Mar 20

Arktisen merialueen jääpeite tänä talvena ennätyspieni

Arktisen merialueen talvinen jääpeite on tänä talven peräti1,1 miljoonaa neliökilometriä tavanomaista pienempi. Vertailukohtana on käytetty vuosia 1981–2010. Huolestuttavan tiedon mittaushistorian pienimmästä talvijääpeitteestä julkaisi yhdysvaltalainen tilastolaitos National Snow and Ice Data Center.

”Talvisesta jääpeitteestä kadonnut alue on kooltaan yli kolme kertaa Suomen pinta-ala. Tästä voi jokainen itsekin päätellä ongelman mittasuhteet”, WWF:n meriasiantuntija Sanna Kuningas toteaa.

Arktinen merijää kutistuu kesän aikana ja on pienimmillään yleensä syyskuussa. Kylmän ja pimeän talven aikana jääpeite kasvaa ja maksiminsa se saavuttaa maaliskuun tienoilla. Tänä talvena jääpeite ei kasvanut normaalisti.

”Jääpeitteen hupeneminen toimii noidankehän lailla. Jää heijastaa auringon säteitä takaisin, kun taas avoimet ja tummat vesialueet imevät lämpösäteitä tehokkaasti itseensä. Tämä puolestaan kiihdyttää meriveden lämpenemistä ja jään sulamista entisestään”, Kuningas sanoo.

Paksun, monivuotisen jään osuus arktisesta merijääpeitteestä on pienentynyt viime vuosikymmeninä selkeästi. Tuoreen tutkimuksen (http://www.the-cryosphere.net/9/269/2015/tc-9-269-2015.html) mukaan arktinen merijää on jopa 65 prosenttia ohuempaa kuin 40 vuotta sitten.

Monille arktisen alueen lajeille jää on elinehto – siitä ovat riippuvaisia niin pienet katkaravut kuin valtavat valaatkin. Kanadan ja Grönlannin pohjoisrannikoilla sijaitsee niin sanottu ”Last Ice Area”, alue, jossa ympärivuotisen jään ennustetaan säilyvän vielä senkin jälkeen, kun se on jo muualta Arktikselta sulanut.

”Tämän mahdollisesti viimeisenä säilyvän jääalueen suojeleminen ihmistoiminnan vaikutuksilta on erityisen tärkeää, sillä jään huvetessa muualta alue voisi toimia jäästä riippuvaisten eläinlajien viimeisenä turvapaikkana. Valtioiden tuleekin nopeasti seurata Arktisen neuvoston ottamia ensiaskelia ja luoda arktiselle alueelle kattava suojelualueiden verkosto”, Kuningas sanoo.

Vuosi 2014 oli vuonna 1880 alkaneen mittaushistorian lämpimin.

”Arktisen jään hupenemisen raportoinnista vuosi toisensa perään on muodostunut pelottava rutiinitoimenpide. Ainoa tapa tämän ehkäisemiseksi on maailmanlaajuinen uusiutuvan energian vallankumous, joka on saatava käyntiin kaikkialla ja välittömästi”, WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle sanoo.

Mar 18

Itä-Suomen yliopisto: Ainutlaatuinen järvien lämpötila-aineisto julkaistu

Kansainvälinen GLTC-tutkimusryhmä on julkaissut ainutlaatuisen uuden järvien lämpötila-aineiston, jossa on ensimmäistä kertaa yhdistetty satelliittimittauksiin paikan päällä tehdyt mittaukset. Ryhmässä toimii myös Itä-Suomen yliopiston tutkijoita. Nature-julkaisuihin kuuluvassaScientific Data –lehdessä esitelty uusi aineisto on erityisen arvokas ympäristön muutoksen tutkimukselle.

