Apr 30

Ilmatieteen laitos: Vappuaaton sää on lämpimin Etelä-Suomessa

havisamanda02

Havis Amandan patsas saa tänä vuonna lakin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalta. Kaksi vuotta sitten sen ojensi Sibelius-Akatemian ylioppilaskunta. Kuvaoikeudet: Helsingin kaupungin taidemuseo

Vappuaattoa juhlitaan tänään monin paikoin epävakaisessa säässä. Lämpimintä ja aurinkoisinta on maan eteläosassa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan maan keski- ja pohjoisosassa on pilvisempää ja etenkin iltapäivällä tulee paikoin vesikuuroja. Pohjoisessa voi sataa myös räntää tai lunta.

Yliopistokaupungeissa vappuaattoa juhlistetaan patsaiden lakittamisella. Esimerkiksi Helsingissä Havis Amandan patsas saa tänä vuonna lakin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalta kello 18.

Kaupat sulkevat tänään ovensa kello 18 ja pysyvät kiinni huomenna. Rajoitukset eivät koske pieniä kauppoja.

Apr 29

Ilmatieteen laitos: Sää kylmenee kohti vappua

balloons-in-sky

Sää alkaa kylmetä selvästi tästä päivästä lähtien, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta. Kun menneinä päivinä on nautittu paikoin viisikin astetta keskimääräistä korkeammista lämpötiloista, jatkossa on luvassa pari astetta keskimääräistä kylmempää.

Etelässä aamupäivä on vielä melko lämmin, kunnes kylmä rintama luoteesta saavuttaa etelärannikonkin. Siihen liittyy pilvisyyttä ja sateita.

Pohjoisessa tupruttaa yön aikana lunta, jota Keski- ja Pohjois-Lapissa voi vuorokaudessa tulla jopa 20 senttiä.

Vaikka vappu näyttää kolealta, päivystävän meteorologin mukaan pilvet voivat rakoilla etenkin etelässä.

Apr 27

Ilmatieteen laitos: Vapusta tulossa kolea ja pilvinen koko maassa

vappu

Vapusta on tulossa kolea ja pilvinen koko maassa, kertoo Ilmatieteen laitos. Vappuaaton ja -päivän keskilämpötila on Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä Keski-Suomessa 10-15 astetta ja Itä- ja Pohjois-Suomessa 5-10 astetta. Pohjoisessa Lapissa lämpötila on vain hieman nollan yläpuolella.

Päivystävän meteorologin mukaan sää alkaa kylmetä tiistaina. Maanantaina lämpötila on vielä enimmillään yli 15 astetta.

Aurinko näyttäytyy vapun tienoilla vain hetkellisesti. Tihkusateita saattaa tulla, paikoitellen voi sataa jopa lunta.

Apr 20

Maastopalot työllistävät taas palokuntia

weather-warning-map-1d-fi

Ilmatieteen laitos on antanut ruohikkopalovaroituksen eteläiseen ja keskiseen Suomeen. Ruohikkopalojen vaara on suuri kaikissa maakunnissa lukuun ottamatta Pohjois-Pohjanmaata, Kainuuta ja Lappia.

Maastopalot ovat jälleen työllistäneet palokuntia eteläisessä Suomessa. Kukaan ei tiettävästi ole loukkaantunut paloissa.

Kemiönsaaressa Varsinais-Suomessa tuli on tuhonnut kesämökin.

Keski-Pohjanmaalla Vetelissä tuhoutui maastopalon yhteydessä pieni talousrakennus.

Apr 19

Ilmatieteen laitos varoittaa ruohikkopaloista etelässä

llmatieteen laitos varoittaa maastopalojen vaarasta eteläisessä Suomessa. Varoituksen mukaan ruohikkopalojen vaara on suuri Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Ahvenanmaan maakunnassa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan korkeapaine pitää huolen siitä, että sää pysyy kuivana lähipäivät. Ainakin eteläiseen ja keskiseen Suomeen on luvattu lämmintä ja aurinkoista säätä. Viidentoista asteen lämpötilat yleistyvät tänään ja huomenna. Pohjoisessa hätyytellään kymmentä astetta.

