Jan 28

Energiateollisuus ry: Loppuvuoden 2013 myrskyt lähes joulumyrskyjen 2011 luokkaa

Vaikutukset sähkönkäyttäjille aiempaa vähäisemmät
Asiakastiedotus on parantunut selvästi

Viime syksyn myrskyt olivat monin paikoin samaa luokkaa kuin joulun 2011 myrskyt. Silti vaikutukset sähkönkäyttäjille jäivät aikaisempaa vähäisimmäksi. Tämä osoittaa, että verkkoyhtiöt ovat oppineet aikaisemmista harjoituksista. Erityisesti asiakastiedotus on parantunut. Myös vikojen korjaaminen on nopeutunut, Energiateollisuus ry:n johtaja Kenneth Hänninen sanoo

Energiateollisuus ry selvitti syysmyrskyjen vaikutuksia joulukuussa jäsenilleen lähettämällä kyselyllä. Syksyn 2013 aikana Suomen sähkönjakeluverkkoja koetteli neljä rajua myrskyä: Reima 5.11., Eino 17.11., Oskari 1.12. ja Seija 13.12.

Sähköt menivät yli 400 000 asiakkaalta – vakiokorvauksia 20 miljoonaa euroa

Kyselyn perusteella myrskytuhojen seurauksena oli pahimmillaan sähköttä yli 400 000 asiakasta. Pääosa vioista saatiin korjattua 12 tunnissa. Tästä huolimatta verkkoyhtiöt joutuvat maksamaan vakiokorvauksia yli 200 000 asiakkaalle yhteensä noin 20 miljoonaa euroa.

Viankorjauksista kustannuksia kertyi noin 24 miljoonaa euroa. Osa yhtiöistä koki viime syksyn myrskyt jopa pahemmiksi kuin joulun 2011 myrskyt. Ennen loppusyksyn myrskyjä vuoden 2013 aikana sähkökatkoja oli ollut hyvin vähän.

Suurin osa sähkökatkoista johtui kovan tuulen kaatamista puista, jotka osuivat ilmassa kulkeviin sähköjohtimiin. Lauha ja sateinen loppusyksy vaikutti siihen, että maa oli pehmeää ja puut olivat alttiita kaatumaan sähkölinjojen päälle.

Maakaapelointiaste 44 prosenttiin vuonna 2019

Syyskuussa 2013 voimaan tullut sähkömarkkinalaki asettaa sähkön toimitusvarmuudelle uusia vaatimuksia. Myrskyn seurauksena ei saa aiheutua verkon käyttäjälle asemakaava-alueella yli 6 tuntia kestävää ja asemakaava-alueen ulkopuolella yli 36 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä.

Energiateollisuuden kesällä 2013 tekemän selvityksen perusteella verkkoyhtiöt investoivat lähivuosina verkkoihinsa voimakkaasti. Ilmassa kulkevia sähkölinjoja puretaan ja tilalle rakennetaan maakaapeleita, jotka ovat suojassa myrskyiltä. Maakaapeleiden osuus sähkönjakeluverkon kokonaispituudesta kasvaa ET:n  selvityksen perusteella 29 prosentista (2012) 44 prosenttiin (2019). Maakaapelointia jatketaan edelleen 2020-luvulla.

Lisäksi sähkönjakelun laatua parannetaan siirtämällä sähkölinjoja metsistä teiden varsille ja lisäämällä sähkönjakeluautomaatiota. Teiden varsilla sijaitsevat sähköjohdot on helpompi ja nopeampi korjata kuin metsän keskellä kulkevat johdot. Sähkönjakeluautomaatiolla saadaan vikapaikka rajattua mahdollisimman nopeasti ja palautettua sähköt vian vaikutusalueen ulkopuolella oleville asiakkaille.

Uusi sähkömarkkinalaki velvoittaa jakeluverkonhaltijoita myös tiedottamaan verkon käyttäjille häiriötilanteissa ja antamaan arvion keskeytyksen kestosta ja laajuudesta. Syksyn myrskyjen osalta häiriötiedottamisessa onnistuttiin hyvin. Asiakkaille viestittiin esimerkiksi tekstiviestien, mobiilisovellusten ja internet-sivujen avulla.

Nyt varaudutaan lumikuormiin

Vaikka alkutalvi on ollut poikkeuksellisen vähäluminen, lumi voi lähiviikkoina haitata sähkönjakelua ainakin Itä- ja Pohjois-Suomessa.  Puut taipuvat lumen painosta johdoille ja saavat aikaan sähkökatkoja. Sähköverkkoon tarttunut lumi voi katkoa johtimia tai painaa niitä lähemmäs maanpintaa.

– Sähkötapaturman vaaran takia tällaisten johtojen lähelle ei saa mennä, eikä niihin tai johdon päälle kaatuneisiin puihin saa koskea. Havaituista vahingoista pitää ilmoittaa paikalliselle sähköyhtiölle, Kenneth Hänninen muistuttaa.

Nov 18

Ilmatieteen laitos – Eino-myrsky oli yksi 2000-luvun voimakkaimmista syysmyrskyistä

Eino-myrsky on yksi 2000-luvun voimakkaimmista syysmyrskyistä. Voimakkaampia myrskyjä koettiin vuoden 2001 marraskuussa (Janika) ja vuoden 2011 Tapaninpäivänä (Tapani).

Sunnuntaina 17. marraskuuta Suomeen saapui voimakas matalapaine, joka liikkui päivän aikana Suomen yli itään. Voimakkaimmat tuulet osuivat maan keskiosiin ja ainoastaan Lappi säästyi tuulen aiheuttamilta vahingoilta. Ilmatieteen laitoksen havaintojen mukaan suurin keskituulen nopeus oli 27 m/s ja se mitattiin Raahen Nahkiaisessa.

Maa-alueilla tuulivahingot syntyivät hetkittäisistä puuskista. Kovin puuska maa-alueilla oli Savonlinnan lentoasemalla mitattu 27,3 m/s. Useilla havaintoasemilla maan etelä- ja keskiosassa mitattiin yli 20 m/s puuskia. Merillä kovin puuska, 32,9 m/s, mitattiin Kaskisten Sälgrundissa. Vertailun vuoksi Tapaninpäivän myrskyssä 2011 kovin merellä mitattu puuska oli 36,4 m/s ja maa-alueilla 31,5 m/s.

Eino aiheutti paljon sähkökatkoja, koska voimakkaat tuulet kattoivat lähes koko maan etelä- ja keskiosan eli alueet, joissa on paljon metsää ja kotitalouksia. Koska tämän lisäksi maan on roudaton ja kostea alkukuun tavanomaista suuremman sademäärän takia, tuulet aiheuttivat puustolle helpommin vahinkoja.

Marraskuun säätilastot ja kuva myrskypuuskista: http://ilmatieteenlaitos.fi/marraskuu
Syksyn tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot

Oct 29

Ilmatieteen laitos – Suomen merialueilla mitattiin lähes myrskylukemia

Brittein saarilta kohti Baltiaa laajalti vahinkoja aiheuttaneen myrskyn kovimmat tuulet osuivat Suomen eteläpuolelle.

Suomen rannikon edustalla olevilla havaintoasemilla 10 minuutin keskituulen nopeus oli ylimmillään Hangossa 20,2 m/s eli hieman myrskyrajan (21 m/s) alapuolella, mutta Viron merialueilla myrskyraja kuitenkin ylitettiin. Aamuyöstä Pohjoisella Itämerellä merkitsevä aallonkorkeus ylitti 5 metriä, jolloin korkeimmat yksittäiset aallot olivat lähes 9,5 metrisiä.

Hetkelliset puuskat olivat meillä kovimmillaan etelärannikolla 20 m/s tuntumassa, mutta pidemmällä sisämaan puolella tuulet olivat selvästi heikompia. Tuulet olivat voimakkuudeltaan Suomen puolella pitkälti ennustetun kaltaisia.

Myrskymatalapaine toi mukanaan myös runsaita sateita. Etenkin maan eteläosassa 24 tunnin sademäärä oli yleisesti 15–25 millimetriä.

Lisätietoja:

Merialueiden tuulipäivät: http://ilmatieteenlaitos.fi/tuulitilastot
Lokakuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu
Syksyn tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot

Tietoja lähimaiden kovimmista tuulenpuuskista Twitterissä:
https://twitter.com/meteorologit