Feb 26

Täsmennys Itämerellä jäätä epätavallisen vähän ajankohtaan nähden – uutiseen

Uutisessa mainitulla toiseksi leudoimmalla talvella tarkoitetaan jäätalvea eli jäätilannetta, ei talven lämpötilaa.

Ohessa korjaus:

Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio arvioi, että jäitä on kuitenkin enemmän kuin toistaiseksi kaikkein leudoimpana talvena vuonna 2008, jolloin laajimmillaan jäätä oli vain 49 000 km². “Tällä hetkellä JÄÄtalvi menisi tilastoissa toiseksi leudoimmaksi. Sääennusteissakaan ei näytä olevan tulossa niin kylmää jaksoja, että jään määrä lisääntyisi merkittävästi”, Vainio sanoo.

Feb 26

Turun yliopiston aerobiologian yksikkö: Siitepölykausi alkoi jo

480-pahkinapensaan-norkkoja

Siitepölykausi on käynnistynyt, ja säännöllinen siitepölytiedotus on aloitettu. Eteläiset ilmavirtaukset ovat tuoneet maahamme lepän ja pähkinäpensaan siitepölyä Keski-Euroopasta. Pähkinäpensaan odotetaan aloittavan kukintansa maan eteläosissa viikon sisällä.

Tämä on toinen peräkkäinen vuosi, kun siitepölykausi alkaa poikkeuksellisen varhain. Viime vuonna säännöllinen siitepölytiedotus aloitettiin 21. helmikuuta.

– Lepän ja pähkinäpensaan siitepölykaudesta odotetaan tavanomaista. Koivu kukki viime vuonna selvästi keskimääräistä runsaammin, joten tänä vuonna kukinta jää heikohkoksi, yliopistotutkija Annika Saarto ennakoi.

Neljä vuosikymmentä siitepölytiedotusta

Siitepölytilannetta seuraa ja siitä tiedottaa Turun yliopiston aerobiologian yksikkö. Yksikkö on laatinut valtakunnallisia siitepölytiedotteita jo 40 vuoden ajan.

Nyt alkavalla kaudella siitepölyn keräyspiste Tampereella jouduttiin sulkemaan ja siitepölytilannetta seurataan kahdeksan keräyspisteen avulla. Keräyspisteet sijaitsevat Turussa, Helsingissä, Imatralla, Kuopiossa, Vaasassa, Oulussa, Rovaniemellä ja Utsjoella.

>> Siitepölytiedote

Teksti: Jussi Matikainen
Kuva: Sanna Pätsi

Feb 26

Ilmatieteen laitos – Itämerellä jäätä epätavallisen vähän ajankohtaan nähden

Itämerellä on ollut tänä talvena jäitä epätavallisen vähän. Laajimmillaan jääpeite on kuluvana jäätalvena ollut 23. tammikuuta, jolloin jää kattoi 53 000 km² kokoisen alueen.

Laajimmillaan jäät ovat tavallisesti helmikuun viimeisellä viikolla, jolloin jäätä esiintyy keskimäärin noin 170 000 km² alueella. Tällä hetkellä jäätä on kuitenkin vain Perämerellä ja Suomenlahden pohjukassa, kun esimerkiksi vastaavaan aikaan jäätä viime vuonna jäätä oli kaksinkertaisella alueella tämänhetkiseen tilanteeseen verrattuna.

Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio arvioi, että jäitä on kuitenkin enemmän kuin toistaiseksi kaikkein leudoimpana talvena vuonna 2008, jolloin laajimmillaan jäätä oli vain 49 000 km².
“Tällä hetkellä talvi menisi tilastoissa toiseksi leudoimmaksi. Sääennusteissakaan ei näytä olevan tulossa niin kylmää jaksoja, että jään määrä lisääntyisi merkittävästi”, Vainio sanoo. Jääasiantuntija toppuutteleekin jäille menijöitä: “Jäätä on sen verran heikosti merialueilla, että ellei tarkasti tiedä, missä liikkuu, niin on viisainta olla kokonaan menemättä merijäille.”

Viime talvena jäiden maksimilaajuus oli 100 000 km², niin myös viime talvena kaikkiaan jäätä oli vähänlaisesti.  Ankaria talvia on viimeksi ollut vuosina 2003, 2010 ja 2011.