Jäälle ei kannata enää mennä missään päin Suomea. Ilmatieteen laitos ja Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) varoittavat heikoista jäistä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan sisävedet ovat jäättömiä Etelä- ja Keski-Suomessa. Jäät ohenevat nopeasti Pohjois-Suomessa, jossa paksukaan jää ei enää välttämättä kestä jäällä liikkujaa.

Apr 19

Ilmatieteen laitos: Pilkkireissut ja kävelylenkit jäällä unohdettava

kuvat_003

Pääsiäisen sää jatkuu lämpimänä ja aurinkoisena ainakin eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Ilmatieteen laitokselta ennustetaan, että viidentoista asteen lämpötilat yleistyvät tänään ja huomenna. Pohjoisessa hätyytellään kymmentä astetta.

Jäälle ei kannata enää mennä missään päin Suomea. Ilmatieteen laitos ja Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) varoittavat heikoista jäistä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan sisävedet ovat jäättömiä Etelä- ja Keski-Suomessa. Jäät ohenevat nopeasti Pohjois-Suomessa, jossa paksukaan jää ei enää välttämättä kestä jäällä liikkujaa.

Apr 18

Ilmatieteen laitos: Pitkäperjantaina rikkoutui 15 lämpöasteen raja

1957857_10202619972758911_6217122866442091855_o

Kuvaaja: Pia Kuhanen

Pitkäperjantai on ollut vuoden toistaiseksi lämpimin päivä. Ilmatieteen laitokselta kerrotaan, että päivällä mentiin ensimmäisen kerran yli 15 asteen ainakin eteläisessä Suomessa. Näihin lukemiin päästiin Lahdessa ja Mikkelin lentoasemalla.

Ennusteen mukaan maan etelä- ja keskiosissa nautitaan lähipäivinä lämpimästä ja aurinkoisesta säästä. Noin 15 asteen lämpötilat tulevat yleistymään huomisesta pääsiäismaanantaihin saakka. Pohjoisessa ja varsinkin Lapissa on kuitenkin viileämpää, pilvisyys vaihtelee ja välillä saattaa sataa.

Apr 16

Ilmatieteen laitos: Pääsiäisestä on tulossa lämmin

1900616_10202251926157976_781356556_o

Kuvaaja: Pia Kuhanen

Pääsiäisestä on tulossa vuodenaikaan nähden lämmin, varsinkin maan etelä- ja keskiosassa, kertoo Ilmatieteen laitos.

Pitkänäperjantaina on odotettavissa sateita ainakin osassa Keski- ja Pohjois-Suomea. Sen jälkeen sää kääntyy poutaiseksi. Parhaimmillaan päivälämpötilat kohoavat yli 15 asteen.

Lapissa yöt ovat melko kylmiä ja lämpötilat laskevat yleisesti pakkaselle.

Talven lumipeite taas jäi ennätyksellisen ohueksi suuressa osassa Etelä- ja Keski-Suomea, kertoo Suomen ympäristökeskus. Lumen maksimivesiarvo jäi laajoilla alueilla alle 20 millimetrin, alle viidesosaan tavanomaisen talven arvoista.

Kymijoen ja Kokemäenjoen alueilla talvi oli vähälumisin 90 vuoden havaintojaksolla.

Lapissa tulvariski on yhä olemassa. Tulvia odotetaan pääosin toukokuulle.

Vähälumisen talven seurauksena luonnontilaisten järvien pinnat eivät enää juuri nouse Oulu-Joensuu-linjan eteläpuolella. Joidenkin järvien pinnat ovat kääntymässä laskuun jo nyt, puoltatoista tai kahta kuukautta normaalia aikaisemmin.

Ellei keväästä ja alkukesästä tule tavallista sateisempaa, jää monien järvien pinta poikkeuksellisen alhaiselle tasolle.

Apr 15

Suomen kasvihuonekaasupäästöt Kioton pöytäkirjan ensimmäisellä velvoitekaudella arvioitu

Tilastokeskuksen kasvihuonekaasupäästötietojen mukaan Suomi täyttää Kioton ensimmäisen velvoitekauden päästörajoitusvelvoitteensa. Kauden 2008–2012 päästöt olivat 5 prosenttia alle Suomelle määritellyn sallitun päästömäärän. Tarkastuslaskennasta aiheutunut muutos verrattuna joulukuussa 2013 julkistettuun ennakkotietoon oli hyvin vähäinen (0,01 prosenttia kaudella 2008–2012).

