Sep 26

Sisämaahan poikkeuksellisen kovia tuulia

Ensi yöksi ja huomispäiväksi on luvassa poikkeuksellisen kovia tuulia sisämaahan. Ilmatieteen laitoksesta arvioidaan, että sisämaassa tuulee näin voimakkaasti vain pari kertaa vuodessa.

Puuskahuippujen odotetaan yltyvän enimmillään 20 metrin sekuntivauhtiin.

Tuuli voimistuu länsirannikolta alkaen. Yön aikana kovimmat puhurit koetaan alueella Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta Pohjois-Karjalaan.

Aamulla tuuli tilapäisesti laantuu, mutta se yltyy jälleen päivän mittaan. Huomenna rajuihin tuuliin voi varautua Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa.

Vahvimmat puuskat saattavat Ilmatieteen laitoksen mukaan kaataa puita maanteille.

Viikonlopuksi on luvassa verrattain lämmintä säätä. Etelässä lämpötila voi kohota sunnuntaina 16 asteen tietämille. Lapissa jäädään kymmeneen asteeseen tai sen alle.

Sep 26

Kasvihuonekaasupäästöt supistuivat Lahdessa viime vuoden aikana viidellä prosentilla

Lahden alueen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2013 yhteensä 675 000 tonnia hiilidioksidi­ekvivalentteja (t CO2-ekv). Yhtä lahtelaista kohti lasketut päästöt olivat 6,5 t CO2-ekv. Asukaskohtaiset kasvihuone­kaasupäästöt olivat viime vuonna 5 % pienemmät kuin vuonna 2012.

Eniten päästöjä liittyi kaukolämmitykseen, sähkönkulutukseen ja liikenteeseen

Eniten kasvihuonekaasupäästöjä syntyi Lahdessa kulutetun kaukolämmön tuotannosta. Se muodosti 30 % lahtelaispäästöistä. Muiden toimintojen kasvihuonepäästöosuudet olivat vuonna 2013 seuraavat: tie- ja raideliikenne 22 %, muu kuin lämmitykseen käytetty sähkö 21 %, teollisuuden polttoaineet, prosessit ja työ­koneet 13 %, jätteiden ja jätevesien käsittely 6 %, kiinteistöjen erillislämmitys 4 % sekä lämmityssähkö 3 %. Sähkönkulutuksen päästöosuus vaihtelee kulutusmäärien lisäksi sähkön tuotannon energialähteiden muu­tosten vuoksi.  Sähkön päästöt lasketaan kansallisella sähkönhankinnan vuosittaisella päästö­kertoimella.

Suurimmat päästösektorit olivat kotitaloudet ja teollisuus

Eniten kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttava kulutussektori on Lahdessa kotitaloudet. Asuinrakennusten lämmittämisestä ja lahtelaisten sähkönkäytöstä aiheutui 30 % vuoden 2013 asukasta kohti lasketuista päästöistä.  Lahden murros 1990-luvun teollisuuspaikkakunnasta nykyiseksi kaupan ja palveluiden keskit­tymäksi näkyy teollisuuden päästöosuuden supistumisena. Vuonna 2013 osuus oli enää 22 %. Yksityisten palvelujen päästöt ovat kasvaneet samanaikaisesti ja nostaneet palvelujen osuuden viime vuonna 13 %:iin. Lahden kaupungin toiminnot aiheuttavat 4 % kokonaispäästöistä muun julkisen sektorin osuuden jäädessä 2 %:iin. Maataloussektorilla oli vain 0,3 %:m osuus. Loput 28 % oli sektoreittain erottelemattomia liikenteen ja jätehuollon päästöjä.

Pidemmän aikavälin päästökehitys matkalla kohti vuoden 2020 välietappia

Lahden kaupunkistrategiassa on asetettu tavoitteeksi puolittaa asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasu­päästöt vuoteen 2025 mennessä vuodesta 1990. EU:n kaupunginjohtajien yleiskokouksen kestävän energian toimintasuunnitelman vuoden 2020 välitavoite on 35 prosentin päästövähennys. Vuonna 2013 Lahden alueen energiankäytöstä, liikenteestä, teollisuus- ja maatalousprosesseista sekä jätteiden ja jäte­vesien käsittelystä syntyi 19 % vähemmän asukaskohtaisia päästöjä kuin vuonna 1990.

Laskentatiedot hahmottavat suuntaviivoja siitä, että Lahden päästökehitys etenee tavoitteiden suuntaan. Kattavampaa tietoa Lahden alueen kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä saadaan lokakuun puolivälissä, kun Lahden, Hollolan ja Nastolan kasvihuonekaasupäästöraportit julkaistaan. Päästöt on laskettu Kuntaliiton avoimella KASVENER-työkalulla.