Global Lake Temperature Collaboration (GLTC) -ryhmän tavoitteena on edistää järvien lämpötila-aineistojen vapaata saatavuutta maailmanlaajuisesti. Ryhmässä on havaittu tarve maailmanlaajuiselle aineistolle, jossa havainnot järvien pintalämpötiloista perustuvat sekä satelliittimittauksiin että paikan päällä tehtyihin in situ -mittauksiin. GLTC perustettiin vuonna 2010. Tällä hetkellä ryhmän keräämä aineisto sisältää 291 järven ja tekojärven päällysvesien keskimääräiset kesäaikaiset lämpötilatiedot vuosilta 1985-2009. GLTC-aineisto kaksinkertaistaa vapaasti saatavilla olevan satelliittimittauksiin perustuvan järvien lämpötila-aineiston määrän maailmassa. Nyt julkaistu uusi aineisto on ensimmäinen, jossa satelliittimittaukset on yhdistetty in situ -mittauksiin. Päällysveden lämpötilan lisäksi GLTC-aineisto sisältää tietoa ilmastosta – esimerkiksi ilman lämpötilasta, auringonsäteilystä ja pilvisyydestä – sekä luonnollisista maantieteellisistä piirteistä, jotka voivat vaikuttaa järven lämpötilaan, kuten leveys- ja pituuspiiri, korkeus merenpinnasta, järven pinta-ala, suurin syvyys, keskisyvyys ja tilavuus. Tämä maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen aineisto tarjoaa ympäristön muutoksen tutkijoille nyt ja tulevaisuudessa korvaamattoman vertailukohdan järvien lämpötilaolosuhteille.

Artikkelin tiedot: Sharma S et al. 2015. A global database of lake surface temperatures collected by in situ and satellite methods from 1985-2009. Scientific Data 2, 150008. doi:10.1038/sdata.2015.8

Scientific Data -lehti: ­http://www.nature.com/sdata/

Mar 13

Voimakas sykloni aiheuttaa tuhoa Tyynenmeren pienissä saarivaltioissa

pam.a2015072.0220.2km

Erittäin voimakas hirmumyrsky aiheuttaa tuhoa Tyynen valtameren pienten saarivaltioiden alueilla. Kiribatin, Tuvalun ja Salomonsaarten kautta Vanuatulle kulkenut sykloni Pam on nostanut tulvia ja tuhonnut koteja. Vahvistamattomien tietojen mukaan viitosluokan hirmumyrsky olisi vaatinut jopa kymmeniä kuolonuhreja.

pam-airs-31315

Myrskytuuli on puhaltanut jopa 69–75 metrin sekuntivauhdilla. Fidžillä työskentelevä meteorologi Neville Koop muistuttaa Australian yleisradioyhtiön ABC:n haastattelussa, että tällainen myrskytuuli pystyy tuhoamaan vankatkin rakennukset. Suuri osa saarten asumuksista on hyvin kevytrakenteisia.

YK:n humanitaarista apua koordinoivan OCHA:n Tyynenmeren aluejohtajan Sune Gudnitzin mukaan Pamin kaltainen sykloni on pahin mahdollinen uhka alavista saarista koostuvalla alueella.

Mar 10

Ilmatieteen Laitos: Maaliskuu jatkuu leutona ja aurinkoisena

Sunny

Maaliskuu on alkanut koko maassa erittäin lauhana. Kevät etenee vauhdilla, sillä sää on laajalti poutainen ja aurinkoinen myös lähipäivinä. Lämpimintä on maan etelä- ja länsiosassa.

Ilmatieteen laitoksen ennusteiden mukaan päivälämpötila on lähipäivinä pääosin 1 ja 8 asteen välillä, Pohjois-Lapissa on paikoin heikkoa pakkasta. Öisin lämpötila laskee suuressa osassa maata vähän nollan alapuolelle, Lapissa ajoittain -5 ja -10 asteen välille.

Maaliskuun alku ollut leuto

Ilmatieteen laitoksen mukaan kuukauden alkupuoliskon lämpötilapoikkeamat keskiarvoon nähden ovat maan eteläosan noin kuudesta asteesta Lapin noin kymmeneen asteeseen. Ahvenanmaalla Jomalan asemalla 8. maaliskuuta mitattiin vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen korkea, 13,5 asteen, lämpötila. Viime vuonna samaan lämpötilaan Jomalassa päästiin 12. maaliskuuta. Näin korkeisiin lämpötiloihin ei kuitenkaan päästy sitä ennen noin 50 vuoteen. Koko maan maaliskuun lämpöennätystä 17,5 °C ei kuitenkaan hätyytelty. Se mitattiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla 27. maaliskuuta 2007. Tyypillisesti päivälämpötilat ovat maaliskuun puolivälissä maan eteläosassa vähän nollan yläpuolella.

