Jun 17

Uusi kesämyräkkä riepottaa Suomea viikonloppuna

thunder-icon

Syvä matalapaine sateineen liikkuu lauantain kuluessa maan länsiosien yli pohjoiseen. Siihen liittyen etelänpuoleinen tuuli on voimakasta ja puuskaista erityisesti maan etelä- ja itäosassa.

Eteläiselle Itämerelle kehittyy perjantaina vuodenaikaan nähden erittäin syvä matalapaine. Siihen liittyvät runsaat sateet saapuvat etelärannikolle jo perjantain ja lauantain välisenä yönä. Sateisiin liittyy myös ukkosta ja hyvin rankkoja kuurosateita, jotka voivat aiheuttaa paikoin pieniä taajamatulvia.

Lauantain kuluessa yhtenäisempi sadealue liikkuu pohjoiseen, mutta sen jälkipuolella sadekuuroja tulee vielä yleisesti. Matalapaineeseen liittyvät tuulet voimistuvat jo yön aikana, mutta vahinkoja aiheuttavat myrskypuuskat saapuvat etelärannikolle ja maan kaakkoisosaan lauantaiaamun tai aamupäivän kuluessa. Myöhemmin päivällä tuulinen alue laajenee koko maan etelä- ja itäosaan. Eteläiset tuulet puhaltavat puuskissa yleisesti noin 15 metriä sekunnissa, mutta paikoin varsinkin etelärannikolla ja kaakossa jopa yli 20 m/s. Sateiden jäljiltä märkä maaperä voi lisätä vahinkojen määrää.

Myös eteläisillä merialueilla tuuli voimistuu kovaksi, mahdollisesti jopa myrskyksi. Tuulten takia merkitsevä aallonkorkeus kasvaa pohjoisella Itämerellä ja Suomenlahdella paikoin yli 3 metrin.

”Eri puolilla Suomea on viikonloppuna käynnissä kesätapahtumia. Tapahtumien järjestäjien ja niihin osallistuvien kannattaa seurata säännöllisesti säävaroituksia, sään kehittymistä ja viranomaisten mahdollisesti antamia ohjeita”, muistuttaa Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Henri Nyman.

Sunnuntaiksi tuulet vähitellen heikkenevät, kun matalapaine liikkuu maan pohjoisosaan ja heikkenee. Sää jatkuu kuitenkin epävakaisena ja melko viileänä.

Jun 06

Viikon puolivälissä odotettavissa voimakkaita myrskypuuskia

severe_thunder_storms_weather_symbol_clip_art

Vuodenaikaan nähden harvinaisen voimakas myrskymatalapaine saapuu Suomeen keskiviikkona. Voimakkaimmat tuulet painottuvat maan länsiosaan, Pohjois-Pohjanmaan länsiosaan ja Lounais-Lappiin.

Ilmatieteen laitoksen maanantaina 6. kesäkuuta tekemän ennusteen mukaan luoteesta keskiviikkona saapuvan myrskymatalapaineen vaikutukset ulottuvat pitkälle torstaihin saakka.

Pohjoisilla merialueilla lännen ja pohjoisen välinen keskituuli voi olla 25 metriä sekunnissa ja merkitsevä aallonkorkeus noin neljä metriä. Myös sisävesillä esiintyy kovaa tuulta.

Maa-alueilla tuuli voi olla puuskissa laaja-alaisesti yli 15 metriä sekunnissa, monin paikoin 20 metriä sekunnissa ja paikoin jopa 25 metriä sekunnissa.  – Ajallisesti voimakkaimmat tuulet esiintyvät Suomen alueella keskiviikkoiltapäivän ja torstai-iltapäivän välisenä aikana, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Paavo Korpela kertoo. – Alueellisesti voimakkaimmat tuulet sijoittuvat tämän hetkisen ennusteen mukaan maan länsiosaan, Pohjois-Pohjanmaan länsiosaan sekä Lounais-Lappiin. Etenkin Perämeren rannikolta Pohjanmaalle ulottuvalla alueella puuskat saattavat yltää paikallisesti jopa 25 metriin sekunnissa.

Myrskymatalapaine tuo mukanaan myös runsaita sateita. Etelä- ja Keski-Lapissa sekä Pohjois-Pohjanmaalla vuorokauden sademäärä voi olla paikoin 50 millimetriä. Keski-Lapissa osa sateesta voi tulla lumena, jolloin se huonontaa ajokeliä.

Kesällä matalapainemyrskyjä harvemmin kuin muina vuodenaikoina

Kesällä voimakkaat puuskat aiheuttavat tuulivahinkoja helposti, koska puissa on lehdet ja maaperä on roudaton.

Merialueilla myrskylukemia mitataan kesäkuussa keskimäärin noin kerran viidessä vuodessa. Viimeksi myrskytuulia on kesäkuussa mitattu vuonna 2014 Porvoon edustalla. Vaikka merellä ei myrskyraja rikkoutuisikaan, voi maa-alueilla puuskainen tuuli aiheuttaa vahinkoja, kuten kävi esimerkiksi kesäkuun 12. päivänä vuonna 2010.

Oct 05

Ilmatieteen laitos: Valion päivän myrsky varsin pitkäkestoinen

puuskat

Valion päivänä maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa ja Kainuussa mitattiin laajalti 18–22 metriä sekunnissa puhaltaneita myrskypuuskia. Olosuhteet olivat otolliset runsaille puustovahingoille.

Valion päivän myrskyssä havaitut tuulenpuuskat olivat maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa ja Kainuussa laajalti 18–22 metriä sekunnissa. Etenkin mittausasemilla, jotka edustivat aukeaa ympäristöä, kuten järvialueilla ja lentokentillä, havaittiin yli 25 m/s puuskia. Lounaisissa maakunnissa puuskat jäivät pääosin 15 m/s ja 20 m/s välille. Kaskisten Sälgrundissa mitattiin Valio-myrskyn voimakkain puuskalukema, joka oli 31,1 m/s. Merialueilla myös keskituulet ylsivät myrskylukemiin. Maa-alueilla voimakkain puuska havaittiin Toholammilla, jossa tuulen nopeus puuskassa ylsi 26,4 metriin sekunnissa.

”Maa-alueilla 10 minuutin keskituulet olivat pääosin 10–15 metriä sekunnissa. Tulee huomata, että maa-alueiden tuulivaroituksissa käytetään kokonaan puuskalukemia, koska maalla nimenomaan puuskat aiheuttavat tuhoja. Tutkimusten perusteella tiedetään, että hetkelliset lyhytaikaiset, kolmen sekunnin tuulen puuskat ylittävät 10 minuutin keskituulen nopeuden säätilanteesta riippuen jopa kaksinkertaisina”, muistuttaa Ilmatieteen laitoksen meteorologi Tuomo Bergman.

Valio-myrsky aiheutti paljon puustovahinkoja
Valio-myrsky aiheutti runsaasti puustovahinkoja, joista seurasi myös laajoja sähkökatkoksia ja häiriöitä teleliikenteessä. ”Myrskytuhojen määrään vaikutti se, että puut olivat myrskyalueella suurimmaksi osaksi vielä lehdessä ja lisäksi maaperä oli kostea ja roudaton”, Bergman toteaa.  Suomen metsäkeskuksen mukaan vahingoittuneen puuston määrä on todennäköisesti 0,5-1,5 miljoonaa kuutiometriä, arvoltaan 20-50 miljoonaa euroa.

Valio-myrsky oli tuulennopeuksiltaan ja vahingoiltaan lähes Eino-myrskyn luokkaa. Valio-myrsky oli tuulennopeuksiltaan ja vahingoiltaan lähes Eino-myrskyn luokkaa. Valio-myrskyssä tuuli oli puuskaista pitkän aikaa ja myrskyvahinkoja syntyi yli 12 tunnin aikana. Myrskyn pitkä kestoaika selittää osin tuulivahinkojen huomattavaa määrää.

valio_kuusia_linjalla

Puuskainen tuuli aiheutti ensimmäiset vahingot perjantaina iltapäivällä Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikolla. Maan itä- ja eteläosaan voimakkaimmat puuskat saapuivat vasta illalla ja 3.10. vastaisena yönä. Yöllä myrskypuuskia havaittiin vielä monin paikoin maan itäosassa, etenkin Saimaan alueella.

Pelastustoimen tehtäviä kertyi Suomessa yhteensä noin 1700 kpl. Pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti Etelä-Savon pelastuslaitokselta kertoo, että Valio-myrsky aiheutti heidän alueellaan noin 200–300 tehtävää. ”Sääennusteet osuivat nappiin sekä reitin että tuulen nopeuden puolesta.  Torstaina saadun Luova-tiedotteen jälkeen aloitettiin tilanteen tehostettu seuranta ja kun nähtiin, että tietyt tuulen raja-arvot tulevat ylittymään, tehostettiin perjantaina toimintavalmiutta kaikilla paloasemilla. Toiminta on hioutunutta useampien vastaavien tilanteiden jäljiltä”, Halmeslahti toteaa.

Sep 30

Valio-myrsky saapumassa Suomeen perjantaina

valio2

Kuvassa näkyy hetkelliset ennustetut puuskalukemat ja alla keskituulennopeus väreillä.

Atlantilta saapuu nopealiikkeinen syvenevä matalapaine Suomen ylitse perjantaina. Voimakkaat tuulet voivat aiheuttaa myrskytuhoja etenkin maan keskivaiheilla.

Tuuli voi olla puuskissa myrskyistä lähes koko maassa, mutta todennäköisimmin maan keskivaiheilla sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Maan eteläosa saattaa selvitä vähäisemmällä tuulella, mutta odotettavissa on sielläkin silti paikoin myrskyvahinkoja.

Puuskat ovat koko maassa Lappia lukuun ottamatta 15–20 metriä sekunnissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja maan keskiosassa monin paikoin yli 20 m/s. Tuulet voivat aiheuttaa puiden kaatumisia laajalti. Niinpä odotettavissa on sähkökatkoja laajalla alueella.

”Koska tuuli pysyy voimakkaana jopa 6-9 tuntia, myrskyvaurioita voi syntyä uudestaan vaikka ne olisi jo kertaalleen korjattu”, arvioi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eerik Saarikalle.

http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

 

Feb 07

:LAINA MYRSKY: Ilmatieteen laitos: Laina-myrsky saapuu Suomeen yöllä – sähkökatkoja luvassa

download

Suomeen saapuu ensi yönä myrskytuulia Norjasta, kertoo Ilmatieteen laitos. Norjassa puuskat ovat pahimmillaan jopa 40 metriä sekunnissa, mutta Suomeen tullessaan tuulet laantuvat.

Ilmatieteen laitoksen meteorologin Jari Tuovisen mukaan maa-alueilla puuskat ovat yleisesti noin 20 metriä sekunnissa. Pahimmillaan puuskat yltävät jopa 25 metriin sekunnissa. Merillä myrskyää laajalti.

Lainaksi nimetty myrsky saapuu ensin Lappiin puoliltaöin, josta matalapaineen keskus suuntaa Meri-Lapin ja Oulun ylitse kohti kaakkoa. Etelään puuskittaiset tuulet saapuvat huomenna keskipäivän aikoihin.

Myrsky saattaa aiheuttaa vahinkoja rakenteille sekä paikallisia sähkökatkoja. Tuovisen mukaan myrskyn aiheuttamat vahingot eivät kuitenkaan yllä vuoden 2011 Tapani-myrskyn tuhoihin.

Jul 30

Ilmatieteen laitos: Kesän voimakkaimmat ukkoskuurot riepottelevat Suomea torstaina

vaaraalue310714

Ennuste aaltoilevan rintamavyöhykkeen liikkeestä ja vaarallisimpien ukkosten esiintymisalueesta. Keltaisella värillä ukkospuuskat yli 15 m/s, oranssilla yli 25 m/s.

Ilmatieteen laitos varoittaa voimakkaista ukkoskuuroista, jotka saapuvat Suomeen torstaina 31. heinäkuuta. Kesän mahdollisesti voimakkaimmat ukkoset keskittyvät maan etelä- ja keskiosiin, Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle.

Suomeen virtaa keskiviikkoillan ja torstain vastaisen yön aikana etelästä erittäin kosteaa ja lämmintä ilmamassaa. Torstain kuluessa lännestä saapuu aaltoileva rintama, jonka etupuolelle kehittyy erittäin voimakkaita ukkoskuurojonoja. Erityisesti Pirkanmaalta Keski-Suomen yli Kainuuseen ulottuvalla alueella ukkoset voivat aiheuttaa laaja-alaisia tuhoja.

Ukkoskuurot liikkuvat melko nopeasti Suomen yli. Kuuroihin liittyy paikoin erittäin voimakkaita ukkospuuskia. Jonomaiset ukkoskuurot aiheuttavat paikoin myös erittäin runsaita sademääriä, joista voi aiheutua taajamatulvia.

”Säätilanteesta näyttää tällä hetkellä tulevan tämän kesän toistaiseksi pahin tilanne, joka mahdollistaa jopa laaja-alaisemmat puustotuhot ja sähkökatkot”, arvioi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Henri Nyman.

Kesän salamointi runsasta, mutta ei poikkeuksellista

Tänä kesänä on toistaiseksi salamoinut hieman keskimääräistä enemmän.  Ukkoskausi lähti näyttävästi käyntiin toukokuussa, kun kuukauden keskimääräinen salamamäärä (8400) ylittyi moninkertaisesti (24000 salamaa). Salamat keskittyivät vielä muutamalle voimakkaalle ukkospäivälle. Kesäkuu jäi ukkosien kannalta vaisuksi koleiden säiden takia. Kesäkuun salamamäärät jäivät alle puoleen keskimääräisestä 35000 maasalamasta.

Heinäkuussa ilmamassaukkoset ovat jyrisseet useaan otteeseen helteiden myötä ja salamoita on paikannettu keskiviikkoon mennessä miltei 84 000. Heinäkuussa salamoi tyypillisestikin runsaasti, keskimäärin 59 500 salamaa. Tähän mennessä mitattu salamamäärä ei ole tilastoissa kuitenkaan vielä mitenkään poikkeuksellinen, sillä esimerkiksi heinäkuussa 2011 paikannettiin peräti 113 000 salamaa.

Kaikki voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Säätutkakuvat sadealueista: http://ilmatieteenlaitos.fi/sade-ja-pilvialueet/suomi

Teematietoa rajuilmoista:
http://ilmatieteenlaitos.fi/rajuilmat
Salamalta suojautuminen:
http://ilmatieteenlaitos.fi/suojautuminen-salamalta
Toimintaohjeet ja vaikutukset:
http://ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-myrskypuuskiin

Jan 28

Energiateollisuus ry: Loppuvuoden 2013 myrskyt lähes joulumyrskyjen 2011 luokkaa

Vaikutukset sähkönkäyttäjille aiempaa vähäisemmät
Asiakastiedotus on parantunut selvästi

Viime syksyn myrskyt olivat monin paikoin samaa luokkaa kuin joulun 2011 myrskyt. Silti vaikutukset sähkönkäyttäjille jäivät aikaisempaa vähäisimmäksi. Tämä osoittaa, että verkkoyhtiöt ovat oppineet aikaisemmista harjoituksista. Erityisesti asiakastiedotus on parantunut. Myös vikojen korjaaminen on nopeutunut, Energiateollisuus ry:n johtaja Kenneth Hänninen sanoo

Energiateollisuus ry selvitti syysmyrskyjen vaikutuksia joulukuussa jäsenilleen lähettämällä kyselyllä. Syksyn 2013 aikana Suomen sähkönjakeluverkkoja koetteli neljä rajua myrskyä: Reima 5.11., Eino 17.11., Oskari 1.12. ja Seija 13.12.

Sähköt menivät yli 400 000 asiakkaalta – vakiokorvauksia 20 miljoonaa euroa

Kyselyn perusteella myrskytuhojen seurauksena oli pahimmillaan sähköttä yli 400 000 asiakasta. Pääosa vioista saatiin korjattua 12 tunnissa. Tästä huolimatta verkkoyhtiöt joutuvat maksamaan vakiokorvauksia yli 200 000 asiakkaalle yhteensä noin 20 miljoonaa euroa.

Viankorjauksista kustannuksia kertyi noin 24 miljoonaa euroa. Osa yhtiöistä koki viime syksyn myrskyt jopa pahemmiksi kuin joulun 2011 myrskyt. Ennen loppusyksyn myrskyjä vuoden 2013 aikana sähkökatkoja oli ollut hyvin vähän.

Suurin osa sähkökatkoista johtui kovan tuulen kaatamista puista, jotka osuivat ilmassa kulkeviin sähköjohtimiin. Lauha ja sateinen loppusyksy vaikutti siihen, että maa oli pehmeää ja puut olivat alttiita kaatumaan sähkölinjojen päälle.

Maakaapelointiaste 44 prosenttiin vuonna 2019

Syyskuussa 2013 voimaan tullut sähkömarkkinalaki asettaa sähkön toimitusvarmuudelle uusia vaatimuksia. Myrskyn seurauksena ei saa aiheutua verkon käyttäjälle asemakaava-alueella yli 6 tuntia kestävää ja asemakaava-alueen ulkopuolella yli 36 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä.

Energiateollisuuden kesällä 2013 tekemän selvityksen perusteella verkkoyhtiöt investoivat lähivuosina verkkoihinsa voimakkaasti. Ilmassa kulkevia sähkölinjoja puretaan ja tilalle rakennetaan maakaapeleita, jotka ovat suojassa myrskyiltä. Maakaapeleiden osuus sähkönjakeluverkon kokonaispituudesta kasvaa ET:n  selvityksen perusteella 29 prosentista (2012) 44 prosenttiin (2019). Maakaapelointia jatketaan edelleen 2020-luvulla.

Lisäksi sähkönjakelun laatua parannetaan siirtämällä sähkölinjoja metsistä teiden varsille ja lisäämällä sähkönjakeluautomaatiota. Teiden varsilla sijaitsevat sähköjohdot on helpompi ja nopeampi korjata kuin metsän keskellä kulkevat johdot. Sähkönjakeluautomaatiolla saadaan vikapaikka rajattua mahdollisimman nopeasti ja palautettua sähköt vian vaikutusalueen ulkopuolella oleville asiakkaille.

Uusi sähkömarkkinalaki velvoittaa jakeluverkonhaltijoita myös tiedottamaan verkon käyttäjille häiriötilanteissa ja antamaan arvion keskeytyksen kestosta ja laajuudesta. Syksyn myrskyjen osalta häiriötiedottamisessa onnistuttiin hyvin. Asiakkaille viestittiin esimerkiksi tekstiviestien, mobiilisovellusten ja internet-sivujen avulla.

Nyt varaudutaan lumikuormiin

Vaikka alkutalvi on ollut poikkeuksellisen vähäluminen, lumi voi lähiviikkoina haitata sähkönjakelua ainakin Itä- ja Pohjois-Suomessa.  Puut taipuvat lumen painosta johdoille ja saavat aikaan sähkökatkoja. Sähköverkkoon tarttunut lumi voi katkoa johtimia tai painaa niitä lähemmäs maanpintaa.

– Sähkötapaturman vaaran takia tällaisten johtojen lähelle ei saa mennä, eikä niihin tai johdon päälle kaatuneisiin puihin saa koskea. Havaituista vahingoista pitää ilmoittaa paikalliselle sähköyhtiölle, Kenneth Hänninen muistuttaa.

Nov 18

Ilmatieteen laitos – Eino-myrsky oli yksi 2000-luvun voimakkaimmista syysmyrskyistä

Eino-myrsky on yksi 2000-luvun voimakkaimmista syysmyrskyistä. Voimakkaampia myrskyjä koettiin vuoden 2001 marraskuussa (Janika) ja vuoden 2011 Tapaninpäivänä (Tapani).

Sunnuntaina 17. marraskuuta Suomeen saapui voimakas matalapaine, joka liikkui päivän aikana Suomen yli itään. Voimakkaimmat tuulet osuivat maan keskiosiin ja ainoastaan Lappi säästyi tuulen aiheuttamilta vahingoilta. Ilmatieteen laitoksen havaintojen mukaan suurin keskituulen nopeus oli 27 m/s ja se mitattiin Raahen Nahkiaisessa.

Maa-alueilla tuulivahingot syntyivät hetkittäisistä puuskista. Kovin puuska maa-alueilla oli Savonlinnan lentoasemalla mitattu 27,3 m/s. Useilla havaintoasemilla maan etelä- ja keskiosassa mitattiin yli 20 m/s puuskia. Merillä kovin puuska, 32,9 m/s, mitattiin Kaskisten Sälgrundissa. Vertailun vuoksi Tapaninpäivän myrskyssä 2011 kovin merellä mitattu puuska oli 36,4 m/s ja maa-alueilla 31,5 m/s.

Eino aiheutti paljon sähkökatkoja, koska voimakkaat tuulet kattoivat lähes koko maan etelä- ja keskiosan eli alueet, joissa on paljon metsää ja kotitalouksia. Koska tämän lisäksi maan on roudaton ja kostea alkukuun tavanomaista suuremman sademäärän takia, tuulet aiheuttivat puustolle helpommin vahinkoja.

Marraskuun säätilastot ja kuva myrskypuuskista: http://ilmatieteenlaitos.fi/marraskuu
Syksyn tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot

Oct 29

Ilmatieteen laitos – Suomen merialueilla mitattiin lähes myrskylukemia

Brittein saarilta kohti Baltiaa laajalti vahinkoja aiheuttaneen myrskyn kovimmat tuulet osuivat Suomen eteläpuolelle.

Suomen rannikon edustalla olevilla havaintoasemilla 10 minuutin keskituulen nopeus oli ylimmillään Hangossa 20,2 m/s eli hieman myrskyrajan (21 m/s) alapuolella, mutta Viron merialueilla myrskyraja kuitenkin ylitettiin. Aamuyöstä Pohjoisella Itämerellä merkitsevä aallonkorkeus ylitti 5 metriä, jolloin korkeimmat yksittäiset aallot olivat lähes 9,5 metrisiä.

Hetkelliset puuskat olivat meillä kovimmillaan etelärannikolla 20 m/s tuntumassa, mutta pidemmällä sisämaan puolella tuulet olivat selvästi heikompia. Tuulet olivat voimakkuudeltaan Suomen puolella pitkälti ennustetun kaltaisia.

Myrskymatalapaine toi mukanaan myös runsaita sateita. Etenkin maan eteläosassa 24 tunnin sademäärä oli yleisesti 15–25 millimetriä.

Lisätietoja:

Merialueiden tuulipäivät: http://ilmatieteenlaitos.fi/tuulitilastot
Lokakuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu
Syksyn tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot

Tietoja lähimaiden kovimmista tuulenpuuskista Twitterissä:
https://twitter.com/meteorologit