Aug 26

Ilmatieteen laitos: Lauantaina voimakkaita tuulia lähes koko maassa

thunder-icon

Vuodenaikaan nähden harvinaisen voimakas matalapaine liikkuu lauantaina Perämeren, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yli itään. Matalapaine aiheuttaa etenkin maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa monin paikoin myrskypuuskia. Tuulivahingot ovat todennäköisiä.

Ilmatieteen laitoksen 26. elokuuta tekemän ennusteen mukaan lännenpuoleisen tuulen nopeus on maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa puuskissa 16-21 m/s, järvialueilla paikoin jopa 25 m/s. Kaikkein voimakkaimmat puuskat painottuvat maan keskiosaan. Myrskypuuskat saapuvat Suomeen lännestä ja ovat laaja-alaisimmillaan iltapäivällä ja illalla. Myöhään illalla ja yöllä voimakkaat tuulet painottuvat maan itäosaan ja heikkenevät vähitellen sunnuntaiaamua kohden.

“Myrskypuuskien vaikutukset ovat todennäköisesti kohtalaiset, paikoin jopa merkittävät. Puut ovat täydessä lähdessä ja maaperä sula, mikä edesauttaa tuulivahinkojen syntymistä. Eniten  sähkökatkoja ja myrskyvahinkoja tuuli aiheuttanee maan keskiosissa”, arvioi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Paavo Korpela.

Matalapaineeseen liittyy voimakkaita sateita etenkin Etelä-Lapissa sekä Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa. Vuorokauden sademäärä on alueella n. 30 mm, paikoin jopa 50 mm. Runsaat sateet voivat aiheuttaa alueella paikallisia pienialaisia tulvia.

Myrskymatalapaineen yhteydessä esiintyy paikoin myös ukkosia. Paikalliset ukkoskuurot ovat maan keskiosassa mahdollisia jo lauantain vastaisena yönä, kun kylmä rintama liikkuu alueen yli itään. Päivällä Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella esiintyy kuitenkin yleisemmin sade- ja ukkoskuuroja, joihin saattaa liittyä myös voimakkaita ukkospuuskia.

Neljättä Suomen luonnon päivää vietetään lauantaina 27.8. Päivän aikana järjestetään monenlaisia tapahtumia, joihon voit tutustua suoraan uudella tapahtumakartalla. Voimassa olevat säävaroitukset kannattaa ottaa huomioon päivän aikana.

Aug 13

Ilmatieteen laitos – Parafest-tapahtuman aikana havaittiin navakoita ja kovia tuulenpuuskia Joensuun lähialueilla

clouds-before-storm-iii

Joensuussa Parafest-tapahtumassa voimakas kuuropuuska eli syöksyvirtaus lennätti yleisöteltan ilmaan perjantaina 12.8. kello 17 aikaan.

Ilmatieteen laitoksen turvallisuussääpäivystyksen meteorologien mukaan tapahtumapaikan lähellä Liperin Tuiskavanluodon järvihavaintoasemalla havaittiin tapahtuma-aikaan tuulenpuuska, joka oli voimakkuudeltaan lähes 20 metriä sekunnissa.  Joensuun lentoasemalla puolestaan mitattiin perjantain aikana kovimmaksi tuulenpuuskaksi 13 metriä sekunnissa. “Vastaavia noin 13 – 15 m/s tuulilukemia havaittiin yleisesti perjantaina Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta voimakkuudeltaan yli 19 m/s olevia tuulenpuuskia esiintyi ainoastaan Liperin Tuiskavanluodon järvihavaintoasemalla”, Ilmatieteen laitoksen turvallisuussääpäivystyksen meteorologi Ville Siiskonen sanoo. “Lisäksi onnettomuushetkellä Joensuun ylitti kuuropilvialue, johon vahinkoa aiheuttaneet tuulenpuuskat liittyivät”.

Alueella oli voimassa tapahtuma-aikaan varoitus ukkospuuskista. “Ukkospuuska- ja tuulivaroitusten ollessa voimassa on aina hyvä varmistaa toimintaohjeet ja pyrkiä huolehtimaan siitä, ettei tuuli pääse aiheuttamaan henkilö- tai omaisuusvahinkoja”, Ville Siiskonen muistuttaa.

Toimintaohjeet ukkospuuskien varalta:

http://ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-ukkospuuskissa

Toimintaohjeita myrskypuuskiin:

http://ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-myrskypuuskiin

Jul 19

Ilmatieteen laitos – Mauri, Tapani, Asta ja Veera – miten myrskyt nimetään?

approaching-storm-1383592228Qo9

Suomessa maa-alueilla myrskyää meteorologisessa mielessä harvoin. Puhekielessä myrskyistä puhutaan usein myös silloin, kun kyseessä on kesäinen, paikallinen rajuilma. Meteorologit puhuvat myrskystä vasta, kun kymmenen minuutin keskituulen nopeus ylittää 21 metriä sekunnissa.

Jos myrsky on voimakas tai rajuilman odotetaan aiheuttavan maa-alueilla merkittäviä vahinkoja, Ilmatieteen laitoksen meteorologit nimeävät myrskyn tai rajuilman Yliopiston Almanakan nimipäiväkalenterin mukaan. Nimeksi valitaan kalenterista ensimmäinen käyttämätön nimi. Jos nimi on käytetty tai kalenterissa ei ole kyseisen päivän kohdalla kuin yksi nimi, voidaan ottaa käyttöön nimen lisäksi järjestysnumero tai vuosiluku.

Ilmatieteen laitos nimeää myrskyn tai rajuilman tyypillisesti silloin, kun myrskytuulista tai –tuhoista on saatu havaintoja. Joissakin tapauksissa, kun ennuste on hyvin selkeä, nimeäminen voidaan tehdä myös etukäteen, mutta näin tapahtuu harvoin. Pienialaisia myräköitä ei nimetä; vaikutusten tulee olla laajat tai merkittävät.

Myrsky tai rajuilma nimetään, jotta vaarallinen sääilmiö saa tarvittavan huomioarvon. Kun tapahtumalla on nimi, sitä voidaan hyödyntää monipuolisesti viestinnässä kuten varoituksissa, mediassa, viranomaisviestinnässä sekä tilastoissa. Lähihistoriasta löytyy monta nimeltä tuttua esimerkkiä: Tapani (vuonna 2011), Asta, Veera, Lahja ja Sylvi (vuonna 2010), Janika (vuonna 2001) ja Mauri (vuonna 1982). Sääilmiön voimakkuuden ja tuhojen perusteella aikaa myöten selviää, jääkö nimi vakiintuneeseen käyttöön, ilmastotilastoihin ja ihmisten muistiin.

Kansainvälisiä nimeämiskäytäntöjä

Trooppiset myrskyt, joita esiintyy valtamerillä, nimetään vuosittain aakkosjärjestyksessä A:sta alkaen niin, että joka toinen myrsky saa nimensä mieheltä ja joka toinen naiselta. Nimilistoja ylläpitää Maailman ilmatieteen järjestö WMO. Käytössä on kuusi nimilistaa, joita käytetään vuoron perään. Suurien, paljon tuhoa ja julkisuutta saaneiden trooppisten myrskyjen nimet pyritään jättämään pysyvästi pois käytöstä. Esimerkkejä näistä ovat Haiyan (Filippiinit vuonna 2013), Sandy (Yhdysvallat vuonna 2012), Katrina (Yhdysvallat vuonna 2005).

Suomi tunnetaan myös matalapainemyrskyjen “hautausmaana”. Esimerkiksi lokakuun lopulla vuonna 2013 Iso-Britanniaa riepotellut St Jude -myrsky heikkeni edetessään kohti Suomea ja saapui tänne heikentyneenä, nimettömäksi jääneenä syksyisenä matalapainemyräkkänä.

Lue lisää:
Rajuilmat Suomessa
Voimakkaat matalapaineet Suomessa ja maailmalla
Usein kysyttyjä kysymyksiä tuulista ja myrskyistä
Trooppisten myrskyjen nimeäminen WMO:n verkkosivuilla englanniksi

Jul 01

Ilmatieteen laitos – Ukkospuuskiin syytä varautua maan itäosissa sunnuntaina ja maanantaina

Sturm

Suomeen virtaa viikonlopun aikana etelästä varsin lämmintä ja kosteaa ilmamassaa. Maan itäosiin kehkeytyykin sunnuntaina iltapäivällä sekä illalla olosuhteet, jotka ovat otolliset voimakkaille ukkosille. Lisäksi maan itäosassa voi sunnuntain ja maanantain aikana sataa paikoin runsaasti.

Sunnuntaina kylmä rintama liikkuu maan etelä- ja keskiosan yli itään. Maan itäosassa voi esiintyä voimakkaita ukkospuuskia sunnuntai-iltapäivästä aina sunnuntai-iltaan asti. Ukkoskuurojen yhteydessä voi paikoin sataa rankasti, joten myös taajamatulvat ovat mahdollisia.

Sadealue pysyttelee maan itäosan ja Kainuun tienoilla vielä maanantaina, joten vuorokauden aikana voi kertyä alueelle suuriakin sademääriä. Maanantaina voimakkaat ukkospuuskat ovat mahdollisia lähinnä Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.

Kylmän rintaman reittiin liittyy vielä epävarmuuksia, joten tarvittaessa tiedotetta päivitetään Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla. Myös Ilmatieteen laitoksen @meteorologit seuraavat tilannetta Twitterissä. Viikonlopun sääennuste YouTubessa on  tehty erityisesti viikonlopun isoja kesätapahtumia silmällä pitäen.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Toimintaohjeita ukkospuuskiin: http://ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-ukkospuuskissa

 

Jun 17

Uusi kesämyräkkä riepottaa Suomea viikonloppuna

thunder-icon

Syvä matalapaine sateineen liikkuu lauantain kuluessa maan länsiosien yli pohjoiseen. Siihen liittyen etelänpuoleinen tuuli on voimakasta ja puuskaista erityisesti maan etelä- ja itäosassa.

Eteläiselle Itämerelle kehittyy perjantaina vuodenaikaan nähden erittäin syvä matalapaine. Siihen liittyvät runsaat sateet saapuvat etelärannikolle jo perjantain ja lauantain välisenä yönä. Sateisiin liittyy myös ukkosta ja hyvin rankkoja kuurosateita, jotka voivat aiheuttaa paikoin pieniä taajamatulvia.

Lauantain kuluessa yhtenäisempi sadealue liikkuu pohjoiseen, mutta sen jälkipuolella sadekuuroja tulee vielä yleisesti. Matalapaineeseen liittyvät tuulet voimistuvat jo yön aikana, mutta vahinkoja aiheuttavat myrskypuuskat saapuvat etelärannikolle ja maan kaakkoisosaan lauantaiaamun tai aamupäivän kuluessa. Myöhemmin päivällä tuulinen alue laajenee koko maan etelä- ja itäosaan. Eteläiset tuulet puhaltavat puuskissa yleisesti noin 15 metriä sekunnissa, mutta paikoin varsinkin etelärannikolla ja kaakossa jopa yli 20 m/s. Sateiden jäljiltä märkä maaperä voi lisätä vahinkojen määrää.

Myös eteläisillä merialueilla tuuli voimistuu kovaksi, mahdollisesti jopa myrskyksi. Tuulten takia merkitsevä aallonkorkeus kasvaa pohjoisella Itämerellä ja Suomenlahdella paikoin yli 3 metrin.

”Eri puolilla Suomea on viikonloppuna käynnissä kesätapahtumia. Tapahtumien järjestäjien ja niihin osallistuvien kannattaa seurata säännöllisesti säävaroituksia, sään kehittymistä ja viranomaisten mahdollisesti antamia ohjeita”, muistuttaa Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Henri Nyman.

Sunnuntaiksi tuulet vähitellen heikkenevät, kun matalapaine liikkuu maan pohjoisosaan ja heikkenee. Sää jatkuu kuitenkin epävakaisena ja melko viileänä.

Jun 06

Viikon puolivälissä odotettavissa voimakkaita myrskypuuskia

severe_thunder_storms_weather_symbol_clip_art

Vuodenaikaan nähden harvinaisen voimakas myrskymatalapaine saapuu Suomeen keskiviikkona. Voimakkaimmat tuulet painottuvat maan länsiosaan, Pohjois-Pohjanmaan länsiosaan ja Lounais-Lappiin.

Ilmatieteen laitoksen maanantaina 6. kesäkuuta tekemän ennusteen mukaan luoteesta keskiviikkona saapuvan myrskymatalapaineen vaikutukset ulottuvat pitkälle torstaihin saakka.

Pohjoisilla merialueilla lännen ja pohjoisen välinen keskituuli voi olla 25 metriä sekunnissa ja merkitsevä aallonkorkeus noin neljä metriä. Myös sisävesillä esiintyy kovaa tuulta.

Maa-alueilla tuuli voi olla puuskissa laaja-alaisesti yli 15 metriä sekunnissa, monin paikoin 20 metriä sekunnissa ja paikoin jopa 25 metriä sekunnissa.  – Ajallisesti voimakkaimmat tuulet esiintyvät Suomen alueella keskiviikkoiltapäivän ja torstai-iltapäivän välisenä aikana, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Paavo Korpela kertoo. – Alueellisesti voimakkaimmat tuulet sijoittuvat tämän hetkisen ennusteen mukaan maan länsiosaan, Pohjois-Pohjanmaan länsiosaan sekä Lounais-Lappiin. Etenkin Perämeren rannikolta Pohjanmaalle ulottuvalla alueella puuskat saattavat yltää paikallisesti jopa 25 metriin sekunnissa.

Myrskymatalapaine tuo mukanaan myös runsaita sateita. Etelä- ja Keski-Lapissa sekä Pohjois-Pohjanmaalla vuorokauden sademäärä voi olla paikoin 50 millimetriä. Keski-Lapissa osa sateesta voi tulla lumena, jolloin se huonontaa ajokeliä.

Kesällä matalapainemyrskyjä harvemmin kuin muina vuodenaikoina

Kesällä voimakkaat puuskat aiheuttavat tuulivahinkoja helposti, koska puissa on lehdet ja maaperä on roudaton.

Merialueilla myrskylukemia mitataan kesäkuussa keskimäärin noin kerran viidessä vuodessa. Viimeksi myrskytuulia on kesäkuussa mitattu vuonna 2014 Porvoon edustalla. Vaikka merellä ei myrskyraja rikkoutuisikaan, voi maa-alueilla puuskainen tuuli aiheuttaa vahinkoja, kuten kävi esimerkiksi kesäkuun 12. päivänä vuonna 2010.

Oct 05

Ilmatieteen laitos: Valion päivän myrsky varsin pitkäkestoinen

puuskat

Valion päivänä maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa ja Kainuussa mitattiin laajalti 18–22 metriä sekunnissa puhaltaneita myrskypuuskia. Olosuhteet olivat otolliset runsaille puustovahingoille.

Valion päivän myrskyssä havaitut tuulenpuuskat olivat maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa ja Kainuussa laajalti 18–22 metriä sekunnissa. Etenkin mittausasemilla, jotka edustivat aukeaa ympäristöä, kuten järvialueilla ja lentokentillä, havaittiin yli 25 m/s puuskia. Lounaisissa maakunnissa puuskat jäivät pääosin 15 m/s ja 20 m/s välille. Kaskisten Sälgrundissa mitattiin Valio-myrskyn voimakkain puuskalukema, joka oli 31,1 m/s. Merialueilla myös keskituulet ylsivät myrskylukemiin. Maa-alueilla voimakkain puuska havaittiin Toholammilla, jossa tuulen nopeus puuskassa ylsi 26,4 metriin sekunnissa.

”Maa-alueilla 10 minuutin keskituulet olivat pääosin 10–15 metriä sekunnissa. Tulee huomata, että maa-alueiden tuulivaroituksissa käytetään kokonaan puuskalukemia, koska maalla nimenomaan puuskat aiheuttavat tuhoja. Tutkimusten perusteella tiedetään, että hetkelliset lyhytaikaiset, kolmen sekunnin tuulen puuskat ylittävät 10 minuutin keskituulen nopeuden säätilanteesta riippuen jopa kaksinkertaisina”, muistuttaa Ilmatieteen laitoksen meteorologi Tuomo Bergman.

Valio-myrsky aiheutti paljon puustovahinkoja
Valio-myrsky aiheutti runsaasti puustovahinkoja, joista seurasi myös laajoja sähkökatkoksia ja häiriöitä teleliikenteessä. ”Myrskytuhojen määrään vaikutti se, että puut olivat myrskyalueella suurimmaksi osaksi vielä lehdessä ja lisäksi maaperä oli kostea ja roudaton”, Bergman toteaa.  Suomen metsäkeskuksen mukaan vahingoittuneen puuston määrä on todennäköisesti 0,5-1,5 miljoonaa kuutiometriä, arvoltaan 20-50 miljoonaa euroa.

Valio-myrsky oli tuulennopeuksiltaan ja vahingoiltaan lähes Eino-myrskyn luokkaa. Valio-myrsky oli tuulennopeuksiltaan ja vahingoiltaan lähes Eino-myrskyn luokkaa. Valio-myrskyssä tuuli oli puuskaista pitkän aikaa ja myrskyvahinkoja syntyi yli 12 tunnin aikana. Myrskyn pitkä kestoaika selittää osin tuulivahinkojen huomattavaa määrää.

valio_kuusia_linjalla

Puuskainen tuuli aiheutti ensimmäiset vahingot perjantaina iltapäivällä Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikolla. Maan itä- ja eteläosaan voimakkaimmat puuskat saapuivat vasta illalla ja 3.10. vastaisena yönä. Yöllä myrskypuuskia havaittiin vielä monin paikoin maan itäosassa, etenkin Saimaan alueella.

Pelastustoimen tehtäviä kertyi Suomessa yhteensä noin 1700 kpl. Pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti Etelä-Savon pelastuslaitokselta kertoo, että Valio-myrsky aiheutti heidän alueellaan noin 200–300 tehtävää. ”Sääennusteet osuivat nappiin sekä reitin että tuulen nopeuden puolesta.  Torstaina saadun Luova-tiedotteen jälkeen aloitettiin tilanteen tehostettu seuranta ja kun nähtiin, että tietyt tuulen raja-arvot tulevat ylittymään, tehostettiin perjantaina toimintavalmiutta kaikilla paloasemilla. Toiminta on hioutunutta useampien vastaavien tilanteiden jäljiltä”, Halmeslahti toteaa.

Sep 30

Valio-myrsky saapumassa Suomeen perjantaina

valio2

Kuvassa näkyy hetkelliset ennustetut puuskalukemat ja alla keskituulennopeus väreillä.

Atlantilta saapuu nopealiikkeinen syvenevä matalapaine Suomen ylitse perjantaina. Voimakkaat tuulet voivat aiheuttaa myrskytuhoja etenkin maan keskivaiheilla.

Tuuli voi olla puuskissa myrskyistä lähes koko maassa, mutta todennäköisimmin maan keskivaiheilla sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Maan eteläosa saattaa selvitä vähäisemmällä tuulella, mutta odotettavissa on sielläkin silti paikoin myrskyvahinkoja.

Puuskat ovat koko maassa Lappia lukuun ottamatta 15–20 metriä sekunnissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja maan keskiosassa monin paikoin yli 20 m/s. Tuulet voivat aiheuttaa puiden kaatumisia laajalti. Niinpä odotettavissa on sähkökatkoja laajalla alueella.

”Koska tuuli pysyy voimakkaana jopa 6-9 tuntia, myrskyvaurioita voi syntyä uudestaan vaikka ne olisi jo kertaalleen korjattu”, arvioi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eerik Saarikalle.

http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

 

Feb 07

:LAINA MYRSKY: Ilmatieteen laitos: Laina-myrsky saapuu Suomeen yöllä – sähkökatkoja luvassa

download

Suomeen saapuu ensi yönä myrskytuulia Norjasta, kertoo Ilmatieteen laitos. Norjassa puuskat ovat pahimmillaan jopa 40 metriä sekunnissa, mutta Suomeen tullessaan tuulet laantuvat.

Ilmatieteen laitoksen meteorologin Jari Tuovisen mukaan maa-alueilla puuskat ovat yleisesti noin 20 metriä sekunnissa. Pahimmillaan puuskat yltävät jopa 25 metriin sekunnissa. Merillä myrskyää laajalti.

Lainaksi nimetty myrsky saapuu ensin Lappiin puoliltaöin, josta matalapaineen keskus suuntaa Meri-Lapin ja Oulun ylitse kohti kaakkoa. Etelään puuskittaiset tuulet saapuvat huomenna keskipäivän aikoihin.

Myrsky saattaa aiheuttaa vahinkoja rakenteille sekä paikallisia sähkökatkoja. Tuovisen mukaan myrskyn aiheuttamat vahingot eivät kuitenkaan yllä vuoden 2011 Tapani-myrskyn tuhoihin.

Jul 30

Ilmatieteen laitos: Kesän voimakkaimmat ukkoskuurot riepottelevat Suomea torstaina

vaaraalue310714

Ennuste aaltoilevan rintamavyöhykkeen liikkeestä ja vaarallisimpien ukkosten esiintymisalueesta. Keltaisella värillä ukkospuuskat yli 15 m/s, oranssilla yli 25 m/s.

Ilmatieteen laitos varoittaa voimakkaista ukkoskuuroista, jotka saapuvat Suomeen torstaina 31. heinäkuuta. Kesän mahdollisesti voimakkaimmat ukkoset keskittyvät maan etelä- ja keskiosiin, Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle.

Suomeen virtaa keskiviikkoillan ja torstain vastaisen yön aikana etelästä erittäin kosteaa ja lämmintä ilmamassaa. Torstain kuluessa lännestä saapuu aaltoileva rintama, jonka etupuolelle kehittyy erittäin voimakkaita ukkoskuurojonoja. Erityisesti Pirkanmaalta Keski-Suomen yli Kainuuseen ulottuvalla alueella ukkoset voivat aiheuttaa laaja-alaisia tuhoja.

Ukkoskuurot liikkuvat melko nopeasti Suomen yli. Kuuroihin liittyy paikoin erittäin voimakkaita ukkospuuskia. Jonomaiset ukkoskuurot aiheuttavat paikoin myös erittäin runsaita sademääriä, joista voi aiheutua taajamatulvia.

”Säätilanteesta näyttää tällä hetkellä tulevan tämän kesän toistaiseksi pahin tilanne, joka mahdollistaa jopa laaja-alaisemmat puustotuhot ja sähkökatkot”, arvioi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Henri Nyman.

Kesän salamointi runsasta, mutta ei poikkeuksellista

Tänä kesänä on toistaiseksi salamoinut hieman keskimääräistä enemmän.  Ukkoskausi lähti näyttävästi käyntiin toukokuussa, kun kuukauden keskimääräinen salamamäärä (8400) ylittyi moninkertaisesti (24000 salamaa). Salamat keskittyivät vielä muutamalle voimakkaalle ukkospäivälle. Kesäkuu jäi ukkosien kannalta vaisuksi koleiden säiden takia. Kesäkuun salamamäärät jäivät alle puoleen keskimääräisestä 35000 maasalamasta.

Heinäkuussa ilmamassaukkoset ovat jyrisseet useaan otteeseen helteiden myötä ja salamoita on paikannettu keskiviikkoon mennessä miltei 84 000. Heinäkuussa salamoi tyypillisestikin runsaasti, keskimäärin 59 500 salamaa. Tähän mennessä mitattu salamamäärä ei ole tilastoissa kuitenkaan vielä mitenkään poikkeuksellinen, sillä esimerkiksi heinäkuussa 2011 paikannettiin peräti 113 000 salamaa.

Kaikki voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Säätutkakuvat sadealueista: http://ilmatieteenlaitos.fi/sade-ja-pilvialueet/suomi

Teematietoa rajuilmoista:
http://ilmatieteenlaitos.fi/rajuilmat
Salamalta suojautuminen:
http://ilmatieteenlaitos.fi/suojautuminen-salamalta
Toimintaohjeet ja vaikutukset:
http://ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-myrskypuuskiin