Aug 02

Valtakunnallinen leväkatsaus 2.8.2018: Sinilevätilanne Suomen merialueilla helpottunut, järvillä edelleen keskimääräistä enemmän sinilevää

itameri_pintaleva_20180801_300dpi_556
Sinilevälautat Suomen merialueilla viikolla 31. Kuvassa vaaleansinisillä alueilla levä on pääasiassa ylempään vesipatsaaseen sekoittuneena, keltaisilla alueilla on todennäköistä pintalevää. Punaiset alueet ovat pintalevälautta-alueita. © ESRI World Light Grey Base, SYKEn satelliittitulkintatuote 30.7. -1 .8.2018

Sinilevien määrä Suomen merialueilla on vähentynyt viime viikosta. Sinilevää on silti edelleen etenkin Suomenlahdella sekoittuneena veteen sekä pintaesiintymänä Selkämeren eteläosassa ja Ahvenanmaan eteläpuolella. Järvillä runsaat sinilevähavainnot ovat vähentyneet viime viikosta, mutta sinilevätilanne on edelleen keskimääräistä huonompi. Uusia pintakukintoja voi vielä esiintyä, jos tyyni ja helteinen sää jatkuu.

Sinilevätilanne Suomen merialueilla helpottunut, Itämeren pääaltaalla laajoja sinilevälauttoja

”Sinilevien määrä Suomen merialueilla on vähentynyt. Suomenlahdella ei enää ole laajoja sinilevälauttoja, mutta veteen sekoittunutta sinilevää on kuitenkin koko Suomenlahden alueella, voimakkaimmin Hangon ja Porkkalan välisellä avomerialueella. Myöskään Selkämeren avomerialueella ei enää näy sinilevälauttaa, mutta Selkämeren eteläosassa rannikon läheisyydessä Porin eteläpuolella on sinilevien pintaesiintymää. Ahvenanmaan eteläpuolisella alueella on yhä sinilevälauttoja, jotka lisääntyvät lähestyttäessä Gotlantia ja Ruotsin rannikkoa”, sanoo tutkija Sirpa Lehtinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Voimakkain sinileväkukinta sijoittuu nyt Suomen merialueiden ulkopuolelle, Itämeren pääaltaalle Gotlannin itä- ja länsipuolille. Tiedot perustuvat satelliittihavaintoihin sekä M/S Silja Serenadelle ja M/S Finnmaidille asennettujen Algaline-laitteiden mittaustuloksiin.

SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen ajelehtimisennusteen mukaan Selkämerellä Porin eteläpuoliset sinileväesiintymät liikkuvat edelleen lähemmäs Suomen rannikkoa. Itämeren pääaltaan sinilevälautat liikkuvat idän ja kaakon suuntaan. Sunnuntaina ja maanantaina on ilmatieteen laitoksen mukaan odotettavissa voimakkaampia tuulia ja aallokkoa, jotka voivat edelleen hajottaa sinilevälauttoja ja estää uusien muodostumista. Veden sekoittuminen voi myös nostaa ravinnepitoista vettä pintakerroksiin.

Järvi-Meriwikiin on ilmoitettu sinilevähavaintoja Suomenlahden itärannikolta Selkämerelle Vaasan korkeudelle saakka. Ilmoitusten määrä on vähentynyt aiemmista viikoista eikä yhtään ilmoitusta erittäin runsaasta sinileväesiintymästä enää kuluneen viikon aikana ole tullut. Vaasan pohjoispuoliselta Suomen rannikolta sinilevähavaintoja ei ole ilmoitettu. Rannikoilla paikalliset erot sinilevätilanteessa voivat kuitenkin olla suuria ja sinilevätilanne voi vaihdella samallakin paikalla nopeasti parempaan tai huonompaan suuntaan.

Utön saaressa sijaitsevan automaattisen kuvantamislaitteen lähettämien kuvien perusteella sinilevien valtalajit ovat edelleen Aphanizomenon sp. ja Dolichospermum sp., joka saattaa tuottaa myrkyllisiä yhdisteitä. Yhteisössä on runsaasti jo hajoamisvaiheessa olevaa huonokuntoista sinilevää.

Merivesi on edelleen lämmintä Suomen merialueilla. Ilmatieteen laitoksen mukaan avomerellä pintalämpötilat ovat pääosin noin 20-24 astetta. Suomenlahdella Viron pohjoisrannikolle on kummunnut syvemmistä kerroksista viileää vettä, joten tuolla alueella meriveden pintalämpötila on vain noin 10 asteista.

Järvillä runsaat sinilevähavainnot vähentyneet

”Järvillä runsaat sinilevähavainnot ovat vähentyneet viime viikosta, mutta sinilevätilanne on edelleen keskimääräistä huonompi. Viime viikonlopun tuulet sekoittivat pintakukintoja takaisin vesipatsaaseen. Tyynen ja helteisen sään jatkuessa uusia pintakukintoja voi kuitenkin vielä esiintyä”, sanoo ryhmäpäällikkö Marko Järvinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla pääosassa järviä ei ole havaittu sinilevää. Hieman sinilevää esiintyi 42:lla, runsaasti 11:lla ja erittäin runsaasti vain yhdellä havaintopaikalla. Runsaat havainnot ovat pääosin eteläisen Suomen järviltä, joilla sinilevää on ollut runsaasti edellisinäkin viikkoina ja sinileväongelmia myös aiempina kesinä. Muutamalla seurantajärvellä sinilevätilanne on kestänyt jo pari kuukautta. Erittäin runsas kukinta on Vihdin Enäjärveltä, jolla tapahtui kaksi viikkoa sitten simpukoiden joukkokuolema. Suoraa yhteyttä simpukoiden kuoleman ja sinilevän välillä ei ole voitu todentaa.

Kansalaisilta on tullut yhä useita sinilevähavaintoja, jotka painottuvat Etelä- ja Keski-Suomeen. Yleensä on havaittu hieman sinilevää. Runsaasta sinilevästä on tullut Järvi-meriwikiin tällä viikolla viisi kansalaishavaintoa.

Sisävesien pintalämpötilat ovat edelleen useita asteita keskimääräistä lämpimämpiä koko maassa. Pintavesien lämpötila on Etelä- ja Keski-Suomessa 24-26 astetta, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 23-25 astetta ja Lapissa 16-23 astetta.

Kansalaishavainnot tärkeitä ­­ — ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä kuka tahansa voi perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia.

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.

Uimavesien sinilevätilannetta yleisillä uimarannoilla valvovat kuntien terveydensuojeluviranomaiset. Runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaakin ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.

Varo sinileväistä vettä

Sinileväiseen veteen tulee aina suhtautua varoen, koska sinilevät voivat tuottaa useita erilaisia hermo- ja maksamyrkkyjä. Sinileväinen vesi voi lisäksi aiheuttaa mm. iho- ja silmäoireita, pahoinvointia, flunssan kaltaisia oireita, kuumeilua tai allergisia reaktioita. Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä on syytä ottaa yhteys Myrkytystietokeskukseen, lääkäriin tai eläinlääkäriin.

Näin tunnistat sinilevän

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rannoille.

Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.

Jun 14

UV-kausi käynnissä: Ihon suojaaminen liialliselta UV-säteilyltä tärkeää

sol-y-nubes-25761282443000tnLM

Iho kannattaa suojata, kun UV-indeksi ylittää lukuarvon 3. Ilmatieteen laitos mittaa kokonaisotsonin ja UV-säteilyn määrää päivittäin.

Ilmatieteen laitoksen Etelä-Suomen mittausten perusteella UV-säteilyn keskimääräinen päiväannos oli toukokuussa ennätyksellisen korkea. Tämä johtui pitkään jatkuneesta aurinkoisen sään jaksosta. Suojautumisraja, jolloin UV-indeksi ylittää arvon kolme, ylitettiin kuun jokaisena päivänä vapunpäivää lukuun ottamatta.

Eilen 13. kesäkuuta päivän ylin UV-indeksi saavutti ensimmäistä kertaa tänä kesänä voimakkaan säteilyn rajan eli arvon kuusi. Tilastollisesti ensimmäiset voimakkaan säteilyn ylitykset tapahtuvat Etelä-Suomessa näihin aikoihin.

UV-indeksin arvo 0 tarkoittaa, ettei säteilyä ole lainkaan. Auringolta on syytä suojautua, kun UV-indeksi ylittää arvon 3. Etelä-Suomessa UV-indeksi voi saavuttaa pilvettömänä kesäpäivänä arvon 6–7, Etelä-Euroopassa arvon 9–10.

”Kesäpäivän koko UV-annoksesta noin puolet tulee päivällä kello yhdentoista ja kello kolmen välillä. Suomessa indeksin arvo 3 ylittyy selkeänä keskikesän päivänä noin kello 10. Vastaavasti iltapäivällä indeksin arvo 3 alitetaan kello 17 maissa”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala sanoo.

Pilvettömänä päivänä noin puolet UV-säteilystä tulee auringon suorana säteilynä. Toinen puoli saadaan muualta taivaalta niin sanottuna hajasäteilynä. Oleskeltaessa avoimella paikalla, kuten vesillä, rannalla, heinäpellolla, suolla tai tunturissa UV-altistus voi tästä syystä olla suuri.

Muista pitkät hihat, lippis ja aurinkolasit

UV-säteily ei tunnu iholla. Säteily läpäisee myös ohuet pilvet, joten pilvisenäkin päivänä on muistettava riittävä suojaus.

”Aurinkoisina kesäpäivinä on syytä muistaa suojautua oikein, jotta välttyisi ihon palamiselta ja jatkuvalta altistumiselta UV-säteilylle. Iho ei unohda saamaansa UV-säteilyä, vaan säteilyn vaikutukset kertyvät ihon muistiin koko eliniän ajan”, Lakkala korostaa. ”Vaatetus – lippis tai lierihattu, pitkähihainen paita ja aurinkolasit – on hyvä suoja UV-säteitä vastaan. Myös pysymällä suoralta auringon paisteelta varjossa voi helposti puolittaa altistuksen. Varjossakin kannattaa huomioida UV-säteiden heijastuminen vedestä tai hiekasta.”

Ihon polttaminen auringossa tai suuri elinikäinen UV-altistus lisäävät ihosyöpäriskiä tulevaisuudessa. Liiallinen UV-altistus lisää myös ihon enneaikaista vanhenemista. Varsinkin lasten iho on herkkä UV-säteilyn haittavaikutuksille, ja lasten ihon suojaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Aurinkosuojavoiteilla voidaan ehkäistä ihon palamista, sillä ne vaimentavat ihoa polttavaa UV-säteilyä Suojavoiteet eivät kuitenkaan pysty täysin estämään soluvaurioita aiheuttavaa säteilyä pääsemästä iholle. Voiteita käyttämällä ei siis pidä pidentää auringossa oleskelua.

Tarkista matkakohteesi UV-indeksi UVI-palvelusta

Ilmatieteen laitoksen UVI-palvelu kertoo maailmanlaajuisesti UV-indeksin tälle päivälle, seuraavalle päivälle ja sitä seuraavalle päivälle. Piste-ennusteet on saatavissa myös esimerkiksi Euroopan pääkaupunkeihin.

Ilmatieteen laitos mittaa Suomessa UV-säteilyä seitsemällä paikkakunnalla, joiden hetkelliset UV-indeksit on nähtävissä Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla. Kahdella paikkakunnalla on myös ilmakehän kokonaisotsonia mittaavat spektroradiometrit, joilla saadaan otsonimäärien lisäksi tietoa UV-säteilyn spektrijakaumasta.

Ilmatieteen laitoksen UVI-palvelu: http://ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste
Lisätietoa UV-säteilystä: http://ilmatieteenlaitos.fi/ultraviolettisateily

Mar 24

Ikirouta-alueen kasvillisuuden määrä voi jopa vähentyä ilmaston lämmetessä

f3c00cd1-7cbc-43f4-9406-787a2cf385c9-main_image

Jos ikirouta sisältää paljon jäätä, maanpinta voi sulamisen seurauksena yhtäkkiä vajota. Samalla sekä kasvillisuus että maaperä häiriintyvät. Kuvattu Herschelin saarella luoteis-Kanadassa. Kuva: Tarmo Virtanen

Ilmaston lämpeneminen ei tutkijoiden mukaan todennäköisesti lisääkään kasvillisuuden kasvua pohjoisilla alueilla niin, että se pystyisi merkittävästi sitomaan sulavasta maaperästä vapautuvaa, ilmastoa lämmittävää hiiltä.

Nykytietämyksen mukaan noin kolmasosa maapallon maaperän hiilestä sijaitsee ikirouta-alueilla. Kun ilmasto lämpiää, ikirouta alkaa sulaa. Sulamisen vuoksi arktisen alueen maaperästä on ennustettu vapautuvan suuria määriä hiiltä, joka edelleen kiihdyttäisi lämpenemistä.

Pääasiassa malleihin perustuen on myös esitetty, että ilmaston lämpenemisen myötä lisääntyvä kasvillisuus ikiroudan alueella sitoisi jopa merkittävän osan vapautuvasta hiilestä.

Tarkkoja arvioita ikiroudan hiilitasapainoon vaikuttavista tärkeimmistä tekijöistä ei todennäköisesti lähitulevaisuudessakaan ole saatavilla. Niinpä sata tutkijaa eri maista ennusti omiin aineistoihinsa ja asiantuntemuksensa perustuen, miten ikirouta-alueiden hiilitasapaino tai sen osatekijät muuttuisivat määriltään erilaisten lämpenemismallien mukaan.

Lähestymistavassa pystyttiin ottamaan huomioon monia hiilitasapainoon vaikuttavaksi tiedettyjä, mutta riittämättömästi tunnettuja ja vaikeasti ekosysteemimalleihin määrällisesti sisällytettäviä tekijöitä.

Häiriöt lisääntyvät ikirouta-alueella

– Toisin kuin ekosysteemimallinnukset tyypillisesti esittävät, ikirouta-alueen biomassan todettiin voivan jopa vähentyä maaperän kosteuden muutosten sekä palojen ja kasvinsyöjien aiheuttamien häiriöiden lisääntymisen myötä. Biomassan lisääntyminen pohjoisilla alueilla ei siis todennäköisesti pysty merkittävästi kompensoimaan alueelta maaperästä vapautuvan hiilen ilmastovaikutusta, sanoo tutkimukseen osallistunut yliopistonlehtoriTarmo Virtanen bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Tämän tuloksen ja aiempien tutkimusten pohjalta näyttää siltä, että kaikkien käytettyjen lämpötilaennusteiden mukaan ikiroutavyöhyke alkaa vuoteen 2100 mennessä vapauttaa ilmakehään enemmän hiiltä kuin alueen kasvillisuus pystyy sitä sitomaan. Viime jääkauden jälkeisen ajan alue on ollut merkittävä hiilen sitoja.

– Hiilen vapautuminen kuitenkin riippuu suuresti lämpenemisen suuruudesta. Ihmisen aiheuttamia muita hiilipäästöjä tehokkaasti hillitsemällä voidaan vielä estää mahdollisesti 65–80 prosenttia mahdollisesta ikiroudasta vapautuvasta hiilipäästöstä.

Linkit

Artikkeli: Biomass offsets little or none of permafrost carbon release from soils, streams, and wildfire: an expert assessment

Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta

Nov 02

Helsingin ensilumikisa: arvaa ensilumen tulo ja kuvaa se

snowflake

Viime talvena Helsingin lumimiehet ja -naiset saivat hieman hengähtää neljän erittäin runsaslumisen talven jälkeen. Miten käy tänä vuonna? Staran nyt jo 15. kerran julistamassa kilpailussa arvuutellaan päivää, jolloin aurausta vaativa ensilumi sataa Helsinkiin. Kisan juhlavuoden kunniaksi julistetaan myös kisa Instagram-kuvapalvelussa.

Ensilumikisan sääntöjen mukaan ensilumi katsotaan sataneeksi, kun kolme Staran kuudesta hoitopiiristä ryhtyy lumitöihin. Aura-autoja tarvitaan, kun sulamatonta lunta kertyy maahan viitisen senttiä. Keskimäärin auraaminen Helsingissä alkaa marras–joulukuun vaihteessa.

Kilpailuun voi osallistua Staran verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/stara tai siirtymällä suoraanverkkolomakkeeseen >

Kilpailun vastausaika päättyy maanantaina 23. marraskuuta 2015. Jos ensilumi aurataan ennen kilpailun päättymistä, hyväksytään edellisenä päivänä perille tulleet vastaukset. Stara arpoo oikein arvanneiden kesken vapaavalintaisen suksipaketin.

Viime talvena Helsingin ensilumikilpailu ratkesi tyypilliseen aikaan, 21. marraskuuta. Staran vuoteen 1978 ulottuvien merkintöjen mukaan ensilumi on satanut useimmiten marraskuun puolivälin jälkeen. Talvella 2012–2013 lunta saatiin odottaa ennätysmäisen pitkään, kun Staran autot lähtivät auraamaan lunta 16. tammikuuta.

Kuvakisa Instagramissa

Tänä vuonna Stara julistaa myös kuvakisan Instagramissa. Kisan aiheena on Talvi tuli Stadiin. Aihetta saa tulkita vapaasti, mutta kisaan toivotaan erityisesti Helsingin talviseen hoitoon ja ylläpitoon liittyviä kuvia. Kuva ladataan julkiseen profiiliin Instagramissa hashtagilla #staraensilumi

Kuvakisa on käynnissä helmikuun 2016 loppuun asti. Parhaita kuvia julkaistaan Staran profiilissa koko kisan ajan. Kisaan osallistuneiden kesken arvotaan Lippupalvelun sadan euron lahjakortti. Kilpailun tarkat säännötlöytyvät Staran verkkosivuilta ja Instagramista.

Lumitöissä pyritään yhä parempaan

Stara hoitaa lumityöt noin 70 prosenttisesti Helsingissä. Yksityiset urakoitsijat vastaavat lopuista. Haastavat lumityöt kantakaupungin kapeilla ja täyteen pysäköidyillä kaduilla kuuluvat Staralle.

Palautteen lumitöistä kerää rakennusvirasto, joka tilaajana vastaa kaupungin katujen hoidosta. Rakennusviraston kautta palaute siirtyy tehokkaasti myös Staran työntekijöille.

Stara pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaa ja viilaamaan kalustoa vaativiin olosuhteisiin. Tarvittaessa työntekijät auraavat ja hiekoittavat yötä päivää viikon jokaisena päivänä.

Kovimpien lumisateiden aikaan töitä on kuitenkin pakko priorisoida niin, että asuntokatujen vuoro tulee vasta sitten, kun pääkadut ja joukkoliikenteen käyttämät kadut on hoidettu. Yhä uuden lumen sataessa syrjäisempien asuntokatujen auraus valitettavasti viivästyy.

– Staralle on tärkeää huolehtia turvallisista olosuhteista kaikille liikkumisen muodoille, mutta työjärjestyksessä korostuu pääkatujen ja joukkoliikenteen sujuminen sekä jalankulun turvallisuus. Talviolosuhteet edellyttävät kaikilta malttia ja varovaisuutta, muistuttaa Staran yksikönjohtaja Ville Alatyppö.

Sep 15

Voimakkaan UV-säteilyn päiviä tavanomainen määrä pilvisestä kesästä huolimatta

download

Voimakkaan UV-säteilyn päiviä oli pilvisestä kesästä huolimatta tavanomainen määrä, mutta UV-säteilyn kertymät jäivät normaalia pienemmiksi. Vuosittain 16. syyskuuta vietettävä kansainvälinen otsonikerroksen suojelupäivä muistuttaakin otsonikerroksen suojelun tärkeydestä.

Kansainvälistä otsonikerroksen suojelupäivää vietetään 16. syyskuuta, Montrealin pöytäkirjan allekirjoituspäivänä. Otsonikerros suojaa elämää maan päällä liian voimakkaalta auringon ultraviolettisäteilyltä. Montrealin pöytäkirjan ansiosta yläilmakehän eli stratosfäärin otsonia tuhoavien aineiden käyttöä ja valmistusta on onnistuttu vähentämään voimakkaasti. Otsonia tuhoavien aineiden pitoisuudet ilmakehässä ovat kääntyneet laskuun ja arvioiden mukaan otsonikerros palautuu ennalleen hitaasti.

Kesän UV-säteilyn kertymät tavanomaista pienemmät

Ilmatieteen laitoksen mukaan kulunut kesä oli pilvinen ja UV-säteilyn kertymät olivat sen takia tavanomaista pienempiä koko Suomessa. Aurinkoinen jakso osui kuitenkin heti juhannuksen jälkeen, jolloin aurinko on korkealla. Näin ollen voimakkaan UV-säteilyn päiviä eli päiviä, jolloin UV-indeksin luku on 6-7, kertyi Etelä-Suomessa lähes 10, mikä on tavanomainen määrä. Etelä-Suomessa aurinkoinen elokuu nosti kesän UV-säteilyn kokonaiskertymää lähemmäksi tavanomaista, kun se Pohjois-Suomessa jäi noin 10 % tavanomaista alhaisemmaksi.
“UV-kertymä kertoo, kuinka paljon UV-säteilyä on mitattu tietyllä aikavälillä, esimerkiksi koko kuukauden tai kesän aikana. Suuret UV-kertymät lisäävät ihmisille aiheutuvia UV-säteilyn terveyshaittoja, esim. ihosyöpäriskiä.  Aurinkoisella säällä UV-kertymät ovat suurimpia, jolloin UV-säteilyltä on syytä suojautua, vaikka varoitusrajat eivät ylittyisikään”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala muistuttaa.

Suomen UV-mittausaikasarjat Euroopan pisimpiä

Ilmatieteen laitos mittaa auringon UV-säteilyä kuudella paikkakunnalla eri puolella Suomea, joista kahdella tehdään tarkkuusmittauksia. Tänä kesänä tuli kuluneeksi kaksikymmentäviisi vuotta siitä kun Pohjois-Suomessa, Lapin ilmatieteellisessä tutkimuskeskuksessa, aloitettiin mittaukset. Jokioisten observatorion UV-mittaukset aloitettiin vuonna 1995. Kummatkin mittausaikasarjat ovat Euroopan pisimpiä.

Jokioisissa kesäkauden suurimmat UV-kertymät on mitattu aurinkoisina kesinä 1995 ja 1999, 2006 ja 2010. Pienin kesäannos saatiin vuonna 1998, koska kesä oli hyvin pilvinen. Kylmien talvien 1996, 2000, 2005 ja 2011 aiheuttama otsonikato näkyy Jokioisten mittauksissa kohonneena UV-säteilymääränä keväällä, erityisesti maaliskuussa. Sodankylässä vaikutus näkyy myös huhtikuun havainnoissa. Kesällä pilvisyyden vaihtelut ovat suurin UV-säteilymääriin vaikuttava yksittäinen tekijä.

Lisätietoja:

http://ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste

Aug 12

Luonnon omalla potentiaalilla lisää aikaa hiilipäästöjen vähentämiseen

Ilmakehän ja maapallon eri ekosysteemien välillä on lukemattomia vuorovaikutuksia. Osa näistä on niin sanottuja takaisinkytkentöjä, jotka voivat ajan mittaan joko voimistua tai heiketä. Parhaillaan ilmakehätutkijat yrittävät määrittää nämä takaisinkytkennät täsmätiedoksi eli kvantitatiiviseksi malliksi, joka kuvaa numeerisesti eri tekijöiden riippuvuussuhteita. Tällainen malli on keino tehdä nykyistä luotettavampia ennusteita ilmaston muuttumisesta. Dataa malliin on SMEAR-asemilla kerätty nyt parikymmentä vuotta.

Ilmastollinen takaisinkytkentä on tapahtuma, jossa ilmasto muuttaa siihen vaikuttavaa tekijää, joka taas muuttaa ilmastoa. Muuttuvia tekijöitä voivat olla esimerkiksi lämpö, pilvisyys, säteily ja eloperäiset kemialliset yhdisteet.

– Takaisinkytkennät antavat meille aikaa hiilipäästöjen vähentämiseen, pohtii akatemiaprofessori Markku Kulmala Helsingin yliopistosta.

– Oikea ja eksakti tieto säästää rahaa, jos käytämme luonnon omaa potentiaalia ilmastovahinkojen korjaamiseksi. Sillä aikaa ehdimme kehittää muita, mahdollisesti poliittisia tai teknisiä, keinoja ongelmien ratkaisemiseksi. Kaikkia näitä tarvitaan yhtä aikaa.

– Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osaisimme hoitaa talousmetsiä tavalla, joka saa ne sitomaan hiiltä mahdollisimman suuren määrän. Voisimme myös valikoida istutettavat puulajit vaikkapa sillä perusteella, miten paljon ne vapauttavat aerosolihiukkasien muodostumiselle tarpeellisia kemiallisia yhdisteitä, konkretisoi professori Jaana Bäck Helsingin yliopiston metsätieteiden laitokselta.

Uniikkia havaintoaineistoa on kerätty yhtäjaksoisesti yli 20 vuotta

Takaisinkytkentöjä ei pystytä kvantifioimaan ilman kunnollista, riittävän pitkäaikaista mittausdataa. Sitä ilmakehätutkijat saavat SMEAR-havaintoasemilta. Lyhenne tulee sanoista Station for Measuring Ecosystem Atmosphere Relations, ja näillä asemilla mitataan ilmakehän, kasvillisuuden ja maaperän välisiä aine- ja energiavirtoja, kuten säteilyä ja eloperäisiä kemiallisia yhdisteitä.

Havaintoasema on käytännössä maastoon sijoitettu laboratorio laitteineen ja henkilökuntineen. SMEAR-asemia Suomessa on neljä, kaikki akatemiaprofessori Markku Kulmalan johtaman tutkimusryhmän perustamia. Asemat ovat tuottaneet yhtäjaksoista, korkealaatuista mittausdataa yli kaksi vuosikymmentä.

Datan turvin Kulmalan ryhmä on tuottanut merkittäviä tuloksia ilmakehän fysiikasta ja kemiasta sekä ilmakehän ja metsän vuorovaikutuksista. Tuloksista useat on julkaistu muiden muassa Naturessa jaSciencessä.

Mittausdatasta on syntynyt paitsi tiedettä myös taidetta ja tuotteita teollisuuteen

Kulmalan ryhmän tekemän perustutkimuksen pohjalta on syntynyt myös teollisia sovelluksia, kuten hiukkaslaskuri, ja taiteellisia innovaatioita, kuten Hiilipuu.fi-sivusto. Sen mobiiliversio julkistetaan suurimman SMEAR-aseman 20-vuotisjuhlien yhteydessä tällä viikolla.

Hiilipuu.fi on sivusto, jossa kuka tahansa voi ryhtyä ilman haltijaksi muokkaamalla virtuaalisesti metsän ympäristöä ja seuraamalla yksittäisen puun reaktioita muutoksiin. Sivustossa voi tutkia muun muassa männyn hiilen sidontaa ja hengitystä reaaliaikaisesti. Hiilipuu.fi on suunniteltu kaikille luonnosta, metsästä ja ilmastosta kiinnostuneille, ja erityisesti koululaisille ja opiskelijoille.

Uudet sovellukset toimivat Android- ja iOS-käyttöjärjestelmissä.

Virtuaalisella hiilipuulla, www.hiilipuu.fi, on elävä vastineensa perustamisjuhlaansa viettävällä SMEAR II-asemalla Hyytiälässä.

Jun 11

Ilmastolaki tuli voimaan 1. kesäkuuta – toimeenpano alkaa keskipitkän aikavälin suunnitelmalla

Ilmastolaki on luonteeltaan valtion viranomaisia koskeva puitelaki, johon ei sisälly eri toimialoja koskevaa aineellista lainsäädäntöä. Laissa säädetään muun muassa ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmästä, johon kuuluvat keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman lisäksi vähintään kerran kymmenessä vuodessa laadittava pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma ja ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumissuunnitelma.

Ilmastolain toimeenpano aloitetaan laatimalla keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma, joka tulee valtioneuvoston hyväksyttäväksi tällä vaalikaudella. Suunnitelma koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria – liikennettä, asumista ja maataloutta – ja sisältää ilmastotoimenpideohjelman ja päästökehitysarviot. Ympäristöministeriö koordinoi suunnitelman laatimista, ja kukin ministeriö valmistelee omaa hallinnonalaansa koskevan osuuden suunnitelmaan.

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma sovitetaan tarvittavilta osin yhteen muun energia- ja liikennepolitiikan suunnittelun kanssa. Suunnitelmaa valmisteltaessa sidosryhmille ja muulle yleisölle varataan tilaisuus tutustua suunnitelmaluonnokseen ja esittää siitä mielipiteensä. Valmistelun yhteydessä arvioidaan suunnitelman ympäristövaikutukset sekä taloudelliset, sosiaaliset ja muut vaikutukset.

Lakityöryhmää vetänyt ylijohtaja Tuula Varis ympäristöministeriöstä korostaa, että ilmastolaki on valtionhallinnon yhteinen työkalu.

– Tavoitteena on, että hallituksella on käytössään vankka ja kattava tietopohja tehdä pitkäjänteistä, ennustettavaa ja kustannustehokasta ilmastopolitiikkaa. Samalla voidaan edistää puhtaita ratkaisuja ja toimintatapoja, jotka ovat taloudellisesti fiksuja ja tarjoavat Suomelle uusia kasvun mahdollisuuksia.

May 04

:VÄITÖS: Asenne ilmastonmuutokseen näkyy sosiaalisissa verkostoissa

1013-icons-38

Ilmastonmuutokseen uskovilla on enemmän Facebook-kavereita kuin niillä, jotka eivät pidä ilmastonmuutosta ongelmana. Juha Itkosen taloustieteen väitös osoittaa, että arvot ja sosiaalinen verkosto ovat kytköksissä ilmastonmuutosta koskeviin mielipiteisiin. Helsingin yliopiston ilmastonmuutos-teemaviikot alkavat tänään.

Hiilidioksidipäästöjen ja talouskasvun suhdetta tarkastelleet tutkimukset sisältävät matemaattisen ristiriidan ja siten aliarvioivat ilmastopolitiikan tarvetta. Ilmastonmuutokseen liittyvät mielipide-erot puolestaan pysyvät suhteellisen vakaina, koska sosiaaliset verkostot pitävät ihmisryhmät erillään.

Muun muassa nämä tulokset ilmenevät Helsingin yliopistossa 8.5. tarkastettavasta Juha Itkosen väitöksestä, joka tarkastelee ilmastonmuutoksen taloustiedettä verkostojen näkökulmasta sekä ilmastonmuutosta markkinahäiriönä.

Talouskasvu ei välttämättä vähennä päästöjä

Useat tutkimukset ovat pyrkineet löytämään niin sanotun hiili-Kuznets-käyrän mukaisen riippuvuuden hiilidioksidipäästöjen ja talouskasvun välillä. Riippuvuus merkitsisi, että talouskasvu lisää päästöjä köyhissä maissa, mutta vähentää niitä rikkaissa.

Toistakymmentä viimeaikaista tutkimusta on käyttänyt uutta tilastollista menetelmää, jolla riippuvuus pyritään löytämään. Itkosen väitös osoittaa tutkimusten tilastollisiin menetelmiin sisältyvän matemaattisen virheen, jonka seurauksena tutkimusten tulokset jäävät epäluotettaviksi.

Lisäksi menetelmät jättävät huomiotta energiankulutuksen ja päästöjen yhteyden.

– Tämän seurauksena tutkimuskirjallisuus päätyy aliarvioimaan ilmastopolitiikan tarvetta, Itkonen sanoo.

Ilmastonmuutoksen vähättelijöillä niukasti kavereita

Itkosta kiinnosti myös, miksi mielipiteet ilmastonmuutoksesta ovat ihmisryhmien välillä niin erilaiset, vaikka tiede on päässyt asiassa yhteisymmärrykseen. Kysymystä varten ohjelmoitiin Facebook-sovellus, joka keräsi kyselytietoa mielipiteistä ja verkostodataa Facebook-kavereista. Kyselyyn vastasi yli 5000 suomalaista Facebook-käyttäjää, joilla havaittiin keskimäärin 262 kaveria.

Vastaajilla oli suhteellisesti enemmän samanmielisiä kavereita. Niillä, jotka eivät pitäneet ilmastonmuutosta ongelmana, kavereita oli vähemmän. Sosiaalisen verkoston rakenteiden vuoksi mielipiteet muuttuvat hitaasti.

– Mielipide ilmastonmuutoksesta ei synny pelkästään faktojen ja järkeilyn perusteella, vaan myös arvoilla ja sosiaalisilla verkostoilla on merkitystä, Itkonen toteaa.

Erimielisyydet hidastavat tiedon välittymistä. Tieteestä viestittäessä sosiaalisen verkoston jakolinjoihin liittyvät merkitykset heikentävät verkoston kykyä levittää viestiä.

– Esimerkiksi hiiliveroista puhuminen luonnontieteellisen tutkimuksen yhteydessä voi kannustaa kyseenalaistamaan myös luonnontiedettä, jos sosiaalinen ympäristö suhtautuu veroihin kielteisesti.

Verkostorakenne vaikuttaa ilmastopolitiikkaan

Väitöksen kolmas essee tutkii päästökauppaa tilanteessa, jossa paikalliset päästökauppajärjestelmät ovat linkittyneet verkostoksi. Tulokset auttavat poliitikkoja välttymään yllätyksiltä ja turvaamaan ilmastopolitiikan vaikuttavuuden.

VTM Juha Itkosen väitös Essays on the economics of climate change and networks tarkastetaan perjantaina 8.5. kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimus kuuluu taloustieteen alaan.

Väitöstiivistelmä

Helsingin yliopiston Ilmasto muuttaa kaiken -teemaviikoilla 4.–24.5. käsitellään ilmastonmuutoksen seurauksia keskusteluin ja tapahtumin. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia politiikkaan pohditaan erityisesti paneelikeskustelussa tiistaina 12.5. kello 17 Aleksanterinkadun uudessa Tiedekulmassa. Teeman tapahtumatiedot päivittyvät Tiedekulman sivuille.

Apr 21

Sään aiheuttamat häiriötilat voivat vaikuttaa arkeen koska tahansa

10712629_927841267237007_4751637872736353330_o

”Suomalaisten kannattaisi varautua siihen, että sään aiheuttama häiriötilanne voi vaikuttaa arkeen milloin tahansa”, sanoo Helsingin seudun ympäristöpalveluiden toimitusjohtaja Raimo Inkinen. HSY:n Ilmastoinfon tapahtumapäivä keskiviikkona Helsingissä opastaa varautumaan rajuilmoihin, tulviin ja helteisiin.

Lämpötila nousee, rankkasateet yleistyvät – sään ääri-ilmiöt voivat aiheuttaa nykyistä enemmän vahinkoja tulevaisuuden Suomessa. Keskiviikkona 22.4. Helsingissä Lasipalatsin aukiolla järjestettävässä Urbaanin selviytymisen tapahtumapäivässä jaetaan tietoa siitä, miten kotitalouksien kannattaisi varautua sään ääri-ilmiöihin.

– Ilmastonmuutoksen takia kuumat päivät yleistyvät entisestään, mutta toisaalta sää vaihtelee niin, että viileät jaksot ovat edelleen mahdollisia kesäisinkin. Vaikka sadepäivien määrän ei odoteta lisääntyvän, sateet voivat olla nykyistä rankempia. Tämän seurauksena rankkasadetulvien mahdollisuus kaupunkialueilla kasvaa, Ilmatieteen laitoksen ilmastoasiantuntija Reija Ruuhela kertoo

– Suomi on ja pysyy turvallisena maana, mutta yhteiskunta on aika haavoittuva. Myrskyt, tulvat ja sähkökatkokset voivat aiheuttaa äkkiä paljonkin kiusaa ja jopa vakavia seurauksia, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin varautumisjohtaja Karim Peltonen muistuttaa.

Maailmanlaajuisesti vakavimmat riskit liittyvät veteen: tulviin ja toisaalta veden riittävyyteen. Meillä Suomessakin tulvat voivat aiheuttaa vaaraa tai omaisuusvahinkoja. Esimerkiksi tietoliikenneyhteydet voivat katketa, jos tulvavesi osuu sähkönsiirron kannalta kriittisiin kohtiin.

– Konstit, joilla kotitalouksien kannattaisi varautua sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin tilanteisiin, eivät ole isoja. Mutta jokaisen olisi hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, miten selviäisi tilanteesta, jossa joutuisi pysyttelemään kolme vuorokautta kodin seinien sisäpuolella tai sähkökatko on katkaissut lämmityksen eivätkä kodin sähkölaitteet, kännykät ja muut meille niin arkiset asiat enää toimi, SPEKin varautumisjohtaja Karim Peltonen antaa esimerkkejä.

Urbaanin selviytymisen päivä tarjoaa tietoa ja elämyksiä

Näihin ja muihin sään aiheuttamiin vaaratilanteisiin annetaan keskiviikkona neuvoja HSY:n Ilmastoinfon ja sen yhteistyökumppaneiden tapahtumassa Helsingissä Lasipalatsin aukiolla klo 12–18.

Tapahtumassa useat eri organisaatiot ja viranomaistahot jakavat tietoa ja kertovat, miten he turvaavat kaupunkilaisten arkea, jos rajuilma, tulva tai muu sään ääri-ilmiö iskee. Tarjolla on tietoa myös esimerkiksi sade-, tulva- ja muista varoituksista, juomaveden turvaamisesta, myrskytuhoista, sähkökatkoksista, liikenteen poikkeusjärjestelyistä ja ”joka kodin selviytymispakkauksesta”.

– Vastaavia tapahtumia ei ole Suomessa ennen järjestetty, ja toivomme, että pääkaupunkiseudun asukkaat innostuvat tärkeän tiedon hankkimisesta ja tulevat kokemaan elämyksellisen kokonaisuuden, HSY:n Ilmastoinfon projektipäällikkö Mira Soini-Nordström sanoo.

Urbaanin selviytymisen päivän järjestää HSY:n Ilmastoinfo sekä Helen, Helsingin Etsintä- ja Pelastuskoirat, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Helsingin kaupungin Pelastuskoulu, Helsingin Pelastusliitto, HSL, Ilmatieteen laitos, Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piiri, Stara, Suomen Pelastusalan keskusjärjestö ja Kova-toimikunta, Suomen ympäristökeskus, Työterveyslaitos ja Uudenmaan Pelastusliitto. Tapahtumatuotannosta vastaa Lasipalatsin Mediakeskus Oy.

Urbaanin selviytymisen päivä Helsingissä, Lasipalatsin aukiolla (Mannerheimintie 22 – 24) keskiviikkona 22.4. klo 12–18. Tapahtuman ohjelma:www.urbaaniselviytyminen.fi

Mar 13

Voimakas sykloni aiheuttaa tuhoa Tyynenmeren pienissä saarivaltioissa

pam.a2015072.0220.2km

Erittäin voimakas hirmumyrsky aiheuttaa tuhoa Tyynen valtameren pienten saarivaltioiden alueilla. Kiribatin, Tuvalun ja Salomonsaarten kautta Vanuatulle kulkenut sykloni Pam on nostanut tulvia ja tuhonnut koteja. Vahvistamattomien tietojen mukaan viitosluokan hirmumyrsky olisi vaatinut jopa kymmeniä kuolonuhreja.

pam-airs-31315

Myrskytuuli on puhaltanut jopa 69–75 metrin sekuntivauhdilla. Fidžillä työskentelevä meteorologi Neville Koop muistuttaa Australian yleisradioyhtiön ABC:n haastattelussa, että tällainen myrskytuuli pystyy tuhoamaan vankatkin rakennukset. Suuri osa saarten asumuksista on hyvin kevytrakenteisia.

YK:n humanitaarista apua koordinoivan OCHA:n Tyynenmeren aluejohtajan Sune Gudnitzin mukaan Pamin kaltainen sykloni on pahin mahdollinen uhka alavista saarista koostuvalla alueella.