Apr 30

Huhtikuussa edelleen tavanomaista lauhempaa

Huhtikuu oli verrattuna pitkäaikaiseen keskiarvoon koko maassa tavanomaista lämpimämpi. Osassa Lappia kuukausi oli jopa harvinaisen leuto.

Ilmatieteen laitoksen mukaan kuluneen huhtikuun keskilämpötila vaihteli eteläisimmän Suomen noin +5 asteesta Itä- ja Pohjois-Lapin nollan vaiheilla oleviin lukemiin. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna koko maassa oli tavanomaista lämpimämpää poikkeaman ollessa maan etelä- ja keskiosassa noin aste, Lapissa 2…3 astetta. Länsi- ja Pohjois-Lapissa oli jopa harvinaisen leutoa, eli näin leuto huhtikuu toistuu keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

Terminen kevät eteni huhtikuussa Pohjois-Lappiin saakka, jossa se alkoi vajaan kuukauden tavanomaista aikaisemmin. Terminen kasvukausi alkoi maan eteläosassa ja Etelä-Pohjanmaalla kahdeksannen päivän tienoilla, mikä on 2-3 viikkoa tavanomaista aikaisemmin. Kuukauden korkein lämpötila, 17,1 ºC, mitattiin Kauhavalla 12. päivänä ja alin lämpötila, -15,5 ºC, Kittilässä samana päivänä.

Maan itäosissa ja Etelä-Pohjanmaalla satoi harvinaisen paljon

Kuukauden sademäärä kohosi maan etelä- ja keskiosassa paikoin yli 50 millimetrin. Etelä-Pohjanmaalla sekä maan itäosassa sademäärä oli harvinaisen suuri. Ahvenanmaalla sekä osassa Lappia sademäärä jäi alle 20 millimetrin.  Suurin vuorokautinen sademäärä, 29,2 mm, mitattiin Kurikassa 13. päivänä. Kuukauden lopussa liikkui voimakas matalapaine maamme yli pohjoiskoilliseen aiheuttaen runsaita sateita varsinkin maan etelä- ja itäosassa. Sade tuli pohjoisempana suurelta osin lumena, ja Kainuussa uutta lunta kertyi vuorokaudessa monin paikoin yli 20 cm, mikä on tähän aikaan vuodesta poikkeuksellista. Eniten lunta, 91 cm, oli 30. päivänä Puolangan Paljakalla.

Voimakkaimmat tuulet sattuivat 8.päivänä, jolloin maa-alueilla havaittiin yleisesti myrskypuuskia. 23. päivänä myrskypuuskia havaittiin maan eteläisimmässä ja läntisimmässä osassa.

Huhtikuun  tilastoja: http://ilmatieteenlaitos.fi/huhtikuu

Apr 29

Kevään karnevaalia juhlitaan vaihtelevassa säässä

Custom-Balloon-design-tool

Ilmatieteen laitoksen keskiviikkona 29. huhtikuuta tekemän ennusteen mukaan vappua edeltävät päivät ovat sateisia ja tuulisia, mutta vapuksi sää poutaantuu.

Keskiviikon ja torstain aikana voimakas matalapaine liikkuu maan yli. Sää on Lappia lukuun ottamatta tuulista ja sateista, maan keskivaiheilla sataa myös räntää ja lunta. Itä-Suomessa lunta voi kertyä  vappuaattoaamuun mennessä toistakymmentä senttiä. Torstain kuluessa sateet väistyvät itään, sää selkenee ja vappuaattopäivää vietetäänkin suuressa osassa maata poutaisessa säässä. Lämpötila on maan etelä- ja keskiosassa enimmäkseen 6…12 astetta, maan pohjoisosassa 2…8 astetta, Pohjois-Lapissa 0…+5 astetta.

Vappuyö on maan etelä- ja keskiosassa enimmäkseen poutainen. Maan pohjoisosaan ja varsinkin Lappiin saapuu lännestä lumi- ja räntäsateita. Lämpötila on Itä- ja Pohjois-Suomessa laajalti pakkasen puolella, muualla maassa elohopea pysyttelee lämpöasteilla.

Vappupäivä on suurelta osin puolipilvinen tai pilvinen ja Lapissa sataa paikoin vettä tai lunta. Myös Pohjois-Pohjanmaalla ja maan länsiosassa voi tulla sadekuuroja. Päivälämpötila on aaton lukemissa.

Tilastojen mukaan päivälämpötila on vappuna keskimäärin maan etelä- ja keskiosassa 10 ja 15 asteen välillä, kun taas maan pohjoisosassa se on pääosin 5 ja 10 asteen välillä. Yöllä lämpötila laskee maan keski- ja pohjoisosassa vielä vapun aikaan tyypillisesti pakkasen puolelle, kun taas maan eteläosassa yölämpötila on tavallisesti asteen tai pari plussan puolella. Mahdolliset sateet tulevat etelässä tyypillisesti vetenä, mutta pohjoisessa myös räntä- ja lumisateet ovat tavanomaisia.

Ehjä lumipeite on vappuna tyypillisesti Oulun pohjoispuolelta Ilomantsiin ulottuvan linjan pohjoispuolella. Maan keskiosassakaan muutaman senttimetrin lumikerros ei ole epätavallista. Maan eteläosassa lumipeite on vappuna harvinainen, eli se toistuu keskimäärin korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa. Tällä hetkellä yhtenäisen lumipeitteen raja on jonkin verran tavanomaista pohjoisempana eli Meri-Lapista Pohjois-Karjalan pohjoisosaan ulottuvan linjan pohjoispuolella. Viime vuonna raja oli tätäkin pohjoisempana. Viimeksi vietettiin hyvin koleaa vappua vuonna 2011, jolloin esiintyi lumikuuroja maan eteläosassakin. Myös viime vuonna oli selvästi tavanomaista kylmempi vappu.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Vappusäätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/vappu
Kevättilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/kevattilastot

Apr 23

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2014 lähes kolme prosenttia edellisvuodesta

P

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2014 alustavien laskelmien mukaan yhteensä 5 476 tuhatta tonnia CO2-ekv. Asukasta kohti laskettuna päästöt olivat 4,9 tonnia.

HSY:n ennakkotietojen mukaan ilmastopäästöt vähenivät asukasta kohti laskettuna ensimmäistä kertaa alle viiden tonnin, mutta laskeva kehitys on tavoitteisiin nähden melko hidasta. Vuonna 2014 kulutussähkön ja liikenteen päästöt vähenivät. Kaukolämmön päästöt pienenivät hieman Vantaan jätevoimalan ansiosta.

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden tekemien alustavien laskelmien mukaan pääkaupunkiseudulla syntyi vuonna 2014 kasvihuonekaasupäästöjä 5,5 miljoonaa tonnia. Päästöt vähenivät lähes kolme prosenttia verrattuna vuoteen 2013. Vantaalla vähennystä oli 5 prosenttia ja Helsingissä ja Espoossa 2 prosenttia. Kauniaisissa päästöt olivat edellisen vuoden tasolla. Vertailuvuoteen 1990 verrattuna kokonaispäästöt ovat vähentyneet Helsingissä 23 prosenttia. Muualla pääkaupunkiseudulla päästöt ovat kasvaneet.

Asukasta kohti laskettuna kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2014 pääkaupunkiseudulla 4,9, Helsingissä 4,5, Espoossa 5,3, Vantaalla 5,8 ja Kauniaisissa 6,2 tonnia.

– Kun tarkastellaan ilmastopäästöjä asukasta kohti laskettuna, ilmastopäästöt ovat vähentyneet koko pääkaupunkiseudulla, sillä vuonna 1990 kasvihuonekaasupäästöt olivat keskimäärin seitsemän tonnia asukasta kohti, sanoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Jätevoimala vähensi Vantaan kasvihuonekaasupäästöjä

HSY toimittaa kotitalouksista kerätyn sekajätteen hyödynnettäväksi Vantaan Energian jätevoimalaan. Voimala aloitti toimintansa keväällä 2014, mikä vähensi kivihiilen ja maakaasun osuutta kaukolämmön tuotannon polttoaineista. Jätteen osuus polttoaineista nousi Vantaalla 23 prosenttiin ja kaukolämmön päästöt pienenivät 7 prosenttia. Jätevoimalan käyttöönotto vähensi Vantaan kasvihuonekaasupäästöjä kolme prosenttia, ja koko pääkaupunkiseudun päästöjä yhden prosentin verran. Vuonna 2015 jätevoimalan vaikutus päästöjen vähenemiseen on suurempi, kun voimala ehtii olla koko kalenterivuoden käytössä.

Espoossa ja Helsingissä kivihiiltä käytettiin entiseen tapaan. Yhteen laskettuna pääkaupunkiseudun kaukolämmön päästöt hieman pienenivät jätevoimalan ansiosta.

– Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä 43 prosenttia aiheutuu kaukolämmöstä, koska tuotanto perustuu edelleen yli 90-prosenttisesti fossiilisiin polttoaineisiin. Uusiutuvien energialähteiden osuus kuitenkin lisääntyy vuonna 2015 esimerkiksi siten, että HSY:n käsittelemästä jätevedestä tuotetaan kaukolämpöä Espoon Suomenojan uudessa lämpöpumppulaitoksessa, Inkinen sanoo.

Myös Helsingin kaupungin tulevien kaukolämpöratkaisujen odotetaan vähentävän osaltaan päästöjä.

Toiseksi eniten ilmastopäästöjä syntyy liikenteestä

Liikenne on kaukolämmön jälkeen toiseksi ja sähkönkulutus kolmanneksi suurin päästölähde pääkaupunkiseudulla. Liikenteen osuus kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä oli lähes neljännes vuonna 2014. Alustavien tietojen perusteella liikenteen ilmastopäästöt pienenivät edellisvuodesta noin yhden prosentin.

Sähkönkulutuksen päästöt laskivat vuonna 2014 kaikissa kaupungeissa huomattavasti. Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kulutettu sähkö on erittäin vähäpäästöistä, minkä vuoksi sähkön osuus pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä on, lämmityssähkö pois lukien, pienentynyt viime vuosina. Vuonna 2014 osuus oli enää 16 prosenttia.

– Liikenteen merkitys päästöjen vähentämisessä korostuu tulevaisuudessa, kun sähkö vähitellen vihertyy ja kaukolämpöön saadaan uusia ratkaisuja ja polttoaineita, HSY:n ilmastoasiantuntija Johannes Lounasheimo sanoo.

Päästöjä vähennettävä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n tavoitteen mukaan pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää 39 prosenttia asukasta kohti vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Strategian tarkistettu tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Strategia 2030:n hyväksymisen jälkeen Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet keskimäärin runsaat kaksi prosenttia vuodessa.

– Jos kasvihuonekaasujen määrän kehitys jatkuu nykyisellään, pääkaupunkiseudulla syntyy ilmastopäästöjä noin 4,8 miljoonaa tonnia vuonna 2020. Tämä on 17 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1990. Tämä merkitsee sitä, että ilmastostrategian 20 prosentin vähentämistavoitetta ei aivan saavutettaisi vuonna 2020, Inkinen sanoo.

Helsingin päästökehitys sen sijaan näyttää siltä, että kaupungin oma 30 prosentin vähentämistavoite voidaan saavuttaa jo ennen vuotta 2020.

– Kaukolämmön uudet ratkaisut auttavat ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, mutta pidemmällä aikavälillä hiilineutraaliuden saavuttaminen vaatii entistä suurempia muutoksia energiatehokkuudessa, energiantuotannossa, liikkumisessa ja asumisessa. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota ruoan, rakennusmateriaalien ynnä muiden kulutustuotteiden aiheuttamiin välillisiin, seudun ulkopuolella syntyviin päästöihin, jotka eivät sisälly nykyiseen päästöseurantaan, Inkinen jatkaa.

HSY seuraa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ja edistää seudun ilmastotyötä. HSY julkaisee vuoden 2014 lopulliset tulokset syksyllä. Nyt julkaistut ennakkotiedot pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä kaupungeittain vuosina 1990 ja 2000–2014 ovat saatavissa taulukkoina HSY:n verkkosivuilta.

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Apr 22

Ilmatieteen laitos: Torstain tuulenpuuskat yltänevät alkukuun Suoma-myrskyn lukemiin

windy_or_foggy_weather

Suomeen saapuu torstaina matalapaineen keskus, jonka etelä- ja lounaispuolella esiintyy voimakkaita puuskaisia tuulia. Tuuli voimistuu varhain aamulla lännestä alkaen, voimakkaimmillaan puuskat ovat etelärannikolla todennäköisesti iltapäivällä.

Myrskypuuskien eli yli 21 metriä sekunnissa puhaltavien puuskien riski on suurin maan lounaisissa maakunnissa mutta myös muualla maan etelä- ja länsiosassa tuulet ovat voimakkaita. Yksittäisiä puustovahinkoja esiintynee yleisesti, mutta myös kohtalaiset puustovahingot ovat etenkin maan länsiosassa mahdollisia.

”Tämän hetken arvion mukaan torstain myrsky vastaa voimakkuudeltaan likimain huhtikuun alussa ollutta Suoma-myrskyä”, toteaa Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Juha Tuomala.

Matalapaineeseen liittyy sadealue, johon voi liittyä paikoin sakeita lumi- ja räntäsateita. Sateet voivat aiheuttaa tilapäisesti erittäin huonoa ajokeliä osassa maan keskiosaa todennäköisimmin torstaina aamulla.

Ilmatieteen laitoksen uudistetussa varoituskartassa on otettu käyttöön yleisen eurooppalaisen varoitusstandardin mukaiset vaaratasot väreineen, joita ovat keltainen, oranssi ja punainen. Keltainen kuvaa lievintä ja punainen vakavinta vaaratasoa. Varoituskarttapohjalla näkyvä väri kuvastaa vaaraa aiheuttavan sään vaaratasoa ja vaara-aluetta. Itse varoitettava sääilmiö esitetään aina mustalla symbolilla. ”Varoituskartasta saa aikaisempaa nopeammin selville vaarallisimman sään sijainnin Suomessa”, Tuomala muistuttaa.

Lisätietoja:

Voimassa oleva varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Apr 21

Sään aiheuttamat häiriötilat voivat vaikuttaa arkeen koska tahansa

10712629_927841267237007_4751637872736353330_o

”Suomalaisten kannattaisi varautua siihen, että sään aiheuttama häiriötilanne voi vaikuttaa arkeen milloin tahansa”, sanoo Helsingin seudun ympäristöpalveluiden toimitusjohtaja Raimo Inkinen. HSY:n Ilmastoinfon tapahtumapäivä keskiviikkona Helsingissä opastaa varautumaan rajuilmoihin, tulviin ja helteisiin.

Lämpötila nousee, rankkasateet yleistyvät – sään ääri-ilmiöt voivat aiheuttaa nykyistä enemmän vahinkoja tulevaisuuden Suomessa. Keskiviikkona 22.4. Helsingissä Lasipalatsin aukiolla järjestettävässä Urbaanin selviytymisen tapahtumapäivässä jaetaan tietoa siitä, miten kotitalouksien kannattaisi varautua sään ääri-ilmiöihin.

– Ilmastonmuutoksen takia kuumat päivät yleistyvät entisestään, mutta toisaalta sää vaihtelee niin, että viileät jaksot ovat edelleen mahdollisia kesäisinkin. Vaikka sadepäivien määrän ei odoteta lisääntyvän, sateet voivat olla nykyistä rankempia. Tämän seurauksena rankkasadetulvien mahdollisuus kaupunkialueilla kasvaa, Ilmatieteen laitoksen ilmastoasiantuntija Reija Ruuhela kertoo

– Suomi on ja pysyy turvallisena maana, mutta yhteiskunta on aika haavoittuva. Myrskyt, tulvat ja sähkökatkokset voivat aiheuttaa äkkiä paljonkin kiusaa ja jopa vakavia seurauksia, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin varautumisjohtaja Karim Peltonen muistuttaa.

Maailmanlaajuisesti vakavimmat riskit liittyvät veteen: tulviin ja toisaalta veden riittävyyteen. Meillä Suomessakin tulvat voivat aiheuttaa vaaraa tai omaisuusvahinkoja. Esimerkiksi tietoliikenneyhteydet voivat katketa, jos tulvavesi osuu sähkönsiirron kannalta kriittisiin kohtiin.

– Konstit, joilla kotitalouksien kannattaisi varautua sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin tilanteisiin, eivät ole isoja. Mutta jokaisen olisi hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, miten selviäisi tilanteesta, jossa joutuisi pysyttelemään kolme vuorokautta kodin seinien sisäpuolella tai sähkökatko on katkaissut lämmityksen eivätkä kodin sähkölaitteet, kännykät ja muut meille niin arkiset asiat enää toimi, SPEKin varautumisjohtaja Karim Peltonen antaa esimerkkejä.

Urbaanin selviytymisen päivä tarjoaa tietoa ja elämyksiä

Näihin ja muihin sään aiheuttamiin vaaratilanteisiin annetaan keskiviikkona neuvoja HSY:n Ilmastoinfon ja sen yhteistyökumppaneiden tapahtumassa Helsingissä Lasipalatsin aukiolla klo 12–18.

Tapahtumassa useat eri organisaatiot ja viranomaistahot jakavat tietoa ja kertovat, miten he turvaavat kaupunkilaisten arkea, jos rajuilma, tulva tai muu sään ääri-ilmiö iskee. Tarjolla on tietoa myös esimerkiksi sade-, tulva- ja muista varoituksista, juomaveden turvaamisesta, myrskytuhoista, sähkökatkoksista, liikenteen poikkeusjärjestelyistä ja ”joka kodin selviytymispakkauksesta”.

– Vastaavia tapahtumia ei ole Suomessa ennen järjestetty, ja toivomme, että pääkaupunkiseudun asukkaat innostuvat tärkeän tiedon hankkimisesta ja tulevat kokemaan elämyksellisen kokonaisuuden, HSY:n Ilmastoinfon projektipäällikkö Mira Soini-Nordström sanoo.

Urbaanin selviytymisen päivän järjestää HSY:n Ilmastoinfo sekä Helen, Helsingin Etsintä- ja Pelastuskoirat, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Helsingin kaupungin Pelastuskoulu, Helsingin Pelastusliitto, HSL, Ilmatieteen laitos, Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piiri, Stara, Suomen Pelastusalan keskusjärjestö ja Kova-toimikunta, Suomen ympäristökeskus, Työterveyslaitos ja Uudenmaan Pelastusliitto. Tapahtumatuotannosta vastaa Lasipalatsin Mediakeskus Oy.

Urbaanin selviytymisen päivä Helsingissä, Lasipalatsin aukiolla (Mannerheimintie 22 – 24) keskiviikkona 22.4. klo 12–18. Tapahtuman ohjelma:www.urbaaniselviytyminen.fi

Apr 07

Ilmatieteen laitos: Maaliskuu sateinen ja paikoin poikkeuksellisen lauha

lampotilakartat_032015

 

Ilmatieteen laitoksen mukaan kuluneesta maaliskuusta muodostui hyvin lauha ja lähes koko maassa tavanomaista sateisempi. Kuva: Ilmatieteen laitos

Kuukauden keskilämpötila vaihteli Ahvenanmaan ja lounaisrannikon runsaasta 2 asteesta Pohjois-Lapin vajaaseen -3 asteeseen. Poikkeama oli suurin Pohjanmaan rannikolla ja maan pohjoisosassa, jossa oli runsaat neljä astetta tavanomaista lämpimämpää. Näillä alueilla oli poikkeuksellisen lauhaa, eli näin lauha maaliskuu toistuu siellä keskimäärin pari kertaa vuosisadassa. Muualla maassakin oli harvinaisen lauhaa eli näin lauha maaliskuu toistuu keskimäärin joka kymmenes vuosi. Ennen tätä on hyvin lauha maaliskuu koettu vuosina 2014 ja 2007.

Kuukauden ylin lämpötila, 13,5 astetta, mitattiin Jomalassa Ahvenanmaalla 8. päivänä ja alin lämpötila, -28,1 astetta, Sallassa maaliskuun 22. päivä.

Koko maassa satoi maaliskuussa tavanomaista enemmän

Kuukauden sademäärä oli suurimmassa osassa maata 30–60 mm. Osassa Kainuuta satoi kuitenkin jopa yli 60 mm kuukauden aikana. Niukkasateisinta oli Pohjois-Lapissa, jossa jäätiin paikoin alle 30 millimetriin. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lähes koko maassa satoi tavanomaista enemmän. Pääkaupunkiseudulla, Suomenselän alueella ja osassa Keski-Lappia sadetta saatiin puolitoistakertaisesti tavanomaista enemmän.

Tavanomaista vähemmän satoi vain paikoin kaakkoisrajan tuntumassa sekä paikoin Itä- ja Pohjois-Lapissa. Havaintoasemista sateisin oli Puolangan Paljakka, jossa satoi 88,7 mm. Vähiten, 20,1 mm, satoi Utsjoen Kevolla ja Inarin Angelissa.

Suurin vuorokautinen sademäärä, 27,9 mm, mitattiin Espoon Nuuksiossa maaliskuun 30. päivä. Päivän aikana Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa satoi harvinaisen runsaasti. Sade tuli suurimmaksi osaksi lumena, ja uutta lunta kertyi paikoin yli 20 cm. Kuukauden päättyessä täysin lumetonta olikin vain maan lounaisosassa. Pohjois-Karjalan pohjoisosasta Meri-Lappiin ulottuvan linjan pohjoispuolella lunta oli vielä yli puoli metriä, Ylä-Kainuussa, Koillismaalla ja osassa Etelä-Lappia lähes metri.

Apr 07

Puuskainen tuuli riepottelee suurta osaa maata keskiviikkona

wind_storm-512

Lännen ja luoteen välinen tuuli voimistuu puuskissa suurimmassa osassa maata. Maan länsiosassa tuuli voi puhaltaa puuskissa jopa 20–25 metriä sekunnissa.

Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan Suomeen purkautuu keskiviikkona luoteesta kylmää ilmamassaa. Samalla lännen ja luoteen välinen tuuli alkaa voimistua jo tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Tuuli onkin puuskaista koko keskiviikon ajan, voimakkaimmat puuskat esiintyvät päivällä ja iltapäivällä, jolloin tuulen nopeus on puuskissa laajalti 17–22 m/s. Kylmässä luoteisvirtauksessa selkeillä alueilla auringon lämmitys kuitenkin voimistaa puuskaisuutta tehokkaasti. Tästä johtuen etenkin maan länsiosassa tuulen nopeus voi olla puuskissa liki 25 metriä sekunnissa.

Illalla auringon laskiessa tuuli heikkenee nopeasti. Puustovahinkojen todennäköisyyttä lisää se, että routa on suurelta osin sulanut ja maaperä on märkää varsinkin maan länsiosassa. Lisäksi tuulisin vaihe on melko pitkäkestoinen. ”Yksittäisiä puustovahinkoja esiintynee yleisesti, mutta myös kohtalaiset puustovahingot ovat etenkin maan länsiosassa mahdollisia”, arvioi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Henri Nyman.

Keskiviikon jälkeenkin säätyyppi jatkuu vaihtelevana ja osin myös tuulisena, mutta näillä näkyminen Suomi on välttymässä loppuviikolla vahinkoja aiheuttavilta tuulen puuskilta.

Apr 02

Koivun siitepölykaudesta ennustetaan helppoa

6e2de01f-ba97-4d7f-9274-fe3d24eed34f

Luonnonvarakeskus (Luke) ennustaa hyvin heikkoa koivun kukintaa koko maahan. Viimeisen 35 vuoden aikana seurantalaskennoissa on esiintynyt hedenorkkoja vähemmän kuin tänä vuonna vain kerran aikaisemmin: keväällä 2013.

Vaikeasti ennustettavat ja ilmavirtauksiin sidoksissa olevat siitepölyn kaukokulkeumat saattavat kuitenkin aiheuttaa allergisia oireita huhtikuusta alkaen, vaikka kotoiset koivumme aloittavat kukinnan yleensä vasta toukokuussa.

Viime kevään voimakkaan kukinnan vuoksi koivut joutuvat tänä vuonna käyttämään energiansa lisääntymisen sijasta kasvuun. Toinen syy tämänkeväiseen koivujen vaatimattomaan kukintaan löytyy alkukesän 2014 kylmyydestä, joka ei suosinut kukka-aiheiden syntymistä.

– Heikko kukinta johtaa väistämättä myös huonoon siemensatoon, minkä takia uudistusaloille syntyy kesällä 2016 tavanomaista vähemmän koivun taimia, tutkija Tatu Hokkanen Lukesta kertoo.

Kuuselle poikkeuksellinen ennuste: runsas kukinta Pojois-Lapissa, muualla lähes katovuosi

Kuusen ennustetaan kukkivan hyvin heikosti Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta länsirannikolla hieman runsaammin. Pohjois-Suomessa kuusen kukinta on enimmäkseen vaatimatonta, Lapin pohjoisosassa kuitenkin keskinkertaista tai runsasta.

– Poikkeuksellisen ilmiön taustalla ovat viime kesän säät. Pohjois-Lapissa hellejakso osui kukka-aiheiden erilaistumisen kannalta optimaaliseen aikaan. Muualla helle alkoi liian myöhään, Hokkanen toteaa.

Maan pohjoisimmissa kuusimetsissä on ensi syksynä odotettavissa hyvät edellytykset käpyjen keräämiselle, mikäli tuleva kesä on riittävän lämmin siementen kypsymiselle.

Kevään 2014 kukinnoista kehittyneet kuusen kävyt varistavat parhaillaan siemeniään Etelä- ja Keski-Suomessa, jossa tämän kevään siemensato on melko runsas. Pohjois-Suomessa sato jää selvästi muuta maata heikommaksi.

Männylle ennakoidaan runsasta siemensatoa keväälle 2016

Keväällä 2015 variseva männyn siemensato on Etelä-Suomessa keskinkertainen. Kun siirrytään pohjoiseen päin, käpymäärät vähitellen pienenevät siten, että suuressa osassa Keski-Suomea ja Lapissa siemensadon ennustetaan olevan heikohko.

Keväälle 2016 on odotettavissa keskimääräistä runsaampi männyn siemensato maan etelä- ja keskiosaan. Varsinkin Kaakkois-Suomesta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta kerätyissä näytteissä on esiintynyt paljon pikkukäpyjä. Lapissa sato saattaa jäädä heikommaksi. Männyn luontaista uudistamista suunnitteleva metsänomistaja voi hyödyntää hyvän siemenvuoden tarjoamat mahdollisuudet, mutta se edellyttää, että uudistamishakkuu ja maanmuokkaus tehdään ennen ensi talvea.

Keväällä 2017 männyn siemensadon arvioidaan olevan keskinkertainen tai sitä heikompi.

Luke seuraa vuosittain pääpuulajiemme kukinnan ja käpysadon runsautta erityisissä siemensadon tarkkailumetsiköissä sekä tekee mikroskooppisia silmuanalyysejä havupuiden kukintarunsaudesta. Uusimpana ennustemenetelmänä on otettu käyttöön säätekijöihin perustuvat siemensadon ennustemallit. Seurantatulosten, mallien ja niihin liittyvien ennusteiden avulla saadaan tietoa muun muassa metsänuudistamisen ja siemenhuollon tarpeisiin.