Mar 31

Pian laukaistava Sentinel-satelliitti tuo tietoa jää- ja lumipeitteestä

Sentinel-1_highlight_std

Copernicus Sentinel satelliitti laukaistaan kiertoradalle 3.4. Ranskan Guianasta. Satelliitista on hyötyä mm. jääntilanteen, lumipeitteen laajuuden ja tulvien seurannassa.

Eurooppalaisen kaukokartoituksen uusi aikakausi on alkamassa 3.4. , jolloin ensimmäinen Copernicus Sentinel satelliitti laukaistaan kiertoradalle Ranskan Guianasta.  Satelliitista on hyötyä mm. jääntilanteen, lumipeitteen laajuuden ja tulvien seurannassa.

Sentinel -satelliitit ovat Euroopan avaruusjärjestön ESAn kehittämä sarja kaukokartoitussatelliitteja, jotka tulevat tuottamaan ennen näkemättömän määrän mittauksia ja satelliittikuvia. Ensimmäisenä laukaistavan Sentinel-1A:n kohteena on maanpinnan ja merien tarkkailu.
Ilmatieteen laitos hyödyntää tietoja mm. jää- ja lumipeitteen seurannassa.

Torstaina 3.4. laukaistava satelliitti tuottaa dataa, jota Ilmatieteen laitos voi hyödyntää monella tapaa. Sentinel-1 palvelee suomalaisten arkisia tarpeita mittaamalla Itämeren ja arktisten merien jäätä ja lunta. Mittauksien avulla voidaan arvioida merijään peittämän alan laajuus ja määritellä jään liikkumista. Yhdistettynä jäänmurtajien raportteihin sekä erilaisiin mallituloksiin, Sentinel-1 -kuvista voidaan laskea myös merijään paksuus. Kaikkia näitä tietoja voidaan hyödyntää Itämeren jäänmurtajille tarjottavassa jääpalvelussa. Aineistoja voidaan käyttää myös esimerkiksi öljypäästöjen ja laivojen havaitsemisessa sekä seurannassa.

Maa-alueilla Sentinel-1:n ottamia kuvia käytetään muun muassa tulvien havainnointiin sekä metsien ja maankäytön kaukokartoitukseen. Samalla Sentinel tuottaa ilmastonmuutostutkimusta varten luotettavaa mittaustietoa syrjäisiltä alueilta. Ilmatieteen laitos tulee käyttämään Sentinel-1:n dataa erityisesti arktisten alueiden lumipeitteen laajuuden ja lumen sulamisen seuraamisessa.

Satelliitin data vastaanotetaan Sodankylässä

Ilmatieteen laitoksen Sodankylässä toimivaan kansalliseen satelliittidatakeskukseen ollaan parhaillaan pystyttämässä Sentinel-satelliittien datan arkistointi – ja jakelukeskusta. Copernicus Collaborative Ground Station tulee toimimaan kansallisena Sentinel-datan arkisto- ja jakelupisteenä, joka palvelee suomalaisia Sentinel-datan käyttäjiä. Arkisto toimii peilipalvelimena, joka lataa kaikkia suomaisia käyttäjiä kiinnostavat datat keskitetysti Sodankylässä sijaitsevaan arkistoon. Arkistossa olevaa dataa voivat esimerkiksi tutkimuslaitokset hakea omiin tarpeisiinsa tai siitä voidaan tehdä erilaisia tuotteita erilaisten käyttäjien tarpeisiin. Alusta lähtien Sodankylästä toimitetaan Sentinel-1 dataa lähes reaaliaikaisesti Ilmatieteen laitokselle Itämeren jääpeitteen seuraamista ja jäänmurtajien toiminnan ohjaamista varten.

Sentinel 1-B laukaistaan vuonna 2016

Satelliitit jatkavat aikaisempien eurooppalaisten satelliittien sarjaa varmistaen, että mittaukset jatkuvat keskeytyksettä. Jokainen EU:n Copernicus -ohjelmaan kuuluva satelliitti keskittyy eri kaukokartoituksen osa-alueeseen: ilmakehän, merien ja maaperän kaukokartoitukseen. Satelliitin mittalaite on synteettisen apertuurin tutka (SAR), joka mahdollistaa kohteiden kuvauksen säästä tai valaistuksesta huolimatta.  Sentinel 1A saa lähivuosina seurakseen muita Sentinel -sarjan satelliitteja. Sentinel 2A sekä -3A on tarkoitus laukaista kiertoradalle vuonna 2015. Sentinel-1A:n sisarsatelliitti, Sentinel-1B laukaistaan vuonna 2016. Yhdessä näiden kahden satelliitin avulla voidaan kuvata kiinnostavia alueita useammin kuin yhdellä satelliitilla.

ESA: http://www.esa.int/Our_Activities/Observing_the_Earth/Copernicus

Mar 30

Ilmatieteen laitos: Kevät etenee hitaasti huhtikuun alussa

Kevään eteneminen hidastuu huhtikuun ensimmäisellä viikolla. Pohjoinen ilmavirtaus pitää Suomen sään viileämpänä kuin se on ollut maaliskuun lopulla, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta.

Maahamme on odotettavissa huhtikuun alussa vain hajanaisia ja vähäisiä sateita. Osa niistä saattaa kuitenkin tulla Etelä-Suomea myöten räntänä.

Tieliikenteessä ei kannatakaan vielä vaihtaa kesärenkaita autoihin Keski-Suomessa tai siitä pohjoiseen, painotti päivystävä meteorologi.

Lumiraja mutkittelee nyt Joensuun eteläpuolelta Oulun eteläpuolelle. Lumiraja pysynee jokseenkin paikoillaan huhtikuun ensimmäisellä viikolla.

Yöpakkaset pitävät myös järvien jääpeitteen liki entisellään. Jäätä on maalis-huhtikuun vaiheessa maan eteläosien järvillä noin 20 senttiä, mutta jäille ei Etelä-Suomessa ole enää syytä mennä. Pohjois-Suomen vesistöissä jäätä on paikoin vielä puoli metriä.

Mar 23

Turun yliopiston aerobiologian yksikkö: Siitepölyallergikoilla on tavallista vaikeampi vuosi

Siitepölytiedote, Suomi - Google Chrome_2014-03-23_12-44-44

Kevät ja tuleva kesä ovat Suomen siitepölyallergikoille tavallista vaikeampia, Turun yliopiston aerobiologian yksiköstä kerrotaan. Varsinkin koivun siitepölyä on luvassa runsaasti.

Siitepölykausi alkoi pähkinäpensaan kukinnalla jo helmikuun alkupuolella eli poikkeuksellisen aikaisin. Tästä huolimatta kausi ei ole loppumassa tavallista aiemmin, vaan tyypilliseen tapaan elokuun lopussa. Tällä hetkellä allergikkoja piinaa lepän siitepöly.

– Koivun varsinainen kukinta alkaa yleensä huhti- ja toukokuun vaihteessa, mutta koska alkuvuosi on ollut niin lämmin, on mahdollista, että koivu kukkii tänä vuonna aiemmin huhtikuun puolella, kertoo erikoistutkija Anna-Mari Pessi.

Siitepölyä saapuu Suomeen paljon myös kaukokulkeumana muista maista, kuten Baltiasta. Koivun siitepölyä onkin jo nyt kulkeutunut pieniä määriä jopa Ouluun asti.

– Herkimmät saavat oireita kaikista siitepölykasveista. Heille tämä siitepölykausi kestää yli puoli vuotta, Pessi sanoo.

Suomalaisista noin viidennes on allergisia siitepölylle. Siitepölyt aiheuttavat heille lähinnä allergista nuhaa, mutta joskus myös keuhko-oireita.

Mar 21

Etelä-Savon ELY-keskus: Etelä-Savon järvien jäät kovaa vauhtia heikkenemässä

Etelä-Savon jäätilannekatsaus 21.3.2014

Etelä-Savon järvien jäät ovat ajankohtaan nähden ennätyksellisen ohuita kun verrataan vuodesta 2004 alkaen tehtyihin mittauksiin. Järvien jäänpaksuus on paikoin vain puolet ajankohdan keskiarvosta.

Jääpeitteen kokonaispaksuus oli 19.-20.3.2014 mitatuissa järvissä keskimäärin 24 cm. Kokonaisjäänpaksuus vaihteli 19-29 cm:n välillä ja jäänpaksuuserot järvien välillä olivat mittaushetkellä suuria. Etelä-Savon järvien jäät ovat ohentuneet keskimäärin noin viisi senttimetriä kuukausi sitten tehdyistä mittauksista. Kokonaisjäänpaksuus on tällä hetkellä 17-27 cm ohuempi kuin normaalisti tähän aikaan. Jäänpaksuus oli mittaushetkellä osassa kohteista vain noin puolet keskimääräisestä.

Ajoneuvoilla ei enää jäille

Jäällä liikkujan on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta, etenkään ajoneuvoilla ei jäällä kannata enää liikkua. Jäänpaksuuserot saman järven sisällä ovat olleet tänä talvena tavallista suurempia. Virta- ja salmipaikkoja on syytä välttää liikkuessa jäällä. Etelä-Savon järvillä on tällä hetkellä tavanomaista enemmän railoja ja viime päivinä satanut lumipeite on vaikeuttanut niiden havaitsemista, joten onnettomuusriski on kasvanut.

Viime päivien kylmä sääjakso ei enää ole vahvistanut jäitä, mutta on hieman hidastanut ohenemista. Sääennusteen mukaan Etelä-Savossa päivälämpötilat ovat seuraavan viikon aikana monin paikoin yli +5 astetta, joten jäät ovat edelleen heikkenemässä. Jäiden haurastuminen kiihtyy erityisesti sen jälkeen kun jäällä ei ole enää lunta ja auringonsäteily pääsee pureutumaan jäähän. Keväällä monikymmensenttinen jää voi pettää alla, jos jääkiteiden rajapinnat ovat sulaneet eli jää on puikkoontunut. Jos aamun pakkasilla jää tuntuu kestävälle, voi se kuitenkin pettää iltapäivällä auringon lämmittäessä.

Mar 20

Ilmatieteen laitos: Lauhtuva sää tuo mukanaan lumipyryä ja puuskaista tuulta

wind

Ilmatieteen laitoksen 20. maaliskuuta tekemän ennusteen mukaan voimakas matalapaine liikkuu perjantaina Suomen yli itään. Lämmin rintama lumisateineen saapuu lounaasta Suomeen ja illan sekä yön aikana ajokeli huononee koko maassa. Lumipyry liikkuu maan etelä- ja keskiosan ylitse aamuun mennessä. Sää lauhtuu rintaman ylityksen myötä ja huomenna lämpötila on yleisesti useita asteita nollan yläpuolella, mutta Lapissa lämpötilat pysyvät pakkasen puolella.

Lunta sataa yleisesti noin 5 cm, mutta Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja  Etelä-Lapissa kertymä voi ylittää 10 cm. Perjantain kuluessa lumisateet väistyvät vähitellen maan pohjoisosasta, maan etelä- ja keskiosassa tulee ajoittain vesisateita ja lumien sulaminen etenee vauhdilla. Myös lähipäivinä säätyyppi on huomattavasti kulunutta viikkoa lauhempi.

Maan etelä- ja keskiosassa puuskaista tuulta

Matalapaineeseen liittyen lännen ja lounaan välinen tuuli voimistuu maan etelä- ja paikoin maan keskiosassa. Perjantaina päivällä tuuli voi olla hyvin puuskaista. Tuulen puuskat ovat yleisesti yli 15 m/s ja etenkin Uudenmaan, Kymenlaakson, Kanta- ja Päijät-Hämeen sekä Pirkanmaan ja Etelä-Karjalan alueella paikoin yli 20 m/s. Tuuli voi aiheuttaa jonkin verran vahinkoja, joskin routainen maa ja lehdettömät puut suojaavat pahimmalta. Päivän aikana tuulisin alue siirtyy idemmäksi ja illalla tuulet heikkenevät.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Mar 19

Helsingin yliopisto: Avaruussäähäiriöitä ja supermyrskyjä syntyy myös kun Aurinko on hiljainen

Tutkijat esittelevät uusimmassa Nature Communications -julkaisussa useita merkittäviä tuloksia supermyrskyn syntymisestä Auringossa ja planeettainvälisessä avaruudessa. Tuloksia voitaneen hyödyntää avaruussäätä ennustavissa malleissa. Tutkimus koski vuoden 2012 heinäkuun supermyrskyä, joka törmäsi luotaimeen nimeltä STEREO-A. Se kiertää Aurinkoa lähes samalla etäisyydellä kuin Maa.

Avaruussäällä tarkoitetaan Auringosta johtuvia häiriöitä Maan lähiavaruudessa. Merkittävimmät avaruussäähäiriöt aiheuttaa Auringosta purkautuvat valtavat plasmapilvet (CME; coronal mass ejection). Avaruussää ei tuota vain kauniita revontulia, vaan esimerkiksi haittaa sähkönsiirtoa, aiheuttaa korroosiota öljy- ja kaasuputkissa, häiritsee satelliittipaikannusta, sekä radio- että lentoliikennettä, ja saattaa myös vahingoittaa ja tuhota satelliitteja ja vaarantaa astronauttien terveyden. Toistaiseksi suurin raportoitu myrsky on ollut vuoden 1859 Carringtonin myrsky, jolloin revontulia nähtiin Havaijia myöten.

Yhteiskuntamme on riippuvainen avaruusteknologiasta, jota auringonpurkaukset voivat vahingoittaa. Pahimmat skenaariot avaruussään haittavaikutuksista liikkuvat maailmanlaajuisen tieto- ja sähköverkoston romahtamisessa.

– Tämä on tehnyt avaruussäätutkimuksesta tärkeää ja ajankohtaista, sanoo tutkija Emilia Kilpua Helsingin yliopistosta, joka on yksi Nature-artikkelin kirjoittajista.

Nature Communications -julkaisussa 18.3.2014 tutkijat kirjoittavat supermyrskystä, joka tapahtui heinäkuussa 2012. Tuolloin Auringosta lähtenyt CME ei osunut Maahan, mutta törmäsi STEREO-A luotaimeen, joka oli silloin noin 120 astetta Maasta. Luotain havaitsi yhdet suurimmista mitatuista aurinkotuulen nopeuksista ja magneettikentistä mitä Maan kiertoradan etäisyydellä koskaan on mitattu.

Supermyrsky kasvaa useista yhteen sulautuneista purkauksista

Tutkimus paljastaa useita uusia tuloksia niistä olosuhteista Auringossa ja planeettainvälisessä avaruudessa, joita tarvitaan supermyrskyn syntymiseen. Ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia äärimmäisten avaruussäähäiriöiden syitä antoi aurinkotuulimittausten yhdistäminen kattaviin moderneihin kaukomittauksiin Auringosta.

Kansainvälinen tutkijaryhmä päätyy ehdottamaan, että oleellista on kahden nopean ja äärimmäisen voimakkaan CME:n purkautuminen hyvin lähekkäin ja purkausten keskinäinen vuorovaikutus heti Auringon läheisyydessä.

Koronagrafi- ja ultraviolettivalohavainnot STEREO- ja SOHO-luotaimilta heinäkuussa 2012 osoittavat, että Auringosta purkautui kaksi prominenssia ja CME:tä vain noin kymmenen minuutin päästä toisistaan. Vain muutaman Auringon säteen päässä Auringosta CME:t olivat jo sulautuneet yhteen. Lisävahvistusta sulautumiselle lähellä Aurinkoa saatiin tarkastelemalla CME:iden ratojen muutoksia ja havainnoimalla CME:ihin liittyneitä roihupurkauksia.

Purkaukset syöksyivät Maahan alle vuorokaudessa, lähes yhtä nopeasti kuin Carringtonin myrskyn CME. Tämän mahdollisti purkausten valtava alkunopeus (yli 3000 km/s) ja edeltävän, hitaamman purkauksen aiheuttama harva aurinkotuuli, jonka vuoksi seuraavien purkausten hidastuminen oli hyvin vähäistä. STEREO-A:n mittaukset rekisteröivät purkauksen magneettikentän, nopeuden ja muita ominaisuuksia. Näitä käyttäen tutkijat arvioivat, että jos purkaus olisi iskeytynyt Maahan, se olisi aiheuttanut geomagneettisen myrskyn joka olisi ollut jopa suurempi kuin Carringtonin myrsky vuonna 1859.

Nyt julkaistut tutkimukset osoittavat, miten supermyrsky voi syntyä. Jotta purkauksen ominaisuudet voidaan ymmärtää kokonaisuudessaan, tarvitaan lisää havaintoja ja mittaustuloksia. Tutkijat kuitenkin arvelevat, että tuloksia voidaan käyttää tulevaisuudessa avaruussäämalleissa tutkimaan äärimmäisen auringonpurkauksen vaikutuksia Maan lähiavaruudessa.

Mielenkiintoista on myös huomata, että sekä heinäkuun 2012 myrsky että Carringtonin myrsky tapahtuivat verrattain heikon auringonsyklin aikana.

– Toisin kuin aiemmin on ehkä ajateltu, merkittäviä avaruussäähäiriöitä voi siis tapahtua myös silloin, kun Aurinko on hiljaisessa vaiheessaan, sanoo Emilia Kilpua.

Viite: Nature Communications 18.3.2014, Observations of an Extreme Storm in Interplanetary Space Caused by Successive Coronal Mass Ejections

Mar 18

Suomen ympäristökeskus Syke varoittaa ulkoilijoita: Järvijäät ovat poikkeuksellisen heikkoja maan etelä- ja keskiosassa

JohannaK_heikot_jaat

SYKE varoittaa maan etelä- ja keskiosassa ajankohtaan nähden poikkeuksellisen ohuista jäistä. Paikoin jäät ovat ohuempia kuin koskaan aiemmin maaliskuun alkupuolen mittausjaksolla. Viimepäivien kylmät sääjaksot eivät enää ole olennaisesti vahvistaneet jäitä. Uudet mittaustulokset julkaistaan 20.3.

Järvijäät ovat heikentyneet tavallista aiemmin

Maan etelä- ja keskiosassa järvijäät ovat heikentyneet normaalia aiemmin. Jäänpaksuudet ovat yleisesti 15−25 cm keskiarvoa ohuempia. Jäänpaksuus oli 10.3. mittauksissa maan eteläosassa pääosin 15−25 cm eli vain puolet keskimääräisestä. Maan keskiosassa jäät vaihtelivat 25 cm:n ja 40 cm välillä.

Maan pohjoisosassa jäät olivat vielä 10.3. mittausten perusteella paksuja ja kestäviä. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla järvijäätä mitattiin 35−50 cm eli 5−15 cm tavallista vähemmän. Lapin järvissä jäätä oli 50−75 cm. Lukemat olivat siellä keskiarvon tuntumassa tai hieman sitä pienempiä.

Yleensä jäät alkavat ohentua maan etelä- ja keskiosassa vasta maaliskuun jälkipuoliskolla, Lapissa huhtikuussa. Jäiden haurastuminen kiihtyy keväällä erityisesti sen jälkeen kun jäällä ei ole enää lunta ja auringonsäteily pääsee pureutumaan jäähän. Keväällä monikymmensenttinen jää voi pettää alla, jos jääkiteiden rajapinnat ovat sulaneet eli jää on puikkoontunut.

Jäljellä olevat jokien ja purojen jäät ovat vaarallisen heikkoja

Jokien ja purojen jäät ovat olleet heikkoja koko talven eikä virtavesien jäille kannata mennä lukuun ottamatta Lappia. Lapissakin on syytä olla varovainen, sillä vaikka Tornionjoella on mitattu jopa yli 70 cm:n jäänpaksuuksia, monella joella on virtapaikkoja avoimena tai vain heikon jääkannen peitossa. Maan etelä- ja länsiosista jokijäät ovat jo monin paikoin lähteneet ja lähtemässä liikkeelle jo Pohjois-Pohjanmaata ja Etelä-Lappia myöten.

Seuraa vesitilannetta

Mar 18

HSY: Kostea talvi piti ilmanlaadun melko hyvänä

katupoly_liikenne

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on julkaissut talven 2013–2014 ilmanlaatukatsauksen. Ilmanlaatu oli pääkaupunkiseudulla joulukuussa 2013–helmikuussa 2014 suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Huonoja tai erittäin huonoja tunteja oli enimmillään kaksi prosenttia kuukauden tunneista. Vuorokausivaihtelu määrittyi vilkasliikenteisissä ympäristöissä liikenteen mukaan.

Talvi oli leuto ja vähäluminen, mutta märkyydestä johtuen tienpinnat eivät merkittävästi pölynneet. Pölyisiä päiviä oli joulukuussa kaksi Kehä III:n laidalla, tammikuussa yksi Hämeentiellä ja helmikuussa yksi Mannerheimintiellä.  Haitallisten hengitettävien hiukkasten ohjearvo ei ylittynyt. Typpidioksidin vuorokausiohjearvo ylittyi tammikuussa Hämeentiellä, Kehä II:n laidalla sekä Mannerheimintiellä.

Joulukuu oli hengitysilman näkökulmasta talven paras kuukausi: ilmanlaatu pysyi välttävänä tai sitä parempana. Vuodenvaihteen ilotulitukset heikensivät ilmanlaatua tavanomaiseen tapaansa.

Perjantai-iltana 24. tammikuuta ilmanlaatu heikkeni tuulen tyyntymisen ja huonojen sekoittumisolosuhteiden vuoksi laajalla alueella huonoksi, ja tilanne kesti seuraavaan aamuun. Ilmassa oli tällöin sekä liikenteen että pienpolton päästöjä. Helmikuussa huonoja ilmanlaatutunteja oli vain vähän, mutta toisaalta myös hyvien tuntien osuus pieneni.

HSY seuraa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua jatkuvasti. Seudulla on 11 ilmanlaadun mittausasemaa, joiden tulokset päivittyvät tunneittain HSY:n verkkosivuille.

Aiheeseen liittyvää:

Poista talven hiekat kosteana. Asukkaat ja kiinteistöyhtiöt voivat omalla toimillaan vaikuttaa ilmanlaatuun merkittävästi.
http://www.hsy.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/2014/Sivut/poista_talven_hiekat_kosteana.aspx

Lisätietoja:

Talven ilmanlaatukatsaus

Mar 17

Uudenmaan liitto: Ilmastopäästöt kääntyneet laskuun Uudellamaalla – kuntakohtaiset erot suuria

Uudenmaan_kasvihuonekaasupaastot_1990-2012_C71-2014

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat kääntyneet laskuun 2000-luvun puolivälin huippulukemista. Eniten ovat vähentyneet maatalouden ja jätehuollon päästöt. Suurimmat päästölukemat tulevat edelleen teollisuudesta, rakennusten lämmityksestä ja liikenteestä.

Uudellamaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2012 yhteensä 14,6 miljoonaa tonnia. Vuosina 1990–2012 päästöt lisääntyivät 9 prosenttia, mutta 2000-luvun puolivälin lukemista on jo tultu alas 7 prosenttia. Uudenmaan väkiluku puolestaan on kasvanut vuodesta 1990 lähes 30 prosenttia.

Eniten ovat vähentyneet maatalouden, jätehuollon ja kulutussähkön päästöt. Maataloudessa muutos johtuu lähinnä elinkeinon vähenemisestä alueella. Jätehuollon lukemat sen sijaan ovat tulosta jätteiden lisääntyneestä energiahyödyntämisestä ja kaatopaikkakaasujen talteenotosta. Jätehuollon päästöt ovat vähentyneet alle puoleen 1990-luvulta ja laskeneet vielä 11 prosenttia 2000-luvun puoliväliin nähden.

Teollisuuden ja liikenteen päästövähennyksillä eniten merkitystä

Jätehuoltoa merkittävämpää kuitenkin on, että teollisuuden ja liikenteen päästöt ovat vähentyneet. Teollisuus aiheuttaa tällä hetkellä noin kolmanneksen Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöistä. 2000-luvun puolivälin huippulukemista on tultu alas kahdeksan prosenttia.

Myös liikenteen päästöt ovat vähentyneet tekniikan kehityksen ja vuoden 2008 autoverouudistuksen ansiosta.  Jos vielä vuonna 2007 uusi henkilöauto tuprutti päästöjä ilmaan keskimäärin 177g/km, oli luku vuonna 2013 enää 130g/km. Myös biopolttoaineen lisääminen bensiinin ja dieselin joukkoon on vähentänyt päästöjä.

Rakennusten lämmityspäästöt lisääntyvät

Eniten pulmia aiheuttaa lämmitys. Rakennusten lämmittäminen synnyttää 32 prosenttia Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöistä, ja lämmityspäästöt ovat kääntyneet yhä jyrkempään kasvuun 2000-puolivälin jälkeen. Vuonna 2012 päästöjä syntyi 11 prosenttia enemmän kuin 2000-luvun puolivälissä ja 17 prosenttia enemmän kuin 1990-luvulla.

Erityisen suuri vaikutus on sähkölämmityksellä, jonka päästöt ovat kaksinkertaistuneet 1990-luvulta. Maalämmön käyttö on kuitenkin lähes kolminkertaistunut vuodesta 2006, mikä osaltaan hillitsee päästöjen kasvua tulevaisuudessa.

Suuria kuntakohtaisia eroja

Uudenmaan kunnat ovat rakenteeltaan hyvin erilaisia, mikä tarkoittaa suurta hajontaa asukasta kohden lasketuissa kasvihuonekaasupäästöissä. Teollisuusvaltaisilla alueilla päästöt ovat selvästi suuremmat muuhun maakuntaan nähden. Suurin osa koko Uudenmaan teollisuuspäästöistä syntyy Porvoossa, Hangossa ja Lohjalla.

Pääkaupunkiseutu erottuu asukasmääränsä vuoksi. Esimerkiksi Uudenmaan lämmitettävistä kerrosneliöistä 70 prosenttia sijaitsee pääkaupunkiseudulla, joten alueen osuus Uudenmaan lämmityspäästöistä on huomattava. Harvemmin asutuissa kunnissa puolestaan korostuvat maatalouden ja liikenteen merkitys.

Tiedot Uudenmaan ja alueiden kasvihuonekaasupäästöistä ovat peräisin Uudenmaan liiton ja Uudenmaan ELY-keskuksen raportista. Päästölaskennat on suorittanut HSY.

Julkaisu:

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990–2012; Uudenmaan liiton julkaisuja C 71 – 2014

Mar 16

Ilmatieteen laitos: Kiristyvää pakkasta luvassa myös etelään

Frost-Icon

Ensi yöstä tulee kylmä koko maassa, ennustaa Ilmatieteen laitos Twitter-sivullaan. Heikkenevä tuuli ja vähenevä pilvisyys merkitsevät pakkasen kiristymistä.

Etelässä lämpötila laskee paikoin 10 astetta pakkasen puolelle. Pohjoisessa pakkaslukemat asettuvat yleisesti -15:n ja -25:n asteen välille.

Nettisivuillaan Ilmatieteen laitos kertoo pilvisyyden lisääntyvän lännessä huomenna päivällä. Mahdollisia lumisateita on luvassa lähinnä lounaissaaristoon, ja koko maassa vallitsee pääteillä normaali talvikeli.

Varoituksia on annettu ainoastaan merialueille, joissa saattaa paikoin tuulla kovaa.