuu torstaina sateineen maan lounaisosaan, muuallakin tulee paikoin sadekuuroja. Lämpötila on 14…18 astetta, sateessa vain vähän yli 10 astetta. Perjantaina eli juhannusaattona heikentyvä matalapaine on yhä maan lounaisosassa. Sää on epävakaista laajalti maan etelä- ja keskiosassa, mutta sade muuttuu hajanaiseksi ja kuuroluonteiseksi.

Viikonloppuna lämpötila nousee 20 asteen tienoille, mutta sade- ja ukkoskuuroja tulee yhä etenkin maan länsiosassa. Lapissa viikonloppua vietetään enimmäkseen poutasäässä.

Viime vuonna juhannus oli kolea ja sateinen

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan juhannuksena päivän ylin lämpötila on tavanomaisesti suuressa osassa maata noin 20 asteen tienoilla, Pohjois-Lapissa lähempänä 15 astetta. Yön alin lämpötila on tyypillisesti noin 10 asteen tuntumassa, Lapissa lähellä viittä astetta. Tilastojen mukaan keskimäärin joka toinen tai joka kolmas juhannus on poutainen ja myös aurinkoinen. Joko juhannusaattoon tai
-pyhään sattuu tilastojen mukaan hellesäätä keskimäärin kerran neljässä, rannikolla kerran viidessä ja Lapissa kerran 10 vuodessa.
Koleassa ja sateisessa säässä juhannusta on vietetty viimeksi viime vuonna. Tuolloin juhannussää oli laajalti harvinaisen, paikoin jopa poikkeuksellisen kolea. Päivän ylimmät lämpötilat jäivät suurimmassa osassa maata 10 ja 15 asteen välille, Lapissa 5 ja 10 asteen välille. Ylin lämpötila oli Kouvolan Anjalassa mitattu 18,0 astetta. Juhannusyönä lämpötila laski paikoin pakkasen puolelle Lapissa ja Suomenselän alueella, ja hallaa mitattiin myös maan eteläosassa. Juhannuspäivä oli Lapissa lämpimämpi, mutta maan eteläosassa vielä aattoakin koleampi. Sateita viime juhannuksena saatiin niin aattona kuin juhannuspäivänäkin. Aattona maan etelä- ja keskiosassa tuli monin paikoin sadekuuroja, maan pohjoisosassa satoi yhtenäisemmin ja sademäärät olivat siellä paikoin yli 20 mm. Juhannuspäivän sademäärät jäivät koko maassa pääasiassa alle 10 millimetriin.

Muita koko maassa koleita ja sateisia juhannuksia on koettu mm. vuosina 2009, 1981 ja 1977, jolloin päivän ylimmät lämpötilat jäivät etelässä pääosin alle 15 asteen ja Pohjois-Lapissa jopa alle +5 asteen. Paikallisesti koleita juhannuksia on koettu muulloinkin.

Jun 15

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu vuonna 2014 jälleen melko hyvä

2015-06-15 12_55_52-6_2015_Ilmanlaatu_paakaupunkiseudulla_vuonna_2014.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Tri

Vuonna 2014 ilmanlaatu oli suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Ilmanlaatua heikensivät ajoittain paikalliset ilmansaasteet eli autojen pakokaasut, katupöly, puunpolton savut ja laivojen pakokaasut. Ongelmallisimpia alueita ovat huonosti tuulettuvat, vilkasliikenteiset katukuilut ja pientaloalueet, joilla poltetaan runsaasti puuta. Pääkaupunkiseutu on ilmanlaadultaan edelleen puhtaimpia metropolialueita Euroopassa.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY mittaa ilmanlaatua 11 mittausasemalla. Vuonna 2014 hengitettävien hiukkasten raja-arvot eivät ylittyneet katupölyn vuoksi millään mittausasemalla. Pakokaasujen typpidioksidipitoisuudet sen sijaan ylittivät raja-arvon paikoin Helsingissä.

