Apr 23

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2014 lähes kolme prosenttia edellisvuodesta

P

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2014 alustavien laskelmien mukaan yhteensä 5 476 tuhatta tonnia CO2-ekv. Asukasta kohti laskettuna päästöt olivat 4,9 tonnia.

HSY:n ennakkotietojen mukaan ilmastopäästöt vähenivät asukasta kohti laskettuna ensimmäistä kertaa alle viiden tonnin, mutta laskeva kehitys on tavoitteisiin nähden melko hidasta. Vuonna 2014 kulutussähkön ja liikenteen päästöt vähenivät. Kaukolämmön päästöt pienenivät hieman Vantaan jätevoimalan ansiosta.

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden tekemien alustavien laskelmien mukaan pääkaupunkiseudulla syntyi vuonna 2014 kasvihuonekaasupäästöjä 5,5 miljoonaa tonnia. Päästöt vähenivät lähes kolme prosenttia verrattuna vuoteen 2013. Vantaalla vähennystä oli 5 prosenttia ja Helsingissä ja Espoossa 2 prosenttia. Kauniaisissa päästöt olivat edellisen vuoden tasolla. Vertailuvuoteen 1990 verrattuna kokonaispäästöt ovat vähentyneet Helsingissä 23 prosenttia. Muualla pääkaupunkiseudulla päästöt ovat kasvaneet.

Asukasta kohti laskettuna kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2014 pääkaupunkiseudulla 4,9, Helsingissä 4,5, Espoossa 5,3, Vantaalla 5,8 ja Kauniaisissa 6,2 tonnia.

– Kun tarkastellaan ilmastopäästöjä asukasta kohti laskettuna, ilmastopäästöt ovat vähentyneet koko pääkaupunkiseudulla, sillä vuonna 1990 kasvihuonekaasupäästöt olivat keskimäärin seitsemän tonnia asukasta kohti, sanoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Jätevoimala vähensi Vantaan kasvihuonekaasupäästöjä

HSY toimittaa kotitalouksista kerätyn sekajätteen hyödynnettäväksi Vantaan Energian jätevoimalaan. Voimala aloitti toimintansa keväällä 2014, mikä vähensi kivihiilen ja maakaasun osuutta kaukolämmön tuotannon polttoaineista. Jätteen osuus polttoaineista nousi Vantaalla 23 prosenttiin ja kaukolämmön päästöt pienenivät 7 prosenttia. Jätevoimalan käyttöönotto vähensi Vantaan kasvihuonekaasupäästöjä kolme prosenttia, ja koko pääkaupunkiseudun päästöjä yhden prosentin verran. Vuonna 2015 jätevoimalan vaikutus päästöjen vähenemiseen on suurempi, kun voimala ehtii olla koko kalenterivuoden käytössä.

Espoossa ja Helsingissä kivihiiltä käytettiin entiseen tapaan. Yhteen laskettuna pääkaupunkiseudun kaukolämmön päästöt hieman pienenivät jätevoimalan ansiosta.

– Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä 43 prosenttia aiheutuu kaukolämmöstä, koska tuotanto perustuu edelleen yli 90-prosenttisesti fossiilisiin polttoaineisiin. Uusiutuvien energialähteiden osuus kuitenkin lisääntyy vuonna 2015 esimerkiksi siten, että HSY:n käsittelemästä jätevedestä tuotetaan kaukolämpöä Espoon Suomenojan uudessa lämpöpumppulaitoksessa, Inkinen sanoo.

Myös Helsingin kaupungin tulevien kaukolämpöratkaisujen odotetaan vähentävän osaltaan päästöjä.

Toiseksi eniten ilmastopäästöjä syntyy liikenteestä

Liikenne on kaukolämmön jälkeen toiseksi ja sähkönkulutus kolmanneksi suurin päästölähde pääkaupunkiseudulla. Liikenteen osuus kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä oli lähes neljännes vuonna 2014. Alustavien tietojen perusteella liikenteen ilmastopäästöt pienenivät edellisvuodesta noin yhden prosentin.

Sähkönkulutuksen päästöt laskivat vuonna 2014 kaikissa kaupungeissa huomattavasti. Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kulutettu sähkö on erittäin vähäpäästöistä, minkä vuoksi sähkön osuus pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä on, lämmityssähkö pois lukien, pienentynyt viime vuosina. Vuonna 2014 osuus oli enää 16 prosenttia.

