Oct 31

Ilmatieteen laitos: Lämpötilat heittelivät äärilaidasta toiseen lokakuussa

Lokakuun loppupuolen säätä hallitsi lämpötilojen muuttuminen äärilaidasta toiseen. Koko lokakuun keskilämpötila oli kuitenkin suuressa osassa maata melko tavanomainen tai hieman keskimääräistä alhaisempi.

Ilmatieteen laitoksen mukaan lämpötilat olivat vuodenaikaan nähden paikoin poikkeuksellisen kylmissä lukemissa lokakuun 22.–23. päivän tienoilla. Sää kuitenkin lauhtui nopeasti ja esimerkiksi lokakuun 28. päivä lämpötilat nousivat etenkin maan etelä- ja keskiosassa vuodenaikaan nähden yleisesti poikkeuksellisen korkeisiin lukemiin. Tuolloin Porin Rautatieasemalla mitattiin jopa +14,6 astetta. Yli 14,5 asteen lukemia ei aikaisemmin ole havaittu lokakuun 22. päivää myöhemmin.

Lokakuu oli idässä tavanomaista viileämpi

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan lokakuu oli maan länsiosassa sekä Pohjois-Lapissa keskilämpötiloiltaan melko tavanomainen, muualla maassa tavanomaista viileämpi. Kylmintä pitkän ajan keskiarvoon nähden oli Pohjois-Karjalassa sekä Kainuussa, jossa lokakuu oli 2…3 astetta keskimääräistä kylmempi. Yhtä kylmiä lokakuita on idässä keskimäärin noin viiden vuoden välein.

Sateet jakautuivat epätasaisesti

Maan eteläosassa sekä Lapissa satoi lokakuussa monin paikoin harvinaisen vähän, sillä kuukauden sademäärä jäi laajalti alle puoleen tavanomaisesta. Kuivempia lokakuita on näillä alueilla keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Sen sijaan maan keskivaiheilla satoi tavanomaista enemmän, etenkin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, missä sademäärä oli noin 1,5-kertainen pitkän ajan keskiarvoon nähden.

Lokakuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/kuukausitilastot

Oct 24

Auringossa jättiläispilkku – Ilmatieteen laitos seuraa vaikutuksia avaruussäähän

HMIspot_grow2

Jättimäinen auringonpilkkuryhmä näkyy 23.10. lähes keskellä Auringon kiekkoa. Kuva: NASA/SDO

Auringossa on näkyvissä kuluvan auringonpilkkujakson suurin pilkkuryhmä. Se on jo aiheuttanut Maassa pienehköjä radiohäiriöitä, mutta komeita revontulinäytelmiä synnyttäviä hiukkaspurkauksia ei ole vielä havaittu.

Ilmatieteen laitoksen avaruustutkijat seuraavat Auringossa näkyvää poikkeuksellisen suurta auringonpilkkuryhmää. Kyseessä on suurin pilkkuryhmä vuonna 2009 alkaneen meneillään olevan auringonpilkkujakson aikana. Jupiterin kokoinen ympäristöään tummempi läiskä on nyt keskellä Auringon Maahan päin näkyvää puoliskoa, joten siinä tapahtuvat purkaukset suuntautuisivat Maata kohti ja voisivat aiheuttaa täällä voimakkaita avaruussäähäiriöitä.

Auringonpilkut ovat merkkejä voimakkaista magneettikentän keskittymistä Auringon pinnalla. Nyt näkyvään pilkkuryhmään liittyy voimakas ja rakenteeltaan monimutkainen magneettikenttä, jonka energiaa saattaa vapautua räjähdysmäisissä roihupurkauksissa.

Pilkkuryhmä on jo tuottanut kaksi isoa roihupurkausta, joista viimeisin aiheutti Maassa häiriöitä lyhytaaltoisessa radioliikenteessä keskiviikkona 22.10., sekä useita keskikokoisia roihuja. Näihin purkauksiin ei kuitenkaan liittynyt niin kutsuttua koronan massapurkausta eli Auringosta avaruuteen sinkoutuvaa kaasupilveä, jollainen voisi synnyttää Maahan osuessaan komeita revontulinäytelmiä.