Vähäjäinen talvi ei ole talvimerenkululle helppo

Jäänmurtajia on tarvittu tänä vuonna lähinnä Perämerellä. Tällä hetkellä Suomen puolella talvimerenkulkua auttaa kuitenkin kaksi suomalaisia ja kaksi ruotsalaista jäänmurtajaa. “Välillä liikenne on jouduttu hetkeksi jopa keskeyttämään jäiden liikkeen takia. Tämä kuvaa hyvin sitä, että vähäjäinen talvi ei välttämättä ole helppo talvi, sillä jäiden liikkuminen on laivaliikenteen kannalta hankalaa”, Jouni Vainio toteaa.

Jääpalvelu seuraa Itämeren jäätilannetta jäätalven aikana päivittäin ja julkaisee keräämiensä tietojen perusteella jääkarttoja, jäätiedotteita ja jääennusteita talvimerenkulun tueksi. Varhaisimmillaan jäätiedotusten ja -karttojen tekeminen on voitu lopettaa 12.5.2008 ja 12.5.1983. Keskimäärin jäät katoavat Itämereltä toukokuun loppupuolella.

Lisätietoja:

Jäätilanne: http://ilmatieteenlaitos.fi/jaatilanne
Lisätietoa jäällä liikkumisesta: http://ilmatieteenlaitos.fi/jaalla-liikkuminen
Ajoneuvolla jäälle: http://ilmatieteenlaitos.fi/ajoneuvolla-jaalle-

Feb 17

Ilmatieteen laitos – Väitös: Tulevaisuuden kesäilmasto suosii metsäpalojen syttymistä

forest-fire-usda_120200_1

Ilmatieteen laitoksen tutkija Hanna Mäkelän Helsingin yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan tulevaisuuden kesäilmasto suosii metsäpalojen syttymistä Suomessa nykyistä enemmän. Metsäpalojen määrän lisääntyminen ja paloalan laajeneminen riippuu ilmaston lisäksi muutoksista metsien rakenteessa ja hoidossa sekä ihmisen toiminnasta tulevien vuosikymmenien aikana.

Väitöstyössä tarkasteltiin ilmaston vaikutusta kesän keskimääräiseen metsäpalovaaraan kesän keskilämpötilan ja sadesumman avulla. Työssä hyödynnettiin Suomen kuukausikeskilämpötilan ja sadesumman pitkiä aikasarjoja, ilmastomallilaskelmiin perustuvia todennäköisyysennusteita kesän keskilämpötilasta ja keskimääräisestä sadesummasta tulevaisuudessa, sekä suomalaisen metsäpaloindeksin laskettuja arvoja useilta eri havaintoasemilta. Ilmastollisen metsäpalovaaran vaihteluita tarkasteltiin noin 100 vuotta nykyhetkestä taaksepäin ja eteenpäin.

Metsäpaloille otolliset olosuhteet lisääntyvät etenkin Lapissa

Ilmastollinen todennäköisyys metsäpalojen syttymiselle on pysynyt viimeisen noin sadan vuoden ajan samalla tasolla. Metsäpalovaarapäivien lukumäärä on vaihdellut paljon vuodesta toiseen. Ilmastomallitulokset ennakoivat tulevaisuuden kesien muuttuvan kuluvan vuosisadan aikana lämpimämmiksi ja sateisemmiksi.

“Ilmastonmuutoksen vaikutus metsäpalovaaraan ei ole itsestään selvä, sillä lämpö lisää metsäpalovaaraa, kun taas sateisuus pienentää sitä. Tulosten mukaan näyttää kuitenkin siltä, ettei sademäärien kasvu riitä kompensoimaan lisääntyvää lämpöä ja sen myötä voimistuvaa haihduntaa. Niiden päivien lukumäärä, jolloin metsäpalovaara on voimassa, näyttäisi siis kasvavan tulevaisuudessa, kun asiaa tarkastellaan puhtaasti keskimääräisen kesäilmaston kannalta”, Hanna Mäkelä kertoo.

Todennäköisyys palovaarapäivien lisääntymiseen on suurin Suomen pohjoisosassa, missä keskimääräinen palovaarapäivien lukumäärä lisääntyy parhaan arvion mukaan vuosisadan loppuun mennessä noin kymmenellä päivällä.