– Liikenteen merkitys päästöjen vähentämisessä korostuu tulevaisuudessa, kun sähkö vähitellen vihertyy ja kaukolämpöön saadaan uusia ratkaisuja ja polttoaineita, HSY:n ilmastoasiantuntija Johannes Lounasheimo sanoo.

Päästöjä vähennettävä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n tavoitteen mukaan pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää 39 prosenttia asukasta kohti vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Strategian tarkistettu tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Strategia 2030:n hyväksymisen jälkeen Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet keskimäärin runsaat kaksi prosenttia vuodessa.

– Jos kasvihuonekaasujen määrän kehitys jatkuu nykyisellään, pääkaupunkiseudulla syntyy ilmastopäästöjä noin 4,8 miljoonaa tonnia vuonna 2020. Tämä on 17 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1990. Tämä merkitsee sitä, että ilmastostrategian 20 prosentin vähentämistavoitetta ei aivan saavutettaisi vuonna 2020, Inkinen sanoo.

Helsingin päästökehitys sen sijaan näyttää siltä, että kaupungin oma 30 prosentin vähentämistavoite voidaan saavuttaa jo ennen vuotta 2020.

– Kaukolämmön uudet ratkaisut auttavat ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, mutta pidemmällä aikavälillä hiilineutraaliuden saavuttaminen vaatii entistä suurempia muutoksia energiatehokkuudessa, energiantuotannossa, liikkumisessa ja asumisessa. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota ruoan, rakennusmateriaalien ynnä muiden kulutustuotteiden aiheuttamiin välillisiin, seudun ulkopuolella syntyviin päästöihin, jotka eivät sisälly nykyiseen päästöseurantaan, Inkinen jatkaa.

HSY seuraa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ja edistää seudun ilmastotyötä. HSY julkaisee vuoden 2014 lopulliset tulokset syksyllä. Nyt julkaistut ennakkotiedot pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä kaupungeittain vuosina 1990 ja 2000–2014 ovat saatavissa taulukkoina HSY:n verkkosivuilta.

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Sep 26

Kasvihuonekaasupäästöt supistuivat Lahdessa viime vuoden aikana viidellä prosentilla

Lahden alueen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2013 yhteensä 675 000 tonnia hiilidioksidi­ekvivalentteja (t CO2-ekv). Yhtä lahtelaista kohti lasketut päästöt olivat 6,5 t CO2-ekv. Asukaskohtaiset kasvihuone­kaasupäästöt olivat viime vuonna 5 % pienemmät kuin vuonna 2012.

Eniten päästöjä liittyi kaukolämmitykseen, sähkönkulutukseen ja liikenteeseen

Eniten kasvihuonekaasupäästöjä syntyi Lahdessa kulutetun kaukolämmön tuotannosta. Se muodosti 30 % lahtelaispäästöistä. Muiden toimintojen kasvihuonepäästöosuudet olivat vuonna 2013 seuraavat: tie- ja raideliikenne 22 %, muu kuin lämmitykseen käytetty sähkö 21 %, teollisuuden polttoaineet, prosessit ja työ­koneet 13 %, jätteiden ja jätevesien käsittely 6 %, kiinteistöjen erillislämmitys 4 % sekä lämmityssähkö 3 %. Sähkönkulutuksen päästöosuus vaihtelee kulutusmäärien lisäksi sähkön tuotannon energialähteiden muu­tosten vuoksi.  Sähkön päästöt lasketaan kansallisella sähkönhankinnan vuosittaisella päästö­kertoimella.

Suurimmat päästösektorit olivat kotitaloudet ja teollisuus

Eniten kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttava kulutussektori on Lahdessa kotitaloudet. Asuinrakennusten lämmittämisestä ja lahtelaisten sähkönkäytöstä aiheutui 30 % vuoden 2013 asukasta kohti lasketuista päästöistä.  Lahden murros 1990-luvun teollisuuspaikkakunnasta nykyiseksi kaupan ja palveluiden keskit­tymäksi näkyy teollisuuden päästöosuuden supistumisena. Vuonna 2013 osuus oli enää 22 %. Yksityisten palvelujen päästöt ovat kasvaneet samanaikaisesti ja nostaneet palvelujen osuuden viime vuonna 13 %:iin. Lahden kaupungin toiminnot aiheuttavat 4 % kokonaispäästöistä muun julkisen sektorin osuuden jäädessä 2 %:iin. Maataloussektorilla oli vain 0,3 %:m osuus. Loput 28 % oli sektoreittain erottelemattomia liikenteen ja jätehuollon päästöjä.

