Jan 15

Tulvakeskus tiedottaa: Tuuli nostaa meriveden jälleen korkealle

Triangular-warning-sign

Merivesi nousee jälleen tänään illalla monin paikoin korkealle. Paikoin merivesi voi käydä jopa erittäin korkealla.

Merivesi on korkeimmillaan torstain ja perjantain välisenä yönä, ja seuraavaksi perjantain ja lauantain välisenä yönä. Viikonloppuna myrskyt laantuvat ja myös vedenkorkeuden vaihtelut vaimenevat.

Etelän ja lounaan välinen tuuli voimistuu perjantaina lounaisilla ja läntisillä merialueilla paikoin myrskyksi. Meriveden ennustetaan kohoavan Pohjanlahden ja Saaristomeren rannoilla paikoin erittäin korkealle.
Matalapaineeseen liittyvä runsas lumi- ja räntäsade voi pahentaa myös tykkylumitilannetta maan keskiosassa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Etelä-Lapissa ja paikoin myös maan eteläosassa.

Korkealle vedelle on kolme varoitustasoa, varoituksen ollessa voimassa rantaviivan väri muuttuu varoituskartalla. Alimman vaaratason varoitusten toistuvuus on kerran vuodessa, toisen vaaratason kerran viidessä vuodessa ja ylimmän vaaratason kerran 20 vuodessa.
Voimakas etelälounainen tuuli painaa vettä Suomen rannoille ja merivesi voi käydä paikoin jopa erittäin korkealla varoitustasolla. Lähellä rantaviivaa olevilla teillä ja rakennuksilla tämä voi aiheuttaa haittaa, mutta laajempia vahinkoja ei ole tiedossa.

“Vesi on tällä viikolla käynyt jatkuvasti korkealla eri puolilla rannikkoa. Nyt vesi nousee myös Perämerellä, jossa kuitenkin vedenkorkeuden vaihtelu on normaalistikin suurta. Lisäksi jää vaimentaa veden liikkeitä. Merenkurkussa ja Selkämeren pohjoisosassa vesi voi nousta korkeammalle kuin alkuviikosta, mutta etelämpänä ei”, Ilmatieteen laitoksen meripäivystäjä Anni Montonen toteaa.

Vedenkorkeudesta varoitetaan, mikäli vedenkorkeus ylittää tai alittaa etukäteen määrätyt varoitusrajat. Merivedenkorkeus vaihtelee Suomen rannikolla karkeasti -150 ja +200 senttimetrin välillä. Vedenkorkeuteen vaikuttavat pääasiassa tuuli, ilmanpaine, veden liikkeet ja heilahtelut sekä Itämeren kokonaisvesimäärän muutokset. Vuorovesi, sademäärä, jokien virtaamat tai valtameren pinnan nousu vaikuttavat Itämeren vedenkorkeuteen muutamien päivien aikajaksolla vain vähän.

Tulvakeskus varoittaa erikseen, mikäli vedenkorkeus ylittää tai alittaa etukäteen määrätyt, aluekohtaisesti vaihtelevat varoitusrajat. Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka toimii tiiviissä yhteistyössä ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.

Jan 12

Tulvakeskus tiedottaa: Merivesi nousee ensi yönä paikoin korkealle

67464564986938498

Merivesi nousee tänään paikoin korkealle. Varoitus erittäin korkeasta merivedestä on voimassa lounaissaaristossa ja Selkämeren eteläosassa. Merenkurkussa, Selkämeren pohjoisosassa ja Suomenlahden länsiosassa merivesi nousee korkealle.

Tulvakeskus on antanut varoituksen korkeasta vedenkorkeudesta. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan +95cm ja +110cm välille tiistain 13.1. vastaisena yönä. Vedenkorkeus on Turussa korkeimmillaan iltayön aikana, Selkämerellä aamuyön tunteina. Tämän jälkeen vedenkorkeus lähtee laskuun ja palautuu noin lähtötasolleen +40cm ja +50cm tienoille.

Matalapaine liikkuu Selkämeren yli itään. Samalla kova etelän ja lännen välinen tuuli nostaa meriveden korkealle etenkin Saaristomerellä ja Selkämeren eteläosassa. Lähellä rantaviivaa  vesi voi tulvia yksittäisiin rakennuksiin ja satamissa voi aiheutua liikenteelle ongelmia. “Esimerkiksi Turussa merivesi on ollut yli metrin keskivettä korkeammalla viimeksi tammikuussa 2007, jolloin vesi oli korkeimmillaan 113 cm. Kaikkien aikojen ennätys Turussa on vuoden 2005 130 cm”, toteaa Ilmatieteen laitoksen meripäivystäjä Anni Montonen.

Vedenkorkeudesta varoitetaan, mikäli vedenkorkeus ylittää tai alittaa etukäteen määrätyt varoitusrajat. Meriveden korkeusvaroitukset on suunnattu rannikon väestölle, pelastuslaitoksille ja meriliikenteelle, jotta he voivat varautua merivedenkorkeuden muutoksiin.

Merivedenkorkeus vaihtelee Suomen rannikolla karkeasti -150 ja +200 senttimetrin välillä. Vedenkorkeuteen vaikuttavat pääasiassa tuuli, ilmanpaine, veden liikkeet ja heilahtelut sekä Itämeren kokonaisvesimäärän muutokset. Vuorovesi, sademäärä, jokien virtaamat tai valtameren pinnan nousu vaikuttavat Itämeren vedenkorkeuteen muutamien päivien aikajaksolla vain vähän.

Meriveden korkeushavainnoista ja -ennusteista on hyötyä erityisesti rannikolla asuvalle väestölle, pelastuslaitoksille ja meriliikenteelle. Ennusteet parantavat oleellisesti mahdollisuutta varautua tulviin, mataliin merivedenkorkeuksiin tai vedenkorkeuden nopeisiin muutoksiin.

Tulvakeskus varoittaa erikseen, mikäli vedenkorkeus ylittää tai alittaa etukäteen määrätyt, aluekohtaisesti vaihtelevat varoitusrajat. Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka toimii tiiviissä yhteistyössä ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.

Aug 21

Ilmatieteen laitos: Elokuun alun rankat sateet eivät ole nostaneet vesistöjen tulvariskiä

tulvakeskus

Elokuussa on satanut tähän mennessä paikoin harvinaisen paljon. Tulvakeskuksen mukaan sateet eivät ole kuitenkaan aiheuttaneet vesistötulvariskiä. Rankat sadekuurot lisäävät kuitenkin taajamatulvien riskiä.

Elokuussa on tähän mennessä satanut etenkin lounais- ja länsirannikon läheisyydessä sekä Meri-Lapissa paikoin harvinaisen paljon. Toisaalta maan keskiosassa sadetta on kertynyt rannikkoalueita lukuun ottamatta selvästi tavanomaista vähemmän.

Paikoin jo satanut tuplasti koko elokuun sademäärä

Elokuussa on tähän mennessä kertynyt sadetta eniten Kaarinassa (179 mm) ja Somerolla (178 mm).

Tilastojen valossa elokuussa sataa keskimäärin maan etelä- ja keskiosassa 70 – 90mm, maan pohjoisosassa 60 – 80 mm. Vuosien väliset erot sademäärissä ovat kuitenkin suuria. Paikoin sadetta on siis kertynyt jo kaksinkertainen määrä koko elokuun keskiarvoon nähden. Toisaalta maan keskiosassa on ollut rannikkoalueita lukuun ottamatta tavanomaista vähäsateisempaa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan koko kuluvan elokuun suurin tuntisademäärä on Vaasassa 4. elokuuta mitattu 36,5 millimetriä. Vaasassa mitattiin myös koko elokuun toistaiseksi suurin vuorokauden sademäärä, 63 millimetriä. Parin viime viikon aikana suurin vuorokauden aikainen sademäärä mitattiin Someron Salkolassa.  Somerolla satoi 11. päivä 56 mm ja heti 18. päivä 55 mm.

Sateet eivät aiheuta merkittävää vesistötulvariskiä
Tulvakeskuksen mukaan ennen sateita maaperä oli hyvin kuivaa suuressa osassa maata, etenkin Etelä- ja Lounais-Suomessa. Varsinais-Suomessa maaperä muuttui muutamassa päivässä harvinaisen kuivasta märäksi. Esimerkiksi Vantaanjoella poutajakson jälkeisten sateiden ensimmäiset 50 mm eivät nostaneet lainkaan jokien virtaamia. Vielä tämänkin jälkeen osa vedestä imeytyi kuivaan maaperään.

Sateet ovat nostaneet virtaamia Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä Lapväärtinjoessa ja Teuvanjoessa. Nousu jatkuu vielä lähipäivinä, mutta ennusteiden mukaan jokien pinnat eivät nouse tulvakorkeuksiin. Rankkasateet voivat kuitenkin aiheuttaa taajamatulvia, kertoo päivystävä hydrologi Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta.

Sää jatkuu epävakaisena

Viime päivien runsaat vesisateet ovat liittyneet loppukesän laaja-alaiseen matalapaineeseen, jossa tulee tyypillisesti, alailmakehän suuresta kosteussisällöstä johtuen, runsaita vesisateita. Tällä kertaa sateiden voimakkuutta on lisännyt pitkän hellejakson lämmittämä merivesi, josta on päässyt haihtumaan lisää kosteutta ilmakehään.

”Lähipäivinä sää jatkuu epävakaisena eli sadetta tai sadekuuroja tulee ajoittain lähes koko maassa. Sateet eivät kuitenkaan liene enää yhtä runsaita kuin alkuviikolla. Ennustetut sademäärät ovat viikonloppuun ulottuvalla ajanjaksolla suuressa osassa maata 10 – 40 mm, Keski- ja Pohjois-Lapissa vähemmän. Runsaimmat sademäärät ovat odotettavissa rannikkoseuduille sekä Perämereltä Koillismaalle ulottuvalle alueelle. Myös ensi viikolla sää jatkuu tämänhetkisten ennusteiden valossa epävakaisena”, kertoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Hannu Valta.