Auringon pyörähdysaika on noin 27 vuorokautta, joten jättimäinen pilkkuryhmä pysyy näkyvissä vielä noin viikon ennen kiertymistään Auringon reunan taakse. Roihupurkausten todennäköisyys pilkkuryhmässä on edelleen suuri. Mikäli roihun yhteydessä havaitaan Maata kohti suuntautuva koronan massapurkaus, hienoja revontulia voidaan odottaa yhdestä kolmeen vuorokautta myöhemmin. Revontulista kiinnostuneiden kannattaa siis seurata avaruussäätä tarkasti lähipäivinä.

Ilmatieteen laitos tarkkailee tilanteen kehittymistä ja pilkkuryhmän vaikutuksia avaruussäähän.

Revontulitilanne: Auroras Now! http://aurora.fmi.fi/public_service/

Lisätietoa avaruussäästä: http://ilmatieteenlaitos.fi/avaruussaa

Oct 23

Ilmatieteen laitos: Myräkkä tuo kehnon ajokelin suureen osaan Suomea

13425040953_ee63e66875_z

Lännestä saapuva matalapaine tuo huomenna lumisateita ja kehnon ajokelin suureen osaan Suomea. Ilmatieteen laitokselta arvioitiin, että lunta saadaan linjan Turku-Tampere-Jyväskylä-Kuhmo pohjoispuolelle.

Myös tuulet voimistuvat. Myrskyvaroitus annettiin Selkämerelle ja Merenkurkkuun, ja maa-alueillakin voi tuulla kovaa.

Viime päivien napakat pakkaset lauhtuvat huomenna. Lämpötilat saattavat silti pysyä miinuksella Etelä-Suomea lukuun ottamatta.

Suomenlahdelta kipusi tänään jonkin verran lumisateita etelärannikolle, mikä teki ajokelistä hankalan pääkaupunkiseudulla. Poliisin mukaan kaasujalkaa ymmärrettiin keventää, ja kolarisumia ei syntynyt.

Tieliikennekeskuksesta kerrottiin, että talvinopeusrajoitukset tulevat voimaan pääosin ensi viikon puolivälissä.

Oct 21

Ilmatieteen laitos: Raekausi 2014 laittoi ennätystilastot uusiksi

Raepäiviä ja suurien rakeiden päiviä kertyi viime kesänä ennätyksellisen paljon. Suomussalmella 31.7. alas sataneet rakeet olivat halkaisijaltaan ennätyssuuria.

Ilmatieteen laitoksen mukaan raepäiviä kertyi viime kesänä ennätyksellisen paljon, kaikkiaan 58 kappaletta. Vahinkoa aiheuttaneita raekuuroja esiintyi käytännössä lounaisrannikolta aina Käsivarren Lappiin asti. Vappuaaton ja lokakuun alun välisenä aikana raetapauksia havaittiin yhteensä 461 kappaletta, kun kesällä 2013 tapauksia kertyi noin 235 ja toissa kesänä 291 kappaletta.

Suurin havaittu rae isompi kuin pesäpallo

Suuria eli halkaisijaltaan yli kahden sentin kokoisia rakeita havaittiin 19.5.–27.8. välisenä aikana 28 eri päivänä, kun niitä vuotta aiemmin kirjattiin 15 päivänä. Tämä on selvästi suurin havaittu lukumäärä sitten kesän 2010, jolloin suuria rakeita havaittiin 22 päivänä. Myös jättirakeita eli halkaisijaltaan viisi senttimetriä tai suurempia satoi kahtena eri päivänä ja tämän lisäksi neljän senttimetrin suuruisia rakeita tuli ainakin neljänä päivänä. Suurien rakeiden havaintoja kertyi 86 kappaletta.

