Feb 28

Ilmatieteen laitos – Helmikuu laajalti poikkeuksellisen leuto ja vähäluminen

Helmikuu oli maan keski- ja pohjoisosassa poikkeuksellisen leuto. Tammikuun kylmän jakson vuoksi koko talven keskilämpötilasta muodostui vain paikoin harvinaisen lauha.

Ilmatieteen laitoksen mukaan kuukauden keskilämpötila vaihteli maan lounaisosan nollasta Pohjois-Lapin -5 asteeseen. Helmikuu oli laajalti 6-8 astetta tavanomaista lauhempi, pohjoisessa paikoin jopa runsaat yhdeksän astetta keskiarvojen yläpuolella.

Helmikuu oli maan keski- ja pohjoisosassa poikkeuksellisen leuto. Vuodesta 1900 alkaen ainoastaan vuonna 1990 on koettu lauhempi helmikuu. Maan eteläosassa kuukausi oli harvinaisen lauha ja edellisen kerran lauhempi helmikuu on ollut vuonna 2008. Lauhoja helmikuita oli etelässä myös vuosina 1989 ja 1974.
Kuukauden ylin lämpötila oli Porin Rautatieasemalla 24. päivä mitattu 8,1 astetta, ja alin lämpötila oli kuukauden ensimmäisenä päivänä Kuusamon Kiutakönkäällä havaittu -37,5 astetta.

Sademäärät lähellä keskiarvoja

Helmikuun sademäärä vaihteli Koillis-Lapin vajaasta 20 millimetristä Meri-Lapin noin 60 millimetriin. Suuressa osassa maata sademäärät olivat melko tavanomaisia. Pitkän ajan keskiarvoon verrattuna kuivinta oli maan lounaisosassa sekä Koillis-Lapissa, kun taas Pohjois-Pohjanmaalla, Länsi-Lapissa ja Kainuussa satoi hieman keskimääräistä enemmän.

Lunta laajalti poikkeuksellisen vähän

Lumensyvyys väheni helmikuun mittaan maan etelä- ja keskiosassa. Kuukauden lopulla maan etelä- ja länsiosassa lunta ei ollut maassa juuri lainkaan, ja idässäkin sitä oli pääosin vain muutamasta sentistä noin 20 senttimetriin. Lumitilanne oli Oulusta Pohjois-Karjalaan ulottuvan linjan eteläpuolella rannikkoseutuja lukuun ottamatta poikkeuksellinen ja kymmenillä pitkäikäisillä havaintoasemilla lunta oli kuukauden vaihtuessa vähiten mittaushistorian aikana.

Sen sijaan Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa lunta oli useita kymmeniä senttimetrejä, ja lumensyvyydet olivat lähellä pitkän ajan keskiarvoja tai paikoin niiden yli. Eniten lunta oli kuukauden vaihtuessa Kilpisjärvellä, jossa lumensyvyys oli 104 cm.

Talvi oli keskimääräistä lauhempi

Talvikuukausien eli joulu-helmikuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston nollasta Pohjois-Lapin noin -10 asteeseen. Talvi oli koko maassa keskimääräistä lauhempi, paikoin maan keski- ja pohjoisosassa harvinaisen lauha. Talvikuukausien keskilämpötila oli lähes koko maassa 2-4 astetta keskiarvojen yläpuolella. Sekä joulukuu, että helmikuu olivat selvästi tavanomaista leudompia, mutta kylmä tammikuu toi talven keskilämpötilaa alaspäin.

Talvikuukausien sademäärä nousi Pohjois-Lapin noin 80 millimetrin ja Kainuun yli 200 millimetrin välille. Maan eteläosassa ja Pohjois-Lapissa sadetta kertyi keskimääräistä vähemmän, mutta erityisen sateisen joulukuun myötä Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Meri-Lapissa sadesumma oli harvinaisen suuri.

Helmikuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/helmikuu
Talven 2013-2014 tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/talvitilanne

Feb 27

Ilmatieteen laitos: NASAn GPM-satelliitti mittaa sadetta maailmanlaajuisesti

12809615574_a7a5ee091a_z

Helmikuun 27. päivä laukaistavan GPM-satelliitin tehtävänä on kartoittaa sadetta maailmanlaajuisesti. Satelliittimittausten hyödyntämisessä on käytetty suomalaisten tutkijoiden osaamista.

Yhdysvaltojen ja Japanin avaruusjärjestöjen NASAn ja JAXAn yhteistyössä kehittämä GPM (Global Precipitation Measurement) Core Observatory -satelliitti tulee kartoittamaan maailmanlaajuisesti sadetta avaruudesta käsin.

Satelliitin laukaisu on tarkoitus tapahtua torstaina 27. helmikuuta klo 20.07 Suomen aikaa.

Suomalaiset kehittäneet lumisateen mittausta

Joukko suomalaisia tutkijoita on ollut mukana satelliittimittauksia hyödyntävien algoritmien kehitystyössä ja vertailutulosten keräämisessä. Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos, Aalto-yliopisto ja Suomen ympäristökeskus ovat olleet kehittämässä erityisesti lumisateen havainnoimista avaruudesta. Satelliitin mittalaitteiden korkeimmilla taajuuksilla voidaankin nyt ensimmäistä kertaa mitata myös lumisadetta.

Suomessa on kerätty myös tulosten vertailussa tärkeitä maanpintahavaintoja GPM-satelliittiprojektia varten. Tällä hetkellä satelliitin laukaisua odottaa Helsingin yliopiston SMEAR II -tutkimusaseman kentällä Juupajoen Hyytiälässä Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, NASAn sekä USA:n energiaministeriön ilmastontutkimusyksikön maanpintahavaintolaitteita. Laiteet keräävät mittausaineistoa sateesta maan pinnalla. Sademittauksien tuottamaa tietoa kevyen sateen pisarakokojakaumasta on sovellettu myös Ilmatieteen laitoksen päivittäisessä sääpalvelussa. Näin on voitu parantaa tutkamittauksien tarkkuutta sateen osalta.

Maapallon sateet kartoitetaan kolmessa tunnissa

GPM Core Observatory -satelliitti pyrkii nimensä mukaisesti mittaamaan sadetta maailmanlaajuisesti. Kiertoradaltaan noin 407 kilometrin korkeudelta se kartoittaa yhdessä muiden samassa projektissa mukana olevien satelliittien kanssa maapallon kolmessa tunnissa päiväntasaajalta aina 65 leveysasteeseen eli noin Oulun korkeudelle saakka. Näin se kattaa suurimman osan maapallon väestöstä ja pinta-alasta.

Satelliitti on varustettu kahdella eri taajuudella toimivalla sadetutkalla ja monitaajuisella mikroaaltoradiometrillä. Tutka kartoittaa sadealueita ja sen korkeamman taajuuden herkkyys riittää mittamaan myös lumisadetta ja heikkoja sateita. Tutkan avulla voidaan muodostaa kolmiulotteinen kuva sateen rakenteesta, mistä nähdään mm. myrskyjen rakenne pilvissä ja niiden alapuolella. Radiometri on suunniteltu mittaamaan kokonaissadantaa pilvien kaikissa kerroksissa.

Havainnoista hyötyä ilmastotutkimukselle

Molempien mittalaitteiden mittausaineistoa voidaan käyttää määritettäessä sateen eri osasten kokojakaumaa ja seuratessa sadannan kehitystä ja sen vaikutusta ilmastoon. Satelliitin keräämän aineiston avulla tutkijat pystyvät tutkimaan sateen merkitystä ilmastonmuutoksessa, makean veden varantoja, tulvien ja kuivuuden esiintymistä sekä hurrikaanien muodostumista ja seurantaa. Kerättävien havaintojen odotetaan olevan erittäin merkittäviä sääennustus- ja ilmastomallien kehitykselle.

Ilmatieteen laitoksen, Helsingin yliopiston ja Aalto yliopiston tutkijat ovat Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa mallintaneet lumihiutaleiden tutkasirontaominaisuuksia eri aallonpituuksilla ja hiutaleiden sulamisen aiheuttamia muutoksia tutkan havaintoihin.  Samalla on tutkittu mallinnusmenetelmien tarkkuutta ja soveltamista erimuotoisten lumihiutaleiden kuvaamisessa.

NASA: Global Precipitation Measurement (GPM)

Feb 25

Ilmatieteen laitos: Merijäät erittäin petollisia

Jäätilanne - Ilmatieteen laitos - Google Chrome_2014-02-25_13-15-32

Ilmatieteen laitos varoittaa merijäiden petollisuudesta. Leutojen säiden ansiosta varsinkin eteläisessä Suomessa merijäälle meneminen on monin paikoin vaarallista.

“Tällä hetkellä ei voi tietää,  missä jää pettää ja missä se kantaa, sillä leudon sään ja meriveden korkeuden vaihteluiden takia jään paksuutta on vaikea ennustaa tarkasti”, muistuttaa jääasiantuntuja Jouni Vainio. Tämän lisäksi jään alla liikkuva merivesi syö jäätä altapäin ja korkeusvaihtelut nostavat vettä jään pinnalle.

Jouni Vainio toppuutteleekin meren jäälle menijöitä selkein sanoin: “Älä mene meren jäälle, jos se ei ole välttämätöntä. Jos menet, niin varustaudu oikein. Vähimmäisvarustus merijäille mentäessä on jäänaskalit, jotka pitää olla ripustettuna kaulalle. Sen lisäksi on hyvä olla mukana kelluttavaksi pakattu reppu, jossa on vesitiiviisti pakatut vaihtovaatteet. Matkapuhelin kannattaa laittaa vesitiiviiseen pussiin.”

Jäät painuneet Perämeren koillismurkkaan

Tammikuun pakkaset saivat merijään lisääntymään nopeasti. Jäällinen alue ylsi reiluimmillaan sataantuhanteen neliökilometriin helmikuun 7. päivänä. Tämän jälkeen säät lämpenivät ja varsinkin viime päivien leuto sää kovine tuulineen on saanut jäällisen alueen pienenemään nopeasti. Jäätä on nyt enää noin 50 000 km² alueella. Kovat tuulet ovat pakanneet jäät Perämeren koillisnurkkaan, missä tällä hetkellä lähes jokainen laiva tarvitsee jäänmurtajan avustusta.

Lisätietoja:

Jäätilanne: http://ilmatieteenlaitos.fi/jaatilanne

Feb 24

Ilmatieteen laitos: Helmikuu on ollut poikkeuksellisen lämmin

1606221_10202278687546994_637176747_o

Kuvaaja: Pia Kuhanen

Ilmatieteen laitos kertoo, että helmikuun alun keskilämpötilan poikkeama on ollut pitkän ajan keskiarvoon nähden 6–8 astetta. Monilla pitkään toimineilla havaintoasemilla lämpimämpi helmikuun alkupuoli on koettu vain vuonna 1990.

Etelässä helmikuu on tähän mennessä ollut harvinaisen lämmin eli näin lämmintä on keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Poikkeama pitkän ajan keskiarvoon on 5–7 astetta.

Myös etelässä mittaushistorian lämpimin helmikuu on koettu monilla asemilla vuonna 1990. Kulunutta helmikuuta lämpimämpi helmikuun alkupuoli on ollut viimeksi vuonna 2008.

Eteläisimmässä Suomessa on havaittu jo muutaman viikon ajan keväisiä lämpötila eli vuorokauden keskilämpötila on ollut nollan asteen yläpuolella.

Toisaalta viime viikon lopulla vuorokauden keskilämpötila käväisi pakkasen puolella myös etelässä.

Termisen kevään alun määrittäminen on lauhassa säässä vaikeaa, kuten oli myös termisen talvenkin alun määrittäminen. Lopullisesti kevään alku voidaan määrittää vasta myöhemmin.

Feb 23

Ilmatieteen laitos: Nyt lämpenee – etelään jopa +8 astetta

little_rain_cloud_2

Ilmatieteen laitoksen viiden vuorokauden ennusteen mukaan lounaasta virtaa lauhaa ja kosteaa ilmaa Suomeen.

Viikon alkupuolella etelässä lämpötila kohoaa etelässä jopa +4 – +8 asteen välillä. Pohjoisessakin on lämmintä ja lämpötila nousee myös Pohjois-Suomessa plussan puolelle +1 – + 5 asteeseen. Öisin lämpötila putoaa nollan tuntumaan, pohjoisessa pakkaselle.

Viikon keskivaiheilla sää viilenee, lämpötila laskee 0 – +3 asteen välille, pohjoisessa 0 ja -4 asteen välille. Yölämpötilat laskevat etelässäkin pakkasen puolelle.

Aluksi pilvisyys on melko runsasta ja ajoittain tulee tihkusateita, Lapissa sataa paikoin räntää. Viikon alkupuolella maan eteläosa selkenee. Pohjoisessa pilvisyys on edelleen runsasta ja ajoittain tulee lumisateita.

Viikon loppupuolella pilvisyys lisääntyy lännestä alkaen ja maan etelä ja keskiosassa tulee räntä- tai lumikuuroja, pohjoisessa lumikuuroja.

Sademäärä on vedeksi muutettuna 0-5 mm.

Feb 19

Etelä-Suomessa sää jatkuu lauhana vielä pitkään

cloudy_weather_icon

Etelä-Suomessa sää jatkuu lauhana vielä pitkään. Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Ari-Juhani Punkka kertoo, että selvää kylmenemistä ei ole ennusteiden mukaan näkyvissä loppuviikosta eikä ensi viikollakaan.

– Meillä vallitsevat oikeastaan koko maassa etelänpuoleiset ilmavirtaukset ja säätyyppi on hyvinkin lauhanlainen. Selvää kylmenemistä ja säätyypin vaihdosta ei ole 10-15 päivän ennusteissa ainakaan vielä näköpiirissä.

Punkan mukaan tulossa on luultavasti melko tuulisia päiviä. Etelätuuli puhaltaa Suomeen lisää lauhaa ilmaa.

Lauantaina pohjoisesta etelään ajavien hiihtolomalta palaajien kannattaa varata matkaan ylimääräistä aikaa. Lumisade voi haitata liikennettä pohjoisessa. Myös Itä-Suomessa sataa lunta. Maan lounais-, etelä- ja länsiosissa sateet saattavat muuttua vedeksi.

Feb 16

Ilmatieteen laitos: Pohjoisen hoitamattomissa rinteissä piilee lumivyöryriski

Pohjoisen Suomen hiihtokeskuksissa on huomattava lumivyöryriski hoitamattomissa rinteissä, varoittaa Ilmatieteen laitos.

Kuudelle suurelle hiihtokeskukselle annettu arvio merkitsee, että luonnolliset lumivyöryt ovat mahdollisia ja ihmisten aiheuttamat lumivyöryt jopa todennäköisiä.

Ilmatieteen laitokselta kerrotaan, että lumivyöryjen riskiä ovat lisänneet talven aikana paljon vaihdelleet säät. Koska välillä on ollut lauhaa ja välillä kovia pakkasia, on lumeen muodostunut jäätyneitä kerroksia, jotka lähtevät herkästi liukumaan.

Feb 15

Ilmatieteen laitos: Lauhaa lähipäivät – viikon puolivälissä kylmenee

74536586437

Lauha sää jatkuu lähipäivät, ennustaa Ilmatieteen laitos. Hajanainen lumisadealue saapuu Suomeen illan ja yön kuluessa, ja sään odotetaan yhä lauhtuvan. Sateet voivat etelässä olla vesitihkua.

Lämpötila on lähellä nollaa koko maassa. Lapissa voi olla pikku pakkasta.

Sää alkaa kylmetä jonkin verran tulevan viikon puolivälissä.

Vain Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa on lunta useita kymmeniä senttejä, muualla maassa lunta on harvinaisen vähän. Edelliset vähälumiset talvet olivat vuosina 2008 ja 1993.

Feb 14

Ilmatieteen laitos – Hiihtolomakausi alkaa harvinaisen vähälumisena

9491896627_d3d25085dd_b

Hiihtolomat alkavat koko maassa melko lauhassa säässä. Lunta on hiihtolomien alkaessa maan etelä- ja keskiosissa harvinaisen vähän.

Ilmatieteen laitoksen 14. helmikuuta tekemän ennusteen mukaan hiihtolomien menoliikenne sujuu enimmäkseen hyvässä ajokelissä. Lauha, pilvinen ja epävakainen sää jatkuu. Viikonloppuna, lähinnä sunnuntaina, lumi- ja räntäsateita liikkuu maamme yli itään, mikä voi heikentää ajokeliä. Etelässä voi myös sataa vettä. Lämpötila on maanantaihin saakka maan etelä- ja keskiosissa -2 ja +3 asteen välillä, pohjoisessa 0 ja -5 asteen välillä. Tämänhetkisen ennusteen mukaan sää kylmenisi ensi viikon puolivälissä jonkin verran koko maassa.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan päivälämpötilat ovat tyypillisesti helmikuun loppupuolella maan etelä- ja länsiosassa 0…-4 astetta sekä maan itä- ja pohjoisosassa -4…-10 astetta. Selkeällä säällä auringonsäteilyn aiheuttama lämpötilan vuorokausivaihtelu on jo huomattavaa, joten yöllä ja aamulla pakkasta voi olla reilut kymmenen astetta enemmän kuin päivällä.

Lunta on helmikuun loppupuolella tyypillisesti maan etelä- ja lounaisosassa 20 – 40 senttimetriä, maan kaakkois- ja keskiosassa noin puolisen metriä sekä itä- ja pohjoisosassa 60 – 80 senttimetriä.

Maan etelä- ja keskiosissa lunta harvinaisen vähän

Tänä talvena hiihtolomakauden alkaessa lunta on maan etelä- ja keskiosassa laajalti harvinaisen vähän, maan keskiosassa paikoin jopa poikkeuksellisen vähän. Lumensyvyys on länsirannikon lähes nollasta itärajan noin 20 senttimetriin. Lähinnä vain Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa lunta on useita kymmeniä senttimetrejä, ja näillä alueilla lumensyvyys onkin lähellä pitkän ajan keskiarvoja tai paikoin hieman niiden yli.

Vähälumisia helmikuun loppuja on maan etelä- ja keskiosassa ollut muun muassa vuosina 2008, 1993, 1990 ja 1973.

Helmikuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/helmikuu
Talvilomaviikkojen säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/talvilomaviikot
Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Maksuton sääsovellus älypuhelimiin: http://ilmatieteenlaitos.fi/924

Feb 13

Siitepölykausi alkoi epätavallisen varhain

Siitepölykausi on alkanut varhain, kertoo Turun yliopiston aerobiologian yksikkö. Syynä on epätavallisen lämmin sää.

Pähkinäpensaan kukinta alkoi eteläisessä Suomessa viime viikonvaihteessa. Siitepölyä on sen verran, että se saattaa kasvustojen läheisyydessä aiheuttaa oireita.

– Kyllä tämä on poikkeuksellista. Yleensä siitepölykausi alkaa kunnolla vasta maaliskuun puolivälissä, kertoo erikoistutkija Anna-Mari Pessi.

Lepän siitepölyä on alkuviikon aikana kulkeutunut pieniä määriä Keski-Euroopasta eteläiseen Suomeen. Lepän kukinnan Suomessa arvioidaan alkavan muutaman viikon kuluessa.

Pessin mukaan vuonna 2008 leppä kukki Suomessa epätavallisen varhain. Tuolloinkin alkuvuosi oli hyvin lauha.