Oct 07

Kotitalouksien kulutuksen aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt vähentyneet

Keskiarvokotitalouden kulutuksen aiheuttamat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (KHK 1) ) vähenivät kymmenen prosenttia vuosina 2006–2012. Päästöjä kertyi 20 500 hiilidioksidiekvivalenttia kiloa vuonna 2006 ja 18 500 kiloa vuonna 2012. Samana aikana luonnosta otettavien raaka-aineiden kokonaiskäyttö (RAK 2) ) kasvoi seitsemän prosenttia 25 400 kilosta 27 000 kiloon.

Tulokset on saatu muuttamalla vuosien 2006 ja 2012 kulutustutkimuksen kotitalouksien euromääräiset kulutukset kasvihuonekaasupäästöiksi ja raaka-aineiden kulutukseksi mm. Suomen ympäristökeskuksen käyttämän ENVIMAT-mallin avulla. 3)

Kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöt (KHK) ja materiaalin kulutus (RAK) vuosina 2006 ja 2012

Vuosi Muutos-% 2012/2006
2006 2012
Kotitalouksien KHK-päästöt yhteensä, milj. tonnia CO2–ekv 50,2 47,9 -5
Kotitalouksien RAK yhteensä, milj. tonnia 62,3 70,3 13
KHK-päästöt/kotitalous, kg CO2–ekv 20 476 18 460 -10
RAK kulutus/kotitalous, kg 25 363 27 084 7
KHK/kulutusyksikkö, kg CO2–ekv 1) 13 714 12 496 -9
RAK/kulutusyksikkö, kg 16 990 18 381 8

1) Kulutusyksiköt perustuvat niin kutsuttuun OECD:n modifioituun skaalaan. Kotitalouden yksi aikuinen on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat kukin 0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset ovat kukin 0,3 kulutusyksikköä.

Kotitalouksien yhteenlasketusta kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt alentuivat 50 miljoonasta t. CO2-ekv:sta 48 miljoonaan t. CO2-ekv:iin. Samana aikana kotitalouksien yhteenlaskettu raaka-aineiden kulutus kasvoi 62,3 miljoonasta tonnista 70,3 miljoonaan tonniin.

Kulutuksen raaka-aineintensiteetti on noussut. Yksi selitys tälle on se, että – päinvastoin kuin yleensä luullaan – kotitalouksien kulutuksessa tavaroiden kulutuksen volyymi on kasvanut nopeammin kuin palvelujen volyymi.

Kansantalouden tilinpidon mukaan kotitalouksien kulutusmenot kiintein hinnoin kasvoivat vuosina 2006–2012 yhteensä noin 9 prosenttia. Palvelujen kulutus kasvoi 8 prosenttia ja tavaroiden 10 prosenttia. Monien palvelujen, esimerkiksi matkailun ja ravintolapalvelujen, kulutukseen liittyy lisäksi paljon tavaroiden kulutusta. Kulutuksen yleinen intensiteetti on noussut, koska tavaroiden päästövaikutukset ja materiaalin kulutus ovat suuremmat kuin palveluilla.

Mistä päästöt ja materian kulutus muodostuvat

Kunkin kulutusryhmän päästöt ja materian kulutus ovat riippuvaisia käytetyistä euroista, mutta eri kulutusryhmien kasvihuonekaasu- ja raaka-aineintensiivisyydet vaihtelevat huomattavasti. Oheisessa kuviossa on verrattu kulutukseen käytettyjen eurojen ja siitä aiheutuvien päästöjen (KHK) sekä raaka-aineiden kulutuksen (RAK) prosenttiosuuksien jakautumista kulutuksen pääryhmien mukaan.

Keskiarvokotitalouden kulutuksen kasvihuonekaasujen päästöjen (KHK), raaka-ainekulutuksen (RAK) ja eurojen (€) jakautuminen kulutuksen pääryhmille prosentteina vuonna 2012:

ktutk_2012_2014-10-07_tie_001_fi_001

Asuminen aiheuttaa eniten päästöjä ja raaka-aineiden kulutusta. Sen osuus päästöistä ja raaka-aineiden kulutuksesta on selvästi suurempi kuin asumiseen käytettyjen eurojen osuus kulutusmenoista. Liikenteestä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen osuus on hieman suurempi kuin elintarvikkeiden, mutta sen osuus raaka-ainekulutuksesta on selvästi elintarvikkeita pienempi. Kulttuurin ja vapaa-ajan kulutuksen sekä muiden tavaroiden ja palvelujen kulutuksen osuus päästöistä on euro-osuutta selvästi pienempi. Muiden tavaroiden ja palvelujen ryhmän 4) osalta myös RAK-osuus on euro-osuutta alhaisempi. Katso myös liitetaulukko, jossa on vuosien 2006 ja 2012 tiedot.

Kotitalouksien kulutuksen aiheuttamia päästöjä ja raaka-aineiden kulutusta käsitellään tarkemmin Tieto- ja trendit -lehden nettiartikkelissa, jossa kerrotaan tarkemmin myös Envimat-mallista (tietotrendit.stat.fi/mag/article/88/.)

1) KHK = kasvihuonekaasupäästöt tuotteen tuotanto- ja jakeluketjussa sekä tuotteiden kulutuskäytössä. Sisältää fossiilisen hiilidioksidin lisäksi metaani, typpioksiduuli ym. kasvihuonekaasut hiilidi-oksidiekvivalenteiksi muunnettuna (CO2-ekv).
2) RAK = raaka-ainekäyttö = kuinka paljon luonnon raaka-aineita on käytetty tuotteiden tuottamiseen ja jakeluun koko tuotanto- ja jakeluketjun aikana.
3)  https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38010/SY20_2009_Suomen_kansantalouden_materiaalivirtojen.pdf
4) Muiden tavaroiden ja palvelusten ryhmään kuuluvat mm. vakuutukset sekä erilaisia palveluja ja vain vähän tavaroita.

Lähde: Kotitalouksien kulutus 2012. Tilastokeskus

Sep 25

Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät teollisuudessa ja energiahuollossa vuonna 2012

Teollisuustuotannon lasku ja fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön väheneminen pienensivät kasvihuonekaasupäästöjä Suomessa vuonna 2012. Öljyn, hiilen, maakaasun ja turpeen käyttöä korvattiin tuontisähkön lisäksi puupolttoaineilla, joiden hiilidioksidipäästöjä ei lasketa mukaan kasvihuonekaasupäästöihin. Kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöt sen sijaan kasvoivat hieman. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen Ilmapäästöt toimialoittain -tilastosta, jossa päästöt lasketaan kansantalouden tilinpidossa käytettävän toimialajaon mukaisesti.

Kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain 2011 ja 2012, miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina:

tilma_2012_2014-09-25_tie_001_fi_001

Biopolttoaineista peräisin olevat hiilidioksidipäästöt kasvoivat lähes kaikissa toimialaryhmissä puupolttoaineiden ja nestemäisten biopolttoaineiden käytön kasvaessa. Kuljetuksen ja varastoinnin kasvihuonekaasupäästöt pienenivät lähes 13 prosenttia pääosin kuljetusten vähentymisen takia, mutta nestemäisten biopolttoaineiden lisäykselläkin oli oma vaikutuksensa.

Kasvihuonekaasupäästöjen ohella ilmapäästöjen toimialoittainen jakauma on tilastoitu usealle eri päästölajille. Typpidioksidista 39 prosenttia tuotti vuonna 2012 kuljetus ja varastointi -toimiala, energiahuolto 17 ja teollisuus 16 prosenttia. Hiilimonoksidi- eli häkäpäästöistä yli 50 prosenttia tuli kotitalouksista. Rikkidioksidipäästöistä energiahuolto sekä teollisuus tuottivat kumpikin runsaat 30 prosenttia ja kuljetus ja varastointi -toimiala hieman alle 30 prosenttia.

Ilmapäästöt toimialaryhmittäin 2012, tonnia

Kasvihuonekaasut (CO2-foss, CH4, N2O, HFC, PFC, SF6) CO2-ekv. 1)2) 3) Bioperäinen hiilidioksidi (CO2-bio) Rikkidioksidi (SO2) Typpidioksidi (NO2) Hiilimonoksidi (CO) Ammoniakki (NH3)
A 01, 03 Maa-, kala- ja riistatalous 7 303 443 682 216 970 9 550 17 191 33 364
A 02 Metsätalous 392 519 8 397 2 1 585 16 419 7
B Kaivostoiminta ja louhinta 200 477 3 265 188 274 80 0
C 10 – 12 Elintarviketeollisuus ym. 283 192 30 454 620 395 137 0
C 16, 17 Metsäteollisuus 3 126 208 18 599 125 5 138 18 109 21 245 32
C 19, 20 Öljynjalostus ja kemikaalien valmistus 4 320 865 94 468 10 114 4 966 1 332 333
C 24, 25 Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 5 121 099 2 005 5 365 3 893 946 152
C 13 – 15, 18, 21 – 23, 26 – 33 Muu teollisuus 1 555 535 15 424 1 147 2 985 256 168
D Energiahuolto 17 759 792 8 868 138 22 032 32 076 13 632 5
E Vesi- ja jätehuolto 2 439 871 78 255 39 1 030 1 477 152
F Rakentaminen 1 899 833 49 714 120 12 055 9 851 99
G Kauppa 551 589 31 706 144 353 4 801 13
H 49 Maaliikenne 4 446 729 331 504 135 16 795 11 930 728
H 50 Vesiliikenne 2 859 164 179 580 18 662 47 475 7 018 8
H 51 Ilmaliikenne 2 724 123 14 229 674 7 949 8 142 34
H 52, 53 Liikennettä palveleva toiminta, posti 121 334 18 860 79 263 12 962 6
L Kiinteistöalan toiminta 966 505 2 819 388 1 087 3 756 65 171 11
I – K, M – S Muut palvelut ja hallinto 1 753 746 195 617 710 5 532 23 037 270
Kotitaloudet 6 060 217 3 578 854 1 147 19 195 228 232 1 355
YHTEENSÄ 63 886 242 35 601 199 68 376 188 237 443 859 36 735

1) Kasvihuonekaasut: fossiilinen hiilidioksidi (CO2- foss), metaani (CH4), dityppioksidi (N2O), Fluorihiilivety (HFC), Perfluorihiilivety (PFC), rikkiheksafluoridi (SF6)
2) Kasvihuonekaasuihin ei sisälly bioperäinen hiilidioksidi. Kasvihuonekaasupäästöjen inventaariossa bioperäiset CO2-päästöt raportoidaan maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektorissa, jonka nettopäästöissä otetaan huomioon myös metsän tai muun kasvillisuuden sitoma hiilidioksidin määrä.
3) CO2-ekvivalentti on laskettu metaanille, dityppioksidille ja F-kaasuille IPCC:n 2. arviointiraportin mukaisilla GWP -kertoimilla.

Ilmapäästöt toimialoittain -tilasto on osa ympäristötilinpitoa, jonka pääperiaatteena on valottaa ympäristön ja talouden vuorovaikutusta. Tilastossa päästöt esitetään kansantalouden tilinpidossa käytettävän toimialajaon mukaisesti. Näin tiedot ilmapäästöistä voidaan yhdistää suoraan erilaisiin kansantalouden tilinpidon rahamääräisiin muuttujiin kuten kokonaistuotantoon ja arvonlisäykseen. Toimialoittaiset tiedot päästöistä ovat yhdistettävissä myös tietoihin toimialoittaisista ympäristöveroista.

Ilmapäästöt toimialoittain -tilasto lasketaan Euroopan unionin ympäristötilinpitoasetuksen mukaisesti. Tilastossa käytettävä toimialaluokitus ja -jako poikkeavat sektorijaosta, jota käytetään kasvihuonekaasujen raportoinnissa YK:n ilmastosopimukselle. Tilastossa ei oteta huomioon metsän tai muun kasvillisuuden sitomaa hiilidioksidin määrää.

Kasvihuonekaasujen inventaariosta ja kasvihuonekaasujen raportoinnista poiketen tilasto ilmapäästöistä toimialoittain sisältää myös suomalaisten päästöt maa-, vesi- ja ilmaliikenteestä ulkomailla. Toimialoittaisista ilmapäästöistä puolestaan vähennetään ulkomaalaisten Suomen alueella tuottamat liikenteen päästöt. Liikenteen määrittely vastaa kansantalouden tilinpidon menettelytapaa, jossa kotitalouksien liikenne on yksityistä kulutusta. Määrittelyeroista johtuen toimialoittaisten kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä on suurempi kuin Kasvihuonekaasuinventaarion mukaisessa raportoinnissa YK:n ilmastosopimukselle.

Lähde: Ilmapäästöt toimialoittain 2012, Tilastokeskus

Apr 15

Suomen kasvihuonekaasupäästöt Kioton pöytäkirjan ensimmäisellä velvoitekaudella arvioitu

Tilastokeskuksen kasvihuonekaasupäästötietojen mukaan Suomi täyttää Kioton ensimmäisen velvoitekauden päästörajoitusvelvoitteensa. Kauden 2008–2012 päästöt olivat 5 prosenttia alle Suomelle määritellyn sallitun päästömäärän. Tarkastuslaskennasta aiheutunut muutos verrattuna joulukuussa 2013 julkistettuun ennakkotietoon oli hyvin vähäinen (0,01 prosenttia kaudella 2008–2012).

Kioton pöytäkirjan tavoitetaso ja Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990–2012 (milj. tonnia CO2-ekv.), ei sisällä LULUCF-sektoria

khki_2012_2014-04-15_tie_001_fi_001

Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2012 edellisvuodesta 5,9 miljoonalla hiilidioksiditonnilla (CO2-ekv.) ja vastasivat 61,0 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Päästöt vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna kaikilla sektoreilla, merkittävimmin energiasektorilla 10 prosenttia (5,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia). Sähköntuotannon fossiilisia polttoaineita ja turvetta korvattiin sähkön tuonnilla sekä puulla ja kotimaisella vesivoimalla. Myös teollisuudessa fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö väheni selvästi. Suurin osa päästövähenemästä toteutui päästökauppasektorilla.

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) -sektorin nettonielu oli edellisen vuoden tasolla ollen 25,9 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain. Päästöt miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavina määrinä. Negatiiviset luvut ovat kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä

1990 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Päästöt yhteensä pl. LULUCF-sektori 70,3 70,8 69,2 68,6 79,9 78,2 70,1 66,0 74,4 66,9 61,0
Energiasektori 54,5 56,0 54,4 54,0 65,3 63,2 54,7 52,7 60,5 53,3 47,8
Energiateollisuus 19,2 24,1 22,1 21,9 32,9 30,8 24,2 25,2 30,6 24,7 20,7
Teollisuus ja rakentaminen 13,4 12,1 11,9 11,3 11,6 11,4 10,7 8,4 9,9 9,6 8,4
Kotimaan liikenne 12,8 12,0 12,8 13,7 13,9 14,2 13,6 12,9 13,4 13,2 12,7
Muu energia 1) 9,2 7,8 7,6 7,0 6,9 6,7 6,2 6,2 6,6 5,7 6,1
Teollisuusprosessit 5,1 4,7 5,6 6,4 6,3 6,8 7,2 5,4 5,8 5,6 5,3
Teollisuusprosessit (pl. F-kaasut) 5,0 4,6 5,0 5,4 5,5 5,9 6,1 4,4 4,6 4,5 4,3
F-kaasujen käyttö 0,1 0,1 0,6 0,9 0,8 1,0 1,1 0,9 1,2 1,1 1,0
Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1
Maatalous 6,5 6,0 5,8 5,7 5,7 5,8 5,8 5,7 5,9 5,8 5,7
Jätteiden käsittely 4,0 3,9 3,3 2,4 2,5 2,4 2,3 2,2 2,2 2,1 2,1
LULUCF-sektori -13,7 -12,8 -19,2 -28,6 -32,5 -24,3 -29,0 -38,8 -24,1 -24,1 -25,9

1) Muu energia sisältää alaluokat rakennusten lämmitys sekä maa-, metsä- ja kalatalous, muu polttoainekäyttö ja polttoaineiden haihtumapäästöt

Päästökauppaan kuulumattomat päästöt lasketaan tarkastettujen kokonaispäästöjen ja päästökauppasektorin todennettujen päästöjen erotuksena. Päästökauppasektorin todennetut päästöt julkaisee Energiavirasto.

Kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat jaoteltuina päästökauppasektoriin kuuluviin ja sen ulkopuolisiin päästöihin vuosina 2005 ja 2008–2012 (milj. tonnia CO2-ekv.). Negatiiviset luvut ovat kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä

2005 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos, 2011–2012
Päästöt yhteensä pl. LULUCF-sektori 68,6 70,1 66,0 74,4 66,9 61,0 -5,9
Päästökauppasektori 1) 33,1 36,2 34,4 41,3 35,1 29,5 -5,6
Ei-päästökauppasektori 2) 35,5 34,0 31,6 33,1 31,8 31,5 -0,3
LULUCF-sektori 3) -28,6 -29,0 -38,8 -24,1 -24,1 -25,9 -1,7

1) Lähde: Energiavirasto
2) Sisältää myös kotimaan lentoliikenteen päästöt, vaikka kyseiset päästöt ovat EU:n sisäisen lentoliikenteen päästökaupan piirissä
3) LULUCF-sektori ei kuulu päästökaupan piiriin

Lähde: Kasvihuonekaasujen inventaario, Tilastokeskus

Dec 12

Vuoden 2012 kasvihuonekaasupäästöt ennätysalhaalla

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2012 vastasivat 60,9 miljoonaa hiilidioksiditonnia (CO2- ekv.). Ne laskivat edellisvuodesta 5,9 miljoonalla hiilidioksiditonnilla alittaen Kioton pöytäkirjan ensimmäisen velvoitekauden vuosittaisen keskimääräisen tavoitetason noin 14 prosentilla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen EU:n komissiolle 15. tammikuuta 2014 lähetettävään ennakkoraporttiin vuoden 2012 päästöistä. Tarkennetut päästötiedot julkistetaan 15. huhtikuuta 2014 YK:n ilmastosopimukselle tehtävän lähetyksen yhteydessä.

Kioton pöytäkirjan tavoitetaso ja Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990–2012 (milj. tonnia CO2-ekv.), ei sisällä LULUCF-sektoria:

khki_2012_2013-12-12_tie_001_fi_001

 

Päästöt vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna kaikilla sektoreilla, merkittävimmin energiasektorilla 10 prosenttia (noin 5,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia). Sähköntuotannon fossiilisia polttoaineita ja turvetta korvattiin sähköntuonnilla sekä puulla ja kotimaisella vesivoimalla. Myös teollisuudessa fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö väheni selvästi. Suurin osa päästövähenemästä toteutui päästökauppasektorilla.

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) -sektorin nettonielut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna noin 7 prosenttia ollen 25,9 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain. Päästöt miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavina määrinä. Negatiiviset luvut ovat kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä

1990 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20122)
Päästöt yhteensä pl. LULUCF-sektori 70,3 70,8 69,2 68,7 79,9 78,3 70,1 66,0 74,4 66,8 60,9
Energiasektori 54,5 56,1 54,5 54,0 65,3 63,2 54,7 52,7 60,5 53,3 47,8
Energiateollisuus 19,2 24,1 22,1 22,0 32,9 30,8 24,2 25,2 30,6 24,7 20,7
Teollisuus ja rakentaminen 13,4 12,1 11,9 11,3 11,6 11,4 10,8 8,4 9,9 9,7 8,4
Kotimaan liikenne 12,8 12,0 12,8 13,7 13,9 14,2 13,6 12,9 13,4 13,2 12,7
Muu energia 1) 9,2 7,8 7,6 7,0 6,9 6,7 6,2 6,2 6,6 5,7 6,1
Teollisuusprosessit 5,1 4,7 5,6 6,4 6,3 6,8 7,2 5,4 5,8 5,6 5,3
Teollisuusprosessit (pl. F-kaasut) 5,0 4,6 5,0 5,4 5,5 5,9 6,1 4,4 4,6 4,5 4,3
F-kaasujen käyttö 0,1 0,1 0,6 0,9 0,8 1,0 1,1 0,9 1,2 1,1 1,0
Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1
Maatalous 6,5 6,0 5,8 5,7 5,7 5,8 5,8 5,7 5,9 5,8 5,7
Jätteiden käsittely 4,0 3,9 3,3 2,4 2,5 2,4 2,3 2,2 2,2 2,1 2,1
LULUCF-sektori -13,7 -12,8 -19,2 -28,6 -32,5 -24,3 -29,0 -38,8 -24,1 -24,1 -25,9

1) Muu energia sisältää alaluokat rakennusten lämmitys sekä maa-, metsä- ja kalatalous, muu polttoainekäyttö ja polttoaineiden haihtumapäästöt
2) Päästötiedot ennakkotietoja

EU:n ilmasto- ja energiapakettiin kuuluvan taakanjakopäätöksen seuranta edellyttää jatkossa päästötietojen jakamista päästökaupan piiriin kuuluviin ja sen ulkopuolisiin päästöihin. Taakanjakopäätöksessä on sovittu päästöjen rajoitusvelvoitteista päästökauppaan kuulumattomille sektoreille vuosien 2013 – 2020 aikana verrattuna vuoden 2005 päästöihin. Suomen kyseinen päästövähennysvelvoite on 16 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Päästövähennysvelvoitteen laskennassa päästökauppalaitosten kattavuus on perustunut vuoden 2005 tilanteeseen ja velvoitetta on korjattu ottaen huomioon päästökaupan laajentuminen tämän jälkeen. Vuosien 2013 – 2020 välissä päästöjen on oltava nk. tavoitepolulla tai sitä alhaisemmat. Tavoitepolku on lineaarinen ja sen alkupiste on vuosien 2008 – 2010 päästökauppasektoriin kuulumattomien päästöjen keskiarvo ja loppupiste vuoden 2020 päästövähennystavoite. Päästökauppaan kuulumattomat päästöt lasketaan tarkastettujen kokonaispäästöjen ja päästökauppasektorin todennettujen päästöjen erotuksena. Päästökauppasektorin todennetut päästöt julkaisee Energiamarkkinavirasto.

Kasvihuonekaasupäästöt ja –poistumat jaoteltuina päästökauppasektoriin kuuluviin ja sen ulkopuolisiin päästöihin vuosina 2005 ja 2008-2012 (milj. tonnia CO2-ekv.). LULUCF-sektori ei kuulu päästökaupan piiriin eikä taakanjakopäätöksen vähennysvelvoitteisiin. Negatiiviset luvut ovat kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä

2005 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos, 2011 – 2012
Päästöt yhteensä pl. LULUCF-sektori 68,7 70,1 66,0 74,4 66,8 60,9 2) -5,9
Päästökauppasektori 1) 33,1 36,2 34,4 41,3 35,1 29,5 -5,6
Ei-päästökauppasektori 35,6 34,0 31,6 33,1 31,8 31,4 2) -0,3
LULUCF-sektori -28,6 -29,0 -38,8 -24,1 -24,1 -25,9 2) -1,7

1) Lähde: Energiamarkkinavirasto
2) Päästötiedot ennakkotietoja

Lähde: Kasvihuonekaasujen inventaario, Tilastokeskus