Sep 25

Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät teollisuudessa ja energiahuollossa vuonna 2012

Teollisuustuotannon lasku ja fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön väheneminen pienensivät kasvihuonekaasupäästöjä Suomessa vuonna 2012. Öljyn, hiilen, maakaasun ja turpeen käyttöä korvattiin tuontisähkön lisäksi puupolttoaineilla, joiden hiilidioksidipäästöjä ei lasketa mukaan kasvihuonekaasupäästöihin. Kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöt sen sijaan kasvoivat hieman. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen Ilmapäästöt toimialoittain -tilastosta, jossa päästöt lasketaan kansantalouden tilinpidossa käytettävän toimialajaon mukaisesti.

Kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain 2011 ja 2012, miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina:

tilma_2012_2014-09-25_tie_001_fi_001

Biopolttoaineista peräisin olevat hiilidioksidipäästöt kasvoivat lähes kaikissa toimialaryhmissä puupolttoaineiden ja nestemäisten biopolttoaineiden käytön kasvaessa. Kuljetuksen ja varastoinnin kasvihuonekaasupäästöt pienenivät lähes 13 prosenttia pääosin kuljetusten vähentymisen takia, mutta nestemäisten biopolttoaineiden lisäykselläkin oli oma vaikutuksensa.

Kasvihuonekaasupäästöjen ohella ilmapäästöjen toimialoittainen jakauma on tilastoitu usealle eri päästölajille. Typpidioksidista 39 prosenttia tuotti vuonna 2012 kuljetus ja varastointi -toimiala, energiahuolto 17 ja teollisuus 16 prosenttia. Hiilimonoksidi- eli häkäpäästöistä yli 50 prosenttia tuli kotitalouksista. Rikkidioksidipäästöistä energiahuolto sekä teollisuus tuottivat kumpikin runsaat 30 prosenttia ja kuljetus ja varastointi -toimiala hieman alle 30 prosenttia.

Ilmapäästöt toimialaryhmittäin 2012, tonnia

Kasvihuonekaasut (CO2-foss, CH4, N2O, HFC, PFC, SF6) CO2-ekv. 1)2) 3) Bioperäinen hiilidioksidi (CO2-bio) Rikkidioksidi (SO2) Typpidioksidi (NO2) Hiilimonoksidi (CO) Ammoniakki (NH3)
A 01, 03 Maa-, kala- ja riistatalous 7 303 443 682 216 970 9 550 17 191 33 364
A 02 Metsätalous 392 519 8 397 2 1 585 16 419 7
B Kaivostoiminta ja louhinta 200 477 3 265 188 274 80 0
C 10 – 12 Elintarviketeollisuus ym. 283 192 30 454 620 395 137 0
C 16, 17 Metsäteollisuus 3 126 208 18 599 125 5 138 18 109 21 245 32
C 19, 20 Öljynjalostus ja kemikaalien valmistus 4 320 865 94 468 10 114 4 966 1 332 333
C 24, 25 Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 5 121 099 2 005 5 365 3 893 946 152
C 13 – 15, 18, 21 – 23, 26 – 33 Muu teollisuus 1 555 535 15 424 1 147 2 985 256 168
D Energiahuolto 17 759 792 8 868 138 22 032 32 076 13 632 5
E Vesi- ja jätehuolto 2 439 871 78 255 39 1 030 1 477 152
F Rakentaminen 1 899 833 49 714 120 12 055 9 851 99
G Kauppa 551 589 31 706 144 353 4 801 13
H 49 Maaliikenne 4 446 729 331 504 135 16 795 11 930 728
H 50 Vesiliikenne 2 859 164 179 580 18 662 47 475 7 018 8
H 51 Ilmaliikenne 2 724 123 14 229 674 7 949 8 142 34
H 52, 53 Liikennettä palveleva toiminta, posti 121 334 18 860 79 263 12 962 6
L Kiinteistöalan toiminta 966 505 2 819 388 1 087 3 756 65 171 11
I – K, M – S Muut palvelut ja hallinto 1 753 746 195 617 710 5 532 23 037 270
Kotitaloudet 6 060 217 3 578 854 1 147 19 195 228 232 1 355
YHTEENSÄ 63 886 242 35 601 199 68 376 188 237 443 859 36 735

1) Kasvihuonekaasut: fossiilinen hiilidioksidi (CO2- foss), metaani (CH4), dityppioksidi (N2O), Fluorihiilivety (HFC), Perfluorihiilivety (PFC), rikkiheksafluoridi (SF6)
2) Kasvihuonekaasuihin ei sisälly bioperäinen hiilidioksidi. Kasvihuonekaasupäästöjen inventaariossa bioperäiset CO2-päästöt raportoidaan maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektorissa, jonka nettopäästöissä otetaan huomioon myös metsän tai muun kasvillisuuden sitoma hiilidioksidin määrä.
3) CO2-ekvivalentti on laskettu metaanille, dityppioksidille ja F-kaasuille IPCC:n 2. arviointiraportin mukaisilla GWP -kertoimilla.

