Jan 18

Myrskypuuskat voivat aiheuttaa vahinkoja

Snow_heavy-512

Ilmatieteen laitoksen tekemän ennusteen mukaan keskiviikkona 18.1. ja torstaina 19.1. tuulenpuuskat voivat aiheuttaa vahinkoja ensin maan pohjoisosissa ja myöhemmin myös osassa maan keskiosaa.

Keskiviikkoiltana ja torstain vastaisena yönä voimakas matalapaine tuo kovia tuulia erityisesti maan pohjoisosiin. Etelä- ja Keski-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla tuuli voi puuskissa yltää paikoin 25 metriin sekunnissa. Pohjois-Lapissa ja Kainuussa tuuli on heikompaa, mutta myrskypuuskia on odotettavissa sielläkin. Tuulet heikkenevät torstaiaamuna väliaikaisesti.

Torstai-iltapäivän ja illan sekä perjantaiyön aikana Suomen pohjois- ja itäpuolella oleva matalapaineen alue voimistaa jälleen lännenpuoleisia tuulia.  Torstai-illan tuulet puhaltavat voimakkaimmin maan keskivaiheilla. Lännenpuoleiset tuulet voivat aiheuttaa tuulivahinkoja erityisesti torstai-iltana ja perjantaiyönä, sillä puuskat yltävät 18 – 23 m/s. Muuallakin maassa ilta ja yö ovat tuulisia, mutta puuskat jäävät yleisesti myrskylukemista.

”Kuluva vuodenaika pitänee laajemmat tuulituhot aisoissa, mutta tuulivahingot ja paikalliset sähkökatkot ovat melko todennäköisiä”, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Niko Tollman arvioi.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

 

Jan 12

Ilmatieteen laitos – Talvimyrsky riepotteli Itämerta

b1bd2bea94a7c2502af891a79a091fc0

Talvimyrsky on riepotellut lounaisia merialueita, jossa merkitsevä aallonkorkeus on ylittänyt 8 metriä. Korkein yksittäinen aalto on tuolloin noin 15 metriä. Aallonkorkeudet sivuavat aiempaa ennätystä.

Norjanmereltä saapunut voimakas matalapaine voimistui läntisillä ja lounaisilla merialueilla myrskyksi. Tuulet alkoivat voimistua jo eilen keskiviikkona 11.1. ja kovinta aallokko oli klo 22 – 07 välillä, jolloin merkitsevä aallonkorkeus ylitti 7 metriä. Aallokko on haitannut mm. laivaliikennettä. Lisäksi merivedenkorkeus on noussut korkealle Pohjanlahdella.

Merkitsevä aallonkorkeus ollut 8,2 metriä

Pohjoisella Itämerellä merkitsevä aallonkorkeus on aaltopoijun mittaustietojen mukaan ollut viime yönä 8,2 metriä. Korkein yksittäinen mitattu aalto oli noin 15 metriä. Lukema mitattiin Pohjoisella Itämeren aaltopoijulla keskiyön aikaan. Vastaaviin lukuihin on päästy mittaushistorian aikana kerran, joulukuussa 2004. Muilla merialueilla ei ollut yhtä kovaa aallokkoa.

“Näin korkea aallokko varsinaisen Itämeren pohjoisosassa mahdollistuu, kun tuuli puhaltaa riittävän pitkään etelästä. Tällöin pyyhkäisymatkaa on koko varsinainen Itämeren pituudelta. Tärkeää on myös se, että tuuli puhaltaa samasta suunnasta riittävän pitkän aikaa”, sanoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Heidi Pettersson.

Tällä hetkellä myrskytuulet ovat jo rauhoittumassa. Kovimmin tuuli on puhaltanut tähän mennessä Ahvenanmerellä ja Selkämerellä, jossa on mitattu myrskylukemia eli vähintään 21 m/s olevia 10 minuutin keskituulia.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Aallonkorkeus: http://ilmatieteenlaitos.fi/aallot-ja-vedenkorkeus

Mikä on merkitsevä aallonkorkeus?
Merkitsevä aallonkorkeus lasketaan mitatusta aaltojen kokojakaumasta niin, että tulos vastaa kokeneiden merenkulkijoiden silmin arvioimaa aallokon korkeutta. Merkitsevä aallonkorkeus on likimain sama kuin aaltojen suurimman kolmasosan korkeuksien keskiarvo. Aallokon suurimman aallon korkeus on lähes kaksi kertaa merkitsevä aallonkorkeus.

