Mar 24

Ikirouta-alueen kasvillisuuden määrä voi jopa vähentyä ilmaston lämmetessä

f3c00cd1-7cbc-43f4-9406-787a2cf385c9-main_image

Jos ikirouta sisältää paljon jäätä, maanpinta voi sulamisen seurauksena yhtäkkiä vajota. Samalla sekä kasvillisuus että maaperä häiriintyvät. Kuvattu Herschelin saarella luoteis-Kanadassa. Kuva: Tarmo Virtanen

Ilmaston lämpeneminen ei tutkijoiden mukaan todennäköisesti lisääkään kasvillisuuden kasvua pohjoisilla alueilla niin, että se pystyisi merkittävästi sitomaan sulavasta maaperästä vapautuvaa, ilmastoa lämmittävää hiiltä.

Nykytietämyksen mukaan noin kolmasosa maapallon maaperän hiilestä sijaitsee ikirouta-alueilla. Kun ilmasto lämpiää, ikirouta alkaa sulaa. Sulamisen vuoksi arktisen alueen maaperästä on ennustettu vapautuvan suuria määriä hiiltä, joka edelleen kiihdyttäisi lämpenemistä.

Pääasiassa malleihin perustuen on myös esitetty, että ilmaston lämpenemisen myötä lisääntyvä kasvillisuus ikiroudan alueella sitoisi jopa merkittävän osan vapautuvasta hiilestä.

Tarkkoja arvioita ikiroudan hiilitasapainoon vaikuttavista tärkeimmistä tekijöistä ei todennäköisesti lähitulevaisuudessakaan ole saatavilla. Niinpä sata tutkijaa eri maista ennusti omiin aineistoihinsa ja asiantuntemuksensa perustuen, miten ikirouta-alueiden hiilitasapaino tai sen osatekijät muuttuisivat määriltään erilaisten lämpenemismallien mukaan.

Lähestymistavassa pystyttiin ottamaan huomioon monia hiilitasapainoon vaikuttavaksi tiedettyjä, mutta riittämättömästi tunnettuja ja vaikeasti ekosysteemimalleihin määrällisesti sisällytettäviä tekijöitä.

Häiriöt lisääntyvät ikirouta-alueella

– Toisin kuin ekosysteemimallinnukset tyypillisesti esittävät, ikirouta-alueen biomassan todettiin voivan jopa vähentyä maaperän kosteuden muutosten sekä palojen ja kasvinsyöjien aiheuttamien häiriöiden lisääntymisen myötä. Biomassan lisääntyminen pohjoisilla alueilla ei siis todennäköisesti pysty merkittävästi kompensoimaan alueelta maaperästä vapautuvan hiilen ilmastovaikutusta, sanoo tutkimukseen osallistunut yliopistonlehtoriTarmo Virtanen bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Tämän tuloksen ja aiempien tutkimusten pohjalta näyttää siltä, että kaikkien käytettyjen lämpötilaennusteiden mukaan ikiroutavyöhyke alkaa vuoteen 2100 mennessä vapauttaa ilmakehään enemmän hiiltä kuin alueen kasvillisuus pystyy sitä sitomaan. Viime jääkauden jälkeisen ajan alue on ollut merkittävä hiilen sitoja.

– Hiilen vapautuminen kuitenkin riippuu suuresti lämpenemisen suuruudesta. Ihmisen aiheuttamia muita hiilipäästöjä tehokkaasti hillitsemällä voidaan vielä estää mahdollisesti 65–80 prosenttia mahdollisesta ikiroudasta vapautuvasta hiilipäästöstä.

Linkit

Artikkeli: Biomass offsets little or none of permafrost carbon release from soils, streams, and wildfire: an expert assessment

Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta

Nov 02

Helsingin ensilumikisa: arvaa ensilumen tulo ja kuvaa se

snowflake

Viime talvena Helsingin lumimiehet ja -naiset saivat hieman hengähtää neljän erittäin runsaslumisen talven jälkeen. Miten käy tänä vuonna? Staran nyt jo 15. kerran julistamassa kilpailussa arvuutellaan päivää, jolloin aurausta vaativa ensilumi sataa Helsinkiin. Kisan juhlavuoden kunniaksi julistetaan myös kisa Instagram-kuvapalvelussa.

Ensilumikisan sääntöjen mukaan ensilumi katsotaan sataneeksi, kun kolme Staran kuudesta hoitopiiristä ryhtyy lumitöihin. Aura-autoja tarvitaan, kun sulamatonta lunta kertyy maahan viitisen senttiä. Keskimäärin auraaminen Helsingissä alkaa marras–joulukuun vaihteessa.

Kilpailuun voi osallistua Staran verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/stara tai siirtymällä suoraanverkkolomakkeeseen >

Kilpailun vastausaika päättyy maanantaina 23. marraskuuta 2015. Jos ensilumi aurataan ennen kilpailun päättymistä, hyväksytään edellisenä päivänä perille tulleet vastaukset. Stara arpoo oikein arvanneiden kesken vapaavalintaisen suksipaketin.

Viime talvena Helsingin ensilumikilpailu ratkesi tyypilliseen aikaan, 21. marraskuuta. Staran vuoteen 1978 ulottuvien merkintöjen mukaan ensilumi on satanut useimmiten marraskuun puolivälin jälkeen. Talvella 2012–2013 lunta saatiin odottaa ennätysmäisen pitkään, kun Staran autot lähtivät auraamaan lunta 16. tammikuuta.

Kuvakisa Instagramissa

Tänä vuonna Stara julistaa myös kuvakisan Instagramissa. Kisan aiheena on Talvi tuli Stadiin. Aihetta saa tulkita vapaasti, mutta kisaan toivotaan erityisesti Helsingin talviseen hoitoon ja ylläpitoon liittyviä kuvia. Kuva ladataan julkiseen profiiliin Instagramissa hashtagilla #staraensilumi

Kuvakisa on käynnissä helmikuun 2016 loppuun asti. Parhaita kuvia julkaistaan Staran profiilissa koko kisan ajan. Kisaan osallistuneiden kesken arvotaan Lippupalvelun sadan euron lahjakortti. Kilpailun tarkat säännötlöytyvät Staran verkkosivuilta ja Instagramista.

Lumitöissä pyritään yhä parempaan

Stara hoitaa lumityöt noin 70 prosenttisesti Helsingissä. Yksityiset urakoitsijat vastaavat lopuista. Haastavat lumityöt kantakaupungin kapeilla ja täyteen pysäköidyillä kaduilla kuuluvat Staralle.

Palautteen lumitöistä kerää rakennusvirasto, joka tilaajana vastaa kaupungin katujen hoidosta. Rakennusviraston kautta palaute siirtyy tehokkaasti myös Staran työntekijöille.

Stara pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaa ja viilaamaan kalustoa vaativiin olosuhteisiin. Tarvittaessa työntekijät auraavat ja hiekoittavat yötä päivää viikon jokaisena päivänä.

Kovimpien lumisateiden aikaan töitä on kuitenkin pakko priorisoida niin, että asuntokatujen vuoro tulee vasta sitten, kun pääkadut ja joukkoliikenteen käyttämät kadut on hoidettu. Yhä uuden lumen sataessa syrjäisempien asuntokatujen auraus valitettavasti viivästyy.

– Staralle on tärkeää huolehtia turvallisista olosuhteista kaikille liikkumisen muodoille, mutta työjärjestyksessä korostuu pääkatujen ja joukkoliikenteen sujuminen sekä jalankulun turvallisuus. Talviolosuhteet edellyttävät kaikilta malttia ja varovaisuutta, muistuttaa Staran yksikönjohtaja Ville Alatyppö.

Sep 15

Voimakkaan UV-säteilyn päiviä tavanomainen määrä pilvisestä kesästä huolimatta

download

Voimakkaan UV-säteilyn päiviä oli pilvisestä kesästä huolimatta tavanomainen määrä, mutta UV-säteilyn kertymät jäivät normaalia pienemmiksi. Vuosittain 16. syyskuuta vietettävä kansainvälinen otsonikerroksen suojelupäivä muistuttaakin otsonikerroksen suojelun tärkeydestä.

Kansainvälistä otsonikerroksen suojelupäivää vietetään 16. syyskuuta, Montrealin pöytäkirjan allekirjoituspäivänä. Otsonikerros suojaa elämää maan päällä liian voimakkaalta auringon ultraviolettisäteilyltä. Montrealin pöytäkirjan ansiosta yläilmakehän eli stratosfäärin otsonia tuhoavien aineiden käyttöä ja valmistusta on onnistuttu vähentämään voimakkaasti. Otsonia tuhoavien aineiden pitoisuudet ilmakehässä ovat kääntyneet laskuun ja arvioiden mukaan otsonikerros palautuu ennalleen hitaasti.

Kesän UV-säteilyn kertymät tavanomaista pienemmät

Ilmatieteen laitoksen mukaan kulunut kesä oli pilvinen ja UV-säteilyn kertymät olivat sen takia tavanomaista pienempiä koko Suomessa. Aurinkoinen jakso osui kuitenkin heti juhannuksen jälkeen, jolloin aurinko on korkealla. Näin ollen voimakkaan UV-säteilyn päiviä eli päiviä, jolloin UV-indeksin luku on 6-7, kertyi Etelä-Suomessa lähes 10, mikä on tavanomainen määrä. Etelä-Suomessa aurinkoinen elokuu nosti kesän UV-säteilyn kokonaiskertymää lähemmäksi tavanomaista, kun se Pohjois-Suomessa jäi noin 10 % tavanomaista alhaisemmaksi.
“UV-kertymä kertoo, kuinka paljon UV-säteilyä on mitattu tietyllä aikavälillä, esimerkiksi koko kuukauden tai kesän aikana. Suuret UV-kertymät lisäävät ihmisille aiheutuvia UV-säteilyn terveyshaittoja, esim. ihosyöpäriskiä.  Aurinkoisella säällä UV-kertymät ovat suurimpia, jolloin UV-säteilyltä on syytä suojautua, vaikka varoitusrajat eivät ylittyisikään”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala muistuttaa.

Suomen UV-mittausaikasarjat Euroopan pisimpiä

Ilmatieteen laitos mittaa auringon UV-säteilyä kuudella paikkakunnalla eri puolella Suomea, joista kahdella tehdään tarkkuusmittauksia. Tänä kesänä tuli kuluneeksi kaksikymmentäviisi vuotta siitä kun Pohjois-Suomessa, Lapin ilmatieteellisessä tutkimuskeskuksessa, aloitettiin mittaukset. Jokioisten observatorion UV-mittaukset aloitettiin vuonna 1995. Kummatkin mittausaikasarjat ovat Euroopan pisimpiä.

Jokioisissa kesäkauden suurimmat UV-kertymät on mitattu aurinkoisina kesinä 1995 ja 1999, 2006 ja 2010. Pienin kesäannos saatiin vuonna 1998, koska kesä oli hyvin pilvinen. Kylmien talvien 1996, 2000, 2005 ja 2011 aiheuttama otsonikato näkyy Jokioisten mittauksissa kohonneena UV-säteilymääränä keväällä, erityisesti maaliskuussa. Sodankylässä vaikutus näkyy myös huhtikuun havainnoissa. Kesällä pilvisyyden vaihtelut ovat suurin UV-säteilymääriin vaikuttava yksittäinen tekijä.

Lisätietoja:

http://ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste

Aug 12

Luonnon omalla potentiaalilla lisää aikaa hiilipäästöjen vähentämiseen

Ilmakehän ja maapallon eri ekosysteemien välillä on lukemattomia vuorovaikutuksia. Osa näistä on niin sanottuja takaisinkytkentöjä, jotka voivat ajan mittaan joko voimistua tai heiketä. Parhaillaan ilmakehätutkijat yrittävät määrittää nämä takaisinkytkennät täsmätiedoksi eli kvantitatiiviseksi malliksi, joka kuvaa numeerisesti eri tekijöiden riippuvuussuhteita. Tällainen malli on keino tehdä nykyistä luotettavampia ennusteita ilmaston muuttumisesta. Dataa malliin on SMEAR-asemilla kerätty nyt parikymmentä vuotta.

Ilmastollinen takaisinkytkentä on tapahtuma, jossa ilmasto muuttaa siihen vaikuttavaa tekijää, joka taas muuttaa ilmastoa. Muuttuvia tekijöitä voivat olla esimerkiksi lämpö, pilvisyys, säteily ja eloperäiset kemialliset yhdisteet.

– Takaisinkytkennät antavat meille aikaa hiilipäästöjen vähentämiseen, pohtii akatemiaprofessori Markku Kulmala Helsingin yliopistosta.

– Oikea ja eksakti tieto säästää rahaa, jos käytämme luonnon omaa potentiaalia ilmastovahinkojen korjaamiseksi. Sillä aikaa ehdimme kehittää muita, mahdollisesti poliittisia tai teknisiä, keinoja ongelmien ratkaisemiseksi. Kaikkia näitä tarvitaan yhtä aikaa.

– Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osaisimme hoitaa talousmetsiä tavalla, joka saa ne sitomaan hiiltä mahdollisimman suuren määrän. Voisimme myös valikoida istutettavat puulajit vaikkapa sillä perusteella, miten paljon ne vapauttavat aerosolihiukkasien muodostumiselle tarpeellisia kemiallisia yhdisteitä, konkretisoi professori Jaana Bäck Helsingin yliopiston metsätieteiden laitokselta.

Uniikkia havaintoaineistoa on kerätty yhtäjaksoisesti yli 20 vuotta

Takaisinkytkentöjä ei pystytä kvantifioimaan ilman kunnollista, riittävän pitkäaikaista mittausdataa. Sitä ilmakehätutkijat saavat SMEAR-havaintoasemilta. Lyhenne tulee sanoista Station for Measuring Ecosystem Atmosphere Relations, ja näillä asemilla mitataan ilmakehän, kasvillisuuden ja maaperän välisiä aine- ja energiavirtoja, kuten säteilyä ja eloperäisiä kemiallisia yhdisteitä.

Havaintoasema on käytännössä maastoon sijoitettu laboratorio laitteineen ja henkilökuntineen. SMEAR-asemia Suomessa on neljä, kaikki akatemiaprofessori Markku Kulmalan johtaman tutkimusryhmän perustamia. Asemat ovat tuottaneet yhtäjaksoista, korkealaatuista mittausdataa yli kaksi vuosikymmentä.

Datan turvin Kulmalan ryhmä on tuottanut merkittäviä tuloksia ilmakehän fysiikasta ja kemiasta sekä ilmakehän ja metsän vuorovaikutuksista. Tuloksista useat on julkaistu muiden muassa Naturessa jaSciencessä.

Mittausdatasta on syntynyt paitsi tiedettä myös taidetta ja tuotteita teollisuuteen

Kulmalan ryhmän tekemän perustutkimuksen pohjalta on syntynyt myös teollisia sovelluksia, kuten hiukkaslaskuri, ja taiteellisia innovaatioita, kuten Hiilipuu.fi-sivusto. Sen mobiiliversio julkistetaan suurimman SMEAR-aseman 20-vuotisjuhlien yhteydessä tällä viikolla.

Hiilipuu.fi on sivusto, jossa kuka tahansa voi ryhtyä ilman haltijaksi muokkaamalla virtuaalisesti metsän ympäristöä ja seuraamalla yksittäisen puun reaktioita muutoksiin. Sivustossa voi tutkia muun muassa männyn hiilen sidontaa ja hengitystä reaaliaikaisesti. Hiilipuu.fi on suunniteltu kaikille luonnosta, metsästä ja ilmastosta kiinnostuneille, ja erityisesti koululaisille ja opiskelijoille.

Uudet sovellukset toimivat Android- ja iOS-käyttöjärjestelmissä.

Virtuaalisella hiilipuulla, www.hiilipuu.fi, on elävä vastineensa perustamisjuhlaansa viettävällä SMEAR II-asemalla Hyytiälässä.

Jun 11

Ilmastolaki tuli voimaan 1. kesäkuuta – toimeenpano alkaa keskipitkän aikavälin suunnitelmalla

Ilmastolaki on luonteeltaan valtion viranomaisia koskeva puitelaki, johon ei sisälly eri toimialoja koskevaa aineellista lainsäädäntöä. Laissa säädetään muun muassa ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmästä, johon kuuluvat keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman lisäksi vähintään kerran kymmenessä vuodessa laadittava pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma ja ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumissuunnitelma.

Ilmastolain toimeenpano aloitetaan laatimalla keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma, joka tulee valtioneuvoston hyväksyttäväksi tällä vaalikaudella. Suunnitelma koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria – liikennettä, asumista ja maataloutta – ja sisältää ilmastotoimenpideohjelman ja päästökehitysarviot. Ympäristöministeriö koordinoi suunnitelman laatimista, ja kukin ministeriö valmistelee omaa hallinnonalaansa koskevan osuuden suunnitelmaan.

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma sovitetaan tarvittavilta osin yhteen muun energia- ja liikennepolitiikan suunnittelun kanssa. Suunnitelmaa valmisteltaessa sidosryhmille ja muulle yleisölle varataan tilaisuus tutustua suunnitelmaluonnokseen ja esittää siitä mielipiteensä. Valmistelun yhteydessä arvioidaan suunnitelman ympäristövaikutukset sekä taloudelliset, sosiaaliset ja muut vaikutukset.

Lakityöryhmää vetänyt ylijohtaja Tuula Varis ympäristöministeriöstä korostaa, että ilmastolaki on valtionhallinnon yhteinen työkalu.

– Tavoitteena on, että hallituksella on käytössään vankka ja kattava tietopohja tehdä pitkäjänteistä, ennustettavaa ja kustannustehokasta ilmastopolitiikkaa. Samalla voidaan edistää puhtaita ratkaisuja ja toimintatapoja, jotka ovat taloudellisesti fiksuja ja tarjoavat Suomelle uusia kasvun mahdollisuuksia.

May 04

:VÄITÖS: Asenne ilmastonmuutokseen näkyy sosiaalisissa verkostoissa

1013-icons-38

Ilmastonmuutokseen uskovilla on enemmän Facebook-kavereita kuin niillä, jotka eivät pidä ilmastonmuutosta ongelmana. Juha Itkosen taloustieteen väitös osoittaa, että arvot ja sosiaalinen verkosto ovat kytköksissä ilmastonmuutosta koskeviin mielipiteisiin. Helsingin yliopiston ilmastonmuutos-teemaviikot alkavat tänään.

Hiilidioksidipäästöjen ja talouskasvun suhdetta tarkastelleet tutkimukset sisältävät matemaattisen ristiriidan ja siten aliarvioivat ilmastopolitiikan tarvetta. Ilmastonmuutokseen liittyvät mielipide-erot puolestaan pysyvät suhteellisen vakaina, koska sosiaaliset verkostot pitävät ihmisryhmät erillään.

Muun muassa nämä tulokset ilmenevät Helsingin yliopistossa 8.5. tarkastettavasta Juha Itkosen väitöksestä, joka tarkastelee ilmastonmuutoksen taloustiedettä verkostojen näkökulmasta sekä ilmastonmuutosta markkinahäiriönä.

Talouskasvu ei välttämättä vähennä päästöjä

Useat tutkimukset ovat pyrkineet löytämään niin sanotun hiili-Kuznets-käyrän mukaisen riippuvuuden hiilidioksidipäästöjen ja talouskasvun välillä. Riippuvuus merkitsisi, että talouskasvu lisää päästöjä köyhissä maissa, mutta vähentää niitä rikkaissa.

Toistakymmentä viimeaikaista tutkimusta on käyttänyt uutta tilastollista menetelmää, jolla riippuvuus pyritään löytämään. Itkosen väitös osoittaa tutkimusten tilastollisiin menetelmiin sisältyvän matemaattisen virheen, jonka seurauksena tutkimusten tulokset jäävät epäluotettaviksi.

Lisäksi menetelmät jättävät huomiotta energiankulutuksen ja päästöjen yhteyden.

– Tämän seurauksena tutkimuskirjallisuus päätyy aliarvioimaan ilmastopolitiikan tarvetta, Itkonen sanoo.

Ilmastonmuutoksen vähättelijöillä niukasti kavereita

Itkosta kiinnosti myös, miksi mielipiteet ilmastonmuutoksesta ovat ihmisryhmien välillä niin erilaiset, vaikka tiede on päässyt asiassa yhteisymmärrykseen. Kysymystä varten ohjelmoitiin Facebook-sovellus, joka keräsi kyselytietoa mielipiteistä ja verkostodataa Facebook-kavereista. Kyselyyn vastasi yli 5000 suomalaista Facebook-käyttäjää, joilla havaittiin keskimäärin 262 kaveria.

Vastaajilla oli suhteellisesti enemmän samanmielisiä kavereita. Niillä, jotka eivät pitäneet ilmastonmuutosta ongelmana, kavereita oli vähemmän. Sosiaalisen verkoston rakenteiden vuoksi mielipiteet muuttuvat hitaasti.

– Mielipide ilmastonmuutoksesta ei synny pelkästään faktojen ja järkeilyn perusteella, vaan myös arvoilla ja sosiaalisilla verkostoilla on merkitystä, Itkonen toteaa.

Erimielisyydet hidastavat tiedon välittymistä. Tieteestä viestittäessä sosiaalisen verkoston jakolinjoihin liittyvät merkitykset heikentävät verkoston kykyä levittää viestiä.

– Esimerkiksi hiiliveroista puhuminen luonnontieteellisen tutkimuksen yhteydessä voi kannustaa kyseenalaistamaan myös luonnontiedettä, jos sosiaalinen ympäristö suhtautuu veroihin kielteisesti.

Verkostorakenne vaikuttaa ilmastopolitiikkaan

Väitöksen kolmas essee tutkii päästökauppaa tilanteessa, jossa paikalliset päästökauppajärjestelmät ovat linkittyneet verkostoksi. Tulokset auttavat poliitikkoja välttymään yllätyksiltä ja turvaamaan ilmastopolitiikan vaikuttavuuden.

VTM Juha Itkosen väitös Essays on the economics of climate change and networks tarkastetaan perjantaina 8.5. kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimus kuuluu taloustieteen alaan.

Väitöstiivistelmä

Helsingin yliopiston Ilmasto muuttaa kaiken -teemaviikoilla 4.–24.5. käsitellään ilmastonmuutoksen seurauksia keskusteluin ja tapahtumin. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia politiikkaan pohditaan erityisesti paneelikeskustelussa tiistaina 12.5. kello 17 Aleksanterinkadun uudessa Tiedekulmassa. Teeman tapahtumatiedot päivittyvät Tiedekulman sivuille.

Apr 21

Sään aiheuttamat häiriötilat voivat vaikuttaa arkeen koska tahansa

10712629_927841267237007_4751637872736353330_o

”Suomalaisten kannattaisi varautua siihen, että sään aiheuttama häiriötilanne voi vaikuttaa arkeen milloin tahansa”, sanoo Helsingin seudun ympäristöpalveluiden toimitusjohtaja Raimo Inkinen. HSY:n Ilmastoinfon tapahtumapäivä keskiviikkona Helsingissä opastaa varautumaan rajuilmoihin, tulviin ja helteisiin.

Lämpötila nousee, rankkasateet yleistyvät – sään ääri-ilmiöt voivat aiheuttaa nykyistä enemmän vahinkoja tulevaisuuden Suomessa. Keskiviikkona 22.4. Helsingissä Lasipalatsin aukiolla järjestettävässä Urbaanin selviytymisen tapahtumapäivässä jaetaan tietoa siitä, miten kotitalouksien kannattaisi varautua sään ääri-ilmiöihin.

– Ilmastonmuutoksen takia kuumat päivät yleistyvät entisestään, mutta toisaalta sää vaihtelee niin, että viileät jaksot ovat edelleen mahdollisia kesäisinkin. Vaikka sadepäivien määrän ei odoteta lisääntyvän, sateet voivat olla nykyistä rankempia. Tämän seurauksena rankkasadetulvien mahdollisuus kaupunkialueilla kasvaa, Ilmatieteen laitoksen ilmastoasiantuntija Reija Ruuhela kertoo

– Suomi on ja pysyy turvallisena maana, mutta yhteiskunta on aika haavoittuva. Myrskyt, tulvat ja sähkökatkokset voivat aiheuttaa äkkiä paljonkin kiusaa ja jopa vakavia seurauksia, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin varautumisjohtaja Karim Peltonen muistuttaa.

Maailmanlaajuisesti vakavimmat riskit liittyvät veteen: tulviin ja toisaalta veden riittävyyteen. Meillä Suomessakin tulvat voivat aiheuttaa vaaraa tai omaisuusvahinkoja. Esimerkiksi tietoliikenneyhteydet voivat katketa, jos tulvavesi osuu sähkönsiirron kannalta kriittisiin kohtiin.

– Konstit, joilla kotitalouksien kannattaisi varautua sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin tilanteisiin, eivät ole isoja. Mutta jokaisen olisi hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, miten selviäisi tilanteesta, jossa joutuisi pysyttelemään kolme vuorokautta kodin seinien sisäpuolella tai sähkökatko on katkaissut lämmityksen eivätkä kodin sähkölaitteet, kännykät ja muut meille niin arkiset asiat enää toimi, SPEKin varautumisjohtaja Karim Peltonen antaa esimerkkejä.

Urbaanin selviytymisen päivä tarjoaa tietoa ja elämyksiä

Näihin ja muihin sään aiheuttamiin vaaratilanteisiin annetaan keskiviikkona neuvoja HSY:n Ilmastoinfon ja sen yhteistyökumppaneiden tapahtumassa Helsingissä Lasipalatsin aukiolla klo 12–18.

Tapahtumassa useat eri organisaatiot ja viranomaistahot jakavat tietoa ja kertovat, miten he turvaavat kaupunkilaisten arkea, jos rajuilma, tulva tai muu sään ääri-ilmiö iskee. Tarjolla on tietoa myös esimerkiksi sade-, tulva- ja muista varoituksista, juomaveden turvaamisesta, myrskytuhoista, sähkökatkoksista, liikenteen poikkeusjärjestelyistä ja ”joka kodin selviytymispakkauksesta”.

– Vastaavia tapahtumia ei ole Suomessa ennen järjestetty, ja toivomme, että pääkaupunkiseudun asukkaat innostuvat tärkeän tiedon hankkimisesta ja tulevat kokemaan elämyksellisen kokonaisuuden, HSY:n Ilmastoinfon projektipäällikkö Mira Soini-Nordström sanoo.

Urbaanin selviytymisen päivän järjestää HSY:n Ilmastoinfo sekä Helen, Helsingin Etsintä- ja Pelastuskoirat, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Helsingin kaupungin Pelastuskoulu, Helsingin Pelastusliitto, HSL, Ilmatieteen laitos, Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piiri, Stara, Suomen Pelastusalan keskusjärjestö ja Kova-toimikunta, Suomen ympäristökeskus, Työterveyslaitos ja Uudenmaan Pelastusliitto. Tapahtumatuotannosta vastaa Lasipalatsin Mediakeskus Oy.

Urbaanin selviytymisen päivä Helsingissä, Lasipalatsin aukiolla (Mannerheimintie 22 – 24) keskiviikkona 22.4. klo 12–18. Tapahtuman ohjelma:www.urbaaniselviytyminen.fi

Mar 13

Voimakas sykloni aiheuttaa tuhoa Tyynenmeren pienissä saarivaltioissa

pam.a2015072.0220.2km

Erittäin voimakas hirmumyrsky aiheuttaa tuhoa Tyynen valtameren pienten saarivaltioiden alueilla. Kiribatin, Tuvalun ja Salomonsaarten kautta Vanuatulle kulkenut sykloni Pam on nostanut tulvia ja tuhonnut koteja. Vahvistamattomien tietojen mukaan viitosluokan hirmumyrsky olisi vaatinut jopa kymmeniä kuolonuhreja.

pam-airs-31315

Myrskytuuli on puhaltanut jopa 69–75 metrin sekuntivauhdilla. Fidžillä työskentelevä meteorologi Neville Koop muistuttaa Australian yleisradioyhtiön ABC:n haastattelussa, että tällainen myrskytuuli pystyy tuhoamaan vankatkin rakennukset. Suuri osa saarten asumuksista on hyvin kevytrakenteisia.

YK:n humanitaarista apua koordinoivan OCHA:n Tyynenmeren aluejohtajan Sune Gudnitzin mukaan Pamin kaltainen sykloni on pahin mahdollinen uhka alavista saarista koostuvalla alueella.

Mar 09

Kevättulva jo käynnissä Uudellamaalla

Ajankohtaan nähden erityisen lämmin sää on käynnistänyt kevättulvan Uudenmaan vesistöissä. Sunnuntaina lämpötila nousi reilusti nollan yläpuolelle, joten lumen sulaminen kiihtyi entisestään ja jokien vedenpinnat lähtivät voimakkaaseen nousuun. Valuma-alueiden yläosilla lunta voi olla vielä paikoin useita senttimetrejä. Lämpötilan ennustetaan pysyvän alkuviikon aikana etenkin päiväsaikaan reilusti plussan puolella, ja siksi virtaamien ennustetaan kasvavan edelleen.

Vesitilanne on ajankohtaan nähden poikkeuksellinen, mutta aiempien vuosien varsinaisiin kevättulviin nähden kuitenkin maltillinen. Vantaanjoen Vantaankoskella virtaama ylitti maanantaiaamuna 60 m3/s, kun se vielä sunnuntaiaamuna oli 45 m3/s. Tavanomaisella kevättulvalla virtaama on samalla paikalla n. 90 m3/s. Vastaavasti Keravanjoella Hanalassa virtaama ylitti maanantaina 20 m3/s, kun keskimääräinen vuosimaksimi on 28 m3/s.

Vantaanjoen lisäksi virtaamat ovat pariin vuoteen korkeimmillaan myös muissa Uudenmaan joissa. Porvoonjoen Vakkolassa virtaama oli maanantaiaamuna 53 m3/s (keskimääräinen vuosimaksimi MHQ 82 m3/s) ja Koskenkylänjoen Niinikoskella 31 m3/s (MHQ 41 m3/s). Länsi-Uudellamaalla Nummenjoen Pirkkulan havaintopaikalla virtaama oli 18 m3/s, mikä on jo lähes keskimääräisen vuosimaksimin tasolla.

Tulvavesi on levinnyt alaville peltoalueille ainakin läntisellä Uudellamaalla Vanjoen ja Nummenjoen varsilla. Uudenmaan ELY-keskuksen tietoon ei ole kuitenkaan tullut tulvasta aiheutuneita vahinkoja.

Järvien vedenpinnat ovat paikoin huomattavasti ajankohdan keskimääräisiä lukemia korkeammalla, kuitenkin kevättulvia selkeästi alhaisemmalla tasolla. Tuusulanjärvellä vedenpinta on tällä hetkellä n. 25 cm ajankohdan keskimääräistä arvoa ylempänä, mutta keskimääräiseen vuosimaksimiin verrattuna n. 10 cm alempana. Bodominjärvellä ollaan n. 15 cm normaalia kevättulvaa alemmalla tasolla. Karjaanjoen valuma-alueella säännösteltyjen Hiidenveden ja Lohjanjärven vedenkorkeudet ovat suurista juoksutuksista huolimatta noususuunnassa. Molempien järvien pinnat olivat kuitenkin maanantaina vielä n. 45 cm keskimääräistä kevättulvaa alempana. Järvien ranta-alueilla ei ole näillä näkymin odotettavissa erityisiä tulvavahinkoja.

Uudenmaan ELY-keskus seuraa tulvatilannetta.

Mar 08

SMHI: Tukholmassa liki 16 astetta lämmintä

2015-03-08 15_53_54-Paikalliset ennusteet _ SMHI

Ruotsissa on ollut tänään vuoden tähän saakka lämpimin päivä. Iltapäivään mennessä korkein lämpötila, 15,8 astetta, mitattiin Brommassa Tukholmassa. Myös Smålandin itäosassa ja Kalmarissa lämpö kipusi lähelle 15 astetta.

Niin ikään Pohjois-Ruotsissa mitattiin monin paikoin yli 12 asteen lämpötiloja.

– Kyllä on todella lämmintä, ihmetteli Ruotsin ilmatieteen laitoksen meteorologi Lovisa Andersson.

Ensi viikostakin on länsinaapurissa tulossa monin paikoin lämmin ja aurinkoinen.