Terminen kevät alkaa kun lämpötila nousee pysyvästi nollan yläpuolelle
Termiset vuodenajat määritellään vuorokauden keskilämpötilojen perusteella. Esimerkiksi terminen kevät alkaa silloin, kun vuorokauden keskilämpötila nousee ns. pysyvästi nollan yläpuolelle. Yksittäisinä vuorokausina voidaan kuitenkin tämänkin jälkeen jäädä pakkasen puolelle. Termisten vuodenaikojen vaihtuminen voidaan todentaa vasta tietyn seurantajakson jälkeen eli aikaisintaan kymmenen vuorokauden kuluttua. Terminen kevät on vuodenajoista lyhin kestäen vain kuudesta yhdeksään viikkoa.

Lämpötila noustessa päivisin nollan yläpuolelle lumi sulaa jo varsin vauhdikkaasti. Yöpakkaset kuitenkin pysäyttävät sulamisen ja seuraavana aamupäivänä tarvitaan paljon lämpöenergiaa, että sulaminen käynnistyy uudelleen. Kevättulvien kannalta hitaasti etenevä kevät on edullisempi kuin lämpöaallon synnyttämä nopea ympärivuorokauden jatkuva sulaminen.

http://ilmatieteenlaitos.fi/kevattilastot
http://ilmatieteenlaitos.fi/termiset-vuodenajat

Mar 09

Kevättulva jo käynnissä Uudellamaalla

Ajankohtaan nähden erityisen lämmin sää on käynnistänyt kevättulvan Uudenmaan vesistöissä. Sunnuntaina lämpötila nousi reilusti nollan yläpuolelle, joten lumen sulaminen kiihtyi entisestään ja jokien vedenpinnat lähtivät voimakkaaseen nousuun. Valuma-alueiden yläosilla lunta voi olla vielä paikoin useita senttimetrejä. Lämpötilan ennustetaan pysyvän alkuviikon aikana etenkin päiväsaikaan reilusti plussan puolella, ja siksi virtaamien ennustetaan kasvavan edelleen.

Vesitilanne on ajankohtaan nähden poikkeuksellinen, mutta aiempien vuosien varsinaisiin kevättulviin nähden kuitenkin maltillinen. Vantaanjoen Vantaankoskella virtaama ylitti maanantaiaamuna 60 m3/s, kun se vielä sunnuntaiaamuna oli 45 m3/s. Tavanomaisella kevättulvalla virtaama on samalla paikalla n. 90 m3/s. Vastaavasti Keravanjoella Hanalassa virtaama ylitti maanantaina 20 m3/s, kun keskimääräinen vuosimaksimi on 28 m3/s.

Vantaanjoen lisäksi virtaamat ovat pariin vuoteen korkeimmillaan myös muissa Uudenmaan joissa. Porvoonjoen Vakkolassa virtaama oli maanantaiaamuna 53 m3/s (keskimääräinen vuosimaksimi MHQ 82 m3/s) ja Koskenkylänjoen Niinikoskella 31 m3/s (MHQ 41 m3/s). Länsi-Uudellamaalla Nummenjoen Pirkkulan havaintopaikalla virtaama oli 18 m3/s, mikä on jo lähes keskimääräisen vuosimaksimin tasolla.

Tulvavesi on levinnyt alaville peltoalueille ainakin läntisellä Uudellamaalla Vanjoen ja Nummenjoen varsilla. Uudenmaan ELY-keskuksen tietoon ei ole kuitenkaan tullut tulvasta aiheutuneita vahinkoja.

Järvien vedenpinnat ovat paikoin huomattavasti ajankohdan keskimääräisiä lukemia korkeammalla, kuitenkin kevättulvia selkeästi alhaisemmalla tasolla. Tuusulanjärvellä vedenpinta on tällä hetkellä n. 25 cm ajankohdan keskimääräistä arvoa ylempänä, mutta keskimääräiseen vuosimaksimiin verrattuna n. 10 cm alempana. Bodominjärvellä ollaan n. 15 cm normaalia kevättulvaa alemmalla tasolla. Karjaanjoen valuma-alueella säännösteltyjen Hiidenveden ja Lohjanjärven vedenkorkeudet ovat suurista juoksutuksista huolimatta noususuunnassa. Molempien järvien pinnat olivat kuitenkin maanantaina vielä n. 45 cm keskimääräistä kevättulvaa alempana. Järvien ranta-alueilla ei ole näillä näkymin odotettavissa erityisiä tulvavahinkoja.