Aug 29

Ilmatieteen laitos – Rauli oli kesämyrskyksi harvinaisen voimakas

rauli_myrsky_20160827

Pohjoisilla merialueilla tuuli yltyi myrskylukemiin ja maan keskiosassa maa-alueilla mitattiin yleisesti myrskypuuskia.

Rauli-myrsky kaatoi puita ja aiheutti laajoja sähkökatkoja lauantaina 27. elokuuta. Maa-alueilla kovimmat havaitut puuskat, 24,9 m/s, mitattiin Vaasan Klemettilässä sekä Kuopion Maaningalla. Yli 20 m/s puuskia havaittiin yleisesti maan keskiosassa. Aivan maan eteläosassa sekä pohjoisessa tuuli oli heikompaa. Merellä kovin havaittu keskituulen nopeus oli Hailuodossa mitattu 23,6 m/s.

Ajankohta ja laajuus teki myrskystä erityisen

Pelkästään tuulen nopeuksien perusteella Rauli ei ollut myrskynä kovin erikoinen, vastaavia tuulen nopeuksia havaitaan lähes joka vuosi. Tilanteesta tekee kuitenkin hyvin merkittävän myrskyn ajankohta. Elokuun lopulla puut olivat täysin lehdessä ja roudaton maaperä oli sateisen elokuun jäljiltä monin paikoin varsin märkä. Näiden tekijöiden myötä Rauli-myrskyn vaikutukset olivat hyvin erilaisia, kuin jos myrsky olisi sattunut esimerkiksi joulukuussa. Lisäksi myrskyn tuulimaksimi osui iltapäivään, jolloin auringonsäteily lisäsi ilman puuskaisuutta.

Suureen vahinkojen määrään vaikuttivat myös voimakkaiden tuulten laaja alue aina Pohjanmaalta Etelä-Karjalaan. Lisäksi myrskypuuskat puhalsivat voimakkaina useita tunteja. Vaikutuksiltaan Rauli-myrskyä voidaan verrata loppuvuonna 2013 esiintyneisiin Eino- ja Seija-myrskyihin. Vastaavanlaista myrskyä ei ole kuitenkaan havaittu kesäkuukausina ainakaan 2000-luvulla.  

Voimakkaan matalapaineen yhteyteen kehittyi Pohjois-Pohjanmaalla myös ukkoskuuroja, joihin alustavien tietojen mukaan liittyi paikallisia syöksyvirtauksia sekä mahdollinen trombi.

Aug 26

Ilmatieteen laitos: Lauantaina voimakkaita tuulia lähes koko maassa

thunder-icon

Vuodenaikaan nähden harvinaisen voimakas matalapaine liikkuu lauantaina Perämeren, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yli itään. Matalapaine aiheuttaa etenkin maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa monin paikoin myrskypuuskia. Tuulivahingot ovat todennäköisiä.

Ilmatieteen laitoksen 26. elokuuta tekemän ennusteen mukaan lännenpuoleisen tuulen nopeus on maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa puuskissa 16-21 m/s, järvialueilla paikoin jopa 25 m/s. Kaikkein voimakkaimmat puuskat painottuvat maan keskiosaan. Myrskypuuskat saapuvat Suomeen lännestä ja ovat laaja-alaisimmillaan iltapäivällä ja illalla. Myöhään illalla ja yöllä voimakkaat tuulet painottuvat maan itäosaan ja heikkenevät vähitellen sunnuntaiaamua kohden.

“Myrskypuuskien vaikutukset ovat todennäköisesti kohtalaiset, paikoin jopa merkittävät. Puut ovat täydessä lähdessä ja maaperä sula, mikä edesauttaa tuulivahinkojen syntymistä. Eniten  sähkökatkoja ja myrskyvahinkoja tuuli aiheuttanee maan keskiosissa”, arvioi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Paavo Korpela.

Matalapaineeseen liittyy voimakkaita sateita etenkin Etelä-Lapissa sekä Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa. Vuorokauden sademäärä on alueella n. 30 mm, paikoin jopa 50 mm. Runsaat sateet voivat aiheuttaa alueella paikallisia pienialaisia tulvia.