Ilmapäästöt toimialoittain -tilasto on osa ympäristötilinpitoa, jonka pääperiaatteena on valottaa ympäristön ja talouden vuorovaikutusta. Tilastossa päästöt esitetään kansantalouden tilinpidossa käytettävän toimialajaon mukaisesti. Näin tiedot ilmapäästöistä voidaan yhdistää suoraan erilaisiin kansantalouden tilinpidon rahamääräisiin muuttujiin kuten kokonaistuotantoon ja arvonlisäykseen. Toimialoittaiset tiedot päästöistä ovat yhdistettävissä myös tietoihin toimialoittaisista ympäristöveroista.

Ilmapäästöt toimialoittain -tilasto lasketaan Euroopan unionin ympäristötilinpitoasetuksen mukaisesti. Tilastossa käytettävä toimialaluokitus ja -jako poikkeavat sektorijaosta, jota käytetään kasvihuonekaasujen raportoinnissa YK:n ilmastosopimukselle. Tilastossa ei oteta huomioon metsän tai muun kasvillisuuden sitomaa hiilidioksidin määrää.

Kasvihuonekaasujen inventaariosta ja kasvihuonekaasujen raportoinnista poiketen tilasto ilmapäästöistä toimialoittain sisältää myös suomalaisten päästöt maa-, vesi- ja ilmaliikenteestä ulkomailla. Toimialoittaisista ilmapäästöistä puolestaan vähennetään ulkomaalaisten Suomen alueella tuottamat liikenteen päästöt. Liikenteen määrittely vastaa kansantalouden tilinpidon menettelytapaa, jossa kotitalouksien liikenne on yksityistä kulutusta. Määrittelyeroista johtuen toimialoittaisten kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä on suurempi kuin Kasvihuonekaasuinventaarion mukaisessa raportoinnissa YK:n ilmastosopimukselle.

Lähde: Ilmapäästöt toimialoittain 2012, Tilastokeskus

Sep 24

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY: Kesän 2014 ilmanlaatukatsaus on valmistunut

Kesällä 2014 pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Ainoastaan Helsingin keskustassa, Mannerheimintiellä, katutyöt heikensivät ilmanlaadun ajoittain erittäin huonoksi.

Kesäkuun alkupuolella seudulle kulkeutui vähäisessä määrin pienhiukkasia. Kesäkuun loppupuoli oli viileä mutta ilmanlaadullisesti sangen hyvä. Mannerheimintiellä katutyöt aiheuttivat ajoittain erittäin korkeita pölypitoisuuksia. Välttävien tuntien määrä seudulla vaihteli 1–6 prosentin välillä paitsi Mannerheimintiellä ja katukuiluissa, joissa välttävien tuntien osuus oli enimmillään 16 prosenttia.

Heinäkuun puolella sää lämpeni merkittävästi, ja ilmanlaatu muuttui laajoilla alueilla tyydyttäväksi. Heinäkuun lopulla alueelle kaukokulkeutui otsonia ja pienhiukkasia lämpimien ilmavirtausten mukana. Välttäviä tunteja oli 0–6 prosenttia, mutta katukuilussa jopa 17 prosenttia.

Elokuussa otsonin kaukokulkeutuminen jatkui lämpimän ajanjakson ajan kuun alkupuolella. Mannerheimintiellä oli jälleen muutamia erittäin huonoja tunteja katutöiden pölyämisen takia. Välttäviä tunteja oli seudulla 0–10 prosenttia ja katukuiluissa enimmillään 15 prosenttia.

Ilmanlaatua luokitellaan asteikolla hyvä-tyydyttävä-välttävä-huono-erittäin huono. Korkeat epäpuhtauksien pitoisuudet, jolloin ilmanlaatu on huono tai erittäin huono, saattavat aiheuttaa terveyshaittoja erityisesti herkille väestöryhmille, kuten astmaatikoille ja ikääntyneille sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatautia sairastaville.

Lue kesän 2014 ilmanlaatukatsaus HSY:n verkkosivuilta www.hsy.fi/ilmanlaatukatsaus.

Sep 22

Ilmatieteen laitos: Matalapaine tuo ensilumen ja voimakkaita tuulia maan itä- ja pohjoisosiin

white_snow_christmas_weather

Syvä matalapaine liikkuu tiistain ja keskiviikon aikana maan itäosien yli pohjoiseen tuoden mukanaan lumisateita. Samalla pohjoistuuli voimistuu hyvin puuskaiseksi ja sää kylmenee koko maassa.

Ilmatieteen laitoksen 22. syyskuuta tekemän ennusteen mukaan runsaimmat sateet painottuvat Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Koillismaan alueelle. Keskiviikon aikana sateet työntyvät myös Lappiin. Sateet tulevat maan itäosassa osin, maan pohjoisosassa mahdollisesti suurelta osin lumena. Näin ollen ensilumi saataneen Pohjois-Karjalasta Lappiin ulottuvalla alueella. Lunta voi sataa paikoin jopa yli 15 cm.

Lappiin ensilumi tilastollisesti syyskuun lopussa

Tilastollisesti ensilumi eli ensimmäinen ehjä lumipeite saadaan Käsivarren Lappiin ja osaan pohjoisinta ja itäisintä Lappia syyskuun 27. päivään mennessä, ja Koillismaan sekä Itä-, Keski- ja Pohjois-Lapin se kattaa lokakuun 7. päivään mennessä.

