Dec 30

Ilmatieteen laitos – Vuosi 2013 harvinaisen lämmin

1470202_10201744855441525_380879550_n

Kuvaoikeudet: Pia Kuhanen

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2013 oli harvinaisen lämmin ja maan keskiosassa tavanomaista sateisempi.

Vuoden 2013 keskilämpötila vaihteli alustavien tilastojen mukaan etelä- ja länsirannikon runsaasta 6 asteesta Keski- ja Pohjois-Lapin vajaaseen asteeseen. Pitkäaikaiseen keskiarvoon (1981–2010) verrattuna keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Suurimmassa osassa maata poikkeama oli 1-2 astetta, mutta maan lounaisimmassa osassa se jäi vajaaseen asteeseen. Koko maan keskilämpötila on vuodesta 1847 alkaen tarkasteltuna kuudenneksi korkein. Lämpimämpiä ovat olleet ainoastaan vuodet 1938, 1989, 2011, 2000 ja 1934.

Koko maan mittakaavassa yksittäisistä kuukausista ainoastaan maaliskuu, huhtikuu ja heinäkuu olivat tavanomaista kylmempiä, maaliskuu jopa harvinaisen kylmä. Vuoden alin lämpötila, -39,7 astetta, mitattiin 9. joulukuuta Sodankylän Vuotsossa. Keskimäärin vuoden alin lämpötila mitataan joulukussa kerran 6-7 vuodessa. Vuoden korkein lämpötila, 32,4 astetta, mitattiin Liperin Tuiskavanluodolla 26. kesäkuuta. Merkittävimmät piirteet vuoden lämpöoloissa olivat kylmä maaliskuu ja Lapin poikkeuksellisen pitkä terminen kesä. Paikoin terminen kesä oli siellä pisin viimeisen 50 vuoden ajalta tarkasteltuna. Hellepäiviä oli koko maa huomioon ottaen 52, mikä on 16 päivää tavanomaista enemmän.
Ensimmäinen hellepäivä oli 17. toukokuuta ja viimeinen 9. elokuuta.

Maan keskiosassa tavanomaista sateisempi vuosi

Vuoden sademäärä jäi pohjoisimmassa Lapissa noin 350 millimetriin, mutta kohosi maan itäosassa paikoin yli 700 millimetrin. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna vähiten satoi Pohjois-Lapissa, jossa sademäärä oli 70–80 prosenttia tavanomaisesta. Sen sijaan maan keskiosassa satoi tavanomaista enemmän, mutta poikkeamat pitkäaikaisesta keskiarvosta olivat suurimmillaankin 10–20 prosenttia. Suurin vuorokautinen sademäärä 100,4 mm mitattiin 27. kesäkuuta Lavian Riihossa.

Myrskypäiviä oli vuoden aikana tavanomaista vähemmän, joskin marras-joulukuussa sattui kolme laaja-alaista myrskyä – Eino, Oskari ja Seija. Myrskyt aiheuttivat metsätuhoja ja sähkökatkoksia. Maasalamoita havaittiin vuoden aikana noin 115 000, mikä on jonkin verran tavanomaista vähemmän. Ukkoskausi painottui kesäkuuhun. Selvästi eniten salamoi kesäkuun 27. päivänä, jolloin paikannettiin yhteensä 28 500 maasalamaa.

Ilmastotilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto

Dec 27

Uusi vuosi vaihtuu Lappia lukuun ottamatta lauhassa ja sateisessa säässä

4353254635465237

Lämpötila on yleisesti maan etelä- ja keskiosassa nollan yläpuolella Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa pikkupakkasella.

Ilmatieteen laitoksen 27.12. tekemän ennusteen mukaan uudenvuoden aattona Lapissa on heikko pakkaskorkea ja pakkasta paikoitellen kymmenkunta astetta. Muualla maassamme säähän vaikuttaa lounaasta saapuva sadealue ja sää on pilvinen ja tihku-, vesi- tai lumisateita tulee monin paikoin päivän aikana. Lämpötila on yleisesti maan etelä- ja keskiosassa nollan yläpuolella Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa pikkupakkasella.

Uudenvuoden päivänä sää on Lapissa osittain selkeä ja pakkasta on edelleen paikoin kymmenkunta astetta. Muualla sateet heikkenevät vähitellen ja lämpötila on maan eteläosassa nollan vaiheilla, maan keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sää kylmenee jonkin verran aaton lukemista.

Pakkassää tavallista vuodenvaihteelle

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi vaihtuu tavallisesti talvisessa pakkassäässä. Tyypillisesti vuodenvaihteen lämpötilat ovat yöllä maan etelä- ja keskiosassa noin -8…-15 ja pohjoisessa -15…-20 astetta. Rannikolla on yleensä hieman lauhempaa. Vuodesta 1961 alkaen vuodenvaihteen ylin lämpötila on +8,3 astetta, joka on mitattu Maarianhaminassa 31. joulukuuta 1975. Alin lämpötila on -43,5 astetta, ja se on mitattu Sallan Naruskajärvellä 1. tammikuuta 1982. Keskimäärin lunta on maan eteläosassa vuodenvaihteessa 10 – 20, maan keskiosassa 20 – 40 ja maan pohjoisosassa 40 – 50 senttiä. Enimmillään lunta on ollut uutena vuotena etelässä yli puoli metriä ja Lapissa metrin. Vuodesta 1961 alkaen suurin vuodenvaihteessa mitattu lumensyvyys on 126 cm, joka on mitattu 1. tammikuuta 1992 Enontekiön Kilpisjärvellä.

Vuosi 2013 otettiin vastaan tavanomaista lauhemmassa säässä. Lämpötila on oli uudenvuodenyönä maan etelä- ja länsiosassa nollan yläpuolella ja vain Keski- ja Pohjois-Lapissa pakkasta oli reilut 5 astetta. Lauhinta oli lounaassa, jossa vuorokauden alinkin lämpötila oli yli +2 astetta. Lunta oli maan etelä- ja keskiosassa yleisesti 20-40 cm, mikä on etelässä tavanomaista enemmän. Yli puolen metrin nietoksia löytyi Länsi- ja Pohjois-Lapista. Eniten lunta eli 72 cm oli uudenvuodenpäivän aamuna Kittilässä.

Lisätietoja:

Vuodenvaihteen säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/uusi-vuosi
Joulukuun sääseuranta: http://ilmatieteenlaitos.fi/joulukuu
Lumitilanteen seuranta: http://ilmatieteenlaitos.fi/lumitilanne

Dec 21

Ilmatieteen laitos varoittaa myrskystä Selkämerellä

Wind_Flag_Storm

Maan länsiosassa saattaa olla vaarallisen voimakkaita tuulia huomisillasta alkaen, ennustetaan Ilmatieteen laitokselta. Tuulen nopeus voi olla puuskissa 20 metriä sekunnissa.

Selkämeren eteläosassa tuulen nopeus saattaa yltää huomenna illalla myrskylukemiin. Ilmatieteen laitoksen mukaan myrskyn todennäköisyys on 70 prosenttia. Selkämeren pohjoisosassa myrskyn todennäköisyys on 30 prosenttia.

Dec 21

Ilmatieteen laitos: Ajokeli on osassa maata huono

icicles

Ajokeli on huono tai muuttuu illan aikana huonoksi maan pohjoisosassa sekä Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta. Ajokeliä haittaa lumi- tai räntäsade sekä tienpintojen jäätyminen.

Muualla maassa vallitsee pääasiassa normaali ajokeli.

Liikenneviraston mukaan joulun menoliikenne on ollut tänään rauhallista. Liikenne oli melko rauhallista myös eilen.

Dec 20

Ilmatieteen Laitos: Joulunviettoon matkataan lauhassa säässä

clouds-98536_640

Joulunviettoon tehdään tänään matkaa lauhassa ja sateisessa säässä, kertoo Ilmatieteen laitos. Joulun menoliikenteessä on tänään vilkkain päivä.

– Laaja sadealue on matkalla Suomen yli. Etelässä ja rannikolla sade on vetistä, sisämaan puolella tulee räntää ja lunta, kertoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Ari-Juhani Punkka.

– Rannikolla tilanne alkaa jo aamupäivän aikana parantua, ja iltapäivällä pilvipeite saattaa päästä rakoilemaan ja aurinko pikkuisen vilahtamaan pilvien lomasta.

Lapissa voi olla kylmimmillään kahdeksan astetta pakkasta. Muualla lämpötilat vaihtelevat kahden miinusasteen ja neljän plusasteen välillä.

Punkka kehottaa autoilijoita huomioimaan sääolot erityisesti maan etelä- ja keskiosissa.

– Kannattaa ajella varovaisesti niillä paikoilla, missä pilvisyys illalla rakoilee, sillä siellä voi olla jäistä tienpintaa, Punkka sanoo.

Liikkuva poliisi muistuttaa, että pitkillä matkoilla ajotapaa voi joutua sovittamaan kelioloihin useitakin kertoja. Aurinko laskee etelässäkin viimeistään kello kolmen maissa, joten moni ajaa pimeässä.

Liikenne vilkastuu tänään puoliltapäivin ja jatkuu kello iltakuuteen erityisesti eteläisen Suomen pääteillä. Pahoja ruuhkia ei pitäisi syntyä, sillä tänä vuonna liikenne jakautuu useammalle päivälle.

Dec 19

Ilmatieteen laitos – Joulun menoliikenne alkaa lauhassa ja epävakaisessa säässä

46573565743658346

Joulua edeltävien päivien sää on selvästi keskimääräistä lauhempaa ja sateista.

Ilmatieteen laitoksen 19. joulukuuta tekemän ennusteen mukaan joulun menoliikenne alkaa lauhassa ja sateisessa säässä. Lounaistuulet puhaltavat koko maassa ja sadealueita liikkuu päivittäin maamme yli.

Maan etelä- ja länsiosassa sateet tulevat vetenä tai räntänä. Maan pohjoisosassa ja idässä Pohjois-Karjalan suunnalla sateet tulevat enimmäkseen lumena. Sateiden välillä on hetkittäin kuivempaa säätä etenkin joulun aatonaattona ja jouluaattona.

Joulun pyhinä lauha säätyyppi näyttäisi jatkuvan. – Jouluaattoon herätään pikkupakkasessa suuressa osassa maata, meteorologi Eerik Saarikalle sanoo. – Lämpötila on +1…-5 astetta etelässä, muualla enimmäkseen -5…-15 astetta.

Ilmatieteen laitos seuraa joulun ajan säätilannetta ja päivittää tiedotetta verkkosivuillaan ja Twitterissä, www.twitter.com/meteorologit

Viimeisimmät säätiedot ja voimassa olevat varoitukset on hyvä tarkistaa Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta ennen liikenteeseen lähtemistä.

Lisätiedot:

Voimassa olevat varoitukset: www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Joulunajan säätilastoja: www.ilmatieteenlaitos.fi/joulunaika

Dec 16

Ilmatieteen laitos – Tuulenpuuskat koettelevat maan keskiosia tiistaina

Puuskaiset tuulet voivat aiheuttaa lisää tuulivahinkoja maan keskiosassa varhain tiistaiaamuna 17.12. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa lumisateet vaikeuttavat ajokeliä ja voivat taivuttaa puita tai oksia sähkölinjoille.

Ilmatieteen laitoksen 16. joulukuuta tekemän ennusteen mukaan erittäin puuskaisten länsituulten alue liikkuu varhain tiistain aikana maan keskiosan yli itään. Tuulet ovat voimakkaimmillaan alueen länsiosassa aamuyöllä ja itäosassa aamun aikana. Puuskissa tuulennopeus saattaa kohota noin 20 metriin sekunnissa. Heikon routatilanteen vuoksi tuulivahinkoja aiheutunee jälleen, mutta vahinkojen laajuus ja määrä näyttävät jäävän pienemmiksi kuin Eino- ja Seija-myrskyissä. ”Tuuli vaikeuttaa Seija-myrskyn vahinkojen korjaamista ja saattaa kaataa varsinkin edeltävien myrskyjen heikentämiä puita”, päivystävä meteorologi Eerik Saarikalle arvioi.

Puuskaisen tuulen lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella lumisade on runsasta tiistaiaamun aikana. Ajokeli muuttuu erittäin huonoksi ja raskasta lunta voi sataa paikoin noin 15 cm. Lumi voi paikoin taivuttaa puita ja puiden oksia sähkölinjoille.

Ilmatieteen laitos seuraa tilannetta ja päivittää tiedotetta tarvittaessa verkkosivuillaan ja Twitterissä, www.twitter.com/meteorologit

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Joulukuun säätilastot: www.ilmatieteenlaitos.fi/joulukuu

Dec 13

Ilmatieteenlaitos: Myrsky laantunut koko maassa – korjaukset voivat kestää päiviä

Seija-myrsky on laantunut koko maassa, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta. Silti ilman sähköä on yhä yli 100 000 kotitaloutta eri puolilla maata.

Pelkästään Fortumin asiakkaista ilman sähköä kello 13 jälkeen oli yli 80 000 taloutta.

Ilmatieteen laitokselta kuvaillaan, että Seija-myrsky on ollut voimakkaampi kuin viime kuun Eino-myrsky, mutta lievempi kuin toissa vuoden Tapani-myrsky.

– Tuulilukemien mukaan Seija menee Einon ja Tapanin välimaastoon. Myrskyn aiheuttamat tuhot selviävät tietysti vasta myöhemmin, toteaa meteorologi Jari Tuovinen.

Suurin osa pelastustöistä on ollut kaatuneiden puiden raivausta teiltä ja sähkölinjoilta. Korjaustyöt voivat viedä päiviä. Sähköyhtiöistä muistutetaan, että raivaus- ja korjaustyöt ovat turvallisuussyistä ammattilaisten työtä.

Seija-myrsky on aiheuttanut metsissä alustavien arvioiden mukaan 15-60 miljoonan euron arvoiset vahingot, tiedottaa maa- ja metsätalousministeriö. Tuhot ovat suurimmat Satakunnan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen ja Uudenmaan metsissä sekä paikoin Keski-Suomessa, Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa.

Ministeriön mukaan tuuli kaatoi puita arviolta kuitenkin pieninä puuryhminä, eikä laajoja yhtenäisiä tuhoja syntynyt.

Dec 12

Vuoden 2012 kasvihuonekaasupäästöt ennätysalhaalla

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2012 vastasivat 60,9 miljoonaa hiilidioksiditonnia (CO2- ekv.). Ne laskivat edellisvuodesta 5,9 miljoonalla hiilidioksiditonnilla alittaen Kioton pöytäkirjan ensimmäisen velvoitekauden vuosittaisen keskimääräisen tavoitetason noin 14 prosentilla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen EU:n komissiolle 15. tammikuuta 2014 lähetettävään ennakkoraporttiin vuoden 2012 päästöistä. Tarkennetut päästötiedot julkistetaan 15. huhtikuuta 2014 YK:n ilmastosopimukselle tehtävän lähetyksen yhteydessä.

Kioton pöytäkirjan tavoitetaso ja Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990–2012 (milj. tonnia CO2-ekv.), ei sisällä LULUCF-sektoria:

khki_2012_2013-12-12_tie_001_fi_001

 

Päästöt vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna kaikilla sektoreilla, merkittävimmin energiasektorilla 10 prosenttia (noin 5,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia). Sähköntuotannon fossiilisia polttoaineita ja turvetta korvattiin sähköntuonnilla sekä puulla ja kotimaisella vesivoimalla. Myös teollisuudessa fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö väheni selvästi. Suurin osa päästövähenemästä toteutui päästökauppasektorilla.

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) -sektorin nettonielut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna noin 7 prosenttia ollen 25,9 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain. Päästöt miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavina määrinä. Negatiiviset luvut ovat kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä

1990 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20122)
Päästöt yhteensä pl. LULUCF-sektori 70,3 70,8 69,2 68,7 79,9 78,3 70,1 66,0 74,4 66,8 60,9
Energiasektori 54,5 56,1 54,5 54,0 65,3 63,2 54,7 52,7 60,5 53,3 47,8
Energiateollisuus 19,2 24,1 22,1 22,0 32,9 30,8 24,2 25,2 30,6 24,7 20,7
Teollisuus ja rakentaminen 13,4 12,1 11,9 11,3 11,6 11,4 10,8 8,4 9,9 9,7 8,4
Kotimaan liikenne 12,8 12,0 12,8 13,7 13,9 14,2 13,6 12,9 13,4 13,2 12,7
Muu energia 1) 9,2 7,8 7,6 7,0 6,9 6,7 6,2 6,2 6,6 5,7 6,1
Teollisuusprosessit 5,1 4,7 5,6 6,4 6,3 6,8 7,2 5,4 5,8 5,6 5,3
Teollisuusprosessit (pl. F-kaasut) 5,0 4,6 5,0 5,4 5,5 5,9 6,1 4,4 4,6 4,5 4,3
F-kaasujen käyttö 0,1 0,1 0,6 0,9 0,8 1,0 1,1 0,9 1,2 1,1 1,0
Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1
Maatalous 6,5 6,0 5,8 5,7 5,7 5,8 5,8 5,7 5,9 5,8 5,7
Jätteiden käsittely 4,0 3,9 3,3 2,4 2,5 2,4 2,3 2,2 2,2 2,1 2,1
LULUCF-sektori -13,7 -12,8 -19,2 -28,6 -32,5 -24,3 -29,0 -38,8 -24,1 -24,1 -25,9

1) Muu energia sisältää alaluokat rakennusten lämmitys sekä maa-, metsä- ja kalatalous, muu polttoainekäyttö ja polttoaineiden haihtumapäästöt
2) Päästötiedot ennakkotietoja

EU:n ilmasto- ja energiapakettiin kuuluvan taakanjakopäätöksen seuranta edellyttää jatkossa päästötietojen jakamista päästökaupan piiriin kuuluviin ja sen ulkopuolisiin päästöihin. Taakanjakopäätöksessä on sovittu päästöjen rajoitusvelvoitteista päästökauppaan kuulumattomille sektoreille vuosien 2013 – 2020 aikana verrattuna vuoden 2005 päästöihin. Suomen kyseinen päästövähennysvelvoite on 16 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Päästövähennysvelvoitteen laskennassa päästökauppalaitosten kattavuus on perustunut vuoden 2005 tilanteeseen ja velvoitetta on korjattu ottaen huomioon päästökaupan laajentuminen tämän jälkeen. Vuosien 2013 – 2020 välissä päästöjen on oltava nk. tavoitepolulla tai sitä alhaisemmat. Tavoitepolku on lineaarinen ja sen alkupiste on vuosien 2008 – 2010 päästökauppasektoriin kuulumattomien päästöjen keskiarvo ja loppupiste vuoden 2020 päästövähennystavoite. Päästökauppaan kuulumattomat päästöt lasketaan tarkastettujen kokonaispäästöjen ja päästökauppasektorin todennettujen päästöjen erotuksena. Päästökauppasektorin todennetut päästöt julkaisee Energiamarkkinavirasto.

Kasvihuonekaasupäästöt ja –poistumat jaoteltuina päästökauppasektoriin kuuluviin ja sen ulkopuolisiin päästöihin vuosina 2005 ja 2008-2012 (milj. tonnia CO2-ekv.). LULUCF-sektori ei kuulu päästökaupan piiriin eikä taakanjakopäätöksen vähennysvelvoitteisiin. Negatiiviset luvut ovat kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä

2005 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos, 2011 – 2012
Päästöt yhteensä pl. LULUCF-sektori 68,7 70,1 66,0 74,4 66,8 60,9 2) -5,9
Päästökauppasektori 1) 33,1 36,2 34,4 41,3 35,1 29,5 -5,6
Ei-päästökauppasektori 35,6 34,0 31,6 33,1 31,8 31,4 2) -0,3
LULUCF-sektori -28,6 -29,0 -38,8 -24,1 -24,1 -25,9 2) -1,7

1) Lähde: Energiamarkkinavirasto
2) Päästötiedot ennakkotietoja

Lähde: Kasvihuonekaasujen inventaario, Tilastokeskus

Dec 11

Ilmatieteen laitos – Puuskainen tuuli riesana perjantaina

53246553742

Maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa lännen ja pohjoisen välinen tuuli voimistuu perjantaiyön ja -aamun aikana.

Puuskat ylittävät laajoilla alueilla 20 metriä sekunnissa ja aiheuttavat melko yleisesti vahinkoja.
Ilmatieteen laitoksen 11. joulukuuta tekemän ennusteen mukaan tuuli voimistuu maa-alueilla vuorokauden vaihtuessa perjantaiksi. Tuuli puhaltaa aluksi lännestä, mutta vaihtuu aamun aikana luoteiseksi tai paikoin pohjoiseksi. Puuskien voimakkuus on laajoilla alueilla 20 m/s, paikoin järvi-Suomen alueella noin 25 m/s. Puuskat aiheuttavat monin paikoin vahinkoja maan etelä- ja keskiosassa roudan ollessa edelleen heikkoa. Epävarmuutta on eniten Pohjois-Pohjanmaan länsiosan ja etenkin Kainuun kohdalla, missä tuulitilanne ei välttämättä kehity voimakkaaksi.
Tuuli voimistuu myös merialueilla myrskylukemiin. Perämerellä, Merenkurkussa, Selkämerellä ja Suomenlahden itäosa voimakkaimmat tuulet puhaltavat mahdollisesti yli 25 m/s.
”Perjantain myrsky on voimakkuudeltaan vertailukelpoinen joulukuun alun Oskari-myrskyyn, joten tuulivahinkoihin on syytä varautua”, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eero Ojala toteaa. Ilmatieteen laitos seuraa tilannetta ja päivittää tiedotetta tarvittaessa verkkosivuillaan.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: http://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Merialueiden tuulipäivät: http://ilmatieteenlaitos.fi/tuulitilastot
Joulukuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/joulukuu