Suurimmat havaitut rakeet olivat pesäpallon kokoisia eli noin yhdeksän senttimetrin kokoisia ja ne havaittiin Suomussalmella 31. heinäkuuta Helena-rajuilman yhteydessä. Tilastoissa, jotka yltävät 1930-luvulle, ei ole varmuudella havaittu aiemmin yli 8 cm kokoisia rakeita. Myös 12.7. Käsivarren Lapissa Kaarensuvannon raekuuro oli myös poikkeuksellinen, sillä näin pohjoisessa ei ole aikaisemmin tilastoitu kuuden senttimetrin kokoisia rakeita.
Poikkeuksellisen suuria rakeita ei havaittu pelkästään Suomessa, sillä Tanskassa satoi toukokuun lopulla noin 4 cm kokoisia ja Etelä-Norjassa elokuun alussa noin 7 cm rakeita. Etenkin Norjan rakeet ovat todennäköisesti suurimmat maassa koskaan havaitut.

“Varsin tapahtumarikas ja vilkas raekausi on takana. Kaikki kesäkuukaudet olivat vilkkaita eikä pitkiä rakeettomia jaksoja syntynyt lainkaan”, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jari Tuovinen toteaa. “Vaikka etenkin alkukesä oli sään osalta aikamoista vuoristorataa, tiesi se rakeille suotuisia olosuhteita. Viileinä jaksoina satoi paljon pikkurakeita ja helleilmassa rakeet sitten kasvoivat suuremmiksi nousuvirtausten voimistuessa”, Tuovinen lisää.
Myös menneenä kesänä Ilmatieteen laitos teki yhteistyötä myrskybongareiden kanssa raehavaintojen keruun osalta. Lumiraetapauksia ei kirjata tietokantaan, koska ne poikkeavat monin tavoin jäärakeista, eivätkä aiheuta vahinkoa.

Raekausi 2014 tiivistettynä

Harvinaisen kokoisia rakeita jo toukokuussa

Toukokuun alkupuoli oli kolea ja useampana päivänä satoi lumirakeita. Kuukauden puolivälissä sää lämpeni tuntuvasti ja voimakkaita sade- ja ukkoskuuroja saapui etelästä helleilmamassan myötä.  Ukkoskuurojen yhteydessä satoi 19.5. maan etelä- ja länsiosassa (mm. Nauvo, Luvia, Pälkäne ja Imatra) yleisesti 3–4 cm kokoisia rakeita ja uudemman kerran heti seuraavana päivänä mm. Haminassa, Polvijärvellä sekä Lieksassa. Näin suuria rakeita ei ole aiemmin havaittu näin varhain toukokuussa. Vielä kuukauden 25. päivänä satoi etelässä ja idässä 2–4 cm kokoisia rakeita. Rakeita havaittiin toukokuussa viitenä eri päivänä.
Touko-kesäkuun vaihteessa oli lyhyt jakso, jolloin rakeita ei havaittu, mutta 4.6.–9.6. rakeita tuli maan etelä- ja keskiosassa päivittäin. Vihdissä ja Viitasaarella 6.6. sekä Lohjalla 9.6. rakeet olivat suurimmillaan kahden senttimetrin kokoluokkaa. Tämän jakson jälkeen sää viileni tuntuvasti ja rakeet muuttuivat jopa lumi- ja räntäsateiksi juhannusviikon aluksi. Rakeet värittivät juhannusta tänäkin vuonna niin aattona kun itse päivänä. Juhannuspäivänä raehavaintoja kertyi ympäri maan n. 60 kappaletta, mikä oli suurin yksittäisen päivän havaintomäärä. Kaikki havainnot olivat pieniä rakeita. Loppukuusta viileässä ilmamassassa esiintyi pääosin pieniä rakeita. Rakeita satoi kesäkuussa 15 eri päivänä.