Eniten lunta on ollut vuodesta 1961 alkaen tarkasteltuna syyskuussa vuonna 1968. Silloin suurin lumensyvyys 30 cm mitattiin Sodankylässä 23.9. Kuukausi oli siitä erikoinen, että sen alussa oli suurimmassa osassa maata hellettä ja 6.9. mitattiin Raumalla syyskuun kaikkien aikojen korkein lämpötila 28,8 astetta.

Sep 17

Ilmatieteen laitos: Sää muuttumassa syksyisemmäksi, Lappiin ehkä lunta

DSC02524

Ensi viikolla sää on muuttumassa syksyisemmäksi. Kuva: Kerttu Vali

Etelä- ja Keski-Suomessa kannattaa nauttia tällä viikolla lämpimistä päivistä, sillä ensi viikolla sää on muuttumassa syksyisemmäksi. Pohjoisessa koleus alkaa aiemmin, ja aivan Lapin pohjoisosissa saattaa sunnuntaina tulla sateiden joukossa räntää ja jopa lunta.

Viimeistään alkuviikolla Lapin lämpötilat tipahtavat nollan ja viiden plusasteen välille, kertoo meteorologi Antti Jylhä-Ollila Ilmatieteen laitokselta.

Maan etelä- ja keskiosissa päivälämpötilat ovat vielä tällä viikolla enimmäkseen 15 asteen yläpuolella. Lisäksi on poutaa ja osin aurinkoista.

– Ensi viikolla lämpötilat tippuvat täälläkin niin, että viimeistään tiistain vaiheilla aivan etelässäkin päivälämpötila jää korkeimmillaan 10 asteeseen ja Keski-Suomessa ehkä paikoitellen viiteen plusasteeseen, Jylhä-Ollila sanoo.

Sep 16

Ilmatieteen laitos – Väitös: Ilmastopolitiikka tarvitsee uusia toteutuskeinoja

isbn9789526058191

Ilmatieteen laitoksella erikoistutkijana työskentelevän Hanna Virran mukaan ilmastopolitiikka voisi hyötyä uusista toteutuskeinoista.

Kulutuspohjaiset päästökiintiöt ohjaavat kulutusta vähähiiliseen suuntaan ja vähentävät hiilivuotoa

Nykyiset ilmastosopimukset tähtäävät tuotannon kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseen. Jos vain osa valtioista on sitoutunut tällaiseen sopimukseen, syntyy monia ongelmia. “Tällöin esimerkiksi tuotantoa voidaan siirtää sellaisiin maihin, joissa päästöjä ei ole rajoitettu. Tämä niin kutsuttu hiilivuoto saattaa kumota tavoitellut globaalit päästövähennykset”, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Hanna Virta toteaa.

Päästöjen rajoittaminen kulutuspohjaisesti on tuotantopohjaisia rajoituksia tehokkaampi ratkaisu, mikäli vain osa valtioista on sitoutunut päästöjen vähentämiseen. Tällöin sopimukseen sitoutuneet valtiot vastaavat maassa kulutettujen tuotteiden ja palveluiden kasvihuonekaasupäästöistä riippumatta siitä, missä ne on tuotettu. Siksi sopimuksesta ei synny kannustinta siirtää tuotantoa sellaisiin maihin, joissa päästöjä ei ole rajoitettu.
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin kulutuspohjaisiin päästökiintiöihin perustuvaa henkilökohtaista päästökauppaa järjestelmässä, jossa kuluttajat voivat käydä kauppaa päästökiintiöillään.

Henkilökohtainen päästökauppa parantaa kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia

Henkilökohtainen päästökauppa viittaa sellaiseen kasvihuonekaasujen päästökauppaan, jossa yksittäiset kuluttajat ovat tavalla tai toisella mukana.Väitöstutkimuksessa hahmotellaan Kaupattavat kuluttajakiintiöt -instrumentti, jota tarkastellaan panos–tuotos-taloudessa. Kaupattavat kuluttajakiintiöt -instrumentti on henkilökohtaisen päästökaupan muoto, jossa kaikilla tavaroilla ja palveluilla on rahamääräisen hinnan lisäksi päästöoikeuksina ilmaistu päästöhinta. Tulosten mukaan instrumentti vähentää kokonaispäästöjä ja ohjaa sekä kulutusta että tuotantoa vähäpäästöiseen suuntaan.

Kaupattavat kuluttajakiintiöt -instrumentin mukaan kasvihuonekaasupäästöjen kokonaistasosta päätetään kansainvälisissä neuvotteluissa. Kansallinen, kulutuksen päästöjä rajoittava päästökiintiö jaetaan päästöoikeuksina kansalaisten eli kuluttajien kesken sovitun jakomenettelyn mukaan, esimerkiksi tasan. Jaetut päästöoikeudet talletetaan pankkitiliä tai bonusjärjestelmiä vastaavalle tilille, josta niitä käytetään esimerkiksi pankkikortin avulla ostotapahtumien yhteydessä. Kuluttajat voivat myydä ja ostaa päästöoikeuksia päästöoikeusmarkkinoilla. Jos instrumenttia sovelletaan kansainvälisesti, myös päästöoikeusmarkkinat ovat kansainväliset.

Kaupattavat kuluttajakiintiöt -instrumentti tarjoaa kuluttajille suoran mahdollisuuden vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärään: kuluttaja voi jättää osan jaetuista tai ostetuista päästöoikeuksistaan käyttämättä ja näin vähentää kokonaispäästöjä. Aikaisempien tutkimusten perusteella tällaisen järjestelmän myötä kuluttajien kyky ymmärtää ja hallita kulutusvalintojensa ilmastovaikutuksia paranee.

Lindahlin tasapaino tarjoaa ratkaisumallin kansainvälisille päästöneuvotteluille

Lindahlin tasapaino -käsitteen avulla voidaan analysoida yhteistoimintaan perustuvia sopimuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Näyttäisi kuitenkin olevan epäselvää, mitä Lindahlin tasapainolla tarkoitetaan ilmastonmuutoksen yhteydessä. Siksi väitöstyössä esitetään määritelmä ilmastonmuutokseen sovelletusta Lindahlin tasapainosta.

Tällaiselle tasapainolle tunnusomaisia tekijöitä ovat päästömaksut ja kompensaatiot. Kompensaatioiden avulla korvataan globaalien päästöjen alueellisia vaikutuksia: mitä enemmän alue kärsii ilmastonmuutoksen vaikutuksista, sitä enemmän sille maksetaan kompensaatiota. Tasapainossa päästömaksut kattavat kompensaatiomaksut, kaikki alueet ovat yksimielisiä globaalien päästöjen määrästä ja kulutuksen, investointien ja päästöjen alueellinen jakautuminen on tehokasta (Pareto-optimaalista). Lindahlin tasapaino voidaan toteuttaa päästökauppaa hyödyntävällä Lindahlin mekanismilla. Siinä päästöoikeudet jaetaan eri alueille siten, että voimakkaasti ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivät maat saavat kompensaationa enemmän päästöoikeuksia kuin vähän kärsivät maat. Väitöstyössä tutkittiin Lindahlin tasapainoa useissa erityyppisissä asetelmissa.

Väitöstyön tulosten mukaan kaikki valtiot eivät hyödy maailmanlaajuiseen, Lindahlin tasapainoon pohjautuvaan sopimukseen sitoutumisesta. Jos vähiten sopimuksesta hyötyville valtioille maksetaan ulkopuolista rahaa sopimukseen sitoutumisesta, maailmanlaajuinen sopimus voidaan saada aikaiseksi. Väitöstyön tulosten perusteella tällaisten ulkopuolisten maksujen yhteissumma saattaisi jäädä kohtuulliseksi. Tulokset pohjautuvat Nordhausin ja Boyerin Yalen yliopistossa kehittämän integroidun ilmasto–talous-mallin RICE-99 aineistoon.

Ilmatieteen laitoksen erikoistutkijan, KTM, FM Hanna Virran väitöskirja Climate Change Policy Instruments for Future Use: Personal Carbon Trading and Lindahl Mechanisms tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Vastaväittäjänä toimii professori Knut Einar Rosendahl (Norwegian University of Life Sciences, School of Economics and Business) ja kustoksena professori Markku Kallio (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu). Väitöstilaisuus on perjantaina 19.9.2014 klo 12 Kauppakorkekoulun Chydenia-rakennuksen Stora Enso -salissa (H-324, 3. krs., Runeberginkatu 22–24). Väitöskirja on julkaistu Aalto-yliopiston Doctoral Dissertations -julkaisusarjassa, ja sen elektroninen versio on saatavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-5819-1.

Sep 15

Ilmatieteen laitos – Viime kesänä UV-säteilyn voimakkuus oli Suomessa tavanomaista

IDL TIFF file

 

NASA/Goddard Space Flight Center

UV-säteilyn määrään vaikuttava otsonikerros on hitaasti toipumassa. Suomessa UV-säteilyn voimakkuus oli tänä kesänä tavanomaista.

Kansainvälistä otsonikerroksen suojelupäivää vietetään 16. syyskuuta, Montrealin pöytäkirjan allekirjoituspäivänä. UV-säteilyn määrään vaikuttava otsonikerros on hitaasti toipumassa. Suomessa UV-säteilyn voimakkuus oli tänä kesänä tavanomaista.

Suomen yläpuolella otsonikerros oli tänä kesänä vuodenaikaan nähden tavanomainen ja UV-säteilyn voimakkuus myös tavanomaista. Ilmatieteen laitos huomauttaa voimakkaasta UV-säteilystä, kun UV-indeksin (UVI) ennustetaan saavuttavan arvon 6. Voimakasta UV-säteilyä mitattiin Etelä-Suomessa tänä kesänä alle 10 päivänä, mutta kansainvälinen UV-suojautumisraja (UVI 3) ylittyi kesällä lähes joka päivä. Aurinkoisen heinäkuun takia UV-säteilyn kertymä oli kuitenkin etenkin heinäkuussa keskimääräistä suurempi.

Korkea lämpötila ei tarkoita välttämättä voimakasta UV-säteilyä

Suomessa oli kesällä poikkeuksellisen pitkä hellejakso. Korkea lämpötila ei välttämättä tarkoita voimakasta UV-säteilyä, sillä UV-säteilyn määrä riippuu paitsi yläilmakehän otsonista ja pilvisyydestä, myös siitä kuinka korkealla aurinko on. Jos pilvetön hellejakso sattuu Suomessa lähelle juhannusta, jolloin aurinko on korkeimmillaan, on UV-säteily erityisen voimakasta. Heinäkuun puolenvälin jälkeen vastaava hellejakso ei niin helposti aiheuta voimakasta UV-säteilyä. Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla on nähtävissä ennustetun UV-indeksin lisäksi myös lähes reaaliaikaiset UV-mittaukset kuudelta kotimaiselta paikkakunnalta. Tulokset kuvaavat hyvin sitä, kuinka UV-säteily vaihtelee vuorokauden aikana auringon korkeuskulman ja pilvien liikkeiden mukaan. Suomen kesässä päivän ylin UV-indeksi on korkeimmillaan varhain iltapäivällä. Aamulla ennen klo 10:ä ja iltapäivällä klo 17:n jälkeen UV-säteily pysyy suojautumisrajan alapuolella.

Suurilta UV-kertymiltä tulee suojautua

Ilmatieteen laitoksen mittausasemilla mitataan UV-säteilyn voimakkuuden lisäksi UV-kertymiä, jotka kertovat kuinka paljon UV-säteilyä tulee maanpinnalle tietyllä aikavälillä, esim. koko kuukauden aikana.
Suuret UV-kertymät lisäävät ihmisille aiheutuvia UV-säteilyn terveyshaittoja, esim. ihosyöpäriskiä. Aurinkoina kesinä UV-kertymät ovat suurimpia, jolloin UV-säteilyltä on syytä suojautua, vaikka varoitusrajat eivät ylittyisikään. Tänä kesänä heinäkuussa UV-säteilyn kertymä oli keskimääräistä suurempi sekä Etelä- että Pohjois-Suomessa aurinkoisesta säästä johtuen. Myös ekosysteemien tai ulkona käytettävien materiaalien keston kannalta UV-säteilyn kertymä on merkittävä suure.

Otsonikerros palautumassa hitaasti ennalleen

Yläilmakehän eli stratosfäärin otsoni suojaa maapallon elämää Auringon haitalliselta UV-säteilyltä. Montrealin pöytäkirjan ansiosta otsonia tuhoavien aineiden käyttöä ja valmistusta on onnistuttu vähentämään voimakkaasti ja niiden pitoisuudet ilmakehässä ovat kääntyneet laskuun. Uusien tutkimustietojen mukaan otsonikerros on osoittanut toipumisen merkkejä. Tutkijat arvioivat, että otsonikerros palautuu ennalleen noin vuonna 2050. Etelämantereen yllä tämä tapahtuu 10 – 20 vuotta myöhemmin.

Ilmatieteen laitos mittaa otsonikerroksen paksuutta kansainvälisenä yhteistyönä ympäri vuoden Sodankylässä ja Jokioisilla. Mainittujen paikkakuntien lisäksi Ilmatieteen laitos seuraa Etelämantereella Marambion tutkimusasemalla stratosfäärin otsonia, maanpinnan UV-säteilyä, aerosoli- ja kasvihuonekaasuja sekä lumen heijastuvuutta UV-aallonpituuksilla. Etelämantereen havaintotoiminta tehdään yhteistyössä Argentiinan meteorologisen laitoksen kanssa. Lisäksi Ilmatieteen laitos on mukana monissa kansainvälisesti merkittävissä otsonikerrosta mittaavissa satelliittihankkeissa. Mittausohjelma on osa Suomen panosta otsonia tuhoavien aineiden kieltosopimuksen eli ns. Montrealin pöytäkirjan valvonnassa.

Lisätietoja:

Tarkempaa tietoa kautta koko maapallon UV-säteilystä: http://ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste

Sep 12

PwC:n ilmastotutkimus: Hiilidioksidin päästövähennykset eivät riitä

low-carbon-economy-index-2014

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) vuoteen 2100 budjetoima hiilidioksidipäästömäärä uhkaa ylittyä jo vuoteen 2034 mennessä, todetaan PwC:n vuosittaisessa ilmastotutkimuksessa Low Carbon Economy Index 2014. Tutkimuksen mukaan valtioiden päästövähennykset eivät riitä rajoittamaan ilmaston lämpenemistä kahteen asteeseen, mikä on asetettu Pariisin vuoden 2015 ilmastoneuvottelujen tavoitteeksi.

”Keskeiset tulokset ovat hyvin linjassa aiempien vuosien synkkien arvioiden kanssa, joskin mukana on myös häivähdys optimismia. Positiivista kehitystä on nähtävissä kehittyvissä talouksissa sekä uusiutuvien energialähteiden valtavirtaistumisessa”, PwC:n ilmastoasiantuntija Jussi Nokkala sanoo.

Nokkalan mukaan tutkimus tuo esiin asiat, jotka ovat keskeisiä myös Pariisin vuoden 2015 ilmastoneuvottelujen kannalta: tieteellisesti välttämättömien ja taloudellisesti realististen tavoitteiden välisen ristiriidan, vapaaehtoisten sitoumusten haasteet sekä päätöksenteon hitauden vaikutukset.

Ilmastobudjetti paukkuu

PwC:n Low Carbon Economy Index -tutkimuksen mukaan maailmantaloudessa on jääty tarvittavista päästövähennyksistä kuudetta vuotta peräkkäin: päästöjä on onnistuttu vähentämään bruttokansantuotteeseen suhteutettuna vain 1,2 %. Kehityksen perusteella viime vuonna arvioitua 6,0 %:n vuosittaista päästövähennystä on korjattu ylöspäin 6,2 %:iin. Toisin sanoen globaalien päästöjen tulisi laskea vuosittain viisi kertaa enemmän, jotta ilmaston lämpeneminen jäisi kahteen asteeseen.

Kahden asteen tavoitteisiin pyritään kolmen asteen politiikalla

Vaikka kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tavoitellaankin ilmaston lämpenemisen hillitsemistä 2 celsiusasteeseen, näyttäisi tämänhetkisten sitoumusten yhteenlaskettu päästövaikutus ohjaavan meitä kohti kolmen celsiusasteen lämpenemistä.

Ilmastotavoitteiden toteutumista vaikeuttaa entisestään kaksi seikkaa: joutuessaan valitsemaan taloudellisesti realististen ja tieteellisesti välttämättömien tavoitteiden välillä, valtiot suosivat ensisijaisesti taloudellisesti realistisia tavoitteita. Lisäksi ilmastopolitiikka on nollasummapeliä, jossa yhden valtion jättäytyminen pois lisää muiden taakkaa.

Tämänhetkisessä tilanteessa koko vuosisadan päästöbudjetti on kulutettu vuoteen 2034 mennessä, mikä lisää ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia, kuten sään ääri-ilmiöitä, konflikteja, epidemioita sekä negatiivisia talousvaikutuksia, moninkertaisesti. Suomeen ilmastonmuutos vaikuttaa suorien vaikutusten, kuten keskilämpötilan muutoksen lisäksi myös epäsuorasti muun muassa ulkomaaninvestointien ja globaalien toimitusketjujen kautta.

Kehittyvät taloudet vähensivät päästöjä nopeammin kuin G7-maat

Haasteellisesta tilanteesta huolimatta PwC:n raportti tarjoaa myös häivähdyksen optimismia. Ensimmäistä kertaa kuuden vuoden aikana kehittyvien maiden päästöintensiteetti on laskenut G7-maita nopeammin. Kehittyneiden markkinoiden, kuten Suomen tuotannon siirtyessä kehittyville markkinoille ovat kehittyvien E7-talouksien päästöt kasvaneet nopeasti: ne ovat noin 1,5-kertaiset G7-maiden päästöihin. Tulos valaa uskoa siihen, että myös kehittyvissä talouksissa on tiedostettu päästövähennysten tarve.

Uusiutuvat haastavat fossiiliset polttoaineet

Toinen positiivinen kehitysaskel on uusiutuvan energian nousu valtavirtaan. Vaikka uusiutuvien osuus maailman energiankulutuksesta on edelleen pieni (2,2 % tai 8,9 % mukaan lukien vesivoima), uusiutuvien osuus maailman sähkönkulutuksesta nousi viime vuonna 22 prosenttiin. Uusiutuvien osuuden odotetaan kasvavan entisestään teknologian kehittyessä sekä sääntelyn ja sijoittajien suosiessa entistä enemmän vähäpäästöisiä vaihtoehtoja.

Pariisi ei voi olla päätös, vaan lähtölaukaus

Tutkimustulosten viitatessa kolmen tai neljän asteen lämpenemiseen vaikuttaa lähtötilanne ennen Pariisin ilmastoneuvotteluja hankalalta. Tieteellisten skenaarioiden ja kansallisten tavoitteiden välisen kuilun lisäksi sopimuksen syntymistä hidastavat yksittäisten valtioiden vetäytymiset sopimuksesta sekä tiukka aikataulu kansallisten tavoitteiden yhteensovittamisessa. Onkin mahdollista, että Pariisin ilmastoneuvotteluissa ei niinkään keskitytä tämänhetkisiin päästötavoitteisiin, vaan luodaan perusta tuleville kunnianhimoisemmille tavoitteille.

Vaikka Pariisin vuoden 2015 ilmastoneuvottelut ovatkin paras mahdollisuus päästä sopimukseen sitovista päästötavoitteista sitten vuoden 2009 Kööpenhaminan neuvottelujen, määrittävät seuraavan vuoden aikana tehdyt toimenpiteet sen, onnistuuko Pariisi siinä missä Kööpenhamina epäonnistui. Asiantuntijat seuraavatkin nyt yritysten ja poliitikkojen näkemyksiä, kansallisten tavoitteiden kehitystä, sopimusluonnosten kieltä ja valmistelevien kokousten osallistujalistoja.

PwC:n tutkimuksen johtopäätös on selkeä: seuraavan vuoden aikana selviää pystymmekö muuttamaan suuntaa neljän asteen skenaariosta kohti tämänhetkisiä kolmen asteen tavoitteita ja luomaan perustan kehityskululle, joka rajoittaa ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen.

PwC:n LCEI-tutkimuksessa analysoidaan hiilidioksidipäästöjen määrää suhteutettuna bruttokansantuotteisiin. Tutkimuksen tavoitteena on määritellä tarvittava päästövähennyksen määrä, jotta ilmasto lämpenisi korkeintaan 2 celsiusastetta vuoteen 2100 mennessä. Budjetoitua suuremmat päästömäärät lisäävät ilmaston vaarallisen suurta lämpenemisen mahdollisuutta eli maapallonkeskilämpötilan kasvua yli kahdella asteella.

Low Carbon Economy Index 2014 -julkaisu (pdf):

http://www.pwc.co.uk/assets/pdf/low-carbon-economy-index-2014.pdf

Low Carbon Economy Index 2014 -julkaisun verkkosivusto:

http://www.pwc.co.uk/sustainability-climate-change/publications/low-carbon-economy-index.jhtml

PwC:n sivusto Pariisin ilmastoneuvottelut 2015 -kokouksen valmisteluun: http://www.pwc.co.uk/sustainability-climate-change/paris-2015/index.jhtml

Posted in PwC
Sep 02

Ilmatieteen laitos – Islannin tulivuoripurkauksen rikkidioksidipäästöt näkyvät satelliittien avulla

so2_composite_2

 

Kuva: http://sampo.fmi.fi

Ensimmäiset satelliittihavainnot Islannin tulivuoripurkauksen rikkidioksidipäästöistä vastaanotettiin Sodankylässä.

Maanantaina 1.9. havaittiin Ilmatieteen laitoksen Sodankylän satelliittivastaanottokeskuksessa kohonneita rikkidioksidipitoisuuksia Islannin koillispuolella ja Islannin ja Grönlannin välisellä merialueella. Tietoja saatiin uusitun ilmakehän kaasu- ja aerosolipitoisuuksien havaintoja nopeasti välittävän palvelun kautta. Rikkidioksidi on todennäköisesti lähtöisin Bárðarbunga-tulivuoren purkauksesta. Nämä olivat ensimmäiset satelliittihavainnot rikkidioksidista (SO2) pienen purkauksen käynnistyttyä. Tulivuoresta peräisin olevaa tuhkaa ei ole havaittu.

Rikkidioksidia havainnoimalla saadaan tietoa tulivuoren purkauksen luonteesta. Tietoja voidaan hyödyntää, kun mallinnetaan tulivuoresta mahdollisesti purkautuvan tuhkan kulkeutumista.

Havainnot peräisin suomalaisten rakentamasta mittausinstrumentista

Ilmatieteen laitoksen Sodankylän satelliittivastaanottokeskus vastaanottaa NASAn EOS-Aura satelliitin OMI- (Ozone Measurement Instrument) sekä Suomi-NPP-satelliitin OMPS (Ozone Mapping and Profiler Suite) -instrumenttien lähettämiä mittauksia lähes reaaliaikaisesti ja mittaustulokset ovat saatavilla noin 20 minuuttia mittausten jälkeen. Tämä on ensiarvoisen tärkeää ennakoitaessa nopeasti muuttuvia tapahtumia, kuten tulivuorten purkauksia.

OMI on Suomen ja Hollannin rakentama yhteinen instrumentti, jonka toiminnan aloittamisesta tuli kuluneeksi tänä kesänä 10 vuotta. OMPS laukaistiin 2013 ja se jatkaa ja täydentää OMIn mittauksia. Molemmat instrumentit tuottavat tärkeää tietoa ilmakehän kaasujen, kuten otsonin, rikkidioksidin ja typpidioksidin, jakaumista, vuodenaikaisvaihteluista ja päästöistä. OMI mittaa myös aerosoleja, joista tärkeimpiä ovat tulivuorten tuhka, metsäpalojen savut ja aavikoiden pölymyrskyt. Ilmatieteen laitos on kehittänyt myös UV-säteilytuotteita perustuen OMIn mittauksiin.

Uusittu Sampo-palvelu (http://sampo.fmi.fi) välittää näiden kahden instrumentin mittauksia kansainvälisille käyttäjille, kuten alueellisille VAACeille (Volcanic Ash Advisory Centre) ja yhteistyökumppaneille, joita ovat mm. Yhdysvaltain avaruushallinto NASA ja Yhdysvaltain kansallinen ilmakehä- ja merentutkimusjärjestö NOAA.