Aug 01

Ilmatieteen laitos – Heinäkuussa rikottiin lämpöennätyksiä

IMG_1245

Eilen päättynyt heinäkuu oli Ilmatieteen laitoksen mittaushistorian lämpimin heinäkuu. Keskilämpötila oli Lapissa viisi astetta ja muualla maassa 2,5–4 astetta tavanomaista korkeampi.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan heinäkuun koko maan keskilämpötila, 19,6 astetta, on Suomen mittaushistorian korkein. Edellinen heinäkuun keskilämpötilaennätys, joka on vuodelta 1941, ylitettiin 0,4 asteella. Vertailukelpoinen aineisto alkaa 1900-luvun alusta.

Myös paikkakuntakohtaisia keskilämpötilan ennätyksiä rikottiin paikoin maan länsiosassa ja laajalti maan pohjoisosassa. Esimerkiksi Sodankylän Tähtelän havaintoasemalla heinäkuun keskilämpötila oli 20,1 astetta, mikä on lämpimin havaintoaseman 111 vuoden pituisessa mittaushistoriassa. Edellinen ennätys vuodelta 1925 ylitettiin jopa 1,6 asteella. Maan etelä- ja itäosassa tätä lämpimämpi heinäkuu on ollut viimeksi vuonna 2010 ja paikoin myös vuonna 2011.

Heinäkuun keskilämpötila oli Lapissa noin viisi astetta ja muualla maassa 2,5–4 astetta tavanomaista korkeampi. Kuukauden keskilämpötilat olivat suuressa osassa maata 18–21 astetta. Ainoastaan aivan pohjoisimmassa Lapissa jäätiin alle 18 asteeseen. Kuukauden ylin lämpötila, 33,7 astetta, mitattiin Vaasan Klemettilän havaintoasemalla 18. päivänä ja kuukauden alin lämpötila, -1,7 astetta, Sallan Naruskalla 1. päivänä.

Hellepäiviä oli heinäkuussa yhteensä 27, eli jossain päin Suomea lämpötila nousi yli 25 asteeseen 27 päivänä. Tätä enemmän hellepäiviä on heinäkuussa ollut edellisen kerran koko maan tasolla vuonna 2010, jolloin heinäkuussa oli yhteensä 30 hellepäivää. Yksittäisistä mittauspaikoista helteisin oli Kauhavan lentokenttä, missä oli yhteensä 22 hellepäivää. Tämä oli kyseisellä havaintoasemalla suurin heinäkuisten hellepäivien lukumäärä vuodesta 1959 lähtien tarkasteltuna. Myös Lapissa ja Ahvenanmaalla rikottiin havaintoasemakohtaisia hellepäivien lukumääräennätyksiä.

Heinäkuun sademäärä jäi tavanomaista pienemmäksi suuressa osassa maata. Lähinnä maan etelä- ja itäosassa sademäärä oli paikoin hieman tavanomaista suurempi. Kuivimmilla alueilla Ahvenanmaalla ja paikoin maan länsi- ja keskiosissa sademäärä jäi alle viidennekseen tavanomaisesta. Suurin kuukauden sademäärä, 121,5 millimetriä, mitattiin Kouvolan Anjalassa. Myös suurin vuorokautinen sademäärä saatiin Anjalassa, kun kuukauden 21. päivä siellä satoi 81,1 millimetriä. Vähiten heinäkuussa satoi Jomalan Jomalabyssä, missä kuukauden sademäärä oli vain 4,2 millimetriä.

Aurinko paistoi heinäkuun aikana maan etelä- ja keskiosassa noin 300–350 tuntia ja lounaissaaristossa ja maan pohjoisosassa noin 350–400 tuntia. Auringonpaistetunteja kertyi koko maassa keskimääräistä enemmän, mutta erityisesti maan pohjoisosassa auringonpaistetuntien määrä oli suuri. Esimerkiksi Sodankylän Tähtelässä aurinko paistoi noin 160 tuntia enemmän kuin heinäkuussa keskimäärin. Edellisen kerran näin aurinkoista on heinäkuussa ollut Sodankylässä vuonna 1980.

Lisätietoja:

Heinäkuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/heinakuu
Sääennätyksiä: http://ilmatieteenlaitos.fi/saaennatyksia

Jul 15

Ilmatieteen laitos varoittaa erittäin tukalasta helteestä

1-1237928534hqIc

Helteinen sää jatkuu alkavalla viikolla. Helle voi voimistua erittäin tukalaksi tulevien päivien aikana.

Ilmatieteen laitoksen sunnuntaina 15. heinäkuuta tekemän ennusteen mukaan lähipäivien sää jatkuu helteisenä koko maassa. Lämpötilat nousevat viikonlopun lukemista.

Ilmatieteen laitos varoittaa tukalasta helteestä päivän ylimpien lämpötilojen noustessa +27 asteeseen ja vuorokauden keskilämpötilan pysytellessä +20 asteessa. Erittäin tukalasta helteestä varoitetaan silloin, kun päivän ylin lämpötila nousee +30 asteeseen ja vuorokauden keskilämpötila +24 asteeseen.

Varoitus on suunnattu riskiryhmille, kuten vanhuksille, lapsille, sydän- ja verisuonitauteja sairastaville ja heidän läheisilleen sekä ulkona säälle alttiissa toiminnassa työskenteleville.

Päivälämpötilat laajalti yli +30 astetta

Alkuviikon aikana sää lämpenee entisestään. Viikon alussa lämpötilat ovat päivisin +27…+32 astetta. Tiistaina yli +30 asteen lämpötiloja mitataan lähes koko maassa. Yöt ovat myös hyvin lämpimiä. Yön alimmat lämpötilat ovat +15…+20 astetta. Tämän hetken ennusteen mukaan kuumimmat lähellä +30 astetta olevat päivät sijoittuvat maanantain ja keskiviikon välille. Loppuviikolla korkeimmat lämpötilat voivat hieman laskea alkuviikon lukemista sekä sade- ja ukkoskuuroja voi esiintyä, mutta helteinen sää jatkuu edelleen.

Voimassa olevat varoitukset: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Lämpötilojen terveysvaikutuksia: http://ilmatieteenlaitos.fi/aarilampotilojen-terveysvaikutuksiaÄärilämpötilojen varoitusten vaaratasot: http://ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-helle-ja-pakkasvaroitukset

Video (YouTube): Mistä helle johtuu ja miksi siitä varoitetaan? https://www.youtube.com/watch?v=4BHnqKIQhKE

Helle: https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/helle

Helteen terveyshaitat: https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/helle/helteen-terveyshaitat

Jul 13

Ilmatieteen laitos – Ilmatieteen laitos varoittaa tukalasta helteestä

sun-1314952_960_720

Viikonloppuna on odotettavissa hellettä. Helteinen sää jatkuu suuressa osassa maata myös ensi viikolla.

Ilmatieteen laitoksen perjantaina 13. heinäkuuta tekemän ennusteen mukaan lähipäivien sää on helteinen suuressa osassa maata. Hellevaroitus on voimassa lähipäivinä useissa maakunnissa.

Ilmatieteen laitos varoittaa tukalasta helteestä päivän ylimpien lämpötilojen noustessa +27 asteeseen ja vuorokauden keskilämpötilan pysytellessä +20 asteessa. Erittäin tukalasta helteestä varoitetaan silloin, kun päivän ylin lämpötila nousee +30 asteeseen ja vuorokauden keskilämpötila +24 asteeseen.

Varoitus on suunnattu riskiryhmille, kuten vanhuksille, lapsille, sydän- ja verisuonitauteja sairastaville ja heidän läheisilleen sekä ulkona säälle alttiissa toiminnassa työskenteleville.

Helleaalto voimistuu viikonlopun aikana ja jatkuu ensi viikolla

Helteinen sää lämpenee entisestään viikonlopun aikana. Viikon alussa lämpötilat ovat päivisin +27…+31 astetta. Yöt ovat myös hyvin lämpimiä. Yön alimmat lämpötilat ovat +15…+20 astetta. Tämän hetken ennusteen mukaan kuumimmat lähellä 30 astetta olevat päivät sijoittuvat maanantain ja keskiviikon välille. Todennäköisyys tukalalle helteelle jatkuu kuitenkin koko viikon ajan.

Voimassa olevat varoitukset: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Lämpötilojen terveysvaikutuksia: http://ilmatieteenlaitos.fi/aarilampotilojen-terveysvaikutuksia

Äärilämpötilojen varoitusten vaaratasot: http://ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-helle-ja-pakkasvaroitukset

Helle: https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/helle

Helteen terveyshaitat: https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/helle/helteen-terveyshaitat

Jun 01

Ilmatieteen laitos – Toukokuu oli ennätyksellisen lämmin

good-morning-695024_1280

Ennätyksiä rikkoontui keskilämpötilojen, helteiden ja auringonpaisteen osalta. Pitkä sateeton kausi nostatti maastopalojen riskiä.

Toukokuun 2018 sääennätyksiä:

  • Suomen mittaushistorian lämpimin toukokuu
  • Korkein havaintoasemalla mitattu toukokuun keskilämpötila
  • Eniten hellepäiviä toukokuussa
  • Kuivuusjakson pituus paikoin poikkeuksellinen
  • Ennätyksellisen aurinkoinen toukokuu suuressa osassa maata

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan toukokuu oli Suomen mittaushistorian lämpimin. Koko maan keskilämpötila, 11,6 astetta, ylitti edellisen ennätyksen vuodelta 1963 jopa 0,5 asteella. Vertailukelpoinen aineisto alkaa 1900-luvun alusta. Lukuisilla pitkäikäisillä havaintoasemilla rikottiin myös asemakohtaisia keskilämpötilaennätyksiä. Helsingin Kumpulassa toukokuun keskilämpötila (15,5 °C) ylitti entisen Suomen ennätyksen jopa 1,2 asteella (Helsinki-Vantaan lentoasema, 2016).

Toukokuun keskilämpötila oli yleisesti 4–5 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Keskilämpötilat vaihtelivat maan eteläosan noin viidestätoista asteesta Pohjois-Lapin vajaaseen kymmeneen asteeseen.

Toukokuun ylin lämpötila, 29,6 astetta, mitattiin kuun 15. päivänä Kemiössä, Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Kouvolan Utissa. Toukokuun lämpöennätys on Lapinjärvellä 30. ja 31.5.1995 mitattu 31,0 astetta, joten ylimmän lämpötilan osalta ei ennätystä rikottu. Toukokuun alin lämpötila, -10,4 astetta, mitattiin kuukauden ensimmäisenä päivänä Utsjoen Nuorgamissa.

Hellepäiviä, jolloin päivän ylin lämpötila on yli 25 astetta, oli toukokuussa enemmän kuin koskaan mittaushistorian aikana, yhteensä 14. Aiempi ennätys, 12 hellepäivää, oli vuodelta 1984. Tyypillisesti hellepäiviä on toukokuussa kolme.

Poikkeuksellisen pitkä sateeton jakso

Toukokuun sateet painottuivat suuressa osassa maata vain kuukauden ensimmäisiin päiviin. Useilla havaintoasemilla etelässä ja lännessä ei mitattu sadetta kuun 3. päivän jälkeen. Näin ollen sateeton jakso venyi neljän viikon pituiseksi, mikä on poikkeuksellista. Pitkä sateeton kausi nostatti maastopalojen riskiä.

Kuukauden sademäärät vaihtelivat pääasiassa 10 ja 30 millimetrin välillä. Sademäärät olivat monin paikoin harvinaisen pieniä. Eniten satoi Joutsan Savenahon asemalla, missä kuukauden sademäärä oli 53,9 millimetriä. Toukokuun pienin sademäärä mitattiin Kustavissa, missä satoi koko kuukauden aikana vain 4,8 millimetriä.

Aurinko paistoi ennätyksellisen paljon maan etelä- ja keskiosassa, jossa paistetunteja kertyi 350–400 tuntia. Tämä on monin paikoin yli 100 tuntia tavanomaista enemmän. Lapissa auringonpaistetunneissa ei ylletty aivan kärkisijoille, mutta silti paistetta riitti 50–100 tuntia keskimääräistä enemmän.

Kuiva kevät alkoi kylmänä ja päättyi lämpimänä

Kevät eli maaliskuu-toukokuu oli keskilämpötilan osalta tavanomainen tai hieman tavanomaista lämpimämpi. Ennätyslämmintä toukokuuta kompensoi varsin kylmä maaliskuu.

Sademääriltään kevät oli tavanomaista vähäsateisempi suuressa osassa maata. Maan lounais- ja pohjoisosassa näin kuiva kevät toistuu keskimäärin kerran 10–30 vuodessa. Maan itäosassa sademäärät olivat lähellä tavanomaisia lukemia.

Toukokuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/toukokuu
Sääennätyksiä: http://ilmatieteenlaitos.fi/saaennatyksia

May 20

Ilmatieteen Laitos: Helleraja rikkoutuu huomenna, kuiva sää aiheuttanut paljon maastopaloja

the-sun-349394_1280

Huomenna päästään hellelukemiin osassa maata, sillä Ilmatieteen laitoksen mukaan helleraja rikkoutunee useilla paikkakunnilla. Aivan äskettäisen hellejakson tasoisiin lukemiin ei päästä, korkeimmillaan lämpötila voi nousta 27 asteeseen.

Sunnuntain korkein lämpötila mitattiin Kanta-Hämeen Hattulassa, 23,4 astetta. Päivän ylin lämpötila nousi lauantaista yli kolmella asteella, ja nousu jatkuu siis myös maanantaina.

Keskiviikkona ja torstaina sää viilenee, mutta korkeapaine pysyy sitkeästi Pohjois-Euroopassa, eikä merkittäviä sateita tai kylmempiä jaksoja ole vieläkään tiedossa. Myös Pohjois-Atlantilla on oma korkeapaineen alueensa, joten lämpimiä säitä on tiedossa jatkossakin.

Pitkään jatkunut kuiva ja lämmin sää on aiheuttanut viime päivinä paljon maastopaloja, ja huomiseksi metsäpalovaroitus on voimassa etelärannikolta Etelä-Lappiin.

Vaikka torstaina ja perjantaina saatiin osassa maata sateita ja ukkosia, on monilla paikkakunnilla käynnissä jo kolmen viikon sateeton putki. Tämä yhdistettynä tavallista korkeampiin lämpötiloihin lisää maastopalojen riskiä ja huolestuttaa pelastusviranomaisia.

Tähän mennessä toukokuussa on satanut vain neljäs- tai viidesosa kuukauden keskimääräisestä sademäärästä.

May 18

Toukokuun hellejakso harvinaisen pitkä

sun-1987414_1280

Sulkukorkeapaine ja vähitellen lämmennyt ilmamassa toivat Suomeen kuukauden 11. päivä alkaen helteitä, jotka jatkuivat seitsemän päivää. Vaikka hellettä mitataan toukokuussa lähes vuosittain, oli helleputki harvinaisen pitkä ja laaja.

Keski-Eurooppaan huhtikuun puolella kesäisen sään tuonut korkeapaine alkoi vahvistua Pohjolaan toukokuun 5. päivän tienoilla. Sää poutaantui ja lämpötilat alkoivat vähitellen kohota, aluksi maan länsiosassa, mutta myöhemmin myös idässä ja pohjoisessa. Vahvan sulkukorkeapaineen alla ensimmäinen hellepäivä mitattiin Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Porissa 11. toukokuuta (25,1 °C). Tuolloin sää oli jo kauttaaltaan lämmintä Keski-Lappia myöden.

Lämpötilat kohosivat päivittäin niin, että 13. toukokuuta Kouvolan Utissa oli 28,5 astetta ja seuraavana päivänä Turussa ja Heinolassa 29,1 astetta.

”Toistaiseksi vuoden korkein lämpötila mitattiin 15. toukokuuta, kun Kemiössä ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla mittari näytti 29,6 astetta”, kertoo meteorologi Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta.

Kaikkiaan hellejakso kesti seitsemän päivää.

Lämmöstä nautittiin myös muualla Pohjolassa saman korkeapaineen myötä: Oslon Lilleakerissa mitattiin 16. toukokuuta 30,1 astetta ja Uppsalassa 29,3 astetta.

Vastaava hellejakso toistuu kerran kymmenessä vuodessa

Toukokuun hellejaksot ovat tyypillisesti lyhyitä, kahden kolmen päivän mittaisia. Pisin hellejakso on osunut toukokuussa vuoteen 2010, jolloin hellettä mitattiin yhdeksänä peräkkäisenä päivänä. Toiseksi pisin jakso on vuodelta 1963, ja nyt saavutettu seitsemän päivän jakso jakaa kolmossijan vuoden 1993 toukokuun kanssa. Vastaava hellejakso toistuu siis noin kerran kymmenessä vuodessa.

Eniten hellepäiviä on mitattu toukokuussa 1984, jolloin niitä oli yhteensä 13. Tällä erää seitsemän hellepäivää yltää tässä tilastossa kahdeksanneksi.

”Ensi viikolla helteet todennäköisesti palaavat, eli vuoden 2018 tilastosijoitus voi vielä muuttua”, meteorologi Jari Tuovinen sanoo.

Vuodesta 1960 lähtien aikaisin 30 asteen ylitys toukokuussa on tapahtunut 19.5.2014. Toukokuun lämpöennätys on 31,0 astetta, ja se on mitattu Lapinjärvellä 30. ja 31.5.1995

Lisätietoja:

Lämpötilaennätyksiä Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla: http://ilmatieteenlaitos.fi/lampotilaennatyksia

Aug 13

Ilmatieteen laitos: Hellejakso poikkeuksellisen pitkä

Helteet jatkuivat tänä vuonna poikkeuksellisen pitkään, sillä 25 astetta ylittäviä lämpötiloja on mitattu joka päivä heinäkuun kuudennesta päivästä alkaen ainakin yhdellä havaintoasemalla. Hellejakson terveysvaikutukset eivät ole vielä tiedossa, mutta helteen haittavaikutuksille alttiita ovat erityisesti pitkäaikaissairaat sekä kotona ja hoitolaitoksissa olevat vanhukset.

Helleraja rikkoutui vielä eilen 12. elokuuta, mutta tänään näihin lukemiin pääseminen on epätodennäköistä, sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi. Mikäli hellelukemiin ei tänään päästä, tulee yhtämittainen hellejakso kestäneeksi 38 päivää. Vuodesta 1961* alkaen tarkasteltuna hellejakso on ollut yhtä pitkä vain kerran aikaisemmin. Vuonna 1973 hellejakso kesti myöskin 38 päivää. Tänä vuonna oli myös yhteensä 22 päivää, jolloin maan ylin lämpötila oli vähintään 30 astetta. Määrä on suurin vuodesta 1961 alkaen tarkasteltuna. Yksittäisistä havaintoasemista pisin hellejakso on ollut tänä kesänä Kouvolan Utissa ja Hattulan Lepaalla, joissa on ollut 17.7.–11.8. yhteensä 26 peräkkäistä hellepäivää.

 Vastaavia hellejaksoja myös vuosina 2003 ja 2010

Korkeapaineen pysyessä kesällä Suomen yllä pitkään lähes paikoillaan lämpötila voi nousta toistuvasti yli 25 asteen. Viikon hellejakso on tietyllä paikkakunnalla yleinen, mutta ei kuitenkaan jokakesäinen. Kahden viikon hellejakso on jo harvinainen, eli sellainen sattuu keskimäärin kerran 10 vuodessa. Poikkeuksellisesta hellejaksosta voidaan puhua vasta, kun helle kestää vähintään kolme viikkoa. Näin on käynyt vuodesta 1961 alkaen tarkasteltuna ennen tätä kesää vain vuosina 1973, 2003 ja 2010.

Tätä kesää muistuttavat eniten vuosien 2003 ja 2010 hellejaksot.  Tänä kesänä ja vuoden 2003 heinäkuussa helle kattoi koko maan. Vuonna 2010 helteet kattoivat lähinnä maan etelä- ja keskiosan. Lapissa heinäkuun 2010 keskilämpötila oli lähellä tavanomaista. Vuonna 2010 mitattiin kuitenkin näitä kahta vuotta korkeampia lämpötiloja, ja tuolloin rikottiin monella paikkakunnalla lämpöennätyksiä.  Heinäkuun 29. päivänä 2010 mitattiin Joensuun lentoasemalla Liperissä Suomen kaikkien aikojen korkein lämpötila, 37,2 astetta. Myös elokuussa saavutettiin uusi kuukauden lämpöennätys, kun Puumalassa, Heinolassa ja Lahdessa mitattiin 33,8 °C. Tämän kesän toistaiseksi korkein lämpötila, 32,8 astetta, mitattiin Porin rautatieasemalla 4. elokuuta.

Kuumat päivät yleistyvät

Tänä vuonna koko maan hellepäiviä on ollut tähän mennessä 44 kpl, kun niitä on keskimäärin vuodessa 36 kpl.  Eniten koko maan hellepäiviä on ollut vuonna 2002, jolloin niitä oli 65 kpl.

Suomen kesät ovat jo muuttuneet aiempaa helteisemmiksi, ja tämä kehitys tulee jatkumaan, mikäli kasvihuonekaasujen päästöt jatkavat nopeaa kasvuaan. Kesällä kuumat päivät yleistyvät ja kuumat jaksot pitenevät. Hellepäivien määrän arvioidaan 3-4 -kertaistuvan ennen vuosisadan loppua. “Hyvin kuumia” päiviä, jolloin vuorokauden keskilämpötila on yli 24 astetta, esiintyi vuosina 1971–2000 vain muutamana kesänä. Kuluvan vuosisadan lopulla hyvin kuumia päiviä arvioidaan esiintyvän jo useammin kuin joka toinen vuosi. “On arvioitu, että heinäkuun 2010 kaltainen tai vielä lämpimämpi heinäkuu koettaisiin vuosisadan puolivälin arvioidussa, muuttuneessa ilmastossa jopa kerran 10–15 vuodessa. Samoin ainakin yksi vähintään yhtä lämmin heinäkuu sattuisi vuoteen 2050 mennessä 80 %:n todennäköisyydellä”, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenoja.

Helle aiheuttaa vakavia terveyshaittoja

Helteet ovat terveysriski erityisesti kotona ja hoitolaitoksissa oleville vanhuksille ja kroonisista sairauksista kärsiville. Riskitekijöitä ovat mm. sydän- ja verisuoni- sekä hengityselinsairaudet, diabetes, munuaissairaudet, Parkinsonin tauti, muistihäiriöt sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat.

Tämän kesän hellejakson terveysvaikutukset eivät ole vielä tiedossa. ”On hyvin todennäköistä, että vaikutukset ovat samankaltaisia kuin kesinä 2003 ja 2010”, tutkija Virpi Kollanus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) arvelee. Tuolloin pitkittyneet hellejaksot johtivat tutkimusten mukaan useampiin satoihin ennenaikaisiin kuolemiin. Erityisesti yli 75-vuotiaiden ja monentyyppisistä pitkäaikaissairauksista kärsivien kuolleisuus lisääntyi.

Vanhusten riski kuolla lisääntyi terveydenhuollon hoitolaitoksissa voimakkaammin kuin muissa paikoissa. Tämä selittynee sillä, että hoitolaitoksiin sijoittuvat kaikkein heikkokuntoisimmat ja helteiden haittavaikutuksille herkimmät vanhukset. Hoitolaitosten varautumista helteisiin tulisikin parantaa.

Suomessa helteitä ei mielletä riskitekijäksi

Suomessa helteitä ei ole perinteisesti mielletty tärkeäksi kansanterveydelliseksi riskitekijäksi. Hoitolaitosten ennakoivan ja suunnitelmallisen varautumisen ohella tarvitsee myös kansalaisten ja päättäjien ymmärrystä helteiden vaaroista lisätä. Ilmatieteen laitoksen hellevaroitukset pyrkivät parantamaan tietoisuutta ja varautumista ja ehkäisemään terveysongelmia.

”Helteisiin varautumista tulee parantaa, koska lisääntyvät hellejaksot yhdessä väestön ikääntymisen kanssa lisäävät helteiden terveysvaikutuksia”, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija muistuttaa.

Lisätietoja:

Kesän helteet: http://ilmatieteenlaitos.fi/kesa-2014
Äärilämpötilojen terveysvaikutukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/aarilampotilojen-terveysvaikutuksia

Helteiden vaikutukset ja niihin varautuminen: http://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/helle

2000-luvun pitkittyneiden helleaaltojen kuolleisuusvaikutukset Suomessa:

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/uusinnumero?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo11638&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_member=ZVJieV5RQseIMZtHsMqCTg5rOTcd

 *Vuodesta 1961 lähtien kaikki havainnot ovat saatavissa sähköisessä muodossa.

Aug 04

Jo 30. hellepäivä putkeen – lämpöennätys voi rikkoontua

DSC03150

Kesän lämpöennätyslukuja hätyytellään tänään todennäköisimmin läntisessä Suomessa Kuvaaja: Kerttu Vali

Tänään on jo 30. hellepäivä putkeen, kertoo Ilmatieteen laitos Twitter-tilillään. Helleputki on kolmanneksi pisin yli 50 vuoteen.

Ilmatieteen laitoksen havainnot ulottuvat vuoteen 1959. Siitä alkaen kaikkien mittausasemien havainnot ovat sähköisessä muodossa tietokannassa.

Pisin helleputki oli vuonna 1973, jolloin hellettä oli 38 päivää. Vuonna 1988 helle puolestaan jatkui 33 päivän ajan.

Ilmatieteen laitoksen mukaan kesän lämpöennätys voi mennä tänään uusiksi. Ennätyslukuja hätyytellään todennäköisesti läntisessä Suomessa.

Kesän toistaiseksi korkein lämpötila on mitattu Kouvolan Utissa toissa lauantaina. Lämpö kipusi tuolloin 32,5 asteeseen.

Helle on tänään Ilmatieteen laitoksen mukaan tukalaa Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjois-Suomessa on vähän viileämpää.

Huomisesta torstaihin helle on tukalaa koko maassa. Tukala helle tarkoittaa sitä, että päivän ylin lämpö on ainakin 27 astetta ja yön alin vähintään 14 astetta.

Jul 25

Ilmatieteen laitos varoittaa erittäin tukalasta helteestä

Sunny

Viikonlopun aikana on odotettavissa erittäin tukalaa hellettä osassa maata. Helle voi aiheuttaa terveysongelmia riskiryhmille.

Ilmatieteen laitoksen mukaan viikonlopun aikana on odotettavissa erittäin tukalaa hellettä maan länsiosassa sekä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. – Erittäin tukalasta helteestä varoitettaessa päivän maksimilämpötilan tulee olla +30 asetetta ja minimilämpötilan 18 astetta, kertoo Sää- ja turvallisuus yksikön päällikkö Juhana Hyrkkänen.

Lisäksi tukalaa hellettä on odotettavissa suuressa osassa maata. Tukalan helleaallon todennäköisyys on Pohjois-Lappia lukuun ottamatta 70 % maanantaihin asti. Hellevaroitus sisältää kolme eri vaaratasoa (tukala, erittäin tukala, äärimmäisen tukala helle), ja se otettiin käyttöön Ilmatieteen laitoksella keväällä 2011. Helteestä varoittamisella pyritään vähentämään helteen aiheuttamia terveysvaikutuksia. Hellevaroitus annetaan, jos Suomessa jollekin alueelle ennustetaan tukalaa hellettä vähintään kolmen vuorokauden ajaksi.

Heinäkuussa jo keskimääräistä enemmän hellepäiviä

Heinäkuussa on ollut tähän mennessä 19 hellepäivää, kun niitä on keskimäärin koko heinäkuussa 16. Hellettä on ollut joka päivä jossain päin Suomea heinäkuun 6. päivästä alkaen. Yksittäisistä havaintoasemista hellepäiviä on ollut eniten Rovaniemen rautatieasemalla, jossa niitä on ollut 17. Kuukauden ja koko kesän toistaiseksi korkein lämpötila 31,8 astetta mitattiin torstaina 24.7. Salon Kiikalassa.

Lisätietoa:

Kaikki voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Lisätietoa hellevaroituksesta: http://ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-helle-ja-pakkasvaroitukset

Jul 07

Ilmatieteen laitos: Utsjoella päästiin piirun päähän helle-ennätyksestä

Utsjoki – Google Maps - Google Chrome_2014-07-07_16-52-15

Kesän helle-ennätys ei ole vielä mennyt rikki, vaikka aurinko onkin tänään hellinyt koko maata. Ilmatieteen laitoksen mukaan päivän tähän saakka korkein lämpötila on mitattu Utsjoen Kevolla, jossa mittarit näyttivät kello 15:n aikaan 30,7:ää astetta.

Heinolassa mitattiin toukokuun puolenvälin paikkeilla 30,8 asteen hellelukemat.

Päivystävän meteorologin mukaan lämpötilat ovat olleet tänään koko maassa 25-30 asteen välillä. Viileintä on saaristossa.