Heinäkuussa paljon kookkaita rakeita ja Helena-rajuilman jättirakeet

Helteiden palatessa heti kuukauden alkupäivinä kehittyivät olosuhteet suotuisiksi kookkaammille rakeille. Heinäkuussa satoi rakeita 17 eri päivänä.  Kooltaan 2,5–3 cm rakeita satoi 3.7. Rautalammilla sekä Saarijärvellä, 4.7. Liperissä, 17.7. Savonrannassa sekä 27.7. Tohmajärvellä. Vieläkin voimakkaampia raekuuroja esiintyi 26.7. Rovaniemen ympäristössä sekä 28.7. Vihannissa, joissa suurimmat rakeet olivat halkaisijaltaan 4 cm. Heinäkuun kovimmat raekuurot eivät kuitenkaan vielä lukeutuneet edellä mainittuihin tapauksiin, sillä 12.7. iltapäivällä Pohjois-Lapin Kaaresuvannossa raju raekuuro teki vahinkoa ja rikkoi mm. auton tuulilaseja. Suurimmat jättirakeet olivat noin 6 cm kokoisia. 31.7. Helenan-päivän rajuilman supersolu-ukkosen yhteyteen muodostui jättirakeita, jotka kasvoivat Suomussalmen länsi- ja pohjoispuolella 7–9 cm suuruisiksi.

Rakeita havaittiin myös elo- ja syyskuussa

Edellisistä vuosista poiketen aktiivisuus jatkui myös läpi elokuun, sillä kuukauteen mahtui peräti 18 raepäivää. Vaasassa 4.8. rankkasateen yhteydessä alas satoi 2 cm rakeita ja joitakin päiviä myöhemmin 7.8. sekä 10.8. Satakunnan ja Pohjanmaan alueella vastaavan kokoisia jääkappaleita. Päivittäin rakeita satoi myös 13.–16.8. maan länsiosassa sekä 19.–24.8. etelärannikon ja Oulun välisellä alueella. Iisalmen Pörsänmäessä 24.8. illan suussa sataneet rakeet olivat 3,5 cm suuruisia. Vielä 27.8. osui pääkaupunkiseudulle äkäinen raekuuro, jossa Pohjois-Helsingissä rakeet olivat paikoin reilun 3 cm kokoisia.

Syyskuussa raekuurot olivat jo yksittäisempiä. Syyskuussa raepäiviä oli enää kolme.

Oct 20

NOAA: Syyskuu oli maapallon tilastohistorian lämpimin

201409

Viime kuu oli maapallon tilastohistorian kuumin syyskuu, kun tarkasteltiin maa-alueiden ja merenpinnan keskilämpötiloja, kertoo Yhdysvaltain kansallinen ilmastoasioiden hallinto. Maapallon kuukausittaisia lämpötiloja on seurattu vuodesta 1880 lähtien.

Kyseessä oli myös 38:s peräkkäinen syyskuu, jolloin maapallon keskilämpötilat ylittivät 1900-luvun keskiarvon.

Syyskuussa suurin osa maapallon maa-alueista oli tavanomaista lämpimämpiä – poikkeuksia olivat vain Venäjän keskiosat, muutamat Kanadan itäiset ja pohjoiset alueet sekä pieni alue Namibiassa. Erityisen paljon tavallista lämpimämpää puolestaan oli esimerkiksi osissa Lähi-itää ja Kaakkois-Aasiaa.

Helmikuuta lukuun ottamatta tämän vuoden jokainen kuukausi on ollut huomattavan lämmin.

NOAA: Global temperature reaches record high in September; January-September global temperature ties record highest

Oct 20

Vielä sadetta, sitten kylmenee ja kuivuu

Sunnuntain surkea sadesää jatkuu vielä maanantaina, mutta tiistaina säätyyppi muuttuu kylmemmäksi ja kuivemmaksi. Lämpötilat putoavat torstaihin mennessä etelässäkin nollan paikkeille, mahdollisesti pakkaselle.

Maanantaina ajokeli voi kuitenkin vielä olla huono maan itäosassa ja Pohjois-Pohjanmaalla räntä- ja lumisateiden takia. Sunnuntaina tällaisessa kelissä rysäytettiin useita kolareita itäisessä Suomessa.

Nurmeksessa ja Joensuun Enossa henkilöautot ajoivat nokkakolarit, ja pienempiä kolareita oli useita. Vakavia henkilövahinkoja ei iltaan mennessä ollut tiedossa.

Pelastuslaitokselta suositeltiin autoilijoille talvirenkaita.

– Mutteriavainta käteen ja työhön, ennen kuin lähdetään tien päälle. Täällä on kesärenkailla kyllä todella kurjaa olla, Nurmeksen asemamestari Sami Meriläinen sanoi.

Oct 18

Ilmatieteen laitos: Huominen tarjoaa vettä, räntää, lunta ja jäätävää tihkua

umbrella-template-large

Huomenna voi tarvita sateenvarjoa.

Huomenna suurimpaan osaan maata on luvassa sateita jossakin olomuodossa. Paikoin on myös annettu varoitus huonosta ajokelistä.

Maan etelä- ja keskiosan yli pyyhkäisee laaja sadealue, jonka aikana saadaan vettä, räntää, lunta ja jäätävää tihkua, kerrotaan Ilmatieteen laitoksesta.

Sadealue ulottuu Baltian yltä aina eteläisimpään Lappiin. Leveimmillään alue ulottuu länsirannikolta suurin piirtein linjalle Lappeenranta-Kuopio.

Sade tullee Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa räntänä ja paikoin lumena. Kainuun seudulla voidaan saada myös jäätävää tihkua.

Lämpötilat ovat huomenna Lapissa muutamasta pakkasasteesta muutamaan lämpöasteeseen. Maan keskiosassa lämpömittari näyttää enimmillään muutamaa plusastetta. Lounaassa mittari voi näyttää kymmentäkin lämpöastetta.

Oct 14

Nature Communications: Auringon aktiivisuus vaikuttaa napa-alueiden otsoniin

Giant_prominence_on_the_sun_erupted

Nature Communications -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan Aurinko vaikuttaa keski-ilmakehän otsoniin ja mahdollisesti sitä kautta ilmastoon alueellisella tasolla, mutta ei globaalisti.

Ihminen on vastuussa ilmastomme globaalista lämpenemisestä lisäämällä kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Tuoreen tutkimuksen mukaan Auringon aktiivisuuden vaihtelu vaikuttaa keski-ilmakehän otsoniin ja voi näin olla merkittävä tekijä alueellisen ilmastonvaihtelun selittämisessä.  Ilmastonvaihtelu ei ole ilmastonmuutoksen kaltainen trendi vaan syklittäistä vaihtelua auringon aktiivisuuden mukana. “Havaittu otsonivaihtelu voi osaltaan selittää Pohjois-Euroopan, myös Suomen, lauhojen ja kylmien talvien vuorottelua, sillä aikaisemmissa tutkimuksista on saatu viitteitä siitä, että keski-ilmakehän otsonimuutokset voivat kytkeytyä maan pinnalle asti ja vaikuttaa mm. Atlantilta tuleviin ilmavirtauksiin ja Euroopan talvisäähän”, pohdiskelee Ilmatieteen laitoksen tutkija Pekka Verronen.

Nyt julkaistu tutkimus vahvistaa ensimmäistä kertaa auringon aktiivisuuden mukana vaihtelevan elektronipresipitaation pitkän aikavälin vaikutuksen ylemmän keski-ilmakehän otsoniin. Tulokset osoittavat, että vaikutukset ovat voimakkaita polaarialueilla. Otsonin määrä vaihtelee 70 – 80 km korkeuksilla jopa yli 30 prosentilla yhden aurinkosyklin eli noin 11 vuoden aikana. Havaittu otsonivaihtelu auringon aktiivisuuden ääripäiden välillä on niin suurta, että sen voi olettaa merkittävästi vaikuttavan ilmakehän lämpötasapainoon, koska otsoni vaimentaa Auringon UV-säteilyä. Nämä lämpötilamuutokset voivat vaikuttaa edelleen ilmakehän tuuliin.

Eletronisade kytkee avaruuden ja keski-ilmakehän otsonin

Ilmatieteen laitoksen, Otagon yliopiston ja British Antarctic Surveyn tekemän tutkimuksen mukaan säteilyvöistä ilmakehään “satavat” elektronit eli ns. elektronipresipitaatio aiheuttaa merkittävää aurinkosyklivaihtelua polaarimesosfäärin otsonissa. Käytännössä siis otsonin määrä vähenee keski-ilmakehässä elektronipresipitaation vaikutuksesta. “Nyt julkaistu tutkimus on vasta ensimmäinen mutta tärkeä askel, jotta voimme paremmin ymmärtää elektronipresipitaation pitkän ajan ilmakehävaikutuksia ja sen osuutta Auringon aiheuttamassa ilmastonvaihtelussa”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Monika Andersson.

Säteilyvyöt ovat maan lähiavaruuden alue, joka sisältää valtavan määrän Auringosta peräisin olevia elektroneja, jotka maan magneettikenttä on vanginnut. Aurinkotuulen ajamien magneettisen myrskyjen aikana elektronit kiihtyvät suuriin nopeuksiin ja syöksyvät ilmakehään polaarialueilla. Ilmakehässä elektronit ionisoivat kaasuja, minkä seurauksena syntyy otsonia katalyyttisesti tuhoavia yhdisteitä. Nyt esitettyjen satelliittimittausten perusteella elektronipresipitaatio voi yksittäisten, muutamia päiviä kestävien myrskyjen aikana vähentää ylemmän keski-ilmakehän (60-80 km) otsonia hetkellisesti jopa 90 prosenttia.

Kansainvälinen tutkijaryhmä selvitti asiaa käyttämällä tutkimuksessaan otsonihavaintoja 11 vuoden ajalta, vuosilta 2002–2012. Havainnot olivat peräisin kolmesta eri satelliittimittalaitteesta: GOMOS/Envisat (Global Ozone Monitoring by Occultation of Stars), SABER/TIMED (Sounding of the Atmosphere using Broadband Emission Radiometry) ja MLS/Aura (Microwave Limb Sounder). Lisäksi tutkimuksessa käytettiin MEPED/POES-mittalaitteen (Medium-Energy Proton and Electron Detector) elektronivuohavaintoja.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications-lehdessä 14. lokakuuta 2014, ja on suurelta osin Suomen Akatemian rahoittama.

Lisätietoja:

http://www.nature.com/ncomms/index.html

Oct 13

Ilmatieteen laitos: Pohjoisen jäämeren jään laajuus jäi keskimääräistä pienemmäksi

merijaasyyskuu14_iso

Merijään laajuuden muutos Pohjoisella Jäämerellä. Datalähde NSIDC (National Ice and Snow Data Center, USA)

Merijään laajuutta Pohjoisella jäämerellä on mitattu satelliittien avulla vuodesta 1979 alkaen. Syyskuussa, jolloin sulamiskausi päättyy, merijään laajuus oli tänä vuonna 5,28 miljoonaa neliökilometriä.

Koko vuodesta 1979 alkavan mittausjakson aikana merijään laajuus on pienentynyt 13,7 prosenttia vuosikymmenessä.”Jos tarkastelemme vain viimeistä kymmenen vuoden aikajaksoa, siihen verrattuna tänä vuonna jään laajuus on melko tavanomainen. Mutta kun tarkastelemme koko jaksoa, silloin tämän vuoden jään laajuus on selkeästi pienempi kuin keskimäärin”, toteaa Ilmatieteen laitoksen Merentutkimusyksikön päällikkö Jari Haapala.

Ennen vuotta 2000 merijään vuosittainen pienin laajuus vaihteli 6,2–8,0 miljoonan neliökilometrin välillä. Vuoden 2012 syyskuussa mitattu 3,7 miljoonaa neliökilometriä on koko mittausjakson tähän mennessä mitattu pienin määrä.  Vuosien välinen ero on normaalia ilmaston vaihtelevuutta, mutta samalla merijään laajuus on pienentynyt koko mittausjakson ajan. Erityisen voimakasta pieneneminen on ollut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Viimeisten kymmenen vuoden havaintojen perusteella muutosnopeus on ollut miljoona neliökilometriä vuosikymmenessä. Koko mittausjakson kymmenen pienintä arvoa on mitattu viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Satelliittihavaintoja vuodesta 1979

Merijäätä voidaan luotettavasti havainnoida usean eri satelliitin avulla. Havainnot alkavat vuodesta 1979. Havainnoista voidaan laskea jääpeitteisen merialueiden pinta-ala tai koko jääkentän laajuus. Jääkentän laajuuden laskemisessa otetaan huomioon ainoastaan ne alueet, missä jään konsentraatio kokonaispinta-alasta on yli 15 %.

Pohjoisen jäämeren jään vuosittainen pienin laajuus riippuu merijään paksuudesta, kesäkauden aikana tapahtuvasta sulamisesta ja tuulten aiheuttamista jääkentän liikkeistä. Ilmaston luonnollinen vaihtelevuus on Arktikassa hyvin suurta. Esimerkiksi vuosina 2007 ja 2012 merijään poikkeuksellisen voimakkaat sulamiset johtuivat tuulista, jotka rikkoivat ja ajoivat jääkenttää eteläisimmille merialueille. Kuluneena kesänä tuulisuus on puolestaan edistänyt merijään pysyvyyttä Jäämerellä.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta jäänpaksuus on ohentunut, monivuotisen jään määrä ja laajuus on vähentynyt.

Oct 12

Hudhud moukaroi Intian itärannikkoa

map (1)

Laajat evakuoinnit aiheuttanut sykloni Hudhud on iskenyt sunnuntaina koko voimallaan Intian itärannikkolle. Trooppisen hirmumyrskyn tuulet puhaltavat puuskissa yli 54 metriä sekunnissa. Sykloni tuo mukanaan myös rankkasateita.

Ensimmäisenä hirmumyrskyn tielle joutui kahden miljoonan asukkaan satamakaupunki Visakhapatnam puolilta päivin paikallista aikaa.

Myös Vizagina tunnetun kaupungin kadut ovat täynnä tuulen repimiä puita ja muuta roskaa.

Andhra Pradeshin osavaltion viranomaiset kertovat kolmen ihmisen kuolleen syklonin seurauksena. Kaksi heistä oli jäänyt puun ja yksi romahtaneen seinän alle.

Useimmat Visakhapatnamin asukkaat olivat totelleet viranomaisten kehotusta hankkiutua suojaan. Intian viranomaiset ovat järjestäneet yli 370 000 ihmisen evakuoinnin Andhra Pradeshin ja Orissan osavaltioissa minimoidakseen kuolonuhrien määrän.

Myös Visakhapatnamin lentokenttä suljettiin ja junaliikenne keskeytettiin. Alueen tiet ovat täynnä myrskyn mukanaan repimää tavaraa ja puita, joten niillä liikkuminen ei onnistu. Hudhud on myös katkaissut alueen puhelinliikenteen.

Intian meteorologian laitos on ennustanut myrskyn nostavan korkeita aaltoja, mikä voi aiheuttaa pahoja tulvia alaville rannikkoalueille.

Meteorologian laitoksen mukaan Hudhud oli rannikolle iskiessään kolmannen luokan hirmumyrsky, mutta sen tuulien odotetaan heikkenevän maalla.

Saman kokoluokan sykloni Phailin iski vuosi sitten alueelle tappaen 53 ihmistä.