Dec 30

Ilmatieteen laitos: Jäätalvi alkoi kolme viikkoa tavanomaista myöhemmin

jaatilanne3

Ilmatieteen laitoksen jääpalvelu aloitti maanantaina 28.12. jäätilanteen päivittäisen seurannan. Tämän talven ensimmäinen jäätiedotus julkaistiin keskiviikkona 23.12., kun Saimaalle annettiin ennakkotieto liikennerajoituksista.

Saimaan liikennerajoitukset astuivat voimaan maanantaina 28.12., jolloin myös annettiin ennakkotieto Perämerelle 2.1.2016 voimaan tulevista liikennerajoituksista. Ensimmäinen jäänmurtaja aloittaa torstaina avustustoiminnan Perämerelle.

Mikäli jäätalvea alkua arvioidaan jäätiedotusten aloittamispäivän mukaan, niin talvi alkoi tavanomaista lähes kolme viikkoa myöhemmin. Viime jäätalvi puolestaan alkoi noin 18.12.

”Tällä hetkellä ohutta kiintojäätä on Perämeren pohjoisosan saaristossa. Etelämpänä Perämerellä ja Merenkurkussa on saaristossa ohutta uutta jäätä ja jäätä muodostuu koko ajan lisää. Saimaalla ohutta jäätä on pohjoisosissa”, jääasiantuntija Jouni Vainio kertoo.

Pakkasten jatkuessa jäätä muodostuu nopeasti, mutta jääasiantuntija toppuuttelee jäille menijöitä: ”Jäille ei vielä kannata mennä, syksyinen, kunnon pakkasella syntynyt teräsjää kantaa kävelijän viisisenttisenä, mutta turvalliseen liikkumiseen jäällä tarvitaan vähintään kymmenen senttimetriä teräsjäätä. Ellei ole varma kantaako jää, niin on viisainta olla lähtemättä jäälle”, Vainio muistuttaa.

Lisätietoja:

Jäätilanne: http://ilmatieteenlaitos.fi/jaatilanne

 

May 07

Jäätalvi päättyi Suomen merialueilla aikaisemmin kuin koskaan

seaice_04

Ilmatieteen laitoksen Jääpalvelun toiminta päättyy jäätalven 2014-2015 osalta torstaina 7.5. Näin aikaisin keväällä toimintaa ei ole aikaisemmin lopetettu.

Taakse jäänyt jäätalvi alkoi itsenäisyyspäivän tienoilla melko tavanomaiseen aikaan, mutta jatkui leutona loppuvuodena ja tammikuun. Jäätalven huippu koettiin 23. tammikuuta, jolloin jäätä oli enimmillään 51 000 km²:n alueella. Jäällisen alan suhteen Itämeren talvi jää historian kirjoihin kaikkien aikojen toiseksi leudoimpana. Leudompi jäätalvi on ollut ainoastaan vuonna 2008, jolloin jäällinen alue oli laajimmillaan 49 000 km². Jäätalvi katsottiin päättyneeksi tuolloin 12. toukokuuta eli muutamaa päivää myöhemmin kuin tänä vuonna.

“Merkille pantavaa on ettei Perämeri jäätynyt taakse jäävänä talvena kertaakaan kauttaaltaan. Näin on tapahtunut viimeksi talvella 1930”, toteaa jääasiantuntija Jouni Vainio. Ilmatieteen laitoksen Jääpalvelun mukaan talven aikana ei Suomenlahdella tarvittu jäänmurtajia avustamaan laivoja Suomen satamiin. Näin tapahtui myös vuonna 2008.

Vaikka talvi oli vähäjäinen, se ei tarkoita, että se olisi ollut pohjoisten satamien osalta helppo, sillä jäiden liikkuminen vaikeutti satamien toimintaa. “Satamia jouduttiin pohjoisessa ajoittain jopa sulkemaan liikkuvien jäiden aiheuttaman puristuksen takia”, jääasiantuntija Jouni Vainio muistuttaa.
Jäätilanteen kehittymistä seurataan Jääpalvelussa talviaikaan päivittäin. Tästä päivästä eteenpäin Ilmatieteen laitoksen Meripalvelut jatkaa aallokon ja vedenkorkeuden seurantaa ja aloittaa taas lokakuussa meriveden jäähtymisen seurannan.

Lisätietoja:

Jäätilannekartta: ilmatieteenlaitos.fi/jaatilanne
Meriveden korkeushavainnot: ilmatieteenlaitos.fi/vedenkorkeus

Mar 20

Arktisen merialueen jääpeite tänä talvena ennätyspieni

Arktisen merialueen talvinen jääpeite on tänä talven peräti1,1 miljoonaa neliökilometriä tavanomaista pienempi. Vertailukohtana on käytetty vuosia 1981–2010. Huolestuttavan tiedon mittaushistorian pienimmästä talvijääpeitteestä julkaisi yhdysvaltalainen tilastolaitos National Snow and Ice Data Center.

”Talvisesta jääpeitteestä kadonnut alue on kooltaan yli kolme kertaa Suomen pinta-ala. Tästä voi jokainen itsekin päätellä ongelman mittasuhteet”, WWF:n meriasiantuntija Sanna Kuningas toteaa.

Arktinen merijää kutistuu kesän aikana ja on pienimmillään yleensä syyskuussa. Kylmän ja pimeän talven aikana jääpeite kasvaa ja maksiminsa se saavuttaa maaliskuun tienoilla. Tänä talvena jääpeite ei kasvanut normaalisti.

”Jääpeitteen hupeneminen toimii noidankehän lailla. Jää heijastaa auringon säteitä takaisin, kun taas avoimet ja tummat vesialueet imevät lämpösäteitä tehokkaasti itseensä. Tämä puolestaan kiihdyttää meriveden lämpenemistä ja jään sulamista entisestään”, Kuningas sanoo.

Paksun, monivuotisen jään osuus arktisesta merijääpeitteestä on pienentynyt viime vuosikymmeninä selkeästi. Tuoreen tutkimuksen (http://www.the-cryosphere.net/9/269/2015/tc-9-269-2015.html) mukaan arktinen merijää on jopa 65 prosenttia ohuempaa kuin 40 vuotta sitten.

Monille arktisen alueen lajeille jää on elinehto – siitä ovat riippuvaisia niin pienet katkaravut kuin valtavat valaatkin. Kanadan ja Grönlannin pohjoisrannikoilla sijaitsee niin sanottu ”Last Ice Area”, alue, jossa ympärivuotisen jään ennustetaan säilyvän vielä senkin jälkeen, kun se on jo muualta Arktikselta sulanut.

”Tämän mahdollisesti viimeisenä säilyvän jääalueen suojeleminen ihmistoiminnan vaikutuksilta on erityisen tärkeää, sillä jään huvetessa muualta alue voisi toimia jäästä riippuvaisten eläinlajien viimeisenä turvapaikkana. Valtioiden tuleekin nopeasti seurata Arktisen neuvoston ottamia ensiaskelia ja luoda arktiselle alueelle kattava suojelualueiden verkosto”, Kuningas sanoo.

Vuosi 2014 oli vuonna 1880 alkaneen mittaushistorian lämpimin.

”Arktisen jään hupenemisen raportoinnista vuosi toisensa perään on muodostunut pelottava rutiinitoimenpide. Ainoa tapa tämän ehkäisemiseksi on maailmanlaajuinen uusiutuvan energian vallankumous, joka on saatava käyntiin kaikkialla ja välittömästi”, WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle sanoo.

Feb 26

Ilmatieteen laitos – Itämerellä jäätä epätavallisen vähän ajankohtaan nähden

Itämerellä on ollut tänä talvena jäitä epätavallisen vähän. Laajimmillaan jääpeite on kuluvana jäätalvena ollut 23. tammikuuta, jolloin jää kattoi 53 000 km² kokoisen alueen.

Laajimmillaan jäät ovat tavallisesti helmikuun viimeisellä viikolla, jolloin jäätä esiintyy keskimäärin noin 170 000 km² alueella. Tällä hetkellä jäätä on kuitenkin vain Perämerellä ja Suomenlahden pohjukassa, kun esimerkiksi vastaavaan aikaan jäätä viime vuonna jäätä oli kaksinkertaisella alueella tämänhetkiseen tilanteeseen verrattuna.

Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio arvioi, että jäitä on kuitenkin enemmän kuin toistaiseksi kaikkein leudoimpana talvena vuonna 2008, jolloin laajimmillaan jäätä oli vain 49 000 km².
“Tällä hetkellä talvi menisi tilastoissa toiseksi leudoimmaksi. Sääennusteissakaan ei näytä olevan tulossa niin kylmää jaksoja, että jään määrä lisääntyisi merkittävästi”, Vainio sanoo. Jääasiantuntija toppuutteleekin jäille menijöitä: “Jäätä on sen verran heikosti merialueilla, että ellei tarkasti tiedä, missä liikkuu, niin on viisainta olla kokonaan menemättä merijäille.”

Viime talvena jäiden maksimilaajuus oli 100 000 km², niin myös viime talvena kaikkiaan jäätä oli vähänlaisesti.  Ankaria talvia on viimeksi ollut vuosina 2003, 2010 ja 2011.

Vähäjäinen talvi ei ole talvimerenkululle helppo

Jäänmurtajia on tarvittu tänä vuonna lähinnä Perämerellä. Tällä hetkellä Suomen puolella talvimerenkulkua auttaa kuitenkin kaksi suomalaisia ja kaksi ruotsalaista jäänmurtajaa. “Välillä liikenne on jouduttu hetkeksi jopa keskeyttämään jäiden liikkeen takia. Tämä kuvaa hyvin sitä, että vähäjäinen talvi ei välttämättä ole helppo talvi, sillä jäiden liikkuminen on laivaliikenteen kannalta hankalaa”, Jouni Vainio toteaa.

Jääpalvelu seuraa Itämeren jäätilannetta jäätalven aikana päivittäin ja julkaisee keräämiensä tietojen perusteella jääkarttoja, jäätiedotteita ja jääennusteita talvimerenkulun tueksi. Varhaisimmillaan jäätiedotusten ja -karttojen tekeminen on voitu lopettaa 12.5.2008 ja 12.5.1983. Keskimäärin jäät katoavat Itämereltä toukokuun loppupuolella.

Lisätietoja:

Jäätilanne: http://ilmatieteenlaitos.fi/jaatilanne
Lisätietoa jäällä liikkumisesta: http://ilmatieteenlaitos.fi/jaalla-liikkuminen
Ajoneuvolla jäälle: http://ilmatieteenlaitos.fi/ajoneuvolla-jaalle-

Oct 13

Ilmatieteen laitos: Pohjoisen jäämeren jään laajuus jäi keskimääräistä pienemmäksi

merijaasyyskuu14_iso

Merijään laajuuden muutos Pohjoisella Jäämerellä. Datalähde NSIDC (National Ice and Snow Data Center, USA)

Merijään laajuutta Pohjoisella jäämerellä on mitattu satelliittien avulla vuodesta 1979 alkaen. Syyskuussa, jolloin sulamiskausi päättyy, merijään laajuus oli tänä vuonna 5,28 miljoonaa neliökilometriä.

Koko vuodesta 1979 alkavan mittausjakson aikana merijään laajuus on pienentynyt 13,7 prosenttia vuosikymmenessä.”Jos tarkastelemme vain viimeistä kymmenen vuoden aikajaksoa, siihen verrattuna tänä vuonna jään laajuus on melko tavanomainen. Mutta kun tarkastelemme koko jaksoa, silloin tämän vuoden jään laajuus on selkeästi pienempi kuin keskimäärin”, toteaa Ilmatieteen laitoksen Merentutkimusyksikön päällikkö Jari Haapala.

Ennen vuotta 2000 merijään vuosittainen pienin laajuus vaihteli 6,2–8,0 miljoonan neliökilometrin välillä. Vuoden 2012 syyskuussa mitattu 3,7 miljoonaa neliökilometriä on koko mittausjakson tähän mennessä mitattu pienin määrä.  Vuosien välinen ero on normaalia ilmaston vaihtelevuutta, mutta samalla merijään laajuus on pienentynyt koko mittausjakson ajan. Erityisen voimakasta pieneneminen on ollut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Viimeisten kymmenen vuoden havaintojen perusteella muutosnopeus on ollut miljoona neliökilometriä vuosikymmenessä. Koko mittausjakson kymmenen pienintä arvoa on mitattu viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Satelliittihavaintoja vuodesta 1979

Merijäätä voidaan luotettavasti havainnoida usean eri satelliitin avulla. Havainnot alkavat vuodesta 1979. Havainnoista voidaan laskea jääpeitteisen merialueiden pinta-ala tai koko jääkentän laajuus. Jääkentän laajuuden laskemisessa otetaan huomioon ainoastaan ne alueet, missä jään konsentraatio kokonaispinta-alasta on yli 15 %.

Pohjoisen jäämeren jään vuosittainen pienin laajuus riippuu merijään paksuudesta, kesäkauden aikana tapahtuvasta sulamisesta ja tuulten aiheuttamista jääkentän liikkeistä. Ilmaston luonnollinen vaihtelevuus on Arktikassa hyvin suurta. Esimerkiksi vuosina 2007 ja 2012 merijään poikkeuksellisen voimakkaat sulamiset johtuivat tuulista, jotka rikkoivat ja ajoivat jääkenttää eteläisimmille merialueille. Kuluneena kesänä tuulisuus on puolestaan edistänyt merijään pysyvyyttä Jäämerellä.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta jäänpaksuus on ohentunut, monivuotisen jään määrä ja laajuus on vähentynyt.

Mar 21

Etelä-Savon ELY-keskus: Etelä-Savon järvien jäät kovaa vauhtia heikkenemässä

Etelä-Savon jäätilannekatsaus 21.3.2014

Etelä-Savon järvien jäät ovat ajankohtaan nähden ennätyksellisen ohuita kun verrataan vuodesta 2004 alkaen tehtyihin mittauksiin. Järvien jäänpaksuus on paikoin vain puolet ajankohdan keskiarvosta.

Jääpeitteen kokonaispaksuus oli 19.-20.3.2014 mitatuissa järvissä keskimäärin 24 cm. Kokonaisjäänpaksuus vaihteli 19-29 cm:n välillä ja jäänpaksuuserot järvien välillä olivat mittaushetkellä suuria. Etelä-Savon järvien jäät ovat ohentuneet keskimäärin noin viisi senttimetriä kuukausi sitten tehdyistä mittauksista. Kokonaisjäänpaksuus on tällä hetkellä 17-27 cm ohuempi kuin normaalisti tähän aikaan. Jäänpaksuus oli mittaushetkellä osassa kohteista vain noin puolet keskimääräisestä.

Ajoneuvoilla ei enää jäille

Jäällä liikkujan on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta, etenkään ajoneuvoilla ei jäällä kannata enää liikkua. Jäänpaksuuserot saman järven sisällä ovat olleet tänä talvena tavallista suurempia. Virta- ja salmipaikkoja on syytä välttää liikkuessa jäällä. Etelä-Savon järvillä on tällä hetkellä tavanomaista enemmän railoja ja viime päivinä satanut lumipeite on vaikeuttanut niiden havaitsemista, joten onnettomuusriski on kasvanut.

Viime päivien kylmä sääjakso ei enää ole vahvistanut jäitä, mutta on hieman hidastanut ohenemista. Sääennusteen mukaan Etelä-Savossa päivälämpötilat ovat seuraavan viikon aikana monin paikoin yli +5 astetta, joten jäät ovat edelleen heikkenemässä. Jäiden haurastuminen kiihtyy erityisesti sen jälkeen kun jäällä ei ole enää lunta ja auringonsäteily pääsee pureutumaan jäähän. Keväällä monikymmensenttinen jää voi pettää alla, jos jääkiteiden rajapinnat ovat sulaneet eli jää on puikkoontunut. Jos aamun pakkasilla jää tuntuu kestävälle, voi se kuitenkin pettää iltapäivällä auringon lämmittäessä.