Kioton pöytäkirjan tavoitetaso ja Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990–2012 (milj. tonnia CO2-ekv.), ei sisällä LULUCF-sektoria

khki_2012_2014-04-15_tie_001_fi_001

Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2012 edellisvuodesta 5,9 miljoonalla hiilidioksiditonnilla (CO2-ekv.) ja vastasivat 61,0 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Päästöt vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna kaikilla sektoreilla, merkittävimmin energiasektorilla 10 prosenttia (5,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia). Sähköntuotannon fossiilisia polttoaineita ja turvetta korvattiin sähkön tuonnilla sekä puulla ja kotimaisella vesivoimalla. Myös teollisuudessa fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö väheni selvästi. Suurin osa päästövähenemästä toteutui päästökauppasektorilla.

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) -sektorin nettonielu oli edellisen vuoden tasolla ollen 25,9 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain. Päästöt miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavina määrinä. Negatiiviset luvut ovat kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä

1990 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Päästöt yhteensä pl. LULUCF-sektori 70,3 70,8 69,2 68,6 79,9 78,2 70,1 66,0 74,4 66,9 61,0
Energiasektori 54,5 56,0 54,4 54,0 65,3 63,2 54,7 52,7 60,5 53,3 47,8
Energiateollisuus 19,2 24,1 22,1 21,9 32,9 30,8 24,2 25,2 30,6 24,7 20,7
Teollisuus ja rakentaminen 13,4 12,1 11,9 11,3 11,6 11,4 10,7 8,4 9,9 9,6 8,4
Kotimaan liikenne 12,8 12,0 12,8 13,7 13,9 14,2 13,6 12,9 13,4 13,2 12,7
Muu energia 1) 9,2 7,8 7,6 7,0 6,9 6,7 6,2 6,2 6,6 5,7 6,1
Teollisuusprosessit 5,1 4,7 5,6 6,4 6,3 6,8 7,2 5,4 5,8 5,6 5,3
Teollisuusprosessit (pl. F-kaasut) 5,0 4,6 5,0 5,4 5,5 5,9 6,1 4,4 4,6 4,5 4,3
F-kaasujen käyttö 0,1 0,1 0,6 0,9 0,8 1,0 1,1 0,9 1,2 1,1 1,0
Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1
Maatalous 6,5 6,0 5,8 5,7 5,7 5,8 5,8 5,7 5,9 5,8 5,7
Jätteiden käsittely 4,0 3,9 3,3 2,4 2,5 2,4 2,3 2,2 2,2 2,1 2,1
LULUCF-sektori -13,7 -12,8 -19,2 -28,6 -32,5 -24,3 -29,0 -38,8 -24,1 -24,1 -25,9

1) Muu energia sisältää alaluokat rakennusten lämmitys sekä maa-, metsä- ja kalatalous, muu polttoainekäyttö ja polttoaineiden haihtumapäästöt

Päästökauppaan kuulumattomat päästöt lasketaan tarkastettujen kokonaispäästöjen ja päästökauppasektorin todennettujen päästöjen erotuksena. Päästökauppasektorin todennetut päästöt julkaisee Energiavirasto.

Kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat jaoteltuina päästökauppasektoriin kuuluviin ja sen ulkopuolisiin päästöihin vuosina 2005 ja 2008–2012 (milj. tonnia CO2-ekv.). Negatiiviset luvut ovat kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä

2005 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos, 2011–2012
Päästöt yhteensä pl. LULUCF-sektori 68,6 70,1 66,0 74,4 66,9 61,0 -5,9
Päästökauppasektori 1) 33,1 36,2 34,4 41,3 35,1 29,5 -5,6
Ei-päästökauppasektori 2) 35,5 34,0 31,6 33,1 31,8 31,5 -0,3
LULUCF-sektori 3) -28,6 -29,0 -38,8 -24,1 -24,1 -25,9 -1,7

1) Lähde: Energiavirasto
2) Sisältää myös kotimaan lentoliikenteen päästöt, vaikka kyseiset päästöt ovat EU:n sisäisen lentoliikenteen päästökaupan piirissä
3) LULUCF-sektori ei kuulu päästökaupan piiriin

Lähde: Kasvihuonekaasujen inventaario, Tilastokeskus

Apr 11

Metsäntutkimuslaitos: Koivulle odotettavissa jälleen runsas kukinta – Allergisille on tiedossa hankala kevät.

koivu_kukkii_480pix-480x480

Allergisille on tiedossa hankala kevät.