Pidemmän aikavälin päästökehitys matkalla kohti vuoden 2020 välietappia

Lahden kaupunkistrategiassa on asetettu tavoitteeksi puolittaa asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasu­päästöt vuoteen 2025 mennessä vuodesta 1990. EU:n kaupunginjohtajien yleiskokouksen kestävän energian toimintasuunnitelman vuoden 2020 välitavoite on 35 prosentin päästövähennys. Vuonna 2013 Lahden alueen energiankäytöstä, liikenteestä, teollisuus- ja maatalousprosesseista sekä jätteiden ja jäte­vesien käsittelystä syntyi 19 % vähemmän asukaskohtaisia päästöjä kuin vuonna 1990.

Laskentatiedot hahmottavat suuntaviivoja siitä, että Lahden päästökehitys etenee tavoitteiden suuntaan. Kattavampaa tietoa Lahden alueen kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä saadaan lokakuun puolivälissä, kun Lahden, Hollolan ja Nastolan kasvihuonekaasupäästöraportit julkaistaan. Päästöt on laskettu Kuntaliiton avoimella KASVENER-työkalulla.

Aug 27

Aerosolipäästöjen siirtyminen Kiinaan ja Intiaan on lämmittänyt ilmastoa

03-25-2014Air_Pollution

Ihmisperäisten aerosolipäästöjen siirtyminen Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta Kiinaan ja Intiaan vuosien 1996 ja 2010 välillä on yllättäen lämmittänyt pikemmin kuin viilentänyt ilmastoa.

Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että viimeaikainen paussi ilmaston lämpenemisessä johtuu pääasiassa ilmaston sisäisestä vaihtelusta, lähinnä lämmön sitoutumisesta meriin.

Ihmisperäiset aerosolipäästöt ovat vähentyneet Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa 1980-luvulta alkaen ilmanlaatua koskevan lainsäädännön ansiosta ja Neuvostoliiton romahduksen myötä. Samaan aikaan aerosolipäästöt ovat kasvaneet Kiinassa ja Intiassa niin paljon, että maailmanlaajuisesti päästöjen määrä on laskenut vain lievästi. “Alhaisemmilla leveysasteilla aerosolit viilentävät voimakkaamman auringonsäteilyn takia ilmastoa tehokkaammin, mistä syystä aerosolipäästöjen siirtymisen Euroopasta ja Amerikasta Aasiaan on ajateltu vaikuttaneen ilmaston lämpenemisen hidastumiseen viimeisten noin 15 vuoden aikana. Uuden tutkimuksen valossa näin ei kuitenkaan yllättäen ole tapahtunut”, Ilmatieteen laitoksen ja Itä-Suomen yliopiston professori Ari Laaksonen toteaa.

Aerosolit ovat ilmakehässä leijuvia pienhiukkasia. Niitä syntyy muun muassa pakokaasuista ja tulivuorenpurkauksista. Ominaisuuksistaan ja sijainnistaan riippuen hiukkaset voivat olla ilmastoa viilentäviä tai lämmittäviä. Pääasiassa aerosolihiukkaset sirottavat auringon valoa avaruuteen eli muuttavat sen kulkusuuntaa voimakkaasti, jolloin ilmakehä viilentyy. Toisaalta nokihiukkaset ovat mustia ja siitä syystä imevät auringonvaloa ja lämmittävät ilmastoa.

Kiinan ja Intian aerosolipäästöt eivät yllättäen viilennä ilmastoa

Itä-Suomen yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Argonnen kansallisen laboratorion (Yhdysvallat) tutkijat käyttivät uudenaikaista globaalia aerosoli-ilmastomallia tarkoituksenaan selvittää, miten muuttuneet aerosolipäästöt ovat vaikuttaneet globaaliin ilmastoon vuosien 1996 ja 2010 välillä. Mallisimulaatiot paljastivat yllättäen, että Kiinan ja Intian lisääntyneiden päästöjen viilennysvaikutus on ollut lähes mitätön verrattuna Euroopan ja Pohjois-Amerikan vähentyneiden päästöjen aiheuttamaan lämmitysvaikutukseen.

Kiinan ja Intian päästöjen vähäiselle viilennysvaikutukselle on kaksi pääasiallista syytä. “Ensinnäkin lisääntyneet päästöt ovat vaikuttaneet pilvien ominaisuuksiin odotettua vähemmän. Aerosolihiukkaset toimivat pilvipisaroiden ytiminä, ja lisääntyneiden aerosolipäästöjen seurauksena pilvien pisarapitoisuudet kasvavat, mikä normaalisti lisää niiden kykyä heijastaa auringonvaloa takaisin avaruuteen, jolloin ilmasto viilenee. Etelä- ja Itä-Aasiassa hiukkaspäästöt olivat kuitenkin tutkitun periodin alussa jo niin suuret, että lisäpäästöjen viilennysvaikutus oli melko vähäinen, kertoo professori Ari Laaksonen. Toinen syy liittyy nokihiukkasiin, jotka imevät auringonvaloa ja lämmittävät ympäröivää ilmaa. Kiinassa ja Intiassa nokihiukkasten pitoisuus kasvoi tutkittuna ajanjaksona paitsi maanpinnan lähellä myös korkeammalla, joten ne aiheuttivat ilmaston lämmitystä paitsi aurinkoisina myös pilvisinä päivinä, ja osittain kumosivat pilvien kautta tapahtuvan viilennyksen.

Apr 15

Suomen kasvihuonekaasupäästöt Kioton pöytäkirjan ensimmäisellä velvoitekaudella arvioitu

Tilastokeskuksen kasvihuonekaasupäästötietojen mukaan Suomi täyttää Kioton ensimmäisen velvoitekauden päästörajoitusvelvoitteensa. Kauden 2008–2012 päästöt olivat 5 prosenttia alle Suomelle määritellyn sallitun päästömäärän. Tarkastuslaskennasta aiheutunut muutos verrattuna joulukuussa 2013 julkistettuun ennakkotietoon oli hyvin vähäinen (0,01 prosenttia kaudella 2008–2012).

Kioton pöytäkirjan tavoitetaso ja Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990–2012 (milj. tonnia CO2-ekv.), ei sisällä LULUCF-sektoria

khki_2012_2014-04-15_tie_001_fi_001

Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2012 edellisvuodesta 5,9 miljoonalla hiilidioksiditonnilla (CO2-ekv.) ja vastasivat 61,0 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Päästöt vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna kaikilla sektoreilla, merkittävimmin energiasektorilla 10 prosenttia (5,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia). Sähköntuotannon fossiilisia polttoaineita ja turvetta korvattiin sähkön tuonnilla sekä puulla ja kotimaisella vesivoimalla. Myös teollisuudessa fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö väheni selvästi. Suurin osa päästövähenemästä toteutui päästökauppasektorilla.

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) -sektorin nettonielu oli edellisen vuoden tasolla ollen 25,9 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain. Päästöt miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavina määrinä. Negatiiviset luvut ovat kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä

1990 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Päästöt yhteensä pl. LULUCF-sektori 70,3 70,8 69,2 68,6 79,9 78,2 70,1 66,0 74,4 66,9 61,0
Energiasektori 54,5 56,0 54,4 54,0 65,3 63,2 54,7 52,7 60,5 53,3 47,8
Energiateollisuus 19,2 24,1 22,1 21,9 32,9 30,8 24,2 25,2 30,6 24,7 20,7
Teollisuus ja rakentaminen 13,4 12,1 11,9 11,3 11,6 11,4 10,7 8,4 9,9 9,6 8,4
Kotimaan liikenne 12,8 12,0 12,8 13,7 13,9 14,2 13,6 12,9 13,4 13,2 12,7
Muu energia 1) 9,2 7,8 7,6 7,0 6,9 6,7 6,2 6,2 6,6 5,7 6,1
Teollisuusprosessit 5,1 4,7 5,6 6,4 6,3 6,8 7,2 5,4 5,8 5,6 5,3
Teollisuusprosessit (pl. F-kaasut) 5,0 4,6 5,0 5,4 5,5 5,9 6,1 4,4 4,6 4,5 4,3
F-kaasujen käyttö 0,1 0,1 0,6 0,9 0,8 1,0 1,1 0,9 1,2 1,1 1,0
Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1
Maatalous 6,5 6,0 5,8 5,7 5,7 5,8 5,8 5,7 5,9 5,8 5,7
Jätteiden käsittely 4,0 3,9 3,3 2,4 2,5 2,4 2,3 2,2 2,2 2,1 2,1
LULUCF-sektori -13,7 -12,8 -19,2 -28,6 -32,5 -24,3 -29,0 -38,8 -24,1 -24,1 -25,9

1) Muu energia sisältää alaluokat rakennusten lämmitys sekä maa-, metsä- ja kalatalous, muu polttoainekäyttö ja polttoaineiden haihtumapäästöt

Päästökauppaan kuulumattomat päästöt lasketaan tarkastettujen kokonaispäästöjen ja päästökauppasektorin todennettujen päästöjen erotuksena. Päästökauppasektorin todennetut päästöt julkaisee Energiavirasto.

Kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat jaoteltuina päästökauppasektoriin kuuluviin ja sen ulkopuolisiin päästöihin vuosina 2005 ja 2008–2012 (milj. tonnia CO2-ekv.). Negatiiviset luvut ovat kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä

2005 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos, 2011–2012
Päästöt yhteensä pl. LULUCF-sektori 68,6 70,1 66,0 74,4 66,9 61,0 -5,9
Päästökauppasektori 1) 33,1 36,2 34,4 41,3 35,1 29,5 -5,6
Ei-päästökauppasektori 2) 35,5 34,0 31,6 33,1 31,8 31,5 -0,3
LULUCF-sektori 3) -28,6 -29,0 -38,8 -24,1 -24,1 -25,9 -1,7

1) Lähde: Energiavirasto
2) Sisältää myös kotimaan lentoliikenteen päästöt, vaikka kyseiset päästöt ovat EU:n sisäisen lentoliikenteen päästökaupan piirissä
3) LULUCF-sektori ei kuulu päästökaupan piiriin

Lähde: Kasvihuonekaasujen inventaario, Tilastokeskus

Mar 17

Uudenmaan liitto: Ilmastopäästöt kääntyneet laskuun Uudellamaalla – kuntakohtaiset erot suuria

Uudenmaan_kasvihuonekaasupaastot_1990-2012_C71-2014

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat kääntyneet laskuun 2000-luvun puolivälin huippulukemista. Eniten ovat vähentyneet maatalouden ja jätehuollon päästöt. Suurimmat päästölukemat tulevat edelleen teollisuudesta, rakennusten lämmityksestä ja liikenteestä.

Uudellamaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2012 yhteensä 14,6 miljoonaa tonnia. Vuosina 1990–2012 päästöt lisääntyivät 9 prosenttia, mutta 2000-luvun puolivälin lukemista on jo tultu alas 7 prosenttia. Uudenmaan väkiluku puolestaan on kasvanut vuodesta 1990 lähes 30 prosenttia.

Eniten ovat vähentyneet maatalouden, jätehuollon ja kulutussähkön päästöt. Maataloudessa muutos johtuu lähinnä elinkeinon vähenemisestä alueella. Jätehuollon lukemat sen sijaan ovat tulosta jätteiden lisääntyneestä energiahyödyntämisestä ja kaatopaikkakaasujen talteenotosta. Jätehuollon päästöt ovat vähentyneet alle puoleen 1990-luvulta ja laskeneet vielä 11 prosenttia 2000-luvun puoliväliin nähden.

Teollisuuden ja liikenteen päästövähennyksillä eniten merkitystä

Jätehuoltoa merkittävämpää kuitenkin on, että teollisuuden ja liikenteen päästöt ovat vähentyneet. Teollisuus aiheuttaa tällä hetkellä noin kolmanneksen Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöistä. 2000-luvun puolivälin huippulukemista on tultu alas kahdeksan prosenttia.

Myös liikenteen päästöt ovat vähentyneet tekniikan kehityksen ja vuoden 2008 autoverouudistuksen ansiosta.  Jos vielä vuonna 2007 uusi henkilöauto tuprutti päästöjä ilmaan keskimäärin 177g/km, oli luku vuonna 2013 enää 130g/km. Myös biopolttoaineen lisääminen bensiinin ja dieselin joukkoon on vähentänyt päästöjä.

Rakennusten lämmityspäästöt lisääntyvät

Eniten pulmia aiheuttaa lämmitys. Rakennusten lämmittäminen synnyttää 32 prosenttia Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöistä, ja lämmityspäästöt ovat kääntyneet yhä jyrkempään kasvuun 2000-puolivälin jälkeen. Vuonna 2012 päästöjä syntyi 11 prosenttia enemmän kuin 2000-luvun puolivälissä ja 17 prosenttia enemmän kuin 1990-luvulla.

Erityisen suuri vaikutus on sähkölämmityksellä, jonka päästöt ovat kaksinkertaistuneet 1990-luvulta. Maalämmön käyttö on kuitenkin lähes kolminkertaistunut vuodesta 2006, mikä osaltaan hillitsee päästöjen kasvua tulevaisuudessa.

Suuria kuntakohtaisia eroja

Uudenmaan kunnat ovat rakenteeltaan hyvin erilaisia, mikä tarkoittaa suurta hajontaa asukasta kohden lasketuissa kasvihuonekaasupäästöissä. Teollisuusvaltaisilla alueilla päästöt ovat selvästi suuremmat muuhun maakuntaan nähden. Suurin osa koko Uudenmaan teollisuuspäästöistä syntyy Porvoossa, Hangossa ja Lohjalla.

Pääkaupunkiseutu erottuu asukasmääränsä vuoksi. Esimerkiksi Uudenmaan lämmitettävistä kerrosneliöistä 70 prosenttia sijaitsee pääkaupunkiseudulla, joten alueen osuus Uudenmaan lämmityspäästöistä on huomattava. Harvemmin asutuissa kunnissa puolestaan korostuvat maatalouden ja liikenteen merkitys.

Tiedot Uudenmaan ja alueiden kasvihuonekaasupäästöistä ovat peräisin Uudenmaan liiton ja Uudenmaan ELY-keskuksen raportista. Päästölaskennat on suorittanut HSY.

Julkaisu:

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990–2012; Uudenmaan liiton julkaisuja C 71 – 2014

Dec 12

Vuoden 2012 kasvihuonekaasupäästöt ennätysalhaalla

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2012 vastasivat 60,9 miljoonaa hiilidioksiditonnia (CO2- ekv.). Ne laskivat edellisvuodesta 5,9 miljoonalla hiilidioksiditonnilla alittaen Kioton pöytäkirjan ensimmäisen velvoitekauden vuosittaisen keskimääräisen tavoitetason noin 14 prosentilla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen EU:n komissiolle 15. tammikuuta 2014 lähetettävään ennakkoraporttiin vuoden 2012 päästöistä. Tarkennetut päästötiedot julkistetaan 15. huhtikuuta 2014 YK:n ilmastosopimukselle tehtävän lähetyksen yhteydessä.

Kioton pöytäkirjan tavoitetaso ja Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990–2012 (milj. tonnia CO2-ekv.), ei sisällä LULUCF-sektoria:

khki_2012_2013-12-12_tie_001_fi_001

 

Päästöt vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna kaikilla sektoreilla, merkittävimmin energiasektorilla 10 prosenttia (noin 5,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia). Sähköntuotannon fossiilisia polttoaineita ja turvetta korvattiin sähköntuonnilla sekä puulla ja kotimaisella vesivoimalla. Myös teollisuudessa fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö väheni selvästi. Suurin osa päästövähenemästä toteutui päästökauppasektorilla.

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) -sektorin nettonielut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna noin 7 prosenttia ollen 25,9 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain. Päästöt miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavina määrinä. Negatiiviset luvut ovat kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä

1990 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20122)
Päästöt yhteensä pl. LULUCF-sektori 70,3 70,8 69,2 68,7 79,9 78,3 70,1 66,0 74,4 66,8 60,9
Energiasektori 54,5 56,1 54,5 54,0 65,3 63,2 54,7 52,7 60,5 53,3 47,8
Energiateollisuus 19,2 24,1 22,1 22,0 32,9 30,8 24,2 25,2 30,6 24,7 20,7
Teollisuus ja rakentaminen 13,4 12,1 11,9 11,3 11,6 11,4 10,8 8,4 9,9 9,7 8,4
Kotimaan liikenne 12,8 12,0 12,8 13,7 13,9 14,2 13,6 12,9 13,4 13,2 12,7
Muu energia 1) 9,2 7,8 7,6 7,0 6,9 6,7 6,2 6,2 6,6 5,7 6,1
Teollisuusprosessit 5,1 4,7 5,6 6,4 6,3 6,8 7,2 5,4 5,8 5,6 5,3
Teollisuusprosessit (pl. F-kaasut) 5,0 4,6 5,0 5,4 5,5 5,9 6,1 4,4 4,6 4,5 4,3
F-kaasujen käyttö 0,1 0,1 0,6 0,9 0,8 1,0 1,1 0,9 1,2 1,1 1,0
Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1
Maatalous 6,5 6,0 5,8 5,7 5,7 5,8 5,8 5,7 5,9 5,8 5,7
Jätteiden käsittely 4,0 3,9 3,3 2,4 2,5 2,4 2,3 2,2 2,2 2,1 2,1
LULUCF-sektori -13,7 -12,8 -19,2 -28,6 -32,5 -24,3 -29,0 -38,8 -24,1 -24,1 -25,9

1) Muu energia sisältää alaluokat rakennusten lämmitys sekä maa-, metsä- ja kalatalous, muu polttoainekäyttö ja polttoaineiden haihtumapäästöt
2) Päästötiedot ennakkotietoja

EU:n ilmasto- ja energiapakettiin kuuluvan taakanjakopäätöksen seuranta edellyttää jatkossa päästötietojen jakamista päästökaupan piiriin kuuluviin ja sen ulkopuolisiin päästöihin. Taakanjakopäätöksessä on sovittu päästöjen rajoitusvelvoitteista päästökauppaan kuulumattomille sektoreille vuosien 2013 – 2020 aikana verrattuna vuoden 2005 päästöihin. Suomen kyseinen päästövähennysvelvoite on 16 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Päästövähennysvelvoitteen laskennassa päästökauppalaitosten kattavuus on perustunut vuoden 2005 tilanteeseen ja velvoitetta on korjattu ottaen huomioon päästökaupan laajentuminen tämän jälkeen. Vuosien 2013 – 2020 välissä päästöjen on oltava nk. tavoitepolulla tai sitä alhaisemmat. Tavoitepolku on lineaarinen ja sen alkupiste on vuosien 2008 – 2010 päästökauppasektoriin kuulumattomien päästöjen keskiarvo ja loppupiste vuoden 2020 päästövähennystavoite. Päästökauppaan kuulumattomat päästöt lasketaan tarkastettujen kokonaispäästöjen ja päästökauppasektorin todennettujen päästöjen erotuksena. Päästökauppasektorin todennetut päästöt julkaisee Energiamarkkinavirasto.

Kasvihuonekaasupäästöt ja –poistumat jaoteltuina päästökauppasektoriin kuuluviin ja sen ulkopuolisiin päästöihin vuosina 2005 ja 2008-2012 (milj. tonnia CO2-ekv.). LULUCF-sektori ei kuulu päästökaupan piiriin eikä taakanjakopäätöksen vähennysvelvoitteisiin. Negatiiviset luvut ovat kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä

2005 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos, 2011 – 2012
Päästöt yhteensä pl. LULUCF-sektori 68,7 70,1 66,0 74,4 66,8 60,9 2) -5,9
Päästökauppasektori 1) 33,1 36,2 34,4 41,3 35,1 29,5 -5,6
Ei-päästökauppasektori 35,6 34,0 31,6 33,1 31,8 31,4 2) -0,3
LULUCF-sektori -28,6 -29,0 -38,8 -24,1 -24,1 -25,9 2) -1,7

1) Lähde: Energiamarkkinavirasto
2) Päästötiedot ennakkotietoja

Lähde: Kasvihuonekaasujen inventaario, Tilastokeskus