Myrskymatalapaineen yhteydessä esiintyy paikoin myös ukkosia. Paikalliset ukkoskuurot ovat maan keskiosassa mahdollisia jo lauantain vastaisena yönä, kun kylmä rintama liikkuu alueen yli itään. Päivällä Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella esiintyy kuitenkin yleisemmin sade- ja ukkoskuuroja, joihin saattaa liittyä myös voimakkaita ukkospuuskia.

Neljättä Suomen luonnon päivää vietetään lauantaina 27.8. Päivän aikana järjestetään monenlaisia tapahtumia, joihon voit tutustua suoraan uudella tapahtumakartalla. Voimassa olevat säävaroitukset kannattaa ottaa huomioon päivän aikana.

Aug 13

Ilmatieteen laitos – Parafest-tapahtuman aikana havaittiin navakoita ja kovia tuulenpuuskia Joensuun lähialueilla

clouds-before-storm-iii

Joensuussa Parafest-tapahtumassa voimakas kuuropuuska eli syöksyvirtaus lennätti yleisöteltan ilmaan perjantaina 12.8. kello 17 aikaan.

Ilmatieteen laitoksen turvallisuussääpäivystyksen meteorologien mukaan tapahtumapaikan lähellä Liperin Tuiskavanluodon järvihavaintoasemalla havaittiin tapahtuma-aikaan tuulenpuuska, joka oli voimakkuudeltaan lähes 20 metriä sekunnissa.  Joensuun lentoasemalla puolestaan mitattiin perjantain aikana kovimmaksi tuulenpuuskaksi 13 metriä sekunnissa. “Vastaavia noin 13 – 15 m/s tuulilukemia havaittiin yleisesti perjantaina Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta voimakkuudeltaan yli 19 m/s olevia tuulenpuuskia esiintyi ainoastaan Liperin Tuiskavanluodon järvihavaintoasemalla”, Ilmatieteen laitoksen turvallisuussääpäivystyksen meteorologi Ville Siiskonen sanoo. “Lisäksi onnettomuushetkellä Joensuun ylitti kuuropilvialue, johon vahinkoa aiheuttaneet tuulenpuuskat liittyivät”.

Alueella oli voimassa tapahtuma-aikaan varoitus ukkospuuskista. “Ukkospuuska- ja tuulivaroitusten ollessa voimassa on aina hyvä varmistaa toimintaohjeet ja pyrkiä huolehtimaan siitä, ettei tuuli pääse aiheuttamaan henkilö- tai omaisuusvahinkoja”, Ville Siiskonen muistuttaa.

Toimintaohjeet ukkospuuskien varalta:

http://ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-ukkospuuskissa

Toimintaohjeita myrskypuuskiin:

http://ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-myrskypuuskiin

Jul 19

Ilmatieteen laitos – Mauri, Tapani, Asta ja Veera – miten myrskyt nimetään?

approaching-storm-1383592228Qo9

Suomessa maa-alueilla myrskyää meteorologisessa mielessä harvoin. Puhekielessä myrskyistä puhutaan usein myös silloin, kun kyseessä on kesäinen, paikallinen rajuilma. Meteorologit puhuvat myrskystä vasta, kun kymmenen minuutin keskituulen nopeus ylittää 21 metriä sekunnissa.

Jos myrsky on voimakas tai rajuilman odotetaan aiheuttavan maa-alueilla merkittäviä vahinkoja, Ilmatieteen laitoksen meteorologit nimeävät myrskyn tai rajuilman Yliopiston Almanakan nimipäiväkalenterin mukaan. Nimeksi valitaan kalenterista ensimmäinen käyttämätön nimi. Jos nimi on käytetty tai kalenterissa ei ole kyseisen päivän kohdalla kuin yksi nimi, voidaan ottaa käyttöön nimen lisäksi järjestysnumero tai vuosiluku.

Ilmatieteen laitos nimeää myrskyn tai rajuilman tyypillisesti silloin, kun myrskytuulista tai –tuhoista on saatu havaintoja. Joissakin tapauksissa, kun ennuste on hyvin selkeä, nimeäminen voidaan tehdä myös etukäteen, mutta näin tapahtuu harvoin. Pienialaisia myräköitä ei nimetä; vaikutusten tulee olla laajat tai merkittävät.

