May 05

Siitepölytiedotus mullistuu suomalaisvoimin

DSCN1156

Turun yliopisto ja Ilmatieteen laitos ovat uudistaneet siitepölytiedottamisen. Maailmanlaajuisesti innovatiivinen menetelmä on julkaistu testikäyttöön Terveystalon lääkäreille ja allergiahoitajille koivun ja heinän siitepölykaudeksi 2015.

Uusi menetelmä hyödyntää siitepölyn kulkeutumismallia, säämalleja ja ajantasaisia siitepölyhavaintoja. Aerobiologinen ja meteorologinen asiantuntijatulkinta ovat ennusteiden laadinnassa tärkeässä osassa.

‒ Uuden menetelmän tuottamat ennusteet ovat olennaisesti tarkempia kuin perinteiset siitepölytiedotteet. Ennusteita on mahdollista laatia jopa tunnin ja kaupungin tarkkuudella. Voisi jopa sanoa, että kyseessä on globaalisti ylivertainen konsepti. Henkilökohtaiset, oirekynnyksiin perustuvat ennusteet ja varoituspalvelu ovat yksi esimerkki siitä, millaista siitepölytiedotus voi jo lähitulevaisuudessa olla, toteaa kehittämishankkeen projektipäällikkö, yksikönjohtaja Annika Saarto Turun yliopiston aerobiologian yksiköstä.

‒ Ilmatieteen laitoksella on jo pitkään panostettu siitepölyn ja ilmanlaadun mallitukseen sekä tähän välittömästi kytkeytyvään työasemakehitykseen. Tämän ansiosta olemme Turun yliopiston kanssa saaneet kehitettyä ainutlaatuisen yhteistyökonseptin uudelle siitepölytiedottamiselle, Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Marja Aarnio-Frisk jatkaa.

‒ Toimitamme siitepölyn leviämismallin ennusteen aerobiologeille, jotka tarkistavat ja viilaavat sen niin tarkaksi kuin mahdollista. Näin kansalaiset saavat parasta mahdollista tietoa siitepölytilanteesta, täydentää Ilmatieteen laitoksen tutkija Pilvi Siljamo.

Terveystalolle laadittu Norkko-siitepölytiedotus esittää lääkäreiden toiveiden mukaisesti kuluvan päivän sekä kolmen seuraavan vuorokauden maantieteellisesti tarkan siitepölypitoisuuden vuorokausikeskiarvon. Mobiililaitteiden käyttäjille on avattu koekäyttöön sivu www.norkko.fi/mobiili, josta pääsee tarkistamaan koivun siitepölytilanteen kuluvan vuorokauden eri kellonaikoina. Sivu on kaikille avoin.

Koivun kukinta jää tänä vuonna heikoksi

Koivun siitepölykausi alkoi huhtikuun viimeisellä viikolla kaukokulkeumien myötä. Paikallinen kukinta alkoi toukokuun alussa Varsinais-Suomen ja Uudenmaan lämpimimmillä kasvupaikoilla. Kukinta jää tänä vuonna heikoksi, mutta siitepölymäärät ylittänevät silti useina päivinä runsaan rajan.

Turun yliopisto on seurannut siitepölypitoisuuksia Suomessa jo 40 vuoden ajan. Yhteistyö Ilmatieteen laitoksen mallintajien kanssa alkoi yli kymmenen vuotta sitten. Siitepölytiedotuksen uudistamiseen on saatu Tekesin tukea vuosina 2014–15.

Lisätiedot

Apr 02

Koivun siitepölykaudesta ennustetaan helppoa

6e2de01f-ba97-4d7f-9274-fe3d24eed34f

Luonnonvarakeskus (Luke) ennustaa hyvin heikkoa koivun kukintaa koko maahan. Viimeisen 35 vuoden aikana seurantalaskennoissa on esiintynyt hedenorkkoja vähemmän kuin tänä vuonna vain kerran aikaisemmin: keväällä 2013.

Vaikeasti ennustettavat ja ilmavirtauksiin sidoksissa olevat siitepölyn kaukokulkeumat saattavat kuitenkin aiheuttaa allergisia oireita huhtikuusta alkaen, vaikka kotoiset koivumme aloittavat kukinnan yleensä vasta toukokuussa.

Viime kevään voimakkaan kukinnan vuoksi koivut joutuvat tänä vuonna käyttämään energiansa lisääntymisen sijasta kasvuun. Toinen syy tämänkeväiseen koivujen vaatimattomaan kukintaan löytyy alkukesän 2014 kylmyydestä, joka ei suosinut kukka-aiheiden syntymistä.

– Heikko kukinta johtaa väistämättä myös huonoon siemensatoon, minkä takia uudistusaloille syntyy kesällä 2016 tavanomaista vähemmän koivun taimia, tutkija Tatu Hokkanen Lukesta kertoo.

Kuuselle poikkeuksellinen ennuste: runsas kukinta Pojois-Lapissa, muualla lähes katovuosi

Kuusen ennustetaan kukkivan hyvin heikosti Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta länsirannikolla hieman runsaammin. Pohjois-Suomessa kuusen kukinta on enimmäkseen vaatimatonta, Lapin pohjoisosassa kuitenkin keskinkertaista tai runsasta.

– Poikkeuksellisen ilmiön taustalla ovat viime kesän säät. Pohjois-Lapissa hellejakso osui kukka-aiheiden erilaistumisen kannalta optimaaliseen aikaan. Muualla helle alkoi liian myöhään, Hokkanen toteaa.

Maan pohjoisimmissa kuusimetsissä on ensi syksynä odotettavissa hyvät edellytykset käpyjen keräämiselle, mikäli tuleva kesä on riittävän lämmin siementen kypsymiselle.

Kevään 2014 kukinnoista kehittyneet kuusen kävyt varistavat parhaillaan siemeniään Etelä- ja Keski-Suomessa, jossa tämän kevään siemensato on melko runsas. Pohjois-Suomessa sato jää selvästi muuta maata heikommaksi.

Männylle ennakoidaan runsasta siemensatoa keväälle 2016

Keväällä 2015 variseva männyn siemensato on Etelä-Suomessa keskinkertainen. Kun siirrytään pohjoiseen päin, käpymäärät vähitellen pienenevät siten, että suuressa osassa Keski-Suomea ja Lapissa siemensadon ennustetaan olevan heikohko.

Keväälle 2016 on odotettavissa keskimääräistä runsaampi männyn siemensato maan etelä- ja keskiosaan. Varsinkin Kaakkois-Suomesta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta kerätyissä näytteissä on esiintynyt paljon pikkukäpyjä. Lapissa sato saattaa jäädä heikommaksi. Männyn luontaista uudistamista suunnitteleva metsänomistaja voi hyödyntää hyvän siemenvuoden tarjoamat mahdollisuudet, mutta se edellyttää, että uudistamishakkuu ja maanmuokkaus tehdään ennen ensi talvea.

Keväällä 2017 männyn siemensadon arvioidaan olevan keskinkertainen tai sitä heikompi.

Luke seuraa vuosittain pääpuulajiemme kukinnan ja käpysadon runsautta erityisissä siemensadon tarkkailumetsiköissä sekä tekee mikroskooppisia silmuanalyysejä havupuiden kukintarunsaudesta. Uusimpana ennustemenetelmänä on otettu käyttöön säätekijöihin perustuvat siemensadon ennustemallit. Seurantatulosten, mallien ja niihin liittyvien ennusteiden avulla saadaan tietoa muun muassa metsänuudistamisen ja siemenhuollon tarpeisiin.

Feb 26

Turun yliopiston aerobiologian yksikkö: Siitepölykausi alkoi jo

480-pahkinapensaan-norkkoja

Siitepölykausi on käynnistynyt, ja säännöllinen siitepölytiedotus on aloitettu. Eteläiset ilmavirtaukset ovat tuoneet maahamme lepän ja pähkinäpensaan siitepölyä Keski-Euroopasta. Pähkinäpensaan odotetaan aloittavan kukintansa maan eteläosissa viikon sisällä.

Tämä on toinen peräkkäinen vuosi, kun siitepölykausi alkaa poikkeuksellisen varhain. Viime vuonna säännöllinen siitepölytiedotus aloitettiin 21. helmikuuta.

– Lepän ja pähkinäpensaan siitepölykaudesta odotetaan tavanomaista. Koivu kukki viime vuonna selvästi keskimääräistä runsaammin, joten tänä vuonna kukinta jää heikohkoksi, yliopistotutkija Annika Saarto ennakoi.

Neljä vuosikymmentä siitepölytiedotusta

Siitepölytilannetta seuraa ja siitä tiedottaa Turun yliopiston aerobiologian yksikkö. Yksikkö on laatinut valtakunnallisia siitepölytiedotteita jo 40 vuoden ajan.

Nyt alkavalla kaudella siitepölyn keräyspiste Tampereella jouduttiin sulkemaan ja siitepölytilannetta seurataan kahdeksan keräyspisteen avulla. Keräyspisteet sijaitsevat Turussa, Helsingissä, Imatralla, Kuopiossa, Vaasassa, Oulussa, Rovaniemellä ja Utsjoella.

>> Siitepölytiedote

Teksti: Jussi Matikainen
Kuva: Sanna Pätsi

May 08

Turun yliopisto: Siitepölyennusteet tarkentuvat huomattavasti

koivun-norkot

Koivun kukinta on tänä vuonna poikkeuksellisen runsas. Kuvaaja: Annika Saarto

Turun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen yhteishanke tuo apua siitepölyallergikoille uuden menetelmän myötä. Koekäyttöön tuleva Smart Pollen -palvelu uudistaa siitepölytiedotuksen täysin. Se tarjoaa siitepölyallergikoille entistä paremmat keinot oireiden ennaltaehkäisyyn ja hallintaan.

Uudet siitepölyennusteet ovat sekä ajallisesti että maantieteellisesti oleellisesti tarkempia kuin nykyiset ennusteet. Palvelun pohjana oleva menetelmä on ainutlaatuinen koko maailmassa: se on yhdistelmä aerobiologista ja meteorologista asiantuntemusta, matemaattis-fysikaalista ilmakehämallinnusta ja uudenaikaista informaatioteknologiaa. Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto ovat yhdessä kehittäneet siitepölykulkeumamallia jo kymmenen vuoden ajan.

Ensi vaiheessa Smart Pollen -palvelun hyötyjiä ovat Suomen noin miljoona siitepölyallergikkoa. Tänä vuonna Smart Pollen -palvelua testataan muun muassa apteekeissa seitsemällä eri paikkakunnalla.

– Pitkällä tähtäimellä Smart Pollen on pilotti siitä, miten suomalaista aerobiologista asiantuntemusta, mallinnusta ja informaatioteknologiaa viedään kokonaiskonseptina ulkomaille liiketoimintana, sanoo hankkeen projektipäällikkönä toimiva Annika Saarto Turun yliopiston aerobiologian yksiköstä.

Hanke on saanut Tekesin rahoituksen vuosille 2014–2015.

May 01

TURUN YLIOPISTON AEROBIOLOGIAN YKSIKKÖ: Koivun siitepölymäärä hipoo ennätyslukemia

Siitepöly - Siitepölytiedote, Suomi - Google Chrome_2014-05-01_13-55-55

TILANNE

Koivun kukinta on huipussaan maan eteläosissa. Ilman siitepölymäärät ovat Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa poikkeuksellisen korkeita. Myös Lounais-Suomessa ja Tampereen korkeudella koivun siitepölymäärät ovat erittäin korkeita. Koivun kukinta on edennyt Vaasan ja Kuopion korkeudelle saakka. Siitepölymäärät ovat maan keskiosissa Tampere-linjan pohjoispuolella kohtalaisia. Koivun siitepölylle herkistyneet oireilevat maan etelä- ja keskiosissa.

Lepän siitepölymäärät vaihtelevat maan pohjoisosissa vähäisistä kohtalaisiin. Vähäisiä määriä lepän siitepölyä voi vielä esiintyä maan keskiosissa. Leppäallergikkojen oireilu jatkuu mainituilla alueilla.

Paju kukkii maan etelä- ja keskiosissa. Pajun siitepölylle herkistyneet voivat saada oireita kukkivien pajukasvustojen läheisyydessä.

Sade laskee ilman siitepölymääriä hetkellisesti.

ENNUSTE 1. – 5.5.2014

Vapunpäiväksi ennustettu sadejakso laskee koivun siitepölymääriä hetkellisesti maan eteläosissa, mutta määrät nousevat nopeasti jälleen runsaiksi. Maan etelä- ja itäosiiin on viikonvaihteessa odotettavissa erittäin runsaita koivun siitepölymääriä. Maan länsiosissa pitoisuudet vaihtelevat kohtalaisista runsaisiin.

Lepän siitepölykausi jatkuu maan pohjoisosissa. Määrät ovat enimmäkseen vähäisiä.

Apr 11

Metsäntutkimuslaitos: Koivulle odotettavissa jälleen runsas kukinta – Allergisille on tiedossa hankala kevät.

koivu_kukkii_480pix-480x480

Allergisille on tiedossa hankala kevät.

Metsäntutkimuslaitos (Metla) ennustaa runsasta koivun kukintaa koko maahan. Paikoitellen kukinta voi olla hyvin runsasta. Hedenorkkojen määrän ei kuitenkaan ennakoida yltävän aivan kevään 2012 huipputasolle.

Koivun runsaan kukinnan taustalla ovat ennen kaikkea viime kesän lämpimät ja aurinkoiset säät, jotka loivat erinomaiset edellytykset kukka-aiheiden syntymiselle. Viimevuotisen ennätyksellisen heikon kukinnan myötä myös puiden energiavarastot ovat täydentyneet, mikä on osaltaan mahdollistanut tämän kevään suuret norkkomäärät.

Kotimaiset koivut aloittavat kukinnan tavallisesti toukokuun alussa. Huhtikuussa esiintyvä koivun siitepöly on yleensä kaukokulkeumaa, joka on tyypillisesti lähtöisin Baltiasta, mutta todella korkeat pitoisuudet tulevat Venäjän laajoista koivikoista kaakosta.

koivun-hedekukinnot

 

Katovuoden jälkeen kuuselle ennakoidaan melko runsasta kukintaa Etelä- ja Keski-Suomeen

Keväällä 2014 variseva kuusen siemensato on erittäin heikko koko maassa eikä uudistusaloille juurikaan synny uusia kuusen taimia.

Keväällä 2015 kuusen siemensato on melko runsas Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjois-Suomessa sato jäänee selvästi muuta maata heikommaksi. Riskinä on koko maassa, että sienitaudit ja tuhohyönteiset saattavat vähentää lopullisen sadon määrää.

Ennuste perustuu Metlassa talven aikana tehtyihin silmuanalyyseihin, joissa tutkittiin 50 000 kuusen silmua. Emikukkasilmujen osuus tutkituista silmuista oli 16 %, mikä vastaa pitkäaikaista keskiarvoa. Kukkivien puiden osuus (55 %) oli sen sijaan jonkin verran keskimääräistä parempi. Tämän kevään kukinnoista kehittyvät kuusen siemenet varisevat maahan keväällä 2015.

Männyn luontaisen uudistamisen edellytykset ovat Pohjois-Suomessa heikot vuosina 2014-2015

Keväällä 2014 variseva männyn siemensato on Etelä-Suomessa keskinkertainen tai hieman sitä heikompi. Keski-Suomessa, Pohjanmaalla ja Kainuussa sato on heikohko ja Lapissa huono.

Kevään 2015 männyn siemensatoennusteeseen liittyy tavanomaista enemmän epävarmuutta. Uusimpien pikkukäpylaskentojen perusteella sato saattaa Etelä-Suomessa muodostua aiemmin ennakoitua runsaammaksi odotetun sadon vaihdellessa keskinkertaisesta runsaaseen. Pohjoiseen päin siirryttäessä käpymäärät vähitellen laskevat siten, että Lapissa siemensadon ennustetaan olevan heikko.

Viime kesän lämpimien säiden ansiosta keväällä 2016 on edellytykset hyvään männyn siemensatoon koko maassa. Varsinkin Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta kerätyissä silmunäytteissä on esiintynyt erityisen paljon emikukinnon aiheita.

Metla seuraa vuosittain pääpuulajiemme kukinnan ja käpysadon runsautta erityisissä siemensadon tarkkailumetsiköissä sekä tekee mikroskooppisia silmuanalyysejä havupuiden kukintarunsaudesta. Uusimpana ennustemenetelmänä on otettu käyttöön säätekijöihin perustuvat siemensadon ennustemallit. Seurantatulosten, mallien ja niihin liittyvien ennusteiden avulla saadaan tietoa muun muassa metsänuudistamisen ja siemenhuollon tarpeisiin.

Mar 23

Turun yliopiston aerobiologian yksikkö: Siitepölyallergikoilla on tavallista vaikeampi vuosi

Siitepölytiedote, Suomi - Google Chrome_2014-03-23_12-44-44

Kevät ja tuleva kesä ovat Suomen siitepölyallergikoille tavallista vaikeampia, Turun yliopiston aerobiologian yksiköstä kerrotaan. Varsinkin koivun siitepölyä on luvassa runsaasti.

Siitepölykausi alkoi pähkinäpensaan kukinnalla jo helmikuun alkupuolella eli poikkeuksellisen aikaisin. Tästä huolimatta kausi ei ole loppumassa tavallista aiemmin, vaan tyypilliseen tapaan elokuun lopussa. Tällä hetkellä allergikkoja piinaa lepän siitepöly.

– Koivun varsinainen kukinta alkaa yleensä huhti- ja toukokuun vaihteessa, mutta koska alkuvuosi on ollut niin lämmin, on mahdollista, että koivu kukkii tänä vuonna aiemmin huhtikuun puolella, kertoo erikoistutkija Anna-Mari Pessi.

Siitepölyä saapuu Suomeen paljon myös kaukokulkeumana muista maista, kuten Baltiasta. Koivun siitepölyä onkin jo nyt kulkeutunut pieniä määriä jopa Ouluun asti.

– Herkimmät saavat oireita kaikista siitepölykasveista. Heille tämä siitepölykausi kestää yli puoli vuotta, Pessi sanoo.

Suomalaisista noin viidennes on allergisia siitepölylle. Siitepölyt aiheuttavat heille lähinnä allergista nuhaa, mutta joskus myös keuhko-oireita.

Mar 09

Turun yliopiston aerobiologian yksikkö: Lämpimät päivät voimistavat lepän kukintaa

Siitepölytiedote, Suomi - Google Chrome_2014-03-09_14-01-43

Lepän kukinta voimistuu alkavan viikon aikana maan etelä- ja keskiosissa. Kuva: Turun yliopiston aerobiologian yksikkö

Lepän siitepölylle herkistyneet voivat saada oireita maan etelä- ja keskiosissa, kertoo Turun yliopiston aerobiologian yksikkö.

Maan eteläosissa ilman siitepölymäärät ovat ajoittain jopa runsaita. Maan keskiosissa siitepölymäärät vaihtelevat vähäisistä kohtalaisiin.

Siitepölyennusteen mukaan lepän kukinta voimistuu alkavan viikon aikana maan etelä- ja keskiosissa. Maan eteläosissa ilman siitepölymäärät vaihtelevat kohtalaisista runsaisiin ja maan keskiosissa vähäisistä kohtalaisiin.

Lämpimät säät ovat saaneet myös pähkinäpensaat kukkimaan. Vaikka kukintaa on vasta maan eteläosissa ja ilman siitepölymäärät vielä vähäisiä, voi siitepölyä levitä myös maan keskiosiin.

Pähkinäpensaan siitepölylle herkistyneet voivat saada oireita aina Tampereen korkeudelle saakka. Ennusteen mukaan pähkinäpensaan siitepölymäärät säilyvät kuitenkin vähäisinä.

Feb 13

Siitepölykausi alkoi epätavallisen varhain

Siitepölykausi on alkanut varhain, kertoo Turun yliopiston aerobiologian yksikkö. Syynä on epätavallisen lämmin sää.

Pähkinäpensaan kukinta alkoi eteläisessä Suomessa viime viikonvaihteessa. Siitepölyä on sen verran, että se saattaa kasvustojen läheisyydessä aiheuttaa oireita.

– Kyllä tämä on poikkeuksellista. Yleensä siitepölykausi alkaa kunnolla vasta maaliskuun puolivälissä, kertoo erikoistutkija Anna-Mari Pessi.

Lepän siitepölyä on alkuviikon aikana kulkeutunut pieniä määriä Keski-Euroopasta eteläiseen Suomeen. Lepän kukinnan Suomessa arvioidaan alkavan muutaman viikon kuluessa.

Pessin mukaan vuonna 2008 leppä kukki Suomessa epätavallisen varhain. Tuolloinkin alkuvuosi oli hyvin lauha.