Metsäntutkimuslaitos (Metla) ennustaa runsasta koivun kukintaa koko maahan. Paikoitellen kukinta voi olla hyvin runsasta. Hedenorkkojen määrän ei kuitenkaan ennakoida yltävän aivan kevään 2012 huipputasolle.

Koivun runsaan kukinnan taustalla ovat ennen kaikkea viime kesän lämpimät ja aurinkoiset säät, jotka loivat erinomaiset edellytykset kukka-aiheiden syntymiselle. Viimevuotisen ennätyksellisen heikon kukinnan myötä myös puiden energiavarastot ovat täydentyneet, mikä on osaltaan mahdollistanut tämän kevään suuret norkkomäärät.

Kotimaiset koivut aloittavat kukinnan tavallisesti toukokuun alussa. Huhtikuussa esiintyvä koivun siitepöly on yleensä kaukokulkeumaa, joka on tyypillisesti lähtöisin Baltiasta, mutta todella korkeat pitoisuudet tulevat Venäjän laajoista koivikoista kaakosta.

koivun-hedekukinnot

 

Katovuoden jälkeen kuuselle ennakoidaan melko runsasta kukintaa Etelä- ja Keski-Suomeen

Keväällä 2014 variseva kuusen siemensato on erittäin heikko koko maassa eikä uudistusaloille juurikaan synny uusia kuusen taimia.

Keväällä 2015 kuusen siemensato on melko runsas Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjois-Suomessa sato jäänee selvästi muuta maata heikommaksi. Riskinä on koko maassa, että sienitaudit ja tuhohyönteiset saattavat vähentää lopullisen sadon määrää.

Ennuste perustuu Metlassa talven aikana tehtyihin silmuanalyyseihin, joissa tutkittiin 50 000 kuusen silmua. Emikukkasilmujen osuus tutkituista silmuista oli 16 %, mikä vastaa pitkäaikaista keskiarvoa. Kukkivien puiden osuus (55 %) oli sen sijaan jonkin verran keskimääräistä parempi. Tämän kevään kukinnoista kehittyvät kuusen siemenet varisevat maahan keväällä 2015.

Männyn luontaisen uudistamisen edellytykset ovat Pohjois-Suomessa heikot vuosina 2014-2015

Keväällä 2014 variseva männyn siemensato on Etelä-Suomessa keskinkertainen tai hieman sitä heikompi. Keski-Suomessa, Pohjanmaalla ja Kainuussa sato on heikohko ja Lapissa huono.

Kevään 2015 männyn siemensatoennusteeseen liittyy tavanomaista enemmän epävarmuutta. Uusimpien pikkukäpylaskentojen perusteella sato saattaa Etelä-Suomessa muodostua aiemmin ennakoitua runsaammaksi odotetun sadon vaihdellessa keskinkertaisesta runsaaseen. Pohjoiseen päin siirryttäessä käpymäärät vähitellen laskevat siten, että Lapissa siemensadon ennustetaan olevan heikko.

Viime kesän lämpimien säiden ansiosta keväällä 2016 on edellytykset hyvään männyn siemensatoon koko maassa. Varsinkin Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta kerätyissä silmunäytteissä on esiintynyt erityisen paljon emikukinnon aiheita.

Metla seuraa vuosittain pääpuulajiemme kukinnan ja käpysadon runsautta erityisissä siemensadon tarkkailumetsiköissä sekä tekee mikroskooppisia silmuanalyysejä havupuiden kukintarunsaudesta. Uusimpana ennustemenetelmänä on otettu käyttöön säätekijöihin perustuvat siemensadon ennustemallit. Seurantatulosten, mallien ja niihin liittyvien ennusteiden avulla saadaan tietoa muun muassa metsänuudistamisen ja siemenhuollon tarpeisiin.