Myrsky tai rajuilma nimetään, jotta vaarallinen sääilmiö saa tarvittavan huomioarvon. Kun tapahtumalla on nimi, sitä voidaan hyödyntää monipuolisesti viestinnässä kuten varoituksissa, mediassa, viranomaisviestinnässä sekä tilastoissa. Lähihistoriasta löytyy monta nimeltä tuttua esimerkkiä: Tapani (vuonna 2011), Asta, Veera, Lahja ja Sylvi (vuonna 2010), Janika (vuonna 2001) ja Mauri (vuonna 1982). Sääilmiön voimakkuuden ja tuhojen perusteella aikaa myöten selviää, jääkö nimi vakiintuneeseen käyttöön, ilmastotilastoihin ja ihmisten muistiin.

Kansainvälisiä nimeämiskäytäntöjä

Trooppiset myrskyt, joita esiintyy valtamerillä, nimetään vuosittain aakkosjärjestyksessä A:sta alkaen niin, että joka toinen myrsky saa nimensä mieheltä ja joka toinen naiselta. Nimilistoja ylläpitää Maailman ilmatieteen järjestö WMO. Käytössä on kuusi nimilistaa, joita käytetään vuoron perään. Suurien, paljon tuhoa ja julkisuutta saaneiden trooppisten myrskyjen nimet pyritään jättämään pysyvästi pois käytöstä. Esimerkkejä näistä ovat Haiyan (Filippiinit vuonna 2013), Sandy (Yhdysvallat vuonna 2012), Katrina (Yhdysvallat vuonna 2005).

Suomi tunnetaan myös matalapainemyrskyjen “hautausmaana”. Esimerkiksi lokakuun lopulla vuonna 2013 Iso-Britanniaa riepotellut St Jude -myrsky heikkeni edetessään kohti Suomea ja saapui tänne heikentyneenä, nimettömäksi jääneenä syksyisenä matalapainemyräkkänä.

Lue lisää:
Rajuilmat Suomessa
Voimakkaat matalapaineet Suomessa ja maailmalla
Usein kysyttyjä kysymyksiä tuulista ja myrskyistä
Trooppisten myrskyjen nimeäminen WMO:n verkkosivuilla englanniksi

Jul 01

Ilmatieteen laitos – Ukkospuuskiin syytä varautua maan itäosissa sunnuntaina ja maanantaina

Sturm

Suomeen virtaa viikonlopun aikana etelästä varsin lämmintä ja kosteaa ilmamassaa. Maan itäosiin kehkeytyykin sunnuntaina iltapäivällä sekä illalla olosuhteet, jotka ovat otolliset voimakkaille ukkosille. Lisäksi maan itäosassa voi sunnuntain ja maanantain aikana sataa paikoin runsaasti.

Sunnuntaina kylmä rintama liikkuu maan etelä- ja keskiosan yli itään. Maan itäosassa voi esiintyä voimakkaita ukkospuuskia sunnuntai-iltapäivästä aina sunnuntai-iltaan asti. Ukkoskuurojen yhteydessä voi paikoin sataa rankasti, joten myös taajamatulvat ovat mahdollisia.

Sadealue pysyttelee maan itäosan ja Kainuun tienoilla vielä maanantaina, joten vuorokauden aikana voi kertyä alueelle suuriakin sademääriä. Maanantaina voimakkaat ukkospuuskat ovat mahdollisia lähinnä Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.

Kylmän rintaman reittiin liittyy vielä epävarmuuksia, joten tarvittaessa tiedotetta päivitetään Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla. Myös Ilmatieteen laitoksen @meteorologit seuraavat tilannetta Twitterissä. Viikonlopun sääennuste YouTubessa on  tehty erityisesti viikonlopun isoja kesätapahtumia silmällä pitäen.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Toimintaohjeita ukkospuuskiin: http://ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-ukkospuuskissa

 

Jun 17

Uusi kesämyräkkä riepottaa Suomea viikonloppuna

thunder-icon

Syvä matalapaine sateineen liikkuu lauantain kuluessa maan länsiosien yli pohjoiseen. Siihen liittyen etelänpuoleinen tuuli on voimakasta ja puuskaista erityisesti maan etelä- ja itäosassa.

Eteläiselle Itämerelle kehittyy perjantaina vuodenaikaan nähden erittäin syvä matalapaine. Siihen liittyvät runsaat sateet saapuvat etelärannikolle jo perjantain ja lauantain välisenä yönä. Sateisiin liittyy myös ukkosta ja hyvin rankkoja kuurosateita, jotka voivat aiheuttaa paikoin pieniä taajamatulvia.

Lauantain kuluessa yhtenäisempi sadealue liikkuu pohjoiseen, mutta sen jälkipuolella sadekuuroja tulee vielä yleisesti. Matalapaineeseen liittyvät tuulet voimistuvat jo yön aikana, mutta vahinkoja aiheuttavat myrskypuuskat saapuvat etelärannikolle ja maan kaakkoisosaan lauantaiaamun tai aamupäivän kuluessa. Myöhemmin päivällä tuulinen alue laajenee koko maan etelä- ja itäosaan. Eteläiset tuulet puhaltavat puuskissa yleisesti noin 15 metriä sekunnissa, mutta paikoin varsinkin etelärannikolla ja kaakossa jopa yli 20 m/s. Sateiden jäljiltä märkä maaperä voi lisätä vahinkojen määrää.

Myös eteläisillä merialueilla tuuli voimistuu kovaksi, mahdollisesti jopa myrskyksi. Tuulten takia merkitsevä aallonkorkeus kasvaa pohjoisella Itämerellä ja Suomenlahdella paikoin yli 3 metrin.

”Eri puolilla Suomea on viikonloppuna käynnissä kesätapahtumia. Tapahtumien järjestäjien ja niihin osallistuvien kannattaa seurata säännöllisesti säävaroituksia, sään kehittymistä ja viranomaisten mahdollisesti antamia ohjeita”, muistuttaa Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Henri Nyman.

Sunnuntaiksi tuulet vähitellen heikkenevät, kun matalapaine liikkuu maan pohjoisosaan ja heikkenee. Sää jatkuu kuitenkin epävakaisena ja melko viileänä.

Jun 06

Viikon puolivälissä odotettavissa voimakkaita myrskypuuskia

severe_thunder_storms_weather_symbol_clip_art

Vuodenaikaan nähden harvinaisen voimakas myrskymatalapaine saapuu Suomeen keskiviikkona. Voimakkaimmat tuulet painottuvat maan länsiosaan, Pohjois-Pohjanmaan länsiosaan ja Lounais-Lappiin.

Ilmatieteen laitoksen maanantaina 6. kesäkuuta tekemän ennusteen mukaan luoteesta keskiviikkona saapuvan myrskymatalapaineen vaikutukset ulottuvat pitkälle torstaihin saakka.

Pohjoisilla merialueilla lännen ja pohjoisen välinen keskituuli voi olla 25 metriä sekunnissa ja merkitsevä aallonkorkeus noin neljä metriä. Myös sisävesillä esiintyy kovaa tuulta.

Maa-alueilla tuuli voi olla puuskissa laaja-alaisesti yli 15 metriä sekunnissa, monin paikoin 20 metriä sekunnissa ja paikoin jopa 25 metriä sekunnissa.  – Ajallisesti voimakkaimmat tuulet esiintyvät Suomen alueella keskiviikkoiltapäivän ja torstai-iltapäivän välisenä aikana, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Paavo Korpela kertoo. – Alueellisesti voimakkaimmat tuulet sijoittuvat tämän hetkisen ennusteen mukaan maan länsiosaan, Pohjois-Pohjanmaan länsiosaan sekä Lounais-Lappiin. Etenkin Perämeren rannikolta Pohjanmaalle ulottuvalla alueella puuskat saattavat yltää paikallisesti jopa 25 metriin sekunnissa.

Myrskymatalapaine tuo mukanaan myös runsaita sateita. Etelä- ja Keski-Lapissa sekä Pohjois-Pohjanmaalla vuorokauden sademäärä voi olla paikoin 50 millimetriä. Keski-Lapissa osa sateesta voi tulla lumena, jolloin se huonontaa ajokeliä.

Kesällä matalapainemyrskyjä harvemmin kuin muina vuodenaikoina

Kesällä voimakkaat puuskat aiheuttavat tuulivahinkoja helposti, koska puissa on lehdet ja maaperä on roudaton.

Merialueilla myrskylukemia mitataan kesäkuussa keskimäärin noin kerran viidessä vuodessa. Viimeksi myrskytuulia on kesäkuussa mitattu vuonna 2014 Porvoon edustalla. Vaikka merellä ei myrskyraja rikkoutuisikaan, voi maa-alueilla puuskainen tuuli aiheuttaa vahinkoja, kuten kävi esimerkiksi kesäkuun 12. päivänä vuonna 2010.

Oct 05

Ilmatieteen laitos: Valion päivän myrsky varsin pitkäkestoinen

puuskat

Valion päivänä maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa ja Kainuussa mitattiin laajalti 18–22 metriä sekunnissa puhaltaneita myrskypuuskia. Olosuhteet olivat otolliset runsaille puustovahingoille.

Valion päivän myrskyssä havaitut tuulenpuuskat olivat maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa ja Kainuussa laajalti 18–22 metriä sekunnissa. Etenkin mittausasemilla, jotka edustivat aukeaa ympäristöä, kuten järvialueilla ja lentokentillä, havaittiin yli 25 m/s puuskia. Lounaisissa maakunnissa puuskat jäivät pääosin 15 m/s ja 20 m/s välille. Kaskisten Sälgrundissa mitattiin Valio-myrskyn voimakkain puuskalukema, joka oli 31,1 m/s. Merialueilla myös keskituulet ylsivät myrskylukemiin. Maa-alueilla voimakkain puuska havaittiin Toholammilla, jossa tuulen nopeus puuskassa ylsi 26,4 metriin sekunnissa.

”Maa-alueilla 10 minuutin keskituulet olivat pääosin 10–15 metriä sekunnissa. Tulee huomata, että maa-alueiden tuulivaroituksissa käytetään kokonaan puuskalukemia, koska maalla nimenomaan puuskat aiheuttavat tuhoja. Tutkimusten perusteella tiedetään, että hetkelliset lyhytaikaiset, kolmen sekunnin tuulen puuskat ylittävät 10 minuutin keskituulen nopeuden säätilanteesta riippuen jopa kaksinkertaisina”, muistuttaa Ilmatieteen laitoksen meteorologi Tuomo Bergman.

Valio-myrsky aiheutti paljon puustovahinkoja
Valio-myrsky aiheutti runsaasti puustovahinkoja, joista seurasi myös laajoja sähkökatkoksia ja häiriöitä teleliikenteessä. ”Myrskytuhojen määrään vaikutti se, että puut olivat myrskyalueella suurimmaksi osaksi vielä lehdessä ja lisäksi maaperä oli kostea ja roudaton”, Bergman toteaa.  Suomen metsäkeskuksen mukaan vahingoittuneen puuston määrä on todennäköisesti 0,5-1,5 miljoonaa kuutiometriä, arvoltaan 20-50 miljoonaa euroa.

Valio-myrsky oli tuulennopeuksiltaan ja vahingoiltaan lähes Eino-myrskyn luokkaa. Valio-myrsky oli tuulennopeuksiltaan ja vahingoiltaan lähes Eino-myrskyn luokkaa. Valio-myrskyssä tuuli oli puuskaista pitkän aikaa ja myrskyvahinkoja syntyi yli 12 tunnin aikana. Myrskyn pitkä kestoaika selittää osin tuulivahinkojen huomattavaa määrää.

valio_kuusia_linjalla

Puuskainen tuuli aiheutti ensimmäiset vahingot perjantaina iltapäivällä Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikolla. Maan itä- ja eteläosaan voimakkaimmat puuskat saapuivat vasta illalla ja 3.10. vastaisena yönä. Yöllä myrskypuuskia havaittiin vielä monin paikoin maan itäosassa, etenkin Saimaan alueella.

Pelastustoimen tehtäviä kertyi Suomessa yhteensä noin 1700 kpl. Pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti Etelä-Savon pelastuslaitokselta kertoo, että Valio-myrsky aiheutti heidän alueellaan noin 200–300 tehtävää. ”Sääennusteet osuivat nappiin sekä reitin että tuulen nopeuden puolesta.  Torstaina saadun Luova-tiedotteen jälkeen aloitettiin tilanteen tehostettu seuranta ja kun nähtiin, että tietyt tuulen raja-arvot tulevat ylittymään, tehostettiin perjantaina toimintavalmiutta kaikilla paloasemilla. Toiminta on hioutunutta useampien vastaavien tilanteiden jäljiltä”, Halmeslahti toteaa.