Uudenmaan ELY-keskus seuraa tulvatilannetta.

Mar 08

Ilmatieteen laitos: Ahvenanmaalla mitattiin vuoden lämpöennätys 13,5 astetta

Ahvenanmaalla on tänään mitattu 13,5 astetta, mikä on alkuvuoden korkein lukema Suomessa. Manner-Suomessa lämpimintä oli Kokemäellä, jossa mitattiin 9,7 astetta.

Lämpötilat ovat poikkeuksellisia maaliskuun alkupuolella, Ilmatieteen laitokselta kerrotaan. Alkuviikolla lämmin sää jatkuu. Ilmatieteen laitos ennustaa Etelä-Suomeen alkuviikolle yli viiden asteen lämpötiloja.

Myös Ruotsissa on ollut tänään vuoden tähän saakka lämpimin päivä. Iltapäivään mennessä korkein lämpötila, 15,8 astetta, mitattiin Brommassa Tukholmassa. Myös Smålandin itäosassa ja Kalmarissa lämpö kipusi lähelle 15 astetta.

Niin ikään Pohjois-Ruotsissa mitattiin monin paikoin yli 12 asteen lämpötiloja.

– Kyllä on todella lämmintä, ihmetteli Ruotsin ilmatieteen laitoksen meteorologi Lovisa Andersson.

Ensi viikostakin on länsinaapurissa tulossa monin paikoin lämmin ja aurinkoinen.

Mar 08

SMHI: Tukholmassa liki 16 astetta lämmintä

2015-03-08 15_53_54-Paikalliset ennusteet _ SMHI

Ruotsissa on ollut tänään vuoden tähän saakka lämpimin päivä. Iltapäivään mennessä korkein lämpötila, 15,8 astetta, mitattiin Brommassa Tukholmassa. Myös Smålandin itäosassa ja Kalmarissa lämpö kipusi lähelle 15 astetta.

Niin ikään Pohjois-Ruotsissa mitattiin monin paikoin yli 12 asteen lämpötiloja.

– Kyllä on todella lämmintä, ihmetteli Ruotsin ilmatieteen laitoksen meteorologi Lovisa Andersson.

Ensi viikostakin on länsinaapurissa tulossa monin paikoin lämmin ja aurinkoinen.

Mar 06

URSA: Aurinko pimenee osittain koko maassa 20.3.

ap_t15_kartta

Pimennyksen maksimihetken suuruus eri puolilla Suomea. Kuva Ursa / Veikko Mäkelä

Pimennys nähdään Suomessa lähes täydellisenä. Auringon kiekosta pimenee Kilpisjärvellä peräti 94 % ja Kaakkois-Suomessakin 81 %.

Auringonpimennys alkaa hiukan paikkakunnasta riippuen noin kello 11 ja päättyy noin 13.30. Täydellisenä pimennys näkyy kapealla kaistaleella, joka kulkee pohjoisen Atlantin ja Pohjoisen jäämeren poikki ja päättyy pohjoisnavalle.

Kun Aurinkoa tarkkailee pimennyksen aikana, on syytä muistaa, että Auringon säteily on haitaksi suojaamattomalle silmälle. Näkymätön infrapuna- eli lämpösäteily aiheuttaa verkkokalvolla vaurioita jo muutamassa sekunnissa, eikä vahinkoa huomaa heti.

Muun muassa Ursan verkkokaupasta voi tilata CE-hyväksyttyjä ja EU:n henkilösuojaindirektiivin mukaisia pimennyslaseja sekä kaukoputkiin tarkoitettua suodatinkalvoa. Myös hitsarinlasi numero 14 suodattaa infrapunasäteilyä riittävän hyvin. Valotettuja filmejä, noettuja laseja tai tavallisia aurinkolaseja ei tule käyttää pimennyksen tarkkailuun.