Ilmasto on vain yksi metsäpalojen esiintymiseen vaikuttava tekijä

Tiettynä aikana tapahtuneiden metsäpalojen lukumäärä ja niihin liittyvä paloala ovat riippuvaisia monesta eri tekijästä. Ilmaston ja vallitsevan sään lisäksi tärkeitä tekijöitä ovat metsien rakenne ja puulajien kehitys sekä ihmisen toiminta niin palojen sytyttäjänä kuin sammuttajanakin. Suurin osa Suomen metsäpaloista saa alkunsa ihmisen toiminnasta tavalla tai toisella.

“Vallitsevan metsäpalovaaran perusteella ei voida suoraan päätellä sitä kuinka paljon metsäpaloja syttyy, ja kuinka laajoja palot ovat. Suomessa palojen valvonta ja sammutus toimii tehokkaasti ja metsäpalot ovat pääasiassa pieniä. Lisäksi kansalaistottelevaisuus näkyy siten, että metsäpalovaroituksen ollessa voimassa avotulen tekemistä vältetään ja näin ollen mahdollisia metsäpalon alkuja on vähemmän. Viime kesän laaja metsäpalo Ruotsin Västmanlandissa oli kuitenkin hyvä muistutus siitä, että isot palot ovat näilläkin leveyspiireillä mahdollisia”, Mäkelä pohtii.

Työn tulokset korostavat metsäpalovaaran ennustamiseen käytettävien työkalujen kehittämisen tärkeyttä. Yhdessä metsäpalojen torjumiseen käytettävien resurssien ylläpidon kanssa ne edesauttavat pitämään Suomen metsäpalot jatkossakin maltillisena.

Väitöstilaisuus 27.2. Helsingissä

Filosofian maisteri Hanna Mäkelän väitöskirja Estimates of past and future forest fire danger in Finland from a climatological viewpoint tarkastetaan Helsingin yliopiston matemaattis–luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Väitöstilaisuus on perjantaina 27.2. kello 12 yliopiston Kumpulan kampuksella Physicumissa (auditorio D101). Vastaväittäjänä on professori Igor Drobyshev Ruotsin maatalousyliopistosta sekä Québecin yliopistosta ja kustoksena professori Heikki Järvinen Helsingin yliopistosta.

Hanna Mäkelä (os. Tietäväinen) on syntynyt vuonna 1981 Tampereella. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Tampereen lyseon lukiosta vuonna 2000 ja valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2006.

Lisätietoja

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Finnish Meteorological Contributions, ISBN: 978-951-697-850-8.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153233

Feb 16

Onko revontulia odotettavissa? Ilmatieteen laitos on aloittanut avaruussäätiedotusten laatimisen

WS auroraNASAimage

Kuva: NASA

Kerran arkipäivässä julkaistavassa tiedotteessa arvioimme revontulten ja Auringon aiheuttamien radiohäiriöiden todennäköisyyden lähipäivinä. Lisäksi tiedotukseen sisältyy tutkijan kirjoittama lyhyt vapaamuotoinen katsaus avaruussään tilaan. Tiedotus täydentää suosittua Auroras Now! -palveluamme, joka seuraa revontuliin liittyvää magneettista aktiivisuutta Suomessa.

Revontulia tai muita avaruussään häiriöitä ei pystytä ennustamaan yhtä tarkasti kuin maanpäällistä säätä, koska avaruudessa ei ole yhtä kattavaa havaintoverkkoa kuin maanpinnalla. Aurinkoa tarkkailemalla voimme kuitenkin arvioida suuntaa-antavasti, miten rauhallista tai myrskyisää avaruudessa lähipäivinä on. Siksi avaruussäätiedotus kertoo revontulten todennäköisyydestä, mutta niiden tarkempaa aikaa tai paikkaa emme voi ennustaa.

Uudessa tiedotuksessamme keskitymme revontulten osalta Lapin eteläpuoliseen Suomeen, koska Lapissa revontulet ovat yleisiä kaikentyyppisissä avaruussäätilanteissa. Noin tunnin aikajänteellä revontulten todennäköisyydestä kertoo niin Lapissa kuin etelämpänäkin magneettikentän häiriöisyys. Sitä voi edelleen seurata jo pitkään toimineen Auroras Now! -sivustomme kautta.

Ennusteessa mainitut radiohäiriöt eivät vaikuta tavallisen radion kuunteluun, vaan liittyvät pitkän matkan yhteyksiin tietyillä HF-radiotaajuuksilla. Tämä tieto on suunnattu pääasiassa radioamatööreille ja eräille ammattiryhmille.

Aurinko on tällä hetkellä 11-vuotisen aktiivisuusjaksonsa huipulla, joten avaruussää on tämän ja parin seuraavan vuoden ajan keskimääräistä kiinnostavampaa seurattavaa.

Avaruussäätiedotus Ilmatieteen laitoksen sivuilla: www.ilmatieteenlaitos.fi/avaruussaa

Auroras Now!: http://aurora.fmi.fi/public_service/

Lisätietoa avaruussäästä myös teematiedossa: www.ilmatieteenlaitos.fi/avaruus

Feb 12

Ilmatieteen laitos: Hiihtolomat alkavat poutaisessa säässä

weather-clipart-free-afd-111511

Hiihtolomakausi alkaa melko leudossa säässä. Ajokeli on perjantaina hyvä, lauantaina maan keskivaiheilla sataa lunta. Ensi viikoksi Suomeen virtaa lauhaa ilmaa.

Perjantaina sää on enimmäkseen sateeton ja maan pohjoisosassa myös monin paikoin selkeä. Lämpötila on maan lounaisosassa vähän nollan yläpuolella. Maan itä- ja pohjoisosassa pakkasta on perjantaina 2…10 astetta, Pohjois-Lapissa paikoin enemmänkin.

Lauantaina lunta sataa monin paikoin maan keskivaiheilla aina Oulun korkeudelle saakka.  Maan eteläosassa sataa lunta tai räntää vain paikoin ja Lapissa on edelleen laajoilla alueilla selkeää. Lauantaina lämpötila on maan eteläosassa vähän nollan yläpuolella, mutta Lapissa pakkasta on 10…20 astetta.

Ensi viikoksi lauhaa ja tuulista säätä

Sunnuntaina maahamme muodostuu vahva korkeapaine ja lähes koko maassa on aurinkoista. Pakkasta on sunnuntaina etelän parista asteesta Lapin noin 15 asteeseen.

Ensi viikon puolella korkeapaine väistyy kaakkoon ja Suomeen virtaa lännestä ajoittain hyvinkin lauhaa ilmaa, jolloin lämpötila kohoaa etelässä useita asteita nollan yläpuolelle.  Ajoittain tulee lumisateita, maan etelä- ja keskiosassa myös räntä- tai vesisateita. Samalla sää on tuulista. Lumipeitteen ei odoteta ensi viikolla kasvavan, mutta lunta riittää länsi- ja etelärannikkoa lukuun ottamatta hiihtämiseenkin.

Myös ensi viikon jälkeen näyttää olevan tiedossa melko lauhaa säätä.

Hiihtolomakauden säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/talvilomaviikot

Feb 11

Ilmatieteen Laitos: Hiihtolomaviikkoina päivä pitenee ja aurinko alkaa lämmittää

images

Hiihtolomaviikkojen aikana sää on yleensä miellyttävän kevättalvista.

Maaliskuun puolella selkeässä säässä yö- ja päivälämpötilan ero on suurimmillaan. Seikkaan vaikuttaa suuresti valkoisen lumipinnan heijastama säteily. Selkeän yön jälkeen aamun kirpeä pakkanen hellittää nopeasti auringon lämmittäessä ilmaa. Iltapäivällä lämpötila voi nousta Lapissa jopa 20 astetta aamun lukemaa korkeammaksi, etelämpänä 10 – 15 astetta korkeammaksi. Pilvisemmällä säällä erot ovat selvästi pienempiä.

Hanget vahvistuvat koviksi ja luistaviksi, kun yöllä on pakkasta. Päivällä taas lumipinta pehmenee kostuessaan kun auringon säteet sulattavat jäätynyttä pintaa. Lumi sokaisee aurinkoisella säällä, koska lumipinnan heijastuskyky lähes kaksinkertaistaa valon määrän. Myös UV-säteily on tästä syystä merkittävää hankikeleillä, ja silmät on syytä suojata aurinkolaseilla.

Lumipeitekin on yleensä taattu hiihtolomaviikkoina maan lounaisinta osaa lukuun ottamatta. Tosin vuosi sitten lunta ei ollut talvilomaviikkojen aikaan maassa juuri ollenkaan maan etelä- ja länsiosassa, mutta useamman kymmenen sentin lumensyvyyksiä löytyi kuitenkin Pohjois-Karjalasta Lappiin ulottuvalla alueella.

Sääennusteita seuraamalla saat tarkat paikkakuntakohtaiset näkymät ulkoilusäihin sekä tietoa ajankohtaisesta lumensyvyydestä:

Feb 07

:LAINA MYRSKY: Ilmatieteen laitos: Laina-myrsky saapuu Suomeen yöllä – sähkökatkoja luvassa

download

Suomeen saapuu ensi yönä myrskytuulia Norjasta, kertoo Ilmatieteen laitos. Norjassa puuskat ovat pahimmillaan jopa 40 metriä sekunnissa, mutta Suomeen tullessaan tuulet laantuvat.

Ilmatieteen laitoksen meteorologin Jari Tuovisen mukaan maa-alueilla puuskat ovat yleisesti noin 20 metriä sekunnissa. Pahimmillaan puuskat yltävät jopa 25 metriin sekunnissa. Merillä myrskyää laajalti.

Lainaksi nimetty myrsky saapuu ensin Lappiin puoliltaöin, josta matalapaineen keskus suuntaa Meri-Lapin ja Oulun ylitse kohti kaakkoa. Etelään puuskittaiset tuulet saapuvat huomenna keskipäivän aikoihin.

Myrsky saattaa aiheuttaa vahinkoja rakenteille sekä paikallisia sähkökatkoja. Tuovisen mukaan myrskyn aiheuttamat vahingot eivät kuitenkaan yllä vuoden 2011 Tapani-myrskyn tuhoihin.

Feb 05

Ilmatieteen laitos: Voimakkaita myrskypuuskia viikonlopuksi maan pohjois- ja länsiosiin

wind-4_318-23827

Skandinaviasta lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Suomeen saapuva matalapaine tuo mukanaan myrskypuuskia. Voimakkaimpia puuskat ovat tämänhetkisten ennusteiden mukaan Pohjanlahden rannikolla.

Ilmatieteen laitoksen 5. helmikuuta tekemän ennusteen mukaan pohjoisen ja luoteen välinen tuuli voimistuu lauantain ja sunnuntain välisestä yöstä alkaen maa-alueilla puuskissa jopa 25 metriin sekunnissa. Läntisillä merialueilla keskituuli voimistuu samaan suuruusluokkaan.

Todennäköisesti myrsky tulee aiheuttamaan tuulivahinkoja ja sähkökatkoksia etenkin Pohjanlahden rannikkoseudulla. Sademäärän ennustetaan yleisesti ottaen olevan melko vähäinen, Pohjanlahden rannikolla ja Pohjois-Lapissa lumisade on kuitenkin ajoittain sakeaa ja kova tuuli tuo lunta teille.

Merialuilla myrsky on todennäköisesti voimakkainta (keskituuli noin 25 m/s) Selkämerellä, Ahvenanmerellä ja Pohjois-Itämerellä. Merkitsevä aallonkorkeus nousee näillä alueilla paikoin yli kuuteen metriin.

“Tilanteeseen liittyy vielä epävarmuutta, mutta säätilanne suosii voimakkaiden puuskien esiintymistä. Tykkytilanne kasvattaa paikoin tuulivahinkojen todennäköisyyttä”, toteaa Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Tuomo Bergman.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Feb 02

WMO: Vuosi 2014 oli tilastojen kuumin

2012-NSW-Bushfire-Season-blank-1

Kansainvälisen ilmatieteen järjestön mukaan 15 kuumimmasta vuodesta 14 on ollut tällä vuosisadalla.

Viime vuosi oli YK:n mukaan tilastoidun ajan kuumin maapallolla. Keskilämpötila oli 0,57 astetta korkeampi kuin vertailuajanjaksolla vuosina 1961-1990.

YK:n alainen Maailman ilmatieteen järjestö WMO huomauttaa, että ennätyslämmön ohella viime vuonna monissa maissa koettiin rankkasateita ja tulvia, toisia piinasi taas kuivuus. Kumpikin ääri-ilmiö liittyy ennusteiden mukaan ilmastonmuutokseen.

WMO:n mukaan 15 kuumimmasta mitatusta vuodesta 14 on ollut tällä vuosisadalla.

YK:n jäsenmaat kokoontuvat ensi viikolla keskustelemaan kansainvälisestä ilmastosopimuksesta, joka on määrä allekirjoittaa joulukuussa Pariisissa. Tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen enintään kahteen asteeseen, kun vertailukohtana on teollista vallankumousta edeltävä aika.

WMO: Warming Trend Continues in 2014