Jan 30

Ilmatieteen laitos: Tykkylumi voi aiheuttaa ongelmia myös maan eteläosissa

blue-snow-icon

Voimakas matalapaine saapuu Suomeen kaakosta ja siihen liittyvä lumipyry leviää maan eteläosaan lauantaina päivällä. Märkä lumi voi taivuttaa puita sähköjohdoille.

Lumisateet jatkuvat ennusteen mukaan aina sunnuntaipäivään saakka. Ennustetut lumikertymät ovat maan eteläosassa 10-15 cm. Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa lunta voi kertyä jopa 20 senttiä. Aivan rannikolla sade saattaa tulla lauantain ja sunnuntain välisenä yönä osin myös vetenä. Lämpötila on lumisateessa enimmäkseen nollan tuntumassa, joten lumi saattaa tarttua voimakkaasti puustoon ja tykkylumen aiheuttavat vahingot ovat mahdollisia. Tykkylumi on piinannut jo aikaisemmin Itä- ja Pohjois-Suomea.

Perjantain lumensyvyysmittauksissa vähiten lunta Ahvenanmaan lisäksi oli etelä- ja lounaisrannikolla, jossa lunta oli yleisesti vain muutamia senttimetrejä. Sen sijaan Kainuussa lunta oli paikoin jopa yli metri. Etelässä ja lounaassa lunta on arviolta 5-15 cm tavanomaista vähemmän. Sen sijaan maan pohjoisosassa lunta on ajankohtaan nähden keskimääräistä enemmän. Erityisesti Kainuusta Etelä-Lappiin ulottuvalla alueella lunta on harvinaisen paljon eli 20-30 cm keskimääräistä enemmän.

Suomen ympäristökeskus SYKEn mukaan suurten hallien kattorakenteita on syytä tarkkailla, koska niissä piilevät rakennevirheet alkavat tyypillisesti ilmetä maaston lumikuorman kasvaessa 80–100 kg/m2:n tuntumaan. Lumikuorma on nyt Ii-Ilomantsi-linjan pohjoispuolella pääosin 80–120 kg/m2, eteläpuolella alle 80 kg/m2.

Lauantai-illan aikana lumipyry leviää hiukan heikentyneenä maan keskiosaan ja sunnuntaiksi osin myös maan pohjoisosaan. Lunta kertyy monin paikoin noin 10 cm ja yhdessä melko voimakkaan itätuulen kanssa ajokeli on paikoin erittäin huono. Etelässä sää poutaantuu vähitellen sunnuntain kuluessa.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Mitä on tykkylumi?: http://ilmatieteenlaitos.fi/tykky-eli-tykkylumi

SYKE: Suurten hallien kattojen lumitilanteen tarkkailu tarpeen vaikka lumitilanne enimmäkseen tyypillinen

Jan 17

Ilmatieteen laitos: Ajokeli huono osassa Suomea huomenna

13425040953_ee63e66875_z

Ajokeli voi olla huono Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Etelä- ja Keski-Lapissa Kuva: Liikenneturva / Kaisa Tanskanen

Liikennesää on kehno osassa Suomea sunnuntaina. Ajokeli voi olla huono Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Etelä- ja Keski-Lapissa, arvioi Ilmatieteen laitos sunnuntai-iltaan ulottuvassa varoituksessa.

Lumi- ja räntäsateet vähenevät sunnuntaina Lapissa, kun sää siellä kylmenee. Etelämpänä saatetaan kuitenkin saada paikoin räntää.

Lämpötila on sunnuntainakin Etelä-Suomessa plussalla, mikä voi muuttaa pikkuteitä iljanteisiksi.

Merivesi pysyy korkealla Suomenlahden länsiosassa, Selkämeren pohjoisosassa, Merenkurkussa ja Perämerellä.