Pimennyksen kulkua voi seurata missä vain, kunhan taivas on riittävän selkeä. Tähtiharrastusyhdistyksen ympäri Suomea järjestävät myös pimennyksen seurantatapahtumia. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa seuraa pimennystä Kaivopuiston tähtitornilla klo 11 alkaen.

Täydelliset pimennykset harvinaista herkkua

Auringonpimennys tapahtuu, kun Kuu kulkee radallaan Auringon ja Maan välistä. Kuun radan kaltevuudesta ja soikeudesta johtuen täydellistä pimennystä ei nähdä joka kuukauden aikana. Täydellinen pimennys tapahtuu jossain päin maapalloa noin 18 kuukauden välein.

Täydellinen pimennys voidaan nähdä vain hyvin pienellä alueella, jossa Kuu sattuu peittämään Auringon täysin. Tämän täysivarjon alueen ympärillä on paljon suurempi puolivarjon alue, jossa osa Auringosta jää näkyviin myös pimennyksen ollessa syvimmillään. Pimennys alkaa, kun Kuu alkaa siirtyä Auringon kiekon eteen taivaalla ja päättyy, kun se on kokonaan siirtynyt pois Auringon edestä.

Täydellinen pimennys havaitaan samalla paikkakunnalla keskimäärin kerran 400 vuodessa. Suomessa edellinen täydellinen auringonpimennys nähtiin heinäkuussa 1990, ja seuraavan kerran tämä tapahtuu vasta lokakuussa 2126.

Suomessa nähtiin edellisen kerran osittainen auringonpimennys 21.5.2012, jolloin vain aivan maan pohjoisimmissa osissa voitiin nähdä, miten hyvin pieni osa Auringosta pimeni. Seuraava osittainen auringonpimennys nähdään koko Suomessa elokuussa 2018.

Pimennyksen alun, syvimmän vaiheen eli maksimin ja lopun ajanhetket sekä pimennyksen suuruus (%) syvimmän pimennyksen hetkellä

 

paikka alku (hh.mm.ss) maksimi (hh.mm.ss) pimennys-% loppu (hh.mm.ss)
Maarianhamina 10.55.05 12.02.39 85 13.11.14
Turku 10.57.42 12.05.15 84 13.13.33
Vaasa 10.59.47 12.06.28 87 13.13.49
Helsinki 11.00.10 12.07.51 82 13.16.00
Tampere 11.00.18 12.07.33 84 13.15.21
Jyväskylä 11.02.49 12.09.51 84 13.17.13
Mikkeli 11.03.51 12.11.03 82 13.18.26
Lappeenranta 11.04.19 12.11.41 81 13.19.09
Tornio 11.04.42 12.10.24 89 13.16.27
Oulu 11.05.05 12.11.07 88 13.17.25
Kuopio 11.05.14 12.12.02 84 13.18.58
Kilpisjärvi 11.05.19 12.09.35 94 13.14.20
Kajaani 11.06.22 12.12.43 85 13.19.09
Rovaniemi 11.06.32 12.12.00 89 13.17.41
Enontekiö 11.06.37 12.11.16 92 13.16.14
Joensuu 11.07.23 12.14.11 82 13.20.53
Sodankylä 11.07.58 12.13.04 90 13.18.19
Ivalo 11.09.37 12.14.13 91 13.18.53
Utsjoki 11.10.13 12.14.17 92 13.18.26

Linkkejä

Ohjeita Auringon havaitsemiseen turvallisesti

Auringon kuvan heijastaminen tasolle

Lisätietoa auringonpimennyksistä (Ursan Otsikon takana -blogi, 12.2.2015)

Pimennyslasit Ursan verkkokaupassa

Suodinkalvo Ursan verkkokaupassa

Pimennystapahtumia ympäri Suomea

 

Mar 02

Harvinaisen lauha helmikuu päätti harvinaisen lauhan talven

Helmikuu oli lämpöoloiltaan lähes vuoden takaisen helmikuun toisinto eli oli harvinaisen lauha. Myös koko talvi jää tilastoihin harvinaisen lauhana. Myös lunta oli vähemmän kuin tavallisesti.

Helmikuun keskilämpötila kohosi maan lounaisimmassa osassa nollan vaiheille mutta jäi pohjoisimmassa Lapissa -8 asteen alapuolelle. Poikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta oli suurin maan keski- ja itäosassa, jossa se oli lähes seitsemän astetta, paikoin jopa yli. Pienin poikkeama, vajaat viisi astetta, oli Ahvenanmaalla ja pohjoisimmassa Lapissa. Kuukauden alkupuolella lämpötilassa oli tammikuun tapaan suuria vaihteluita, mutta kuukauden loppupuolella oli tasaisen lauhaa. Kuukauden ylin lämpötila, +9,6 astetta, mitattiin Kaarinassa 10. päivänä ja alin lämpötila, -34,1 ºC, Sallassa 15. päivä helmikuuta. Kuukauden lauhuus johtui suursäätilasta, jossa Pohjois-Atlantilla oli laaja ja pysyvä matalapaine, jolloin lauhaa ilmaa virtasi lounaasta Eurooppaan. Kylmät ilmamassat majailivat toisaalta Siperiassa ja Itä-Aasiassa ja toisaalta Pohjois-Amerikassa.

Kuukauden sademäärä oli maan etelä- ja itäosassa 20–40 mm, kun taas Pohjanmaan maakunnissa ja Lapissa jäätiin yleisesti 10 ja 20 millimetrin välille. Poikkeuksena oli Käsivarren Lappi, jossa sadetta kertyi runsaat 60 milliä. Sademäärä jäi suurimmassa osassa maata tavanomaista pienemmäksi, Pohjanmaan maakunnissa ja Lapissa paikoin jopa alle puoleen pitkäaikaisesta keskiarvosta. Käsivarren Lapissa ja paikoin maan etelä- ja itäosassa sademäärä kohosi tavanomaista suuremmaksi. Havaintoasemista sateisinta oli Enontekiön Kilpisjärvellä, jossa sadetta kertyi 99,2 mm. Siellä mitattiin 10. päivänä myös kuukauden suurin vuorokautinen sademäärä, 20,5 mm. Vähiten, 7,8 mm, satoi Kaskisen Sälgrundissa.

Lunta oli kuukauden päättyessä maan lounaisimmassa osassa ja Vaasan tienoilla alle 10 senttiä, mutta Pohjois-Karjalan pohjoisosassa, Kainuussa ja Länsi-Lapissa sitä oli yli puoli metriä. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lunta oli suurimmassa osassa maata tavanomaista vähemmän ja maan etelä- ja keskiosassa poikkeama oli paikoin yli 20 senttiä. Tavanomaista enemmän lunta oli ainoastaan Kainuussa, Koillismaalla ja osassa Etelä-Lappia.

Talven keskilämpötila koko maassa tavanomaista korkeampi

Talvikuukausien eli joulu-helmikuun keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi, maan etelä- ja keskiosassa jopa harvinaisen korkea. Suurimmillaan poikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta oli runsaat neljä astetta. Pienin poikkeama, vajaat kaksi astetta, oli pohjoisimmassa Lapissa. Lauhempi talvi on koettu viimeksi 2007–2008. Kaikki kolme kuukautta olivat tavanomaista lauhempia.
Alin lämpötila, -39,6 °C, mitattiin Utsjoella tammikuun 11. päivän. Edellisen kerran -40 asteen raja oli jäänyt rikkoutumatta talvella 2012–2013. Talvikuukausien sademäärä oli lähes koko maassa tavanomaista suurempi, maan länsi- ja keskiosassa paikoin jopa poikkeuksellisen suuri. Runsaimmin eli runsaat 200 milliä satoi lounaisimmassa Suomessa, Kainuun pohjoisosassa ja Meri-Lapissa. Niukimmin satoi pohjoisimmassa Lapissa, jossa sademäärä jäi alle 100 millin. Lauhan sään vuoksi lunta oli pitkin talvea yleensä tavanomaista vähemmän.

Lisätietoja:

Helmikuu: http://ilmatieteenlaitos.fi/helmikuu
Talvitilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/talvitilanne
Lumitilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/lumitilastot