Jan 31

Ilmatieteen laitos: Lumipyryn perässä voi tulla vielä sakeita lumikuuroja

snowy_weather_icon_0071-0903-0314-3847_SMU

Yön aikana maan etelä- ja keskiosien läpi pyyhkäisee lumipyry, joka saapuu aamulla Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle. Iltapäivällä lunta riittää myös Etelä- ja Keski-Lappiin, mutta pohjoisimpaan Lappiin rintamasta odotetaan illalla vain rippeitä.

Saderintaman perään on odotettavissa lauantaina sakeita lumikuuroja etenkin etelärannikolle. Lumikuurojen päälle saattaa tulla illaksi vielä uusi yhtenäinen saderintama Baltiasta.

Ilmatieteen laitos varoittaa etelärannikkoa erittäin huonosta ajokelistä. Pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta muualle Suomeen on annettu huonon ajokelin varoitus.

Lauantaina kovat pakkaset alkavat hellittää lähes koko maassa. Suuressa osaa maata lämpöasteet liikkuvat 5-10 pakkasasteen tienoilla. Lounaissaaristossa ja Varsinais-Suomessa lämpötila voi kohota jopa nollan paikkeille. Lapissa sään odotetaan lauhtuvan vasta sunnuntaina.

Jan 31

Ilmatieteen laitos: Ajokeli muuttuu huonoksi lounaassa ja etelässä

snow-rain-mix-day

Ajokeli muuttuu iltaan mennessä erittäin huonoksi Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla lumisateen takia, kertoo Ilmatieteen laitos. Muualla Etelä-Suomessa ajokeli muuttuu huonoksi.

Kuurosateet mereltä ovat jo saapuneet lounais- ja etelärannikolle, mutta sankempi lumipyry on luvassa vasta illalla. Lunta voi illan ja yön aikana sataa rannikolle jopa 15 senttiä. Sisämaahan lunta sataa vähemmän.

Lumisade voi jatkua huomisiltaan asti, mutta pyry heikkenee huomenna.

Jan 30

Ilmatieteen laitos – Lumipyry huonontaa ajokeliä lauantaina

white-snow-icon

Suomeen saapuu perjantain ja lauantain välisenä yönä lumisadealue, jonka vuoksi ajokeli muuttuu paikoin jopa erittäin huonoksi.

Suomen säähän jo pitkään vaikuttanut korkeapaine on väistymässä ainakin tilapäisesti idemmäs, jolloin olosuhteet muuttuvat Suomen alueella sateille suotuisammiksi.

Ilmatieteen laitoksen torstaina 30. tammikuuta laatiman ennusteen mukaan lauantain vastaisena yönä Suomeen saapuu lounaasta lumisadealue, joka leviää päivän aikana lähes koko maahan. Samalla myös kaakonpuoleinen tuuli voimistuu ja sää lauhtuu hieman lounaasta alkaen.

– Tämänhetkisen ennusteen mukaan lunta kertyy lauantain aikana suurimmassa osassa maata 5-10 cm,  etelä- ja lounaisrannikon tuntumassa lunta voi kertyä paikoin enemmänkin. Lumisade tulee puuskaisen tuulen kanssa, joten voidaan puhua lumipyrystä, sanoo päivystävä meteorologi Paavo Korpela. Lumi pöllyää ja kinostuu aiheuttaen maan etelä- ja keskiosassa paikoin erittäin huonot liikenneolosuhteet.

Runsaimmat lumisateet väistyvät lauantai-illan ja sunnuntain vastaisen yön aikana maamme itäpuolelle, mutta lumisadealueen jälkipuolella tulee vielä ajoittaisia heikkoja lumisateita. Maan etelä- ja keskiosassa on myös jäätävien tihkusateiden mahdollisuus, mikä voi edelleen huonontaa ajokeliä.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Jan 28

Energiateollisuus ry: Loppuvuoden 2013 myrskyt lähes joulumyrskyjen 2011 luokkaa

Vaikutukset sähkönkäyttäjille aiempaa vähäisemmät
Asiakastiedotus on parantunut selvästi

Viime syksyn myrskyt olivat monin paikoin samaa luokkaa kuin joulun 2011 myrskyt. Silti vaikutukset sähkönkäyttäjille jäivät aikaisempaa vähäisimmäksi. Tämä osoittaa, että verkkoyhtiöt ovat oppineet aikaisemmista harjoituksista. Erityisesti asiakastiedotus on parantunut. Myös vikojen korjaaminen on nopeutunut, Energiateollisuus ry:n johtaja Kenneth Hänninen sanoo

Energiateollisuus ry selvitti syysmyrskyjen vaikutuksia joulukuussa jäsenilleen lähettämällä kyselyllä. Syksyn 2013 aikana Suomen sähkönjakeluverkkoja koetteli neljä rajua myrskyä: Reima 5.11., Eino 17.11., Oskari 1.12. ja Seija 13.12.

Sähköt menivät yli 400 000 asiakkaalta – vakiokorvauksia 20 miljoonaa euroa

Kyselyn perusteella myrskytuhojen seurauksena oli pahimmillaan sähköttä yli 400 000 asiakasta. Pääosa vioista saatiin korjattua 12 tunnissa. Tästä huolimatta verkkoyhtiöt joutuvat maksamaan vakiokorvauksia yli 200 000 asiakkaalle yhteensä noin 20 miljoonaa euroa.

Viankorjauksista kustannuksia kertyi noin 24 miljoonaa euroa. Osa yhtiöistä koki viime syksyn myrskyt jopa pahemmiksi kuin joulun 2011 myrskyt. Ennen loppusyksyn myrskyjä vuoden 2013 aikana sähkökatkoja oli ollut hyvin vähän.

Suurin osa sähkökatkoista johtui kovan tuulen kaatamista puista, jotka osuivat ilmassa kulkeviin sähköjohtimiin. Lauha ja sateinen loppusyksy vaikutti siihen, että maa oli pehmeää ja puut olivat alttiita kaatumaan sähkölinjojen päälle.

Maakaapelointiaste 44 prosenttiin vuonna 2019

Syyskuussa 2013 voimaan tullut sähkömarkkinalaki asettaa sähkön toimitusvarmuudelle uusia vaatimuksia. Myrskyn seurauksena ei saa aiheutua verkon käyttäjälle asemakaava-alueella yli 6 tuntia kestävää ja asemakaava-alueen ulkopuolella yli 36 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä.

Energiateollisuuden kesällä 2013 tekemän selvityksen perusteella verkkoyhtiöt investoivat lähivuosina verkkoihinsa voimakkaasti. Ilmassa kulkevia sähkölinjoja puretaan ja tilalle rakennetaan maakaapeleita, jotka ovat suojassa myrskyiltä. Maakaapeleiden osuus sähkönjakeluverkon kokonaispituudesta kasvaa ET:n  selvityksen perusteella 29 prosentista (2012) 44 prosenttiin (2019). Maakaapelointia jatketaan edelleen 2020-luvulla.

Lisäksi sähkönjakelun laatua parannetaan siirtämällä sähkölinjoja metsistä teiden varsille ja lisäämällä sähkönjakeluautomaatiota. Teiden varsilla sijaitsevat sähköjohdot on helpompi ja nopeampi korjata kuin metsän keskellä kulkevat johdot. Sähkönjakeluautomaatiolla saadaan vikapaikka rajattua mahdollisimman nopeasti ja palautettua sähköt vian vaikutusalueen ulkopuolella oleville asiakkaille.

Uusi sähkömarkkinalaki velvoittaa jakeluverkonhaltijoita myös tiedottamaan verkon käyttäjille häiriötilanteissa ja antamaan arvion keskeytyksen kestosta ja laajuudesta. Syksyn myrskyjen osalta häiriötiedottamisessa onnistuttiin hyvin. Asiakkaille viestittiin esimerkiksi tekstiviestien, mobiilisovellusten ja internet-sivujen avulla.

Nyt varaudutaan lumikuormiin

Vaikka alkutalvi on ollut poikkeuksellisen vähäluminen, lumi voi lähiviikkoina haitata sähkönjakelua ainakin Itä- ja Pohjois-Suomessa.  Puut taipuvat lumen painosta johdoille ja saavat aikaan sähkökatkoja. Sähköverkkoon tarttunut lumi voi katkoa johtimia tai painaa niitä lähemmäs maanpintaa.

– Sähkötapaturman vaaran takia tällaisten johtojen lähelle ei saa mennä, eikä niihin tai johdon päälle kaatuneisiin puihin saa koskea. Havaituista vahingoista pitää ilmoittaa paikalliselle sähköyhtiölle, Kenneth Hänninen muistuttaa.

Jan 24

Merijäät normaalia ohuempia

800px-Empty_spaces_walking_on_Sea_Ice_Gulf_of_Finland

Tammikuun hyytävän kylmät säät ovat saaneet jään määrän lisääntymään nopeasti Itämerellä. Jäät ovat silti normaalia ohuempia.

Tammikuun hyytävän kylmät säät ovat saaneet jään määrän lisääntymään nopeasti Itämerellä.  Vaikka jäätilanne vaikuttaisi nyt huonolta, vähemmän jäätä viimeisen 30 talven aikana on ollut peräti 15 vuotena. “Jäät ovat kuitenkin vielä ohuempia, kuin mitä ne keskimäärin ovat tammikuun lopulla. Jäällä liikkujien pitää ottaa tämä huomioon. Jää voi olla vielä paikoin yllättävänkin ohutta”, Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio muistuttaa. Paksuuksiltaan jäät ovat olleet suunnilleen samanlaisia talvina 2005, 2007 ja 2008 ja kaikkina edellä mainittuina kolmena talvena jäätä on ollut selvästi vähemmän kuin nyt.

Ilmatieteen laitoksen Jääpalvelun päätehtävä talvikaudella on ajantasaisen jäätiedon tarjoaminen talvimerenkulun tarpeisiin. Tällä hetkellä jäätä on merenkulkuun vaikuttavasti Perämerellä ja Merenkurkussa. Perämerellä kiintojään paksuus vaihtelee pohjoisosien noin 40 cm:stä eteläosien ja Merenkurkun runsaaseen kymmeneen senttimetriin. Muualla Suomea ympäröivillä merialueilla jäätä on lähinnä saaristossa ja se on ohutta. Lisäksi Suomenlahdella Suursaaresta itään on noin 10–15 cm paksua jäätä.

Jäätilanne ehtii vielä kehittyä talven mittaan

Kun verrataan tämän hetkistä tilannetta menneisiin samankaltainen jäätilanne on ollut tammikuun lopussa viitenä talvena.  Talvista, jolloin jäätilanne on ollut suunnilleen samanlainen, yksi talvi (1996) muodostui ankaraksi, kolme talvea jäi tilastoihin keskimääräisenä (1988, 1998, 2004) ja yksi talvi (2002) jäi leudoksi.  “Vielä onkin vaikea sanoa, millaiseksi tämä jäätalvi lopulta muodostuu. Aikaa tilastollisesti keskimääräisen tai jopa kovan talven tulemiseksi on kuitenkin vielä riittävästi”, Jouni Vainio toteaa.

Lisätietoja:

Jääpalvelu: http://ilmatieteenlaitos.fi/jaatilanne

Jan 20

Ilmatieteen laitos: Mittari painui alle 40 pakkasasteen Utsjoella ja Inarissa

ColdWinter1

Talven pakkaennätys rikkoutui maanantain vastaisena yönä Pohjois-Lapissa. Ilmatieteen laitoksen mukaan Utsjoen Kevossa mitattiin kylmimmillään pakkasta 40,7 astetta.

Alle 40 pakkasasteen päästiin myös Inarin Kirakkajärvellä, jossa mittari käväisi 40,3 miinusasteessa.

Tilastoista selviää, ettei 40 pakkasasteen raja rikkoudu Suomessa joka vuosi. Tänä talvena päästiin kuitenkin sen lähelle jo joulukuun alkupuolella, kun Sodankylässä mitattiin 39,7 astetta pakkasta.

Ennuste lupaa kylmää säätä myös lähipäiville, sillä Suomen yllä on korkeapaine.

– Pakkaskeli jatkuu vielä ainakin viikonloppuun asti, kertoo meteorologi Helena Laakso.

Uutistoimisto TT:n mukaan Ruotsissa yö oli kuitenkin vielä kylmempi kuin Suomessa. Ruotsin ilmatieteenlaitos mittasi aikaisin aamulla pakkasta 42,5 astetta Kaaresuvannon taajamassa Kiirunassa.

Jan 19

Ilmatieteen laitos: Viime yö oli hyytävän kylmä

freezing-cold-thermometer-icon-weather-clipart-illustration-33130093

Viime yönä on monin paikoin ollut hyytävän kylmää. Kaikista kylmin paikkakunta oli Muonio, jossa mittari laski 38,3 astetta pakkaselle.

Sodankylässä, Inarissa ja Kittilässä sekä Sallassa oli yli 35 astetta pakkasta.

Ilmatieteen laitokselta arvioidaan, että kolmenkymmenen pakkasasteen raja on noin Oulun kohdalta pohjoiseen.

Esimerkiksi Kuopiossa pakkasta oli yöllä noin 20, Tampereella noin 23 ja Helsingissä noin seitsemäntoista astetta.

Paikkakuntakohtaiset erot ovat olleet suuria pilvisyyden vuoksi.

Sää jatkuu kylmänä lähipäivien ajan. Maan länsiosassa saattaa lauhtua loppuviikosta.

Ruotsissa on tehty talven pakkasennätys. Kaaresuvannossa Kiirunassa on mitattu varhain aamulla 41,2 miinusastetta, kertoo Ruotsin ilmatieteenlaitos.

Eilisaamuna Kaaresuvannossa mittarilukema putosi 40,4 asteeseen, mikä oli edellinen tämän vuoden ennätys.

Pohjois-Ruotsin pakkaset ovat seurausta alueelle asettuneesta korkeapaineesta. Etenkin junaliikenne on ollut vaikeuksissa pakkasen vuoksi.

Jan 18

NOAA: Poikkeuksellinen kuivuus piinaa Kaliforniaa

month_drought

Yhdysvalloissa Kaliforniaan on julistettu poikkeustila kuivuuden vuoksi. Kuvernööri Jerry Brownin mukaan kuivuus saattaa olla osavaltion historiassa pahin noin 100 vuoden jakson aikana, jolta tilastoja on olemassa.

Brown kehotti asukkaita vähentämään veden käyttöä kaikin mahdollisin tavoin. Hän ohjeisti CNN-kanavan mukaan viranomaisia auttamaan kuivuudesta kärsiviä maanviljelijöitä ja yhdyskuntia.

Kaliforniassa pelätään myös kuivuuden aiheuttamia maastopaloja. Loppuviikosta Los Angelesin tuntumassa raivosi suuri palo, joka johti asukkaiden evakuointeihin ja aiheutti vahinkoa useille taloille.

Alueella on meneillään jo kolmas peräkkäinen kuiva talvi. Kalifornia saa yleensä suuren osan sateistaan joulu-, tammi- ja helmikuussa.

NOAA: Wildfire Risk for Several Parts of the Country on Saturday

Jan 17

HSY mittaa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua neljässä uudessa paikassa

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden siirrettävät ilmanlaadun mittausasemat sijaitsevat vuonna 2014 Hämeentiellä, Länsisatamassa, Ruskeasannassa ja Kehä II:n varrella. Mittauksilla selvitetään vilkasliikenteisten katujen, pääväylien varsien, pientaloalueiden ja sataman ilmanlaatua.

Helsingissä mitataan vilkasliikenteisten katujen ja sataman ilmanlaatua

HSY selvittää vilkkaan liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun katukuilussa osoitteessa Hämeentie 7. HSY on tehnyt mittauksia samassa paikassa vuosina 2005 ja 2009. Tällöin havaittiin hengitettävien hiukkasten ja typpidioksidin pitoisuuksien ylittävän raja-arvot. Nyt tehtävillä mittauksilla selvitetään, onko ilmanlaatu muuttunut edellisistä mittauksista. Satamatoiminnan vaikutuksista ilmanlaatuun saadaan tietoa Länsisatamassa sijaitsevalta mittausasemalta.

Espoossa HSY selvittää ilmanlaatua Kehä II:n varrella Olarissa. Mittauksilla saadaan tietoa ilmansaasteiden pitoisuuksista pääteiden varsilla. Tuloksia hyödynnetään muun muassa pääväylien katupölyn torjunnassa.

HSY selvittää puunpolton vaikutuksia ilmanlaatuun Vantaalla

Vantaalla Ruskeasannassa ilmanlaatua selvitetään keskellä pientaloaluetta. Mittauksilla saadaan tietoa puunpolton vaikutuksista pientaloalueen ilmanlaatuun. Mitattavia ilmansaasteita ovat muun muassa pienhiukkaset ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet.

HSY mittaa vuonna 2014 ilmanlaatua myös Hyvinkään keskustassa. Kyseisillä mittauksilla selvitetään ilmanlaatua vilkkaasti liikennöidyssä ympäristössä.

Siirrettävien mittausasemien lisäksi HSY seuraa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua pysyvillä ilmanlaadun mittausasemilla. Helsingissä mittausasemat sijaitsevat keskustassa osoitteessa Mannerheimintie 5, Kallion urheilukentällä, Vartiokylässä ja Vallilassa osoitteessa Hämeentie 84–90. Espoossa ilmanlaatua mitataan pysyvästi Leppävaarassa ja Luukissa sekä Vantaalla Tikkurilan Neilikkatiellä.

HSY seuraa ilmanlaatua jatkuvasti myös Lohjalla. Lohjan ja Hyvinkään mittaukset ovat osa Uudenmaan ilmanlaadun seurantaa, jota HSY tekee vuosina 2014–2018. HSY:n mittausasemilla seurataan vuoden jokaisena tuntina muun muassa hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten, typenoksidien ja rikkidioksidin pitoisuuksia.

Ajantasaiset tiedot ilmanlaadusta saa osoitteesta www.hsy.fi/ilmanlaatu

Tämänhetkisen ilmanlaadun tilanteen voi tarkistaa osoitteesta www.hsy.fi/ilmanlaatu, Twitteristä tai QR-koodilla. Twitter kertoo pääkaupunkiseudun ilmanlaatutilanteen joka arkiaamu. QR-koodi on oikolinkki mittaustuloksiin ja se löytyy jokaisen HSY:n ilmanlaadun mittausaseman seinästä.

Lisäksi ajantasaista tietoa ilmanlaadusta saa esimerkiksi metrojen ja raitiovaunujen uutisnäytöiltä. Erityisesti hengitys- ja sydänsairaille sekä pienten lasten vanhemmille on kehitetty myös maksullinen Ilmanlaatuviesti-tekstiviestipalvelu, joka varoittaa huonosta ilmanlaadusta suoraan palvelun tilaajan puhelimeen.

Tietoa ilmansaasteista

  • Hengitysilmassa olevat typenoksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti raskaan liikenteen päästöistä. Eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
  • Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi sitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka.
  • Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä. Se voi aiheuttaa haittaa terveydelle etenkin keväisin. Karkeiden hiukkasten pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.
  • EU:n PAH-yhdisteille eli polyaromaattisille hiilivedyille asettama tavoitearvo ylittyy monilla pääkaupunkiseudun pientaloalueilla, joilla poltetaan paljon puuta. PAH-yhdisteitä syntyy epätäydellisessä palamisessa. Monet PAH-yhdisteet lisäävät syöpäriskiä.
  • Rikkidioksidia vapautuu ulkoilmaan pääasiassa energiantuotannosta ja laivojen päästöistä. Se ärsyttää korkeina pitoisuuksina hengitysteitä. Rikkidioksidin pitoisuudet ovat pääkaupunkiseudulla alhaisia.
Jan 16

Kaamos väistyy – koko maassa nyt lumipeite

moussette_aur16jul1_full

Kaamos alkaa väistyä Suomessa. Utsjoella aurinko nousee tänään heti puolenpäivän jälkeen ja laskee kello 12.41. Kaamosaika alkoi Utsjoella marraskuun lopussa.

Huomenna kaamos päättyy Suomen pohjoisimmassa kylässä Utsjoen Nuorgamissa.

Helsingin yliopiston almanakkatoimiston kalenterista ilmenee, että myös muualla Suomessa päivät ovat jo selvästi pidentyneet. Esimerkiksi Helsingin korkeudella päivä on jo lähes tunnin pidempi kuin se oli lyhyimmillään talvipäivän seisauksen aikaan.

Muutosvauhti nopeutuu kevättä kohden. Suurimmillaan se on maaliskuussa kevätpäivän tasauksen tienoilla, jolloin esimerkiksi Helsingin korkeudella päivä venähtää noin kuusi minuuttia vuorokaudessa.

Pohjois-Suomessa päivien piteneminen on vielä vauhdikkaampaa kuin etelämpänä. Utsjoen päivä venyy Helsingin valon aikaa pidemmäksi maaliskuun puolivälin jälkeen.

Kaamoksen vastapainosta utsjokiset saavat nauttia 18. toukokuuta lähtien, jolloin alkaa parin kuukauden pituinen yötön yö.

Koko Suomessa on käytännössä nyt lumipeite. Ilmatieteen laitoksesta kerrotaan, että koko maassa on ainakin ohut lumipeite, vaikka paikoitellen voi vielä näkyä paljasta maata. Hangossakin lunta on satanut jo pari senttiä.

Eniten lunta on Kilpisjärvellä, tämän aamun mittauksessa 97 senttiä.

Vähiten eli noin sentin verran lunta löytyy hajanaisesti eri puolilta Etelä- ja Keski-Suomea.