Tykkylumen sähkölinjoille taivuttamat puut aiheuttivat sähkökatkoja lauantaina, mutta illalla viat oli saatu enimmäkseen korjattua. Esimerkiksi Savon Voiman verkossa oli pahimmillaan sähköttä yli 6 000 taloutta, mutta ennen iltaseitsemää vikoja oli enää runsaat 200.

Jan 15

Tulvakeskus tiedottaa: Tuuli nostaa meriveden jälleen korkealle

Triangular-warning-sign

Merivesi nousee jälleen tänään illalla monin paikoin korkealle. Paikoin merivesi voi käydä jopa erittäin korkealla.

Merivesi on korkeimmillaan torstain ja perjantain välisenä yönä, ja seuraavaksi perjantain ja lauantain välisenä yönä. Viikonloppuna myrskyt laantuvat ja myös vedenkorkeuden vaihtelut vaimenevat.

Etelän ja lounaan välinen tuuli voimistuu perjantaina lounaisilla ja läntisillä merialueilla paikoin myrskyksi. Meriveden ennustetaan kohoavan Pohjanlahden ja Saaristomeren rannoilla paikoin erittäin korkealle.
Matalapaineeseen liittyvä runsas lumi- ja räntäsade voi pahentaa myös tykkylumitilannetta maan keskiosassa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Etelä-Lapissa ja paikoin myös maan eteläosassa.

Korkealle vedelle on kolme varoitustasoa, varoituksen ollessa voimassa rantaviivan väri muuttuu varoituskartalla. Alimman vaaratason varoitusten toistuvuus on kerran vuodessa, toisen vaaratason kerran viidessä vuodessa ja ylimmän vaaratason kerran 20 vuodessa.
Voimakas etelälounainen tuuli painaa vettä Suomen rannoille ja merivesi voi käydä paikoin jopa erittäin korkealla varoitustasolla. Lähellä rantaviivaa olevilla teillä ja rakennuksilla tämä voi aiheuttaa haittaa, mutta laajempia vahinkoja ei ole tiedossa.

“Vesi on tällä viikolla käynyt jatkuvasti korkealla eri puolilla rannikkoa. Nyt vesi nousee myös Perämerellä, jossa kuitenkin vedenkorkeuden vaihtelu on normaalistikin suurta. Lisäksi jää vaimentaa veden liikkeitä. Merenkurkussa ja Selkämeren pohjoisosassa vesi voi nousta korkeammalle kuin alkuviikosta, mutta etelämpänä ei”, Ilmatieteen laitoksen meripäivystäjä Anni Montonen toteaa.

Vedenkorkeudesta varoitetaan, mikäli vedenkorkeus ylittää tai alittaa etukäteen määrätyt varoitusrajat. Merivedenkorkeus vaihtelee Suomen rannikolla karkeasti -150 ja +200 senttimetrin välillä. Vedenkorkeuteen vaikuttavat pääasiassa tuuli, ilmanpaine, veden liikkeet ja heilahtelut sekä Itämeren kokonaisvesimäärän muutokset. Vuorovesi, sademäärä, jokien virtaamat tai valtameren pinnan nousu vaikuttavat Itämeren vedenkorkeuteen muutamien päivien aikajaksolla vain vähän.

Tulvakeskus varoittaa erikseen, mikäli vedenkorkeus ylittää tai alittaa etukäteen määrätyt, aluekohtaisesti vaihtelevat varoitusrajat. Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka toimii tiiviissä yhteistyössä ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.

Jan 14

HSY mittaa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua neljässä uudessa paikassa vuonna 2015

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden siirrettävät ilmanlaadun mittausasemat sijaitsevat vuonna 2015 Mannerheimintiellä, Hämeenlinnanväylällä, Lintuvaarassa ja Sotungissa. Mittauksilla selvitetään vilkasliikenteisten katujen, pääväylien varsien, pientaloalueiden ja Vantaan Energian jätevoimalan vaikutusalueen ilmanlaatua.

Helsingissä mitataan vilkasliikenteisten katujen ilmanlaatua

HSY selvittää vilkkaan liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun osoitteessa Mannerheimintie 55, joka on yksi Helsingin vilkkaimmin liikennöidyistä kaduista. HSY on tehnyt mittauksia samassa paikassa vuosina 2006 ja 2010. Tällöin havaittiin typpidioksidin pitoisuuksien ylittävän raja-arvot. Nyt tehtävillä mittauksilla selvitetään, onko ilmanlaatu parantunut.

Vantaalla HSY seuraa ilmanlaatua Hämeenlinnanväylän varrella Silvolassa. Mittauksilla saadaan tietoa ilmansaasteiden pitoisuuksista pääteiden varsilla. Tuloksia hyödynnetään muun muassa pääväylien katupölyn torjunnassa.

HSY mittaa ilmanlaatua Vantaalla myös Vantaan Energian jätevoimalan lähialueella vuoden 2015 ajan. Mittausasema sijaitsee voimalan vaikutusalueella Sotungissa osoitteessa Rapuojantie 1. Mittausasemalla mitataan muun muassa typpidioksidin, erikokoisten hiukkasten, rikkidioksidin ja raskasmetallien pitoisuuksia.

HSY selvittää puunpolton vaikutuksia ilmanlaatuun Espoossa

Espoon Lintuvaarassa ilmanlaatua tutkitaan keskellä pientaloaluetta. Mittauksilla saadaan tietoa puunpolton vaikutuksista pientaloalueen ilmanlaatuun. Mitattavia ilmansaasteita ovat muun muassa pienhiukkaset ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet.

HSY mittaa vuonna 2015 ilmanlaatua myös Järvenpään keskustassa. Kyseisillä mittauksilla selvitetään ilmanlaatua vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella.

Siirrettävien mittausasemien lisäksi HSY seuraa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua pysyvillä ilmanlaadun mittausasemilla. Helsingissä mittausasemat sijaitsevat keskustassa osoitteessa Mannerheimintie 5, Kallion urheilukentällä ja Vartiokylässä. Espoossa ilmanlaatua mitataan pysyvästi Leppävaarassa ja Luukissa sekä Vantaalla Tikkurilan Neilikkatiellä.

Uudellamaalla HSY:n pysyvä mittausasema on Lohjalla. Lohjan ja Järvenpään mittaukset ovat osa Uudenmaan ilmanlaadun seurantaa, jota HSY tekee vuosina 2014–2018.

HSY:n mittausasemilla seurataan muun muassa hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten, typenoksidien ja rikkidioksidin pitoisuuksia.

Ajantasaiset tiedot ilmanlaadusta saa osoitteesta www.hsy.fi/ilmanlaatu

Tämänhetkisen ilmanlaadun tilanteen voi tarkistaa osoitteesta www.hsy.fi/ilmanlaatu tai Twitteristä tai QR-koodilla. Twitter kertoo pääkaupunkiseudun ilmanlaatutilanteen joka arkiaamu. QR-koodi on oikolinkki mittaustuloksiin ja se löytyy jokaisen HSY:n ilmanlaadun mittausaseman seinästä.

Lisäksi ajantasaista tietoa ilmanlaadusta saa esimerkiksi metrojen ja raitiovaunujen uutisnäytöiltä. Erityisesti hengitys- ja sydänsairaille sekä pienten lasten vanhemmille on kehitetty myös maksullinen Ilmanlaatuviesti-tekstiviestipalvelu, joka varoittaa huonosta ilmanlaadusta suoraan palvelun tilaajan puhelimeen.

 

Jan 13

Peräkkäiset runsaslumiset talvet eivät ennenkokemattomia

10911230_10204507262379972_1751226542554457242_o

Kuvaoikeudet: Pia Kuhanen

Etelä-Suomen vuosien 2009–2013 neljä peräkkäistä runsaslumista talvea eivät olleet tilastojen valossa poikkeuksellisia, mutta vastaavanlaisesta lumitalvien sarjasta ehti kulua pitkä aika.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös laajemmin maan eteläosissa, sattui neljä peräkkäistä runsaslumista talvea vuosina 2009–2013. Lumiset talvet aiheuttivat katujen kunnossapidolle ja liikenteelle ongelmia. “Vastaavanlaista lumitalvien sarjaa ei ollut pääkaupunkiseudulla koettu sitten 1960-luvun lopun. Yksittäiset runsaslumiset talvet voivat jatkossakin aiheuttaa ongelmia, etenkin kun ilmastonmuutoksen myötä lumipeite keskimäärin vähenee ja vähälumiset talvet yleistyvät”, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilari Lehtonen.

Tulokset yhteneväisiä ilmastonmuutosennusteiden kanssa

Lyhyen vertailujakson tarkastelussa talvet 2009–13 olivat poikkeuksellisen lumisia. “Esimerkiksi Vantaalla lumensyvyys oli jokaisena talvena vähintään kahden kuukauden ajan yli kaksinkertainen ajankohdan keskiarvoon verrattuna, kun vertailukautena käytetään jaksoa 1981–2010. Kun vertailu sen sijaan ulotetaan vielä tätä varhaisempien vuosikymmenten havaintoihin, eivät viime vuosien lumitalvet näyttäydy mitenkään poikkeuksellisina. 1960-luvulle asti vastaavankaltaisia lumitalvia sattui Helsingissä verraten taajaan. Esimerkiksi 30-vuotisjaksolla 1941–70 talven suurin lumensyvyys oli Helsingissä keskimäärin 57 cm ja lumipeiteajan kesto 125 vuorokautta, kun talvina 2009–2013 suurin lumensyvyys oli vastaavasti keskimäärin 61 cm ja lumi peitti maata keskimäärin 123 päivänä talven aikana.

Tutkimuksen tulokset sopivat yhteen ilmastonmuutosennusteiden kanssa, joiden mukaan lumipeite tulee Etelä-Suomessa vähenemään kuluvan vuosisadan aikana ja lumipeitteen väheneminen on voimakkainta ja alkaa ensimmäisenä lounaisrannikolla.

Lumipeiteaika on lyhentynyt

Lumihavaintoja vertailtiin tässä tutkimuksessa neljällä Etelä-Suomen paikkakunnalla (Vantaa, Jokioinen, Kaarinan Yltöinen ja Kouvolan Anjala). Näiltä paikoilta lumihavaintoja on saatavissa yhtäjaksoisesti vuodesta 1959 alkaen. Lisäksi käytössä oli Helsingin Kaisaniemen pitkä lumihavaintojen aikasarja, joka ulottuu 1800-luvun lopulle asti. “Vaikka tarkastelujakso valittiin päättymään neljään hyvin runsaslumiseen talveen, osoittivat aikasarjat talven suurimpien lumensyvyyksien pienentyneen ja lumipeiteajan keston lyhentyneen suurimmalla osalla paikkakunnista. Vain Kouvolassa sekä talven suurimmat lumensyvyydet että lumipeiteajan kesto ovat pysyneet suunnilleen muuttumattomina tarkastelujakson aikana. Muualla talven keskimääräinen lumipeiteaika on lyhentynyt noin kuukaudella”, Ilari Lehtonen toteaa.

Jan 12

Tulvakeskus tiedottaa: Merivesi nousee ensi yönä paikoin korkealle

67464564986938498

Merivesi nousee tänään paikoin korkealle. Varoitus erittäin korkeasta merivedestä on voimassa lounaissaaristossa ja Selkämeren eteläosassa. Merenkurkussa, Selkämeren pohjoisosassa ja Suomenlahden länsiosassa merivesi nousee korkealle.

Tulvakeskus on antanut varoituksen korkeasta vedenkorkeudesta. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan +95cm ja +110cm välille tiistain 13.1. vastaisena yönä. Vedenkorkeus on Turussa korkeimmillaan iltayön aikana, Selkämerellä aamuyön tunteina. Tämän jälkeen vedenkorkeus lähtee laskuun ja palautuu noin lähtötasolleen +40cm ja +50cm tienoille.

Matalapaine liikkuu Selkämeren yli itään. Samalla kova etelän ja lännen välinen tuuli nostaa meriveden korkealle etenkin Saaristomerellä ja Selkämeren eteläosassa. Lähellä rantaviivaa  vesi voi tulvia yksittäisiin rakennuksiin ja satamissa voi aiheutua liikenteelle ongelmia. “Esimerkiksi Turussa merivesi on ollut yli metrin keskivettä korkeammalla viimeksi tammikuussa 2007, jolloin vesi oli korkeimmillaan 113 cm. Kaikkien aikojen ennätys Turussa on vuoden 2005 130 cm”, toteaa Ilmatieteen laitoksen meripäivystäjä Anni Montonen.

Vedenkorkeudesta varoitetaan, mikäli vedenkorkeus ylittää tai alittaa etukäteen määrätyt varoitusrajat. Meriveden korkeusvaroitukset on suunnattu rannikon väestölle, pelastuslaitoksille ja meriliikenteelle, jotta he voivat varautua merivedenkorkeuden muutoksiin.

Merivedenkorkeus vaihtelee Suomen rannikolla karkeasti -150 ja +200 senttimetrin välillä. Vedenkorkeuteen vaikuttavat pääasiassa tuuli, ilmanpaine, veden liikkeet ja heilahtelut sekä Itämeren kokonaisvesimäärän muutokset. Vuorovesi, sademäärä, jokien virtaamat tai valtameren pinnan nousu vaikuttavat Itämeren vedenkorkeuteen muutamien päivien aikajaksolla vain vähän.

Meriveden korkeushavainnoista ja -ennusteista on hyötyä erityisesti rannikolla asuvalle väestölle, pelastuslaitoksille ja meriliikenteelle. Ennusteet parantavat oleellisesti mahdollisuutta varautua tulviin, mataliin merivedenkorkeuksiin tai vedenkorkeuden nopeisiin muutoksiin.

Tulvakeskus varoittaa erikseen, mikäli vedenkorkeus ylittää tai alittaa etukäteen määrätyt, aluekohtaisesti vaihtelevat varoitusrajat. Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka toimii tiiviissä yhteistyössä ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.

Jan 05

Kylmyys ja myrskytuulet Kanadan ja USA:n pohjoisosan riesana

92fwbgus

Kylmyys ja lumimyrskyt piinasivat maanantaina Kanadaa ja osia Yhdysvalloista. Kanadan itäosassa satoi alijäähtynyttä vettä lumen päälle, mikä teki ajoteistä erittäin liukkaita. Quebecin osavaltiossa sähköt katkesivat maanantain vastaisena yönä sadoiltatuhansilta, mutta virta saatiin päivän aikana palautettua valtaosiin kotitalouksista.

Montrealissa ja Torontossa kymmeniä lentoja peruttiin jään ja lumen vuoksi. Myös Chicagon, Minneapolisin ja Buffalon lentokentillä oli liikenneongelmia. Suurten järvien alueella satoi niin paljon lunta, että viranomaisten mukaan teiden auraaminen kestää ainakin kaksi päivää.

Monissa Kanadan ja Yhdysvaltojen pohjoisosien kaupungeissa pakkasta oli liki 20 astetta. Myrskytuuli puhalteli kuitenkin niin voimakkaasti, että se sai pakkasen purevuuden vastaamaan 45 asteen kylmyyttä.

Jan 02

Ilmatieteen laitos – Vuosi 2014 oli Suomen mittaushistorian toiseksi lämpimin

10321666_10202715394064384_8684546179443992142_o

Kuvaoikeudet: Pia Kuhanen

Koko maan keskilämpötila oli alustavien laskelmien mukaan noin 0,15 astetta alhaisempi kuin ennätysvuonna 1938. Vuodet 1989, 2011 ja 2000 täydentävät viiden lämpimimmän vuoden listan.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi oli alueellisesti katsottuna monin paikoin ennätyslämmin Satakunnasta Pohjois-Pohjanmaan länsiosaan ja Pohjois-Savoon ulottuvalla alueella. Muuallakin vuosi oli harvinaisen tai poikkeuksellisen lämmin. Keskimäärin vuosi 2014 oli noin 1,6 astetta pitkän ajan keskiarvoa eli jaksoa 1981–2010 lämpimämpi.

Yksittäisistä kuukausista vain tammikuu ja kesäkuu olivat koko maan mittakaavassa tavanomaista kylmempiä. Merkittävimmät lämpöjaksot olivat puolestaan helmi- ja maaliskuussa, heinäkuun ja elokuun alun helteiden aikaan sekä joulukuun alkupuolella.

Vuoden korkein lämpötila, 32,8 °C, mitattiin Porin rautatieasemalla 4. elokuuta ja vuoden alin lämpötila, -40,7 °C, Utsjoen Kevojärvellä 20. tammikuuta. Hellettä mitattiin jossain päin maata touko-elokuussa 50 päivänä eli 14 päivänä tavanomaista enemmän.

Sademäärät eivät poikenneet merkittävästi pitkän ajan keskiarvosta suurimmassa osassa maata. Eniten satoi Kainuun suunnalla, jossa vuotuinen sademäärä oli yleisesti yli 650 mm.

Merialueilla tilastoitavia myrskypäiviä oli vuoden aikana ainoastaan kahdeksan, kun niitä keskimäärin on 20. Näin vähän myrskypäiviä ei ole havaittu vuodesta 1994 alkaen tarkasteltuna aiemmin lainkaan.

Maasalamoita havaittiin vuoden aikana noin 200 000, kun pitkän jakson vuosikeskiarvo on noin 140 000. Runsaimmin salamoi Helena-rajuilman yhteydessä 31. heinäkuuta (21 000 maasalamaa).

2014_keskilamptila_poikkeama480

Päivittäiset Suomen lämpötilapoikkeamat pitkän ajan keskiarvosta (1981-2010). Mustalla viivalla on kuvattu vuoden siihenastinen lämpötilapoikkeama.

Talvi yritti tulla toden teolla joulun aikaan

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan joulukuun keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi koko maassa lukuun ottamatta aivan pohjoisinta Lappia, jossa oltiin lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Suhteessa lauhinta oli maan keskiosassa, ja Perämeren rannikolla poikkeama oli jopa runsaat neljä astetta.

Kuukauden alkupuolisko oli harvinaisen leuto, ja ylin lämpötila, +8,6 °C, mitattiin Kristiinankaupungissa 4. päivänä. Joulun aikaan sattui kylmä sääjakso, jolloin lämpötila laski maan eteläosassa -20 asteen vaiheille ja Lapissa -30 asteen alapuolelle. Kuukauden alin lämpötila, -36,4  °C, mitattiin Inarissa 29. päivänä. Kylmä jakso jäi lopulta lyhyeksi, sillä aivan kuukauden lopussa sää lauhtui voimakkaasti uudelleen ja lämpötila kohosi vuorokaudessa monin paikoin yli 20 astetta, paikoin lähes 30 astetta.

Suurimmassa osassa maata oli tavanomaista sateisempaa kuukauden sademäärän ollessa 40-80 millimetriä. Harvinaisen sateista oli paikoitellen länsirannikolla ja Kainuusta Lappiin ulottuvalla alueella.

Lunta oli kuukauden päättyessä lähes koko maassa. Lumensyvyys vaihteli maan länsi- ja eteläosan vajaasta 10 sentistä Kainuun ja Keski-Lapin noin 50 senttiin. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lunta oli ainoastaan Itä- ja Pohjois-Lapissa hieman tavanomaista enemmän.