Typpidioksidin raja-arvo ylittyi edelleen vilkkaissa katukuiluissa

Pakokaasuista johtuvat ilman typpidioksidipitoisuudet ylittivät vuosiraja-arvon edelleen Helsingin vilkasliikenteisissä katukuiluissa kuten Hämeentiellä, Mäkelänkadulla ja Töölöntullissa. Sen sijaan Helsingin keskustassa Mannerheimintien mittausasemalla typpidioksidin pitoisuudet ovat laskeneet ja ovat neljättä vuotta raja-arvon alapuolella. EU:n komission myöntämä jatkoaika typpidioksidin vuosiraja-arvon ylittymiselle loppui vuonna 2014. Tänä vuonna vuosiraja-arvo ei saa enää ylittyä.

Katupölykausi keväällä 2014 oli maltillinen kevääseen 2015 verrattuna

Vuonna 2014 hengitettävien hiukkasten raja-arvo ei ylittynyt katupölyn vuoksi. Kansallinen ohjearvo sen sijaan ylittyi katupölyn vuoksi Tikkurilassa, Leppävaarassa ja Kehä II:n laidalla sekä kesän rakennustöiden takia Helsingin keskustassa. Pitoisuudet ylittivät myös WHO:n vuosiohjearvon vilkasliikenteisissä ympäristöissä. Huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli kuitenkin vähemmän kuin vuonna 2013.

Maaliskuussa 2015 ilmanlaatu heikkeni kahden viikon aikana katupölyn vuoksi paikoin erittäin huonoksi. Tällöin lumi oli sulanut, mutta yöpakkaset hidastivat katujen puhdistusta. Päivisin oli aurinkoista ja ilmankosteus oli erittäin matala. Pääkaupunkiseudulla mitatut vuorokausipitoisuudet olivat pahimmillaan yli 250 µg/m3, jollaisia ei ole mitattu kymmeneen vuoteen. Kaupunkien toimenpiteet, kuten katujen kastelu pölyä sitovalla liuoksella, hillitsivät pölyämistä. Kuitenkin vasta sään muuttuminen kosteaksi katkaisi pahimman pölyämisen. Kaikkiaan kevätpölykausi 2015 oli poikkeuksellisen vaikea.

Liikenteestä ja puunpoltosta runsaasti pienhiukkasia

Pienhiukkasten pitoisuudet olivat vuonna 2014 EU:n raja-arvon alapuolella, mutta ylittivät WHO:n terveysperusteiset ohjearvot sekä vilkasliikenteisissä kaduilla että paikoin pientaloalueilla, joilla poltetaan runsaasti puuta. Puunpoltossa epätäydellisestä palamisesta johtuvien PAH-yhdisteiden pitoisuuksia mitattiin pientaloalueilla Vantaan Ruskeasannassa ja Helsingin Vartiokylässä sekä kaupunkitausta-asemalla Kalliossa. Pitoisuudet olivat Ruskeasannassa tavoitearvon tasolla, muualla sen alapuolella.

Kaukokulkeutuvan otsonin pitoisuudet olivat hieman matalampia kuin vuonna 2013, mutta ylittivät terveysperusteisen pitkän ajan tavoitteen ja olivat kasvillisuusvaikutusten osalta kohonneita eli pitkän ajan tavoitteen tasolla.

Jätevoimalan käyttöönotto ei huonontanut ilmanlaatua

Rikkidioksidin, hiilimonoksidin, bentseenin ja metallien pitoisuudet olivat pääkaupunkiseudulla matalia eivätkä ylittäneet normeja. Metallipitoisuudet vuonna 2014 käynnistyneen Vantaan Energian jätevoimalan vaikutusalueella olivat myös matalia. Länsisatamassa ja Hernesaaressa laivaliikenteen pakokaasut aiheuttivat hetkittäin korkeahkoja rikkidioksidipitoisuuksia, mutta tuntitasolla ne eivät heikentäneet ilmanlaatua huonoksi.

Vuonna 2014 pääkaupunkiseudun rikkidioksidipäästöt vähenivät 14 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, ja hiukkas- sekä typenoksidipäästöt pysyivät likimain ennallaan.

Päästöjen kehitykseen vaikutti se, että pääkaupunkiseudun energiantuotanto väheni 6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Maakaasun ja kivihiilen kulutus väheni. Niiden osuus energiantuotannon polttoaineista oli kuitenkin edelleen noin 95 prosenttia, vaikka sekajätettä polttoaineena käyttävä jätevoimala otettiin käyttöön.

Malkki, M., Loukkola, K. 2015. Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014. HSY:n julkaisuja 6/2015.

Jun 11

Ilmastolaki tuli voimaan 1. kesäkuuta – toimeenpano alkaa keskipitkän aikavälin suunnitelmalla

Ilmastolaki on luonteeltaan valtion viranomaisia koskeva puitelaki, johon ei sisälly eri toimialoja koskevaa aineellista lainsäädäntöä. Laissa säädetään muun muassa ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmästä, johon kuuluvat keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman lisäksi vähintään kerran kymmenessä vuodessa laadittava pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma ja ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumissuunnitelma.

Ilmastolain toimeenpano aloitetaan laatimalla keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma, joka tulee valtioneuvoston hyväksyttäväksi tällä vaalikaudella. Suunnitelma koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria – liikennettä, asumista ja maataloutta – ja sisältää ilmastotoimenpideohjelman ja päästökehitysarviot. Ympäristöministeriö koordinoi suunnitelman laatimista, ja kukin ministeriö valmistelee omaa hallinnonalaansa koskevan osuuden suunnitelmaan.

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma sovitetaan tarvittavilta osin yhteen muun energia- ja liikennepolitiikan suunnittelun kanssa. Suunnitelmaa valmisteltaessa sidosryhmille ja muulle yleisölle varataan tilaisuus tutustua suunnitelmaluonnokseen ja esittää siitä mielipiteensä. Valmistelun yhteydessä arvioidaan suunnitelman ympäristövaikutukset sekä taloudelliset, sosiaaliset ja muut vaikutukset.

Lakityöryhmää vetänyt ylijohtaja Tuula Varis ympäristöministeriöstä korostaa, että ilmastolaki on valtionhallinnon yhteinen työkalu.

– Tavoitteena on, että hallituksella on käytössään vankka ja kattava tietopohja tehdä pitkäjänteistä, ennustettavaa ja kustannustehokasta ilmastopolitiikkaa. Samalla voidaan edistää puhtaita ratkaisuja ja toimintatapoja, jotka ovat taloudellisesti fiksuja ja tarjoavat Suomelle uusia kasvun mahdollisuuksia.

Jun 10

Ilmatieteen laitos – Alkukesä ei harvinaisen kolea, mutta lämpöjaksot vähissä

sum-clipart-sum_03

Toukokuun ja kesäkuun alun keskilämpötilat eivät ole olleet harvinaisen alhaisia mutta korkeita lämpötiloja ei ole koettu.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan toukokuu oli tavanomaista viileämpi lähinnä maan etelä- ja länsiosassa, mutta kuukausi ei kuitenkaan ollut harvinaisen tai poikkeuksellisen kylmä. Niin ikään kesäkuun alku on ollut suuressa osassa maata tavanomaista viileämpi, mutta ei harvinaisen viileä.

“Alkukesä ei siis ole ollut erityisen kolea keskilämpötilan perusteella. Moni on kuitenkin huomioinut, ettei yhtään selvää lämpötilapiikkiä ole vielä ollut maan etelä- ja länsiosassa. Itse asiassa 20 asteen rajaa ei ole vielä tänä vuonna rikottu suuressa osassa maan länsiosaa. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla ei ole ainakaan 50 vuoteen jouduttu odottamaan ensimmäisiä 20 asteen lukemia näin pitkälle kesää”, meteorologi Pauli Jokinen kertoo.

Suursäätila on ollut sellainen useamman viikon ajan, jossa Suomi on kuulunut matalapaineiden reitille. Lämpimämpi ilma on ollut Suomen eteläpuolella ja kylmä ilma pohjoisessa. Helleilmamassat ovat useaan otteeseen käyneet aivan Suomen rajan tuntumassa, mutta maan yli kulkeneet matalapaineet ovat vieneet ne viime hetkillä Venäjän puolelle. Muun muassa Pietarissa lämpötila kohosi toukokuun 26. päivä noin +24 asteeseen ja hellelukemia on mitattu Laatokan etelä- ja itäpuolella.

Viileän tuntua on viime viikkoina lisännyt voimakas ja puuskainen tuuli. Kovien puuskapäivien lukumäärä on ollut maa-alueilla keskimääräistä suurempi, mutta harvinaisen tuulisesta alkukesästä ei voida vielä puhua. Edellisen kerran vastaavanlaista oli vuonna alkukesällä vuonna 2007.

Jun 09

Ilmatieteen laitos – Ukkoskausi alkanut

maasalamatpaikannettuna080615

 

Paikannetut maasalamat (punaiset pisteet) 8.6.2015. Kuvaoikeudet: Ilmatieteen Laitos

Maanantaina 8.6. maamme etelärannikolla esiintyi ukkosia. Kyseessä oli toistaiseksi kesän salamarunsain ukkospäivä.

Maanantaina etelästä Suomeen saapunut voimakas ukkosalue tuotti päivän aikana yhteensä noin 250 maasalamaa. Salamat esiintyivät kapealla vyöhykkeellä maan etelärannikolla, ja salamoita havaittiinkin useilla alueen paikkakunnilla. Vähäisestä salamäärästä huolimatta kyseessä oli tähän mennessä vuoden salamarunsain ukkospäivä. Viileähkö säätyyppi ei ole ollut suotuisa voimakkaille ukkosille. Vertailukohtana voidaan mainita viime vuoden toukokuu, jolloin maassamme esiintyi yhden vuorokauden aikana (19.5.) lähes 15 000 salamaa.

Suomen ukkoskausi alkaa tyypillisesti toukokuussa ja loppuu syyskuussa. Ukkosilmastollemme on tyypillistä suuren vuosivaihtelun lisäksi se, että ukkoskauden aikana esiintyy 1-3 rajua ukkospäivää, jolloin vuorokausisalamamäärät ovat yli 10 000. Keskimäärin tällaiset voimakkaammat ukkoset esiintyvät Suomessa heinäkuussa.

Jos säätyyppi jatkuu kesäkuussa samanlaisena, ukkosia voi esiintyä, mutta niiden salamamäärät jäänevät vähäisiksi. Pidempi hellejakso sen sijaan luo paremmat edellytykset voimakkaammille ukkosille. Näin kävi mm. viime kesänä, kun heinäkuun lähes ennätyksellistä hellejaksoa säestivät päivittäiset rajut ukkoset.

Ukkosiin kannattaa varautua

Vaikka vuotuiset salamamäärämme eivät vedä vertoja eteläisempään Eurooppaan, aiheuttavat ukkoset Suomessa vuosittain vahinkoja, jopa kuoleman. Vaikkei joskus hyvin ennalta-arvaamattoman salamaniskun vaikutuksilta voi täysin suojautua, vahinkojen todennäköisyyteen voi vaikuttaa melko yksinkertaisin keinoin.

• Sisätiloissa vältä sähkölaitteiden, lankapuhelimen, vesiputkiin liityvien kohteiden ja tulisijojen käyttöä ja läheisyyttä.
• Ulkona auto tai muu metallikorinen kulkuväline antaa hyvän suojan – vältä polku- ja moottoripyöräilyä.
• Vesillä rantaudu jos mahdollista, vältä myös vesirajaa. Purjevene vaatii ukkossuojauksen.
• Älä mene puun alle sateen suojaan. Jos parempaa suojaa ei ole, kyykisty alueen isoimman puun lähettyville, noin sen korkeutta vastaavalle etäisyydelle. Älä käytä sateenvarjoa.
http://ilmatieteenlaitos.fi/suomen-ukkosilmasto
http://ilmatieteenlaitos.fi/suojautuminen-salamalta

 

Jun 04

Golf-virran heikentyminen voi johtaa Euroopan ilmaston merkittävään viilenemiseen – uutta todistusaineistoa menneisyydestä

Golfstream

Uusi tutkimusaineisto Pohjois-Suomesta osoittaa, että Pohjois-Atlantilla merivesien kiertoliikkeissä tapahtuvat muutokset voivat johtaa merkittävään ilmaston viilenemiseen myös lämpimän ilmastovaiheen aikana.

Viimeisintä jääkautta edeltävä Eem-kausi noin 130 000–115 000 vuotta sitten oli isossa osassa maapalloa lämpimämpi kuin tällä hetkellä vallitseva ilmastovaihe. Eem-kausi tarjoaakin mahdollisen vertailukohdan tulevaisuuden lämpimämpiä ilmasto-olosuhteita ajatellen.

Kansainvälinen tutkijaryhmä on nyt havainnut, ettei Eem-kauden lämmin ajanjakso jatkunutkaan Pohjois-Euroopassa yhtämittaisena, vaan ilmasto viileni yhtäkkiä kesken kauden.

– Suomen Itä-Lapissa sijaitsevan Soklin geologisten kerrostumien kasvi- ja eläinjäänteet paljastavat, että kesän keskilämpötila laski äkillisesti 2–4 astetta. Viileän jakson arvioidaan kestäneen noin 500–1 000 vuotta, sanoo tutkija Sakari Salonen Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitokselta.

Tutkijat vertasivat Soklin tutkimusaineistoa Pohjois-Atlantilta peräisin oleviin merisedimenttiaineistoihin ja totesivat, että viileneminen johtui Pohjois-Atlantin merivirtojen hidastumisesta. Tämä taas johti lämmintä vettä kuljettavien Pohjois-Atlantin merivirtojen heikkenemiseen. Syynä merivirtojen häiriintymiseen olivat mahdollisesti Grönlannin jäätiköltä purkautuneet sulamisvedet.

– Emme voi antaa täysin varmaa selitystä äkilliseen viilenemiseen johtaneista syistä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tulevaisuuden lämpimämmässä ilmastossa Pohjois-Atlantin ympäristössä voi esiintyä merkittävää ilmastollista epävakautta, Salonen toteaa.

Tutkimus toteutettiin laajana kansainvälisenä yhteistyönä. Helsingin yliopistosta tutkija Sakari Salosen lisäksi mukana oli tutkija Minna Väliranta ympäristötieteiden laitokselta. Projektia johti Karin Helmens Tukholman yliopistosta.

_________

Artikkeli:

Karin F. Helmens, J. Sakari Salonen, Anna Plikk, Stefan Engels, Minna Väliranta, Malin Kylander, Jo Brendryen, Hans Renssen. Major cooling intersecting peak Eemian Interglacial warmth in northern Europe. Quaternary Science Reviews. doi:10.1016/j.quascirev.2015.05.018

Jun 04

VTT: Luonnonkatastrofien seurauksiin voidaan varautua simuloimalla

2015-06-04 12_55_22-EU project Crisma

VTT:n koordinoimassa eurooppalaisessa CRISMA-projektissa on kehitetty simulointityökalu , jolla voidaan varautuayllättäviin suuronnettomuuksiin ja luonnonkatastrofeihin. Suomessa pilotoinnin kohteena olivat talvimyrskyt ja niistä johtuvat sähkökatkot ja evakuoinnit.

Mallinnusta ja simulointia hyödynnettiin ihmishengille ja yhteiskunnalle välitöntä seurausta aiheuttavien, erilaisten todennäköisten tai kuvitteellisten kriisien ja niihin liittyvien toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseen.

Työkalua käytettiin myös rannikkotulviin ja hyökyaaltoihin, maanjäristyksiin ja niiden jälkeisiin metsäpaloihin sekä kemikaalipäästöihin asutulla alueella ja isojen onnettomuuksien kapasiteetin hallintaan. Ranskassa simuloinnin kohteena oli rannikkotulvan eteneminen, Italiassa maanjäristys, Israelissa kemikaalipäästöt ja Saksassa suuronnettomuuksien hallinta.

Elokuussa päättyvään projektiin osallistuvat Suomesta Teknologian tutkimuskeskus VTT, Pelastusopisto sekä Ilmatieteenlaitos ja Insta DefSec Oy.

Tutkimuspartnereina ovat Fraunhofer Gesellschaft zur Förderung der angewandten Forschung e.V Saksasta, AMRA Analysis and Monitoring of Environmental Risk Italiasta, AIT Austrian Institute of Technology GmbH Itävallasta, Association for the Development of Industrial Aerodynamics Portugalista ja Tallinn University of Technology Virosta.

Pelastusopiston lisäksi loppukäyttäjän näkökulmaa tuovat Deutsches Rotes Kreuz Saksasta ja Magen David Adom Israelista sekä Public Safety Communication Europe Forum Belgiasta .

Yritysedustajina hankkeessa ovat Insta DefSecin lisäksi NICE Systems Ltd Israelista, Airbus Defence and Space GmbHSaksasta, Spacebel S.A. Belgiasta, Cismet GmbH Saksasta ja ARTELIA Eau & Environnement Ranskasta.

Projektin kokonaisbudjetti on 14,4 miljoonaa, josta EU:n rahoitusosuus on 10,1 miljoonaa euroa.

Hankkeen webbisivut: www.crismaproject.eu

Posted in VTT
Jun 02

Ilmatieteen laitos varoittaa puuskaisesta tuulesta

Warning_sign

Ilmatieteen laitoksen mukaan voimakas matalapaine puuskaisine tuulineen liikkuu huomenna maan etelä- ja keskiosan yli itään.

Etelän ja lännen välinen tuuli voimistuu keskiviikkona puuskissa maan etelä- ja keskiosassa monin paikoin 15–20 metriin sekunnissa. Tuulen lisäksi säätilanne mahdollistaa myös voimakkaiden sade- ja ukkoskuurojen synnyn. Kuurojen yhteydessä puuskat voivat olla erittäin voimakkaita, jopa 25 m/s.

Ilmatieteen laitoksen tiistaina 2.6. tekemän ennusteen etelänpuoleinen tuuli voimistuu keskiviikkoaamuna ja on voimakkaimmillaan päivän ja illan aikana. Etelän ja lounaan välinen tuuli on maan etelä- ja itäosassa sekä Satakunnan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnissa puuskissa yleisesti 15–20 m/s. Kuurojen yhteydessä tuuli voi puhaltaa tätäkin voimakkaammin. Torstaiyöksi tuuli heikkenee, mutta on vielä torstaina päivällä kohtalaista tai navakkaa.

“Puiden ollessa jo lehdessä tuuli kaataa niitä herkemmin ja katkoo oksia aiheuttaen sitä kautta muun muassa sähkökatkoja”, arvioi päivystävä meteorologi Antti Kokko.

Oranssi varoitustaso kertoo vaarallisesta säästä
Ilmatieteen laitoksella on otettu maaliskuun alussa 2015 käyttöön yleisen eurooppalaisen varoitusstandardin mukaiset vaaratasot väreineen, joita ovat keltainen, oranssi ja punainen. Keltainen kuvaa lievintä ja punainen vakavinta vaaratasoa.

Varoituskartan väri muuttuu varoituksen voimassaoloalueella oranssiksi, kun sää on vaarallinen. Sää voi tällöin aiheuttaa sekä aineellisia vahinkoja että henkilövahinkoja. “Kun varoituskartalla näkyy oranssia väriä, on hyvä seurata säännöllisesti sään kehittymistä ja viranomaisten mahdollisesti antamia ohjeita,” Antti Kokko muistuttaa.

Oranssin tason tuulivaroituksia maa-alueilla on maakuntatasolla kerran pari vuodessa.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Toimintaohjeita ukkospuuskiin: http://ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-ukkospuuskissa

Jun 01

Ilmatieteen laitos – Sateinen toukokuu päätti lauhan kevään

Toukokuu oli sateinen ja maan etelä- ja länsiosassa tavanomaista kylmempi. Hellepäiviä ei toukokuussa ollut lainkaan. Viimeksi näin on tapahtunut vuonna 1998.

Ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuun keskilämpötila vaihteli maan kaakkoisosan noin 9 asteesta Käsivarren Lapin vajaaseen neljään asteeseen. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lähinnä maan etelä- ja länsiosassa oli tavanomaista kylmempää, kun taas maan itä- ja pohjoisosassa oli tavanomaista lämpimämpää. Epävakaisen sään vuoksi päivälämpötilat olivat selvästi tavanomaista alempia.

Kuukauden aikana ei ollut ainuttakaan hellepäivää, mikä toistuu keskimäärin kerran neljässä vuodessa. Viimeksi helteetön toukokuu oli vuonna 1998. Hellepäiviä on toukokuussa keskimäärin yksi. Kuukauden ylin lämpötila, 21,7 astetta, mitattiin Mikkelissä 26. toukokuuta ja alin lämpötila, -12,4 astetta, Enontekiöllä 5. toukokuuta. Terminen kesä alkoi toukokuun 20:nnen päivän tienoilla paikoin maan etelä- ja keskiosassa.

Kuukauden sademäärä oli lähes koko maassa tavanomaista suurempi, mutta Pohjanmaan rannikolla ja suuressa osassa Lappia oli poikkeuksellisen sateista. Esimerkiksi Sodankylässä ja Rovaniemellä mitattiin paikkakuntakohtaisia toukokuun sade-ennätyksiä. Tavanomaisia toukokuun sademääriä mitattiin vain Karjalan maakunnissa. Havaintoasemista sateisin oli Kittilän Kenttärova, jossa satoi 116,2 millimetriä. Vähiten, 23,8 mm, satoi Rautjärven Simpeleellä. Suurin vuorokautinen sademäärä, 30,3 mm, mitattiin 13. päivänä Kokkolan Hollihaassa.

Lunta oli toukokuun alkaessa Pohjois-Karjalan pohjoisosasta Meri-Lappiin ulottuvan linjan pohjoispuolella, mutta lumet sulivat kuukauden kuluessa kokonaan.

Voimakkaimmat tuulet esiintyivät 23. päivänä Pohjois-Pohjamaalla Lyyli-myrskyn yhteydessä, jolloin syntyi runsaasti tuulituhoja ja sähkökatkoksia erityisesti Pohjanmaalla. Tuuli yltyi Perämerellä myrskylukemiin. Ukkosia oli harvinaisen vähän. Maasalamoita paikannettiin Suomessa vain 331 kpl mikä on kolmanneksi vähiten vuonna 1960 alkavien tilastojen aikana.
Kevät oli etenkin maan pohjoisosassa poikkeuksellisen leuto

Kevätkuukausien eli maalis-toukokuun keskilämpötila oli maan lounaisosassa +5 asteen tienoilla mutta jäi Luoteis-Lapissa nollan alapuolelle. Kevät oli koko maassa selvästi tavanomaista leudompi: maan eteläosassa noin asteen verran, Lapissa kahdesta kolmeen astetta.
Maan pohjoisosassa poikkeama oli jopa poikkeuksellisen suuri, eli se toistuu nykyilmastossa keskimäärin kolmesti vuosisadassa. Viimeksi yhtä leuto kevät on koettu pohjoisessa vuonna 1989. Maan etelä- ja keskiosassa kevät oli yleisesti harvinaisen leuto, eli näin lauha kevät toistuu nykyilmastossa keskimäärin kerran vuosikymmenessä.

Kevään sademäärässä esiintyi suuria eroja maan eri osien välillä, ja suurimmassa osassa satoi selvästi tavanomaista enemmän. Poikkeuksellisen runsaita sademääriä mitattiin Kymenlaaksossa, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Koillismaalla ja Länsi-Lapissa, jossa sadetta kertyi yli 160 millimetriä. Vähiten satoi Pirkanmaalla ja Pohjois-Lapissa, jossa sademäärä jäi alle 110 millimetrin.

Lisätietoja:

http://ilmatieteenlaitos.fi/toukokuu