Apr 07

Pääkaupunkiseudun kaupunkien ilmastotyö etenee

2016-04-07 12_39_12-1_2016-pks-ilmastoraportti-2015.pdf - Nitro Reader 3

Pääkaupunkiseudun kaupungeissa, HSL:ssä ja HSY:ssä tehtiin vuonna 2015 useita merkittäviä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Pääkaupunkiseudun ilmastotyötä kuvaavat avainindikaattorit näyttävät ensimmäistä kertaa vihreää. Jos hyvä kehitys jatkuu, voidaan seudun ilmastotavoitteet saavuttaa. Tiedot selviävät HSY:n julkaisemista Pääkaupunkiseudun ilmastotekoja -katsauksesta sekä Pääkaupunkiseudun ilmastoraportista.

Useita merkittäviä ilmastotekoja

Helsingissä vuoden 2015 merkittävin ilmastoteko oli kaupungin päätös hyväksyä Helenin investointisuunnitelmat, lakkauttaa Hanasaaren kivihiilivoimala vuoden 2024 loppuun mennessä ja siirtyä kohti uusiutuvan energian hajautettua tuotantoa. Vantaalla puolestaan heinäkuussa käyttöönotettu Kehärata ja ekologisesti kestävän arjen mahdollistava Kivistön asuntomessualue olivat merkittäviä tekoja.

Parhaimpien käytännön esimerkkien joukossa on myös muun muassa Suomenojan jätevedenpuhdistamon lämpöä hyödyntävä lämpöpumppulaitos, jolla tuotetaan jopa 15 prosenttia kaukolämmöntarpeesta Espoossa. HSY:n uusi karttapalvelu kertoo puolestaan parhaat paikat aurinkopaneeleille ja rakennusten hukkalämmön. Ilmastotekoja on koottu Pääkaupunkiseudun ilmastotekoja -katsaukseen useita kymmeniä.
Pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta: ilmastotyön avainindikaattorit näyttävät vihreää

– Ilmastotyön avainindikaattorit näyttävät nyt ensimmäistä kertaa kaikki vihreää, mikä kertoo siitä, että pääkaupunkiseudun pitkäjänteinen ilmastotyö on tuottanut tulosta ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Avainindikaattoreita ovat kasvihuonekaasupäästöt, energiankulutus, sähkönkulutus, kaukolämmön uusiutuvat energianlähteet, väestö- ja työpaikkatiheys, asemanseutujen täydentyminen, liikenteen kulkutapajakauma, kotitalouksien materiaalitehokkuus sekä ympäristöperusteiset julkiset hankinnat.

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt pienenivät vuonna 2014 neljä prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Suurin yksittäinen syy oli vähäpäästöinen kulutussähkö. Myös energiatehokkuus on parantunut. Pääkaupunkiseudun kotitalouksissa syntyvä jätteen määrä on vaihdellut 2000-luvun alkupuolella, mutta on viime vuosina ollut laskussa.

– Pääkaupunkiseutu kasvaa edelleen voimakkaasti. Yhdyskuntarakenne täydentyy, ja asukas- ja työpaikkamäärät raideliikenteen asemilla kasvavat monin paikoin nopeammin kuin seutu keskimäärin. Avainindikaattorit kertovat myönteisestä kehityksestä, mutta seudun ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan jatkuvasti uusia aktiivisia toimia, Inkinen sanoo.

Tietoa ilmastotyön seurannasta

HSY seuraa Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 toteutumista laskemalla ja raportoimalla seudun kasvihuonekaasupäästöt sekä kokoamalla tiedot keskeisten ilmastonmuutoksen hillintää kuvaavien ilmastotyön avainindikaattorien kehityksestä vuosittain. Lisäksi HSY kokoaa yhteistyössä kaupunkien ja HSL:n kanssa vuosittain Pääkaupunkiseudun ilmastotekoja -katsauksen, jossa esitellään parhaita esimerkkejä siitä, miten pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä HSY:n ja HSL:n ilmastotyö on edennyt eri sektoreilla.

Pääkaupunkiseudun ilmastotekoja 2015 -katsaus

:https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/ilmastonmuutos/hillinta/ilmastotekoja/Sivut/default.aspx

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti, avainindikaattorit 2015:

https://www.hsy.fi/sites/Esitteet/EsitteetKatalogi/Julkaisusarja/1_2016-pks-ilmastoraportti-2015.pdf

Posted in HSY
Mar 21

HSY:n ilmanlaadun supermittausasema antaa uutta tietoa kaupunki-ilmasta

WP_20160311_12_00_45_Pro_300dpi_31573__fb

Kuva: HSY

HSY on perustanut ilmanlaadun supermittausaseman Helsinkiin Mäkelänkadulle. Mittausasemalla selvitetään liikenteen päästöjen vaikutusta kaupunki-ilman koostumukseen tarkemmin kuin missään muualla pääkaupunkiseudulla tai Suomen kaupungeissa.

– Uudella supermittausasemalla mitataan laajasti eri ilmansaasteita ja niiden ominaisuuksia. HSY valitsi supermittausaseman paikaksi Mäkelänkadun, koska liikenne aiheuttaa siellä erityisen korkeita saastepitoisuuksia, kuvailee ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi HSY:stä.

Ilmanlaatu on Mäkelänkadulla heikkoa, koska liikennemäärät ovat suuret, liikenne ruuhkaista ja pakokaasut laimenevat huonosti katua reunustavien kerrostalojen vuoksi. Mäkelänkadun ilmanlaatua on mitattu myös aiemmin. Mittausten mukaan pakokaasun ja katupölyn pitoisuudet ovat Mäkelänkadulla korkeita. Myös ilmanlaadun raja-arvo typpidioksidille ylittyy.

Tietoa liikenteen todellisista vaikutuksista ilmanlaatuun

Mäkelänkadulla mitataan ilmanlaatua vielä monipuolisemmin kuin HSY:n muilla ilmanlaatuasemilla. Mäkelänkatu on erinomainen ympäristö tutkia ja arvioida liikenteen päästömuutoksia ja ilmanlaadun kehittymistä. Erikoismittauksilla selvitetään autojen kiristyvien päästönormien ja uudistuvan ajoneuvokannan vaikutusta päästöihin ja ilmanlaatuun.

Mittauksilla selvitetään myös katupölyn torjuntakeinojen tehoa ja vaikutusta ilmanlaatuun. Lisäksi seurataan pitoisuuksia, jotka aiheutuvat muista päästölähteistä sekä kulkeutuvat kauempaa pääkaupunkiseudulta että Euroopasta.

– Saamme erikoismittauksilla monipuolisen kokonaiskuvan siitä, miten uudistuva ajoneuvokanta vaikuttaa ilmanlaatuun todellisissa liikenneolosuhteissa. Ajoneuvokannan uudistuminen on kuitenkin hidasta ja vähentää vain pakokaasupäästöjä. Siten myös muita ilmansuojelutoimia ja tehostettua katupölyntorjuntaa tarvitaan jatkossakin ilmanlaadun parantamiseksi, Niemi kertoo.

Supermittausasemalta saatuja tietoja voidaan hyödyntää arvioitaessa Mäkelänkadun tyyppisten bulevardimaisten kaupunkialueiden ilmanlaatua ja sen kehittymistä tulevina vuosina.

Tutkimusyhteistyöllä uutta syvempää tietämystä ja innovaatioita

– Mäkelänkadun mittausasema on hedelmällinen ympäristö toteuttaa erilaisia kaupunki-ilmanlaadun tutkimusprojekteja. Mittausasema hyödyttää välillisesti myös suomalaista yritys- ja liiketoimintaa, sillä korkeatasoinen ja monipuolinen mittausympäristö tarjoaa hyvän testiympäristön uusien ilmanlaadun seurantajärjestelmien tutkimus- ja kehitystyöhön, HSY:n ilmansuojeluyksikön päällikkö Tarja Koskentalokuvailee.

HSY:n omien mittausten lisäksi Mäkelänkadulla tehdään erityismittauksia yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden kanssa. Tällä hetkellä Mäkelänkadun tutkimusyhteistyössä ovat jo mukana Ilmatieteen laitos, Tampereen teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Nordic Envicon Oy.

– Mittaamme pienhiukkasten kemiallista koostumusta Ilmatieteen laitoksen aerosolimassaspektrometrilla. Tulosten perusteella analysoidaan eri päästölähteiden osuuksia ja niissä tapahtuvia muutoksia, Ilmatieteen laitoksen tutkija Sanna Saarikoski kertoo tutkimusyhteistyöstä.

– Uudet moottoritekniset ratkaisut, poltto- ja voiteluaineet sekä pakokaasujen puhdistustekniikat voivat vaikuttaa merkittävästi myös sääntelemättömien nanohiukkasten muodostumiseen, joita tutkitaan yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston laitteilla. Liikenteen kaasumaiset ja hiukkasmaiset päästöt myös muuntuvat ilmakehässä. Liikenteen todellisten ilmanlaatuvaikutuksien arvioimiseksi tarvitaan päästömittausten lisäksi myös pitkäkestoisia mittauksia kaupunki-ilmasta, tutkimuspäällikkö Topi RönkköTampereen teknillisen yliopiston Aerosolifysiikan laboratoriosta pohtii.

Infoa ilmanlaadun seurannasta:

  • HSY mittaa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua useissa, eri tyyppisissä kohteissa.
  • HSY:n mittausasemilla seurataan säädeltyjä hiukkasmaisia ja kaasumaisia ulkoilman saasteita. Näitä ovat muun muassa hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten, typenoksidien ja rikkidioksidin pitoisuudet.
  • Supermittausasemalla Mäkelänkadulla mitataan edellisten lisäksi muun muassa pienhiukkasten sisältämää mustaa hiiltä (BC), joka on pääosin peräisin dieselajoneuvojen pakokaasuista. Myös pienhiukkasten lukumääräpitoisuuksia ja kokojakaumia seurataan, sillä pakokaasun hiukkaset ovat erittäin pienikokoisia. Lisäksi katupölyn seurantaa ja torjuntaa tuetaan muun muassa hiukkasnäytteiden kemiallisilla analyyseillä ja tiesäämittauksilla.
  • Ilmansaasteista voivat saada oireita erityisesti hengitys- ja sydänsairaat sekä pienet lapset ja vanhukset. Pitkäaikainen altistuminen lisää hengitys-, sydän- ja verenkiertosairauksia sekä kuolleisuutta.
  • Reaaliaikaisen ilmanlaadun voi tarkistaa osoitteesta www.hsy.fi/ilmanlaatu.
Mar 03

HSY:n ilmanlaatukatsaus 1/2016, Talvi

02ae05a7e13c27ae4018f2a1e9a6a66d

Joulu – helmikuussa 2015 – 2016 pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli valtaosan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Heikointa ilmanlaatu oli vilkasliikenteisissä katukuiluissa sekä isojen väylien varrella. Tammikuun pakkasjakson aikana pienpolton tuottamat pienhiukkaspitoisuudet nousivat jonkin verran pientaloalueilla ja liikenteen pakokaasujen aiheuttamat typpdioksidipitoisuudet liikenneympäristöissä.

Vuoden alussa siirrettävät ilmanlaadun mittausasemat aloittivat kahdessa uudessa paikassa, Puistolan pientaloalueella ja Vuosaaren satama-alueella. Kahdella siirrettävällä asemalla mittaukset jatkuvat toisen vuoden ajan. Nämä asemat sijaitsevat Hämeenlinnanväylän varrella Kaivokselassa ja Lintuvaaran pientaloalueella.

Talven aikana ilmanlaatu oli heikointa katukuilujen liikenneasemilla joulukuussa, jolloin mitattiin huonoja tai erittäin huonoja tunteja enimmillään 7 prosentin ajan. Huono ilmanlaatu aiheutui pääasiallisesti katupölystä, jota muodostui mm. nastarenkaiden käytön vaikutuksesta. Kun ilmanlaatu on huono tai erittäin huono, herkät ihmiset voivat saada terveyshaittoja. Lisätietoja ilmanlaadun luokittelusta löytyy ilmanlaatuindeksi -sivulta.

Katupölyn vaikutuksesta hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso ylittyi joulukuussa Mäkelänkadun katukuilussa 6 kertaa ja vuoden mittaan yhteensä 25 kertaa. Raja-arvo ei kuitenkaan ylittynyt, sillä raja-arvotason ylityksiä saa olla 35 kertaa vuodessa.

Helmikuun viimeisenä päivänä oli vuoden 2016 ensimmäinen pölyinen päivä. Tällöin hiukkasten raja-arvotaso ylittyi Mäkelänkadun katukuilussa ja Hämeenlinnanväylän pientareella.

Ilmanlaadun ohjearvot ylittyivät talven aikana paikoin vilkasliikenteisissä ympäristöissä. Pakokaasujen tuottaman typpidioksidin tai katupölyperäisten hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvon ylityksiä mitattiin Helsingin keskustassa, Mäkelänkadun ja Töölöntullin katukuiluissa, Leppävaarassa sekä Hämeenlinnanväylän reunalla.

Lue lisää »Ilmanlaatukatsaus

Ilmanlaatukatsauksessa tarkastellaan pääkaupunkiseudun ilmanlaatua ja sen vuodenaikaisvaihtelua neljä kertaa vuodessa. Ilmanlaatukatsaus ilmestyy sekä uutiskirjeenä että graafeina HSY:n verkkosivulla.

Sep 22

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli kesällä pääosin hyvä viileän ja sateisen kesän vuoksi

c7df3e15e23df5c3b53e2dbc4e8e5830

HSY:n mittausten mukaan pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli kesä–elokuussa 2015 suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Katutyöt heikensivät ilmanlaadun hetkittäin huonoksi.

Alkukesästä pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli hyvä tai tyydyttävä viileän ja sateisen sään vuoksi. Ilmanlaatu on yleensä heikointa vilkasliikenteisten katujen varsilla, joita reunustavat korkeat rakennukset. Näissä nk. katukuiluissa tuulettuvuus on heikko, minkä vuoksi näillä alueilla ilmanlaatu oli alkukesästä 2015 heikointa. Ilmanlaatu oli erityisesti aamuruuhkatunteina katukuiluissa yleensä välttävä.

Juhannuksen jälkeen liikenteen määrä väheni, mikä paransi ilmanlaatua aamuisin. Ilmanlaadun osalta heinäkuu olikin paras kesän kuukausista.

Kun sää lämpeni elokuussa, myös saasteiden määrä ilmassa hieman kasvoi. Tällöin pakokaasuista peräisin olevan typpidioksidin määrä ylitti kerran vuorokausiohjearvon Töölöntullin katukuilussa.

Katutyöt nostivat ilman hiukkaspitoisuuksia Mäkelänkadulla elokuussa. Tällöin hengitettävien hiukkasten määrä ylitti kerran vuorokauden raja-arvotason. Hellejaksoille yleisiä, korkeita otsonipitoisuuksia ei kuitenkaan esiintynyt tänä kesänä lainkaan pääkaupunkiseudulla. Seudulle ei myöskään kulkeutunut pienhiukkasia tai muita ilmansaasteita alueen ulkopuolelta merkittäviä määriä.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY seuraa ilmanlaatua 11 mittausasemalla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Tämänhetkisen ilmanlaadun tilanteen voi tarkistaa osoitteesta www.hsy.fi/ilmanlaatu. Heikko ilmanlaatu voi aiheuttaa ärsytysoireita tai voimistaa hengitys- ja sydänsairaiden oireita. Ilmanlaatu luokitellaan viiteen eri luokkaan, joita ovat hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono.

Linkit

Kesän 2015 ilmanlaatukatsaus

Ajantasainen ilmanlaatutieto

Jun 15

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu vuonna 2014 jälleen melko hyvä

2015-06-15 12_55_52-6_2015_Ilmanlaatu_paakaupunkiseudulla_vuonna_2014.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Tri

Vuonna 2014 ilmanlaatu oli suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Ilmanlaatua heikensivät ajoittain paikalliset ilmansaasteet eli autojen pakokaasut, katupöly, puunpolton savut ja laivojen pakokaasut. Ongelmallisimpia alueita ovat huonosti tuulettuvat, vilkasliikenteiset katukuilut ja pientaloalueet, joilla poltetaan runsaasti puuta. Pääkaupunkiseutu on ilmanlaadultaan edelleen puhtaimpia metropolialueita Euroopassa.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY mittaa ilmanlaatua 11 mittausasemalla. Vuonna 2014 hengitettävien hiukkasten raja-arvot eivät ylittyneet katupölyn vuoksi millään mittausasemalla. Pakokaasujen typpidioksidipitoisuudet sen sijaan ylittivät raja-arvon paikoin Helsingissä.

Typpidioksidin raja-arvo ylittyi edelleen vilkkaissa katukuiluissa

Pakokaasuista johtuvat ilman typpidioksidipitoisuudet ylittivät vuosiraja-arvon edelleen Helsingin vilkasliikenteisissä katukuiluissa kuten Hämeentiellä, Mäkelänkadulla ja Töölöntullissa. Sen sijaan Helsingin keskustassa Mannerheimintien mittausasemalla typpidioksidin pitoisuudet ovat laskeneet ja ovat neljättä vuotta raja-arvon alapuolella. EU:n komission myöntämä jatkoaika typpidioksidin vuosiraja-arvon ylittymiselle loppui vuonna 2014. Tänä vuonna vuosiraja-arvo ei saa enää ylittyä.

Katupölykausi keväällä 2014 oli maltillinen kevääseen 2015 verrattuna

Vuonna 2014 hengitettävien hiukkasten raja-arvo ei ylittynyt katupölyn vuoksi. Kansallinen ohjearvo sen sijaan ylittyi katupölyn vuoksi Tikkurilassa, Leppävaarassa ja Kehä II:n laidalla sekä kesän rakennustöiden takia Helsingin keskustassa. Pitoisuudet ylittivät myös WHO:n vuosiohjearvon vilkasliikenteisissä ympäristöissä. Huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli kuitenkin vähemmän kuin vuonna 2013.

Maaliskuussa 2015 ilmanlaatu heikkeni kahden viikon aikana katupölyn vuoksi paikoin erittäin huonoksi. Tällöin lumi oli sulanut, mutta yöpakkaset hidastivat katujen puhdistusta. Päivisin oli aurinkoista ja ilmankosteus oli erittäin matala. Pääkaupunkiseudulla mitatut vuorokausipitoisuudet olivat pahimmillaan yli 250 µg/m3, jollaisia ei ole mitattu kymmeneen vuoteen. Kaupunkien toimenpiteet, kuten katujen kastelu pölyä sitovalla liuoksella, hillitsivät pölyämistä. Kuitenkin vasta sään muuttuminen kosteaksi katkaisi pahimman pölyämisen. Kaikkiaan kevätpölykausi 2015 oli poikkeuksellisen vaikea.

Liikenteestä ja puunpoltosta runsaasti pienhiukkasia

Pienhiukkasten pitoisuudet olivat vuonna 2014 EU:n raja-arvon alapuolella, mutta ylittivät WHO:n terveysperusteiset ohjearvot sekä vilkasliikenteisissä kaduilla että paikoin pientaloalueilla, joilla poltetaan runsaasti puuta. Puunpoltossa epätäydellisestä palamisesta johtuvien PAH-yhdisteiden pitoisuuksia mitattiin pientaloalueilla Vantaan Ruskeasannassa ja Helsingin Vartiokylässä sekä kaupunkitausta-asemalla Kalliossa. Pitoisuudet olivat Ruskeasannassa tavoitearvon tasolla, muualla sen alapuolella.

Kaukokulkeutuvan otsonin pitoisuudet olivat hieman matalampia kuin vuonna 2013, mutta ylittivät terveysperusteisen pitkän ajan tavoitteen ja olivat kasvillisuusvaikutusten osalta kohonneita eli pitkän ajan tavoitteen tasolla.

Jätevoimalan käyttöönotto ei huonontanut ilmanlaatua

Rikkidioksidin, hiilimonoksidin, bentseenin ja metallien pitoisuudet olivat pääkaupunkiseudulla matalia eivätkä ylittäneet normeja. Metallipitoisuudet vuonna 2014 käynnistyneen Vantaan Energian jätevoimalan vaikutusalueella olivat myös matalia. Länsisatamassa ja Hernesaaressa laivaliikenteen pakokaasut aiheuttivat hetkittäin korkeahkoja rikkidioksidipitoisuuksia, mutta tuntitasolla ne eivät heikentäneet ilmanlaatua huonoksi.

Vuonna 2014 pääkaupunkiseudun rikkidioksidipäästöt vähenivät 14 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, ja hiukkas- sekä typenoksidipäästöt pysyivät likimain ennallaan.

Päästöjen kehitykseen vaikutti se, että pääkaupunkiseudun energiantuotanto väheni 6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Maakaasun ja kivihiilen kulutus väheni. Niiden osuus energiantuotannon polttoaineista oli kuitenkin edelleen noin 95 prosenttia, vaikka sekajätettä polttoaineena käyttävä jätevoimala otettiin käyttöön.

Malkki, M., Loukkola, K. 2015. Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014. HSY:n julkaisuja 6/2015.

Apr 23

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2014 lähes kolme prosenttia edellisvuodesta

P

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2014 alustavien laskelmien mukaan yhteensä 5 476 tuhatta tonnia CO2-ekv. Asukasta kohti laskettuna päästöt olivat 4,9 tonnia.

HSY:n ennakkotietojen mukaan ilmastopäästöt vähenivät asukasta kohti laskettuna ensimmäistä kertaa alle viiden tonnin, mutta laskeva kehitys on tavoitteisiin nähden melko hidasta. Vuonna 2014 kulutussähkön ja liikenteen päästöt vähenivät. Kaukolämmön päästöt pienenivät hieman Vantaan jätevoimalan ansiosta.

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden tekemien alustavien laskelmien mukaan pääkaupunkiseudulla syntyi vuonna 2014 kasvihuonekaasupäästöjä 5,5 miljoonaa tonnia. Päästöt vähenivät lähes kolme prosenttia verrattuna vuoteen 2013. Vantaalla vähennystä oli 5 prosenttia ja Helsingissä ja Espoossa 2 prosenttia. Kauniaisissa päästöt olivat edellisen vuoden tasolla. Vertailuvuoteen 1990 verrattuna kokonaispäästöt ovat vähentyneet Helsingissä 23 prosenttia. Muualla pääkaupunkiseudulla päästöt ovat kasvaneet.

Asukasta kohti laskettuna kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2014 pääkaupunkiseudulla 4,9, Helsingissä 4,5, Espoossa 5,3, Vantaalla 5,8 ja Kauniaisissa 6,2 tonnia.

– Kun tarkastellaan ilmastopäästöjä asukasta kohti laskettuna, ilmastopäästöt ovat vähentyneet koko pääkaupunkiseudulla, sillä vuonna 1990 kasvihuonekaasupäästöt olivat keskimäärin seitsemän tonnia asukasta kohti, sanoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Jätevoimala vähensi Vantaan kasvihuonekaasupäästöjä

HSY toimittaa kotitalouksista kerätyn sekajätteen hyödynnettäväksi Vantaan Energian jätevoimalaan. Voimala aloitti toimintansa keväällä 2014, mikä vähensi kivihiilen ja maakaasun osuutta kaukolämmön tuotannon polttoaineista. Jätteen osuus polttoaineista nousi Vantaalla 23 prosenttiin ja kaukolämmön päästöt pienenivät 7 prosenttia. Jätevoimalan käyttöönotto vähensi Vantaan kasvihuonekaasupäästöjä kolme prosenttia, ja koko pääkaupunkiseudun päästöjä yhden prosentin verran. Vuonna 2015 jätevoimalan vaikutus päästöjen vähenemiseen on suurempi, kun voimala ehtii olla koko kalenterivuoden käytössä.

Espoossa ja Helsingissä kivihiiltä käytettiin entiseen tapaan. Yhteen laskettuna pääkaupunkiseudun kaukolämmön päästöt hieman pienenivät jätevoimalan ansiosta.

– Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä 43 prosenttia aiheutuu kaukolämmöstä, koska tuotanto perustuu edelleen yli 90-prosenttisesti fossiilisiin polttoaineisiin. Uusiutuvien energialähteiden osuus kuitenkin lisääntyy vuonna 2015 esimerkiksi siten, että HSY:n käsittelemästä jätevedestä tuotetaan kaukolämpöä Espoon Suomenojan uudessa lämpöpumppulaitoksessa, Inkinen sanoo.

Myös Helsingin kaupungin tulevien kaukolämpöratkaisujen odotetaan vähentävän osaltaan päästöjä.

Toiseksi eniten ilmastopäästöjä syntyy liikenteestä

Liikenne on kaukolämmön jälkeen toiseksi ja sähkönkulutus kolmanneksi suurin päästölähde pääkaupunkiseudulla. Liikenteen osuus kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä oli lähes neljännes vuonna 2014. Alustavien tietojen perusteella liikenteen ilmastopäästöt pienenivät edellisvuodesta noin yhden prosentin.

Sähkönkulutuksen päästöt laskivat vuonna 2014 kaikissa kaupungeissa huomattavasti. Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kulutettu sähkö on erittäin vähäpäästöistä, minkä vuoksi sähkön osuus pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä on, lämmityssähkö pois lukien, pienentynyt viime vuosina. Vuonna 2014 osuus oli enää 16 prosenttia.

– Liikenteen merkitys päästöjen vähentämisessä korostuu tulevaisuudessa, kun sähkö vähitellen vihertyy ja kaukolämpöön saadaan uusia ratkaisuja ja polttoaineita, HSY:n ilmastoasiantuntija Johannes Lounasheimo sanoo.

Päästöjä vähennettävä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n tavoitteen mukaan pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää 39 prosenttia asukasta kohti vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Strategian tarkistettu tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Strategia 2030:n hyväksymisen jälkeen Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet keskimäärin runsaat kaksi prosenttia vuodessa.

– Jos kasvihuonekaasujen määrän kehitys jatkuu nykyisellään, pääkaupunkiseudulla syntyy ilmastopäästöjä noin 4,8 miljoonaa tonnia vuonna 2020. Tämä on 17 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1990. Tämä merkitsee sitä, että ilmastostrategian 20 prosentin vähentämistavoitetta ei aivan saavutettaisi vuonna 2020, Inkinen sanoo.

Helsingin päästökehitys sen sijaan näyttää siltä, että kaupungin oma 30 prosentin vähentämistavoite voidaan saavuttaa jo ennen vuotta 2020.

– Kaukolämmön uudet ratkaisut auttavat ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, mutta pidemmällä aikavälillä hiilineutraaliuden saavuttaminen vaatii entistä suurempia muutoksia energiatehokkuudessa, energiantuotannossa, liikkumisessa ja asumisessa. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota ruoan, rakennusmateriaalien ynnä muiden kulutustuotteiden aiheuttamiin välillisiin, seudun ulkopuolella syntyviin päästöihin, jotka eivät sisälly nykyiseen päästöseurantaan, Inkinen jatkaa.

HSY seuraa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ja edistää seudun ilmastotyötä. HSY julkaisee vuoden 2014 lopulliset tulokset syksyllä. Nyt julkaistut ennakