Mar 09

Kevättulva jo käynnissä Uudellamaalla

Ajankohtaan nähden erityisen lämmin sää on käynnistänyt kevättulvan Uudenmaan vesistöissä. Sunnuntaina lämpötila nousi reilusti nollan yläpuolelle, joten lumen sulaminen kiihtyi entisestään ja jokien vedenpinnat lähtivät voimakkaaseen nousuun. Valuma-alueiden yläosilla lunta voi olla vielä paikoin useita senttimetrejä. Lämpötilan ennustetaan pysyvän alkuviikon aikana etenkin päiväsaikaan reilusti plussan puolella, ja siksi virtaamien ennustetaan kasvavan edelleen.

Vesitilanne on ajankohtaan nähden poikkeuksellinen, mutta aiempien vuosien varsinaisiin kevättulviin nähden kuitenkin maltillinen. Vantaanjoen Vantaankoskella virtaama ylitti maanantaiaamuna 60 m3/s, kun se vielä sunnuntaiaamuna oli 45 m3/s. Tavanomaisella kevättulvalla virtaama on samalla paikalla n. 90 m3/s. Vastaavasti Keravanjoella Hanalassa virtaama ylitti maanantaina 20 m3/s, kun keskimääräinen vuosimaksimi on 28 m3/s.

Vantaanjoen lisäksi virtaamat ovat pariin vuoteen korkeimmillaan myös muissa Uudenmaan joissa. Porvoonjoen Vakkolassa virtaama oli maanantaiaamuna 53 m3/s (keskimääräinen vuosimaksimi MHQ 82 m3/s) ja Koskenkylänjoen Niinikoskella 31 m3/s (MHQ 41 m3/s). Länsi-Uudellamaalla Nummenjoen Pirkkulan havaintopaikalla virtaama oli 18 m3/s, mikä on jo lähes keskimääräisen vuosimaksimin tasolla.

Tulvavesi on levinnyt alaville peltoalueille ainakin läntisellä Uudellamaalla Vanjoen ja Nummenjoen varsilla. Uudenmaan ELY-keskuksen tietoon ei ole kuitenkaan tullut tulvasta aiheutuneita vahinkoja.

Järvien vedenpinnat ovat paikoin huomattavasti ajankohdan keskimääräisiä lukemia korkeammalla, kuitenkin kevättulvia selkeästi alhaisemmalla tasolla. Tuusulanjärvellä vedenpinta on tällä hetkellä n. 25 cm ajankohdan keskimääräistä arvoa ylempänä, mutta keskimääräiseen vuosimaksimiin verrattuna n. 10 cm alempana. Bodominjärvellä ollaan n. 15 cm normaalia kevättulvaa alemmalla tasolla. Karjaanjoen valuma-alueella säännösteltyjen Hiidenveden ja Lohjanjärven vedenkorkeudet ovat suurista juoksutuksista huolimatta noususuunnassa. Molempien järvien pinnat olivat kuitenkin maanantaina vielä n. 45 cm keskimääräistä kevättulvaa alempana. Järvien ranta-alueilla ei ole näillä näkymin odotettavissa erityisiä tulvavahinkoja.

Uudenmaan ELY-keskus seuraa tulvatilannetta.

Jul 04

Pohjanmaan järvet pääosin tavanomaisissa kesäkorkeuksissa, osin normaalia alempana

Etelä-Pohjanmaan järvet olivat vielä kesäkuun alussa selvästi normaalia alempana, mutta ovat nyt nousseet lähelle tavanomaisia kesäkorkeuksia.  Esimerkiksi Hirvijärven tekojärvi nousi kesäkuun puolivälissä useita kymmeniä senttimetrejä ja alkaa lähestyä tavanomaista kesäkorkeutta. Myös keväällä poikkeuksellisen alhaalla ollut Ähtärinjärvi on saavuttanut tavanomaisen kesäkorkeuden.

Pohjanmaan rannikolla alkukesä oli hyvin kuiva ja sadetta on tullut selvästi tavanomaista vähemmän. Esimerkiksi Närpiönjoen vesistössä Kivi- ja Levalammen tekojärvi on kuivan talven ja kevään jäljiltä lähes 40 senttiä tavanomaista alempana. Keskiviikon runsaat sateet paransivat tilannetta hieman, mutta kuiva maaperä imi suuren osan vedestä eivätkä virtaamat rannikon joissa juurikaan nousseet sateiden johdosta.

Keski-Pohjanmaalla järvet ovat osin normaalia kesätasoa alempana, vaikka kevään ja kesän sademäärät ovat olleet runsaampia kuin lähimaakunnissa. Varsinkin tekojärvet jäivät poikkeuksellisen vähälumisen talven vuoksi selvästi tavallista alemmaksi eikä niiden ennusteta enää kesän aikana juurikaan nousevan ilman runsaampia sateita. Patanan ja Venetjoen tekojärvet ovat tällä hetkellä noin 40 cm tavanomaista alempana, mutta Vissaveden tekojärvi on sen sijaan saavuttanut tavanomaisen kesäkorkeuden.

Sään on ennustettu lämpenevän loppuviikosta alkaen, jolloin haihdunta vesistöistä lisääntyy. Mikäli lämmin sää jatkuu, laskevat järvien pinnat heinäkuussa hiljalleen, jollei tule runsaampia sateita.

Jun 04

Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Lämpötilat vaihtelivat rajusti toukokuussa ja sadetta saatiin runsaasti

Toukokuu oli keskilämpötilaltaan melko tyypillinen, mutta silti lämpötilat vaihtelivat kylmistä säistä aina helteisiin. Toukokuu alkoi tavanomaista kylmempänä, kunnes 20. päivän tienoilla hyvin lämmintä ilmaa levisi kaakosta maahamme. Lämpötila kohosi hellelukemiin, paikoin jopa 30 asteeseen. Kuun lopulla levisi koillisesta kylmää ilmaa maahamme, jolloin sää kylmeni poikkeuksellisen rajusti, Pohjois-Karjalassa vuorokaudessa paikoin yli 20 astetta.

Toukokuun tilasto

Toukokuun sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa noin 2,5-kertainen. Mittauspisteissä Kontiolahdella, Koitajoella ja Jänisjoella satoi keskimäärin 105 mm, kun tavallisesti toukokuussa sadetta kertyy 42 mm.

Maakunnan järvien vedenpinnat nousivat toukokuun sateiden ansiosta. Järvien vedenkorkeudet vaihtelivat toukokuun lopussa keskimääräisen molemmin puolin. Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus oli kuun lopussa Arvinsalmen asteikolla mitattuna 22 cm, Kajoonjärven 23 cm ja Pielisen 2 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa ylempänä.
Viinijärven ja Ruunaan vedenpinta oli toukokuun viimeisenä päivänä 4 cm tavanomaista alempana.

Suomen ympäristökeskuksessa laaditun ennusteen mukaan Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus pysyy kesäkuun alussa lähellä nykyistä tasoa, mikäli sää ei jatku hyvin sateisena. Heinäkuun loppuun mennessä Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeudelle ennustetaan 0 – 30 cm laskua.
Pielisen vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla ja jatkaa verkkaista nousua. Ennusteen mukaan vedenpinta kääntyy ensi viikolla hiljalleen laskuun.

Sateista huolimatta suurempien jokien keskivirtaamat olivat tavanomaista pienempiä toukokuun aikana. Pielisjoen keskivirtaama oli 95 %, Lieksanjoen 87 % ja Koitajoen 54 % normaalista.
Myös pienempien jokien virtaamat olivat normaalia pienempiä toukokuun aikana. Jänis- ja Saramojoen toukokuun keskivirtaama oli lähes puolet tavanomaista pienempi. Vastaavasti Puntarikosken toukokuun keskivirtaama oli vain kolmanneksen tavanomaisesta.

Pohjaveden korkeudet olivat toukokuun lopussa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä ajankohdan pitkäaikaisten keskiarvojen yläpuolella 12 – 16 cm. Ainoastaan Ilomantsin Kuuksenvaaran mittauspisteessä pohjaveden korkeus on noususuunnasta huolimatta 22 cm ajankohdan keskiarvoa alempana.

Pintaveden lämpötila oli kesäkuun 4. päivä Pyhäselällä 13 astetta ja Pielisellä 14,4 astetta. Pyhäselän pintavesi on 0,3 astetta ja Pielisen 3 astetta tavanomaista lämpimämpää.

Mar 21

Etelä-Savon ELY-keskus: Etelä-Savon järvien jäät kovaa vauhtia heikkenemässä

Etelä-Savon jäätilannekatsaus 21.3.2014

Etelä-Savon järvien jäät ovat ajankohtaan nähden ennätyksellisen ohuita kun verrataan vuodesta 2004 alkaen tehtyihin mittauksiin. Järvien jäänpaksuus on paikoin vain puolet ajankohdan keskiarvosta.

Jääpeitteen kokonaispaksuus oli 19.-20.3.2014 mitatuissa järvissä keskimäärin 24 cm. Kokonaisjäänpaksuus vaihteli 19-29 cm:n välillä ja jäänpaksuuserot järvien välillä olivat mittaushetkellä suuria. Etelä-Savon järvien jäät ovat ohentuneet keskimäärin noin viisi senttimetriä kuukausi sitten tehdyistä mittauksista. Kokonaisjäänpaksuus on tällä hetkellä 17-27 cm ohuempi kuin normaalisti tähän aikaan. Jäänpaksuus oli mittaushetkellä osassa kohteista vain noin puolet keskimääräisestä.

Ajoneuvoilla ei enää jäille

Jäällä liikkujan on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta, etenkään ajoneuvoilla ei jäällä kannata enää liikkua. Jäänpaksuuserot saman järven sisällä ovat olleet tänä talvena tavallista suurempia. Virta- ja salmipaikkoja on syytä välttää liikkuessa jäällä. Etelä-Savon järvillä on tällä hetkellä tavanomaista enemmän railoja ja viime päivinä satanut lumipeite on vaikeuttanut niiden havaitsemista, joten onnettomuusriski on kasvanut.

Viime päivien kylmä sääjakso ei enää ole vahvistanut jäitä, mutta on hieman hidastanut ohenemista. Sääennusteen mukaan Etelä-Savossa päivälämpötilat ovat seuraavan viikon aikana monin paikoin yli +5 astetta, joten jäät ovat edelleen heikkenemässä. Jäiden haurastuminen kiihtyy erityisesti sen jälkeen kun jäällä ei ole enää lunta ja auringonsäteily pääsee pureutumaan jäähän. Keväällä monikymmensenttinen jää voi pettää alla, jos jääkiteiden rajapinnat ovat sulaneet eli jää on puikkoontunut. Jos aamun pakkasilla jää tuntuu kestävälle, voi se kuitenkin pettää iltapäivällä auringon lämmittäessä.

Mar 07

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus: Lähipäivien sateet nostavat Pohjanmaan jokien virtaamia, mutta lunta on vähän

Lähipäivien sateet nostavat jokien virtaamia Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Ennusteiden mukaan jokien pinnat voivat nousta korkeammalle kuin helmikuulla, mutta todennäköisesti jäävät joulukuun tulvan alapuolelle. Vedenpinnan nousun suuruus riippuu sateiden määrästä ja lämpötilasta. Paikoitellen on mahdollista, että jokien jäät lähtevät liikkeelle ja aiheuttavat paikallisia jääpatoja.

Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla on ajankohtaan nähden poikkeuksellisen vähän lunta. Lumen vesiarvo on pääosin alle 10 % ajankohdan keskimääräisestä tasosta eli 0–15 mm. Talvi on ollut keskimääräistä vähäsateisempi ja lämpimämpi.

Mar 06

Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Helmikuu maakunnassa kahdeksisen astetta normaalia lämpimämpi

Ilmatieteenlaitoksen mukaan helmikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa – 3 °C … – 2°C. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lukema on kahdeksisen astetta lämpimämpi.

Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähellä pitkän ajan keskimääräistä arvoa. Suurimmassa osassa maakuntaa lumen paksuus oli helmikuun lopussa 10 – 25 cm. Maakunnan itäosissa sitä oli paikoitellen kuitenkin lähes puoli metriä. Normaalisti lumipeitteen paksuus on helmikuun lopussa yli 60 cm. Lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m²) vaihteli Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä Kontiolahdella, Koitajoella sekä Jänisjoella 30 – 58 mm. Keskimääräinen lumen vesiarvo näissä pisteissä on 133 mm.

Järvien vedenkorkeudet olivat helmikuun lopussa reilusti tavanomaista ylempänä. Suuremmista järvistä Orivesi-Pyhäselkä oli Arvinsalmen asteikon mukaan 51 cm, Pielinen 59 cm ja Viinijärvi 29 cm tavallista korkeammalla. Suomen ympäristökeskuksessa laaditun keskiennusteen mukaan Pielisen vedenpinta laskee maaliskuun aikana 10 – 15 cm ja Orivesi-Pyhäselkä pysyy lähellä nykyistä tasoa.

Pielis- ja Lieksanjoessa vettä virtasi helmikuussa yli 50 % ja Koitajoessa noin 20 % normaalia enemmän. Pienempien jokien virtaamat olivat lähes puolitoistakertaisia normaaliin verrattuna.

Helmikuun lopun pohjavedenkorkeus oli Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä Ilomantsin Kuuksenvaarassa 72 cm, Kontiolahden Jakokoskella 140 cm ja Kontiolahden Jaamankankaalla 25 cm normaalia ylempänä. Roudan syvyys havaintopisteissä vastasi keskimääräistä.

Helmikuun päättyessä järvien jäänpaksuus oli yleisesti ottaen noin 40 – 50 cm. Esim. Pyhäselän Roukalahdella jäänpaksuus oli 37 cm (- 16 cm tavanomaisesta) ja Pielisellä Nurmeksen sataman edustalla 49 cm (- 7 cm tavanomaisesta). Leudosta säästä ja suurista virtaamista johtuen jokien ja purojen jäät ovat paikoin heikkoja, joten virtavesien jäille menemistä kannattanee välttää.

Helmikuun vesitaulukko(pdf)

Mar 05

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus: Lauha sää sulattaa lumia

Lauha sää ja viikonlopulle ennustetut sateet voivat aiheuttaa nopean virtaaman kasvun Pohjois-Pohjanmaan eteläisissä joissa kuten Lestijoella ja Kalajoella. Kalajoen pohjoispuolella virtaamisen kasvu voi olla maltillisempaa. Ennusteiden mukaan virtaamahuippu sijoittuu alkuviikolle, mutta tulvalukemiin ei kuitenkaan millään vesistöalueella nousta.

Ennusteet vesistöalueittain (ymparisto.fi)

Aug 05

Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Heinäkuu oli hieman tavanomaista viileämpi

Heinäkuun keskilämpötila oli pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna suurimmassa osassa maata hieman tavanomaista alempi, toteaa ilmatieteen laitos. Poikkeama jäi kuitenkin alle asteeseen.

Heinäkuun keskimääräinen sademäärä oli Pohjois-Karjalan alueella 63 mm, kun tavallisesti sataa 77 mm. Sateet ovat olleet kuuroluonteisia, mistä johtuen sademäärissä on paikkakohtaisia eroja.

Maakunnan järvien vedenkorkeudet ovat laskeneet heinäkuun viimeiseen päivään mennessä keskitason alapuolelle. Ruunaa oli 24 cm, Viinijärvi 19 cm ja Kajoonjärvi 2 cm normaalia alempana.

Orivesi-Pyhäselän vedenpinta laski heinäkuun aikana 15 cm. Heinä-elokuun vaihteessa Orivesi-Pyhäselän vedenpinta oli 3 cm ajankohdan keskiarvoa alempana.

Pielisen vedenkorkeus laski heinäkuun aikana 26 cm. Kuukauden lopussa vedenkorkeus oli 41 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa alempana.

Suomen ympäristökeskuksessa laadittujen ennusteiden mukaan Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus laskee 10-15 cm elokuun aikana.

Pielisen vedenpinnan ennustetaan laskevan 10 cm syyskuun alkuun mennessä.

Kesäkuussa alkanut laskusuunta pohjavedenkorkeuksissa jatkui myös heinäkuussa. Laskusuunnasta huolimatta pohjavedenkorkeudet ovat ELY-keskuksen mittauspisteissä Kontiolahden Jakokoskella yli ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon ja lähellä sitä Ilomantsin Kuuksenvaarassa sekä Nurmeksen Juutilankankaalla. Kontiolahden Jaamankankaalla pohjavedenkorkeus on laskenut 11 cm alle keskimääräisen.

Jokien keskivirtaamat olivat tavanomaista pienempiä heinäkuun aikana. Pielisjoessa vettä virtasi 30 % ja Koita- sekä Lieksanjoessa noin 40 % tavallista vähemmän. Pienempien jokien virtaamat olivat 20 – 50 % tavanomaisesta määrästä.

Heinäkuun alussa pintaveden lämpötilat olivat selvästi keskimääräistä korkeampia. Tämän jälkeen vedet viilenivät sateisen ja viileähkön sään myötä. Kuukauden lopun helteet käänsivät pintaveden lämpötilat jälleen nousuun.

Heinäkuun vesitilannetaulukko

Pintaveden lämpötila oli heinäkuun lopussa Pyhäselällä 20,5 ja Pielisellä 20,4 astetta. Elokuun 5. päivän lukemat ovat vastaavasti 21,2 ja 21,3 astetta. Kyseisten järvien pintavesi on tällä hetkellä lähes kolme astetta keskimääräistä lämpimämpää.