May 28

Ilmatieteen laitos – Kevätjuhlaviikonloppunakin lämpötilat jäävät pääosin alle 20 asteen

11051947_10205445428993551_5120485210401725691_n

Kuvaaja: Pia Kuhanen

Lakkiaislauantaita vietetään melko selkeässä ja poutaisessa säässä, mutta alkuillasta lounaasta saapuu sadealue maan länsiosiin. Päivän ylimmät lämpötilat ovat koko maassa 13–17 astetta.

Ilmatieteen laitoksen torstaina 28. toukokuuta tekemän ennusteen mukaan perjantaina aamupäivällä saapuu lounaasta maahamme sadealue, joka sataa maan länsiosassa päivän ajan. Iltapäivällä ja illalla lähinnä maan keskiosassa tulee sadekuuroja ja paikoin voi myös ukkostaa. Illalla sateet liikkuvat maan pohjoisosaan. Päivän ylimmät lämpötilat maan länsiosassa sekä Keski- ja Pohjois-Lapissa 8-14 astetta, maan itäosassa ja, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sekä Etelä-Lapissa 15–20 astetta.

Viikonlopun suosituin juhlapäivä eli lauantai alkaa melko selkeänä ja poutaisena. Lapissa on paikoin pilvisempää ja paikoin tulee yksittäisiä sadekuuroja, myös Pohjanmaan maakunnissa voi tulla iltapäiväkuuroja. Alkuillasta lounaasta saapuu maahamme uusi sadealue, joka sataa illan ajan maan länsiosassa. Yöllä sateet leviävät myös itään ja Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Päivän ylimmät lämpötilat koko maassa 13-17 astetta, viileintä Lapissa.

Sunnuntaina suuressa osassa maata on vaihtelevaa pilvisyyttä ja sadekuuroja. Maan pohjoisosassa on aamulla pilvistä ja paikoin tulee sateita. Päivän aikana myös Lapissa pilvipeite rakoilee ja sateet vaihtuvat kuuroiksi. Etelätuuli on sunnuntaina laajalti kohtalaista ja puuskaista, yli 15 m/s puuskia esiintynee etenkin maan länsiosassa. Päivän ylimmät lämpötilat enimmäkseen 13-17 astetta, maan länsiosassa sekä Länsi-Lapissa 10-15 astetta.

Vuoden ylin lämpötila tähän mennessä 21,7 astetta

Tämän vuoden ylin lämpötila on tähän mennessä eilen Mikkelissä mitattu 21,7 astetta, mikä on harvinaisen alhainen. Alempaa lämpötilaa saadaan hakea vuodelta 1991, jolloin vuoden ylin lämpötila oli 26.5. mennessä 18,0 astetta.  Tilastollisesti päivän ylin lämpötila on toukokuun lopussa maan kaakkoisimmassa osassa 18 – 20 astetta, kun taas pohjoisimmassa Lapissa se on 8 -10 astetta.

Viime vuonna koulujen päättymistä juhlittiin koko maassa viileässä ja epävakaisessa säässä.

May 18

Ilmaston lämpeneminen muuttaa merkittävästi Itämeren ominaispiirteitä

DSCN1627

Kuva: Markku Hietavuori

Ilmastonmuutos on jo tähän mennessä muuttanut Itämerta, paljastaa tuore kansainvälinen arviointiraportti. Jatkossa ilmaston lämpeneminen tulee entisestään vaikuttamaan muun muassa jääpeitteeseen, rannikoiden tulvaherkkyyteen sekä lajistoon. Raportin mukaan pahin uhkakuva on entisestään lisääntyvä rehevöityminen, jota vastaan on taisteltu vuosikymmeniä.

Juuri valmistunut BACC II -raportti (Second Assessment of Climate Change for the Baltic Sea Basin) esittää tuoreita arvioita Itämeren valuma-alueen muutoksesta ja tulevaisuudesta. Kirja käsittelee Itämeren alueen ilmaston historian ja esittää ennusteita tulevalle sadalle vuodelle. Edellinen vastaava raportti julkaistiin vuonna 2008. Raportin kirjoittamiseen osallistui noin 140 tutkijaa kaikista Itämeren rantavaltiosta. Suomesta kirjoittajia oli 26, kahdeksasta eri tutkimuslaitoksesta.

Itämeri on jo lämmennyt, suurin muutos Pohjanlahdella

Ilman lämpötila on Itämeren pohjoisilla alueilla noussut yli asteen kymmenyksen vuosikymmenessä jaksolla 1871-2011. Suurin muutos on tapahtunut viimeisten vuosikymmenien aikana Pohjanlahdella. Mikäli kasvihuonekaasujen kehitys jatkuu nykyisellään, tulevien sadan vuoden aikana Pohjanlahden vesi voi lämmetä jopa neljä astetta ja Itämeren jääpeite pienentyä 50-80 prosentilla, raportti ennustaa.

“Valuma-alueiden lumi- ja jääoloissa muutokset hyvin todennäköisesti jatkuvat samansuuntaisina”, kertoo Jyväskylän yliopistossa raporttia kirjoittanut geofyysikko Sirpa Rasmus. “Lumen määrän vuosienvälinen vaihtelu on suurta, mutta useilla alueilla lumen vuosittaiset maksimisyvyydet ovat vähentyneet. Kölivuoriston jäätiköiden pinta-ala on pienentynyt ja roudan vuosittainen kesto lyhentynyt.”

Sateissa ja tulvissa uusia alueellisia piirteitä

Talven sademäärät tulevat raportin mukaan lisääntymään koko Itämeren alueella. Kesäsateet kasvavat vain pohjoisilla alueilla. “Lämpenevien talvien myötä joet tulvivat yhä useammin myös talvisin. Kevättulvat vastaavasti pienenevät eteläisessä Suomessa lumipeitteen huvetessa. Puolassa ja Saksassa on syytä varautua lisääntyvään kuivuuteen kuumien ja kuivien kesien vuoksi. Erot Itämeren valuma-alueen eri osien välillä säilyvät suurina, mutta muutoksiin joudutaan varautumaan ja sopeutumaan kaikkialla”, toteaa maantieteen professori Jukka Käyhkö Turun yliopistosta.

Maankohoaminen kompensoi valtamerten pinnan nousua vain osittain

Valtamerten pinnan arvioidaan nousevan 0,4-0,8 cm vuosivauhdilla. Pohjoisen Itämeren alueella maa kohoaa kuitenkin samalla nopeudella. Esimerkiksi Vaasassa maa kohoaa noin sentin vuodessa, mikä riittää kumoamaan valtameren pinnan nousun.

“Toisaalta Helsingissä kohoaminen ei riitä kumoamaan todennäköisintä valtamerien pinnan nousua. Eteläisellä Itämerellä maankohoamista ei tapahdu enää ollenkaan”, yksikön päällikkö Jari Haapala Ilmatieteen laitokselta muistuttaa.

Maankohoaminen vaikuttaa rantaekosysteemeihin ja niiden biodiversiteettiin. “Suurimmat vaikutukset tulevat näkymään Itämeren pohjoisosan saaristoekosysteemeissä, joissa maankohoaminen muodostaa uusia elinympäristöjä. Samalla kuitenkin vanhoja rantaelinympäristöjä häviää”, kertoo Turun yliopiston biologian professori Pekka Niemelä.

Vähemmän merilajeja, lisää tulokaslajeja?

Lämpeneminen vaikuttaa Itämeren ekosysteemiin monin tavoin. Kylmää suosivat lajit vähenevät, ja eteläisemmiltä alueilta saapuvat vieraslajit saavat todennäköisesti jalansijaa.

Lämpenemisen myötä Itämeren suolapitoisuus muuttuu. Sateisuuden lisääntyessä mereen virtaa entistä enemmän suolatonta vettä, mikä haittaa suolaiseen veteen sopeutuneita lajeja. “Eräät lajit, kuten meriajokas voivat tyystin hävitä Suomen rannikolta. Toisaalta osa uusista lajeista voi parantaakin Itämeren tilaa”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Markku Viitasalo.

“Huolestuttavaa on Itämeren ulappaekosysteemin herkkyys ilmastosäätelylle: avainlajien selviytymismahdollisuuksien heiketessä koko ekosysteemin toiminta voi muuttua”, Viitasalo jatkaa.

Ilmastonmuutos voi pahentaa rehevöitymistä

Ilmastonmuutoksen pahin uhkakuva Itämerellä on ravinteiden valunnan lisääntyminen ja sen aiheuttama rehevöityminen. Tämä johtuu talvisadannan lisääntymisestä ja siitä, että maaperä pysyy pitempään sulana. Veden lämpeneminen voi myös kiihdyttää hapenkulutusta ja pahentaa happikatoja. Toisaalta esimerkiksi Pohjanlahdella joista liukeneva orgaaninen aines samentaa vettä ja alentaa perustuotantoa, mikä vähentää rehevöitymistä.

“Tarkkoja vaikutuksia meriekosysteemiin on vielä vaikea ennustaa, ja kaikkiin ennusteisiin sisältyy epävarmuuksia. Selvää kuitenkin on, että ilmaston lämpeneminen aiheuttaa merkittäviä muutoksia Itämerellä, myös ihmisen kannalta”, Markku Viitasalo muistuttaa.

Lisätietoa

May 07

Jäätalvi päättyi Suomen merialueilla aikaisemmin kuin koskaan

seaice_04

Ilmatieteen laitoksen Jääpalvelun toiminta päättyy jäätalven 2014-2015 osalta torstaina 7.5. Näin aikaisin keväällä toimintaa ei ole aikaisemmin lopetettu.

Taakse jäänyt jäätalvi alkoi itsenäisyyspäivän tienoilla melko tavanomaiseen aikaan, mutta jatkui leutona loppuvuodena ja tammikuun. Jäätalven huippu koettiin 23. tammikuuta, jolloin jäätä oli enimmillään 51 000 km²:n alueella. Jäällisen alan suhteen Itämeren talvi jää historian kirjoihin kaikkien aikojen toiseksi leudoimpana. Leudompi jäätalvi on ollut ainoastaan vuonna 2008, jolloin jäällinen alue oli laajimmillaan 49 000 km². Jäätalvi katsottiin päättyneeksi tuolloin 12. toukokuuta eli muutamaa päivää myöhemmin kuin tänä vuonna.

“Merkille pantavaa on ettei Perämeri jäätynyt taakse jäävänä talvena kertaakaan kauttaaltaan. Näin on tapahtunut viimeksi talvella 1930”, toteaa jääasiantuntija Jouni Vainio. Ilmatieteen laitoksen Jääpalvelun mukaan talven aikana ei Suomenlahdella tarvittu jäänmurtajia avustamaan laivoja Suomen satamiin. Näin tapahtui myös vuonna 2008.

Vaikka talvi oli vähäjäinen, se ei tarkoita, että se olisi ollut pohjoisten satamien osalta helppo, sillä jäiden liikkuminen vaikeutti satamien toimintaa. “Satamia jouduttiin pohjoisessa ajoittain jopa sulkemaan liikkuvien jäiden aiheuttaman puristuksen takia”, jääasiantuntija Jouni Vainio muistuttaa.
Jäätilanteen kehittymistä seurataan Jääpalvelussa talviaikaan päivittäin. Tästä päivästä eteenpäin Ilmatieteen laitoksen Meripalvelut jatkaa aallokon ja vedenkorkeuden seurantaa ja aloittaa taas lokakuussa meriveden jäähtymisen seurannan.

Lisätietoja:

Jäätilannekartta: ilmatieteenlaitos.fi/jaatilanne
Meriveden korkeushavainnot: ilmatieteenlaitos.fi/vedenkorkeus

May 05

Siitepölytiedotus mullistuu suomalaisvoimin

DSCN1156

Turun yliopisto ja Ilmatieteen laitos ovat uudistaneet siitepölytiedottamisen. Maailmanlaajuisesti innovatiivinen menetelmä on julkaistu testikäyttöön Terveystalon lääkäreille ja allergiahoitajille koivun ja heinän siitepölykaudeksi 2015.

Uusi menetelmä hyödyntää siitepölyn kulkeutumismallia, säämalleja ja ajantasaisia siitepölyhavaintoja. Aerobiologinen ja meteorologinen asiantuntijatulkinta ovat ennusteiden laadinnassa tärkeässä osassa.

‒ Uuden menetelmän tuottamat ennusteet ovat olennaisesti tarkempia kuin perinteiset siitepölytiedotteet. Ennusteita on mahdollista laatia jopa tunnin ja kaupungin tarkkuudella. Voisi jopa sanoa, että kyseessä on globaalisti ylivertainen konsepti. Henkilökohtaiset, oirekynnyksiin perustuvat ennusteet ja varoituspalvelu ovat yksi esimerkki siitä, millaista siitepölytiedotus voi jo lähitulevaisuudessa olla, toteaa kehittämishankkeen projektipäällikkö, yksikönjohtaja Annika Saarto Turun yliopiston aerobiologian yksiköstä.

‒ Ilmatieteen laitoksella on jo pitkään panostettu siitepölyn ja ilmanlaadun mallitukseen sekä tähän välittömästi kytkeytyvään työasemakehitykseen. Tämän ansiosta olemme Turun yliopiston kanssa saaneet kehitettyä ainutlaatuisen yhteistyökonseptin uudelle siitepölytiedottamiselle, Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Marja Aarnio-Frisk jatkaa.

‒ Toimitamme siitepölyn leviämismallin ennusteen aerobiologeille, jotka tarkistavat ja viilaavat sen niin tarkaksi kuin mahdollista. Näin kansalaiset saavat parasta mahdollista tietoa siitepölytilanteesta, täydentää Ilmatieteen laitoksen tutkija Pilvi Siljamo.

Terveystalolle laadittu Norkko-siitepölytiedotus esittää lääkäreiden toiveiden mukaisesti kuluvan päivän sekä kolmen seuraavan vuorokauden maantieteellisesti tarkan siitepölypitoisuuden vuorokausikeskiarvon. Mobiililaitteiden käyttäjille on avattu koekäyttöön sivu www.norkko.fi/mobiili, josta pääsee tarkistamaan koivun siitepölytilanteen kuluvan vuorokauden eri kellonaikoina. Sivu on kaikille avoin.

Koivun kukinta jää tänä vuonna heikoksi

Koivun siitepölykausi alkoi huhtikuun viimeisellä viikolla kaukokulkeumien myötä. Paikallinen kukinta alkoi toukokuun alussa Varsinais-Suomen ja Uudenmaan lämpimimmillä kasvupaikoilla. Kukinta jää tänä vuonna heikoksi, mutta siitepölymäärät ylittänevät silti useina päivinä runsaan rajan.

Turun yliopisto on seurannut siitepölypitoisuuksia Suomessa jo 40 vuoden ajan. Yhteistyö Ilmatieteen laitoksen mallintajien kanssa alkoi yli kymmenen vuotta sitten. Siitepölytiedotuksen uudistamiseen on saatu Tekesin tukea vuosina 2014–15.

Lisätiedot

May 04

:VÄITÖS: Asenne ilmastonmuutokseen näkyy sosiaalisissa verkostoissa

1013-icons-38

Ilmastonmuutokseen uskovilla on enemmän Facebook-kavereita kuin niillä, jotka eivät pidä ilmastonmuutosta ongelmana. Juha Itkosen taloustieteen väitös osoittaa, että arvot ja sosiaalinen verkosto ovat kytköksissä ilmastonmuutosta koskeviin mielipiteisiin. Helsingin yliopiston ilmastonmuutos-teemaviikot alkavat tänään.

Hiilidioksidipäästöjen ja talouskasvun suhdetta tarkastelleet tutkimukset sisältävät matemaattisen ristiriidan ja siten aliarvioivat ilmastopolitiikan tarvetta. Ilmastonmuutokseen liittyvät mielipide-erot puolestaan pysyvät suhteellisen vakaina, koska sosiaaliset verkostot pitävät ihmisryhmät erillään.

Muun muassa nämä tulokset ilmenevät Helsingin yliopistossa 8.5. tarkastettavasta Juha Itkosen väitöksestä, joka tarkastelee ilmastonmuutoksen taloustiedettä verkostojen näkökulmasta sekä ilmastonmuutosta markkinahäiriönä.

Talouskasvu ei välttämättä vähennä päästöjä

Useat tutkimukset ovat pyrkineet löytämään niin sanotun hiili-Kuznets-käyrän mukaisen riippuvuuden hiilidioksidipäästöjen ja talouskasvun välillä. Riippuvuus merkitsisi, että talouskasvu lisää päästöjä köyhissä maissa, mutta vähentää niitä rikkaissa.

Toistakymmentä viimeaikaista tutkimusta on käyttänyt uutta tilastollista menetelmää, jolla riippuvuus pyritään löytämään. Itkosen väitös osoittaa tutkimusten tilastollisiin menetelmiin sisältyvän matemaattisen virheen, jonka seurauksena tutkimusten tulokset jäävät epäluotettaviksi.

Lisäksi menetelmät jättävät huomiotta energiankulutuksen ja päästöjen yhteyden.

– Tämän seurauksena tutkimuskirjallisuus päätyy aliarvioimaan ilmastopolitiikan tarvetta, Itkonen sanoo.

Ilmastonmuutoksen vähättelijöillä niukasti kavereita

Itkosta kiinnosti myös, miksi mielipiteet ilmastonmuutoksesta ovat ihmisryhmien välillä niin erilaiset, vaikka tiede on päässyt asiassa yhteisymmärrykseen. Kysymystä varten ohjelmoitiin Facebook-sovellus, joka keräsi kyselytietoa mielipiteistä ja verkostodataa Facebook-kavereista. Kyselyyn vastasi yli 5000 suomalaista Facebook-käyttäjää, joilla havaittiin keskimäärin 262 kaveria.

Vastaajilla oli suhteellisesti enemmän samanmielisiä kavereita. Niillä, jotka eivät pitäneet ilmastonmuutosta ongelmana, kavereita oli vähemmän. Sosiaalisen verkoston rakenteiden vuoksi mielipiteet muuttuvat hitaasti.

– Mielipide ilmastonmuutoksesta ei synny pelkästään faktojen ja järkeilyn perusteella, vaan myös arvoilla ja sosiaalisilla verkostoilla on merkitystä, Itkonen toteaa.

Erimielisyydet hidastavat tiedon välittymistä. Tieteestä viestittäessä sosiaalisen verkoston jakolinjoihin liittyvät merkitykset heikentävät verkoston kykyä levittää viestiä.

– Esimerkiksi hiiliveroista puhuminen luonnontieteellisen tutkimuksen yhteydessä voi kannustaa kyseenalaistamaan myös luonnontiedettä, jos sosiaalinen ympäristö suhtautuu veroihin kielteisesti.

Verkostorakenne vaikuttaa ilmastopolitiikkaan

Väitöksen kolmas essee tutkii päästökauppaa tilanteessa, jossa paikalliset päästökauppajärjestelmät ovat linkittyneet verkostoksi. Tulokset auttavat poliitikkoja välttymään yllätyksiltä ja turvaamaan ilmastopolitiikan vaikuttavuuden.

VTM Juha Itkosen väitös Essays on the economics of climate change and networks tarkastetaan perjantaina 8.5. kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimus kuuluu taloustieteen alaan.

Väitöstiivistelmä

Helsingin yliopiston Ilmasto muuttaa kaiken -teemaviikoilla 4.–24.5. käsitellään ilmastonmuutoksen seurauksia keskusteluin ja tapahtumin. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia politiikkaan pohditaan erityisesti paneelikeskustelussa tiistaina 12.5. kello 17 Aleksanterinkadun uudessa Tiedekulmassa. Teeman tapahtumatiedot päivittyvät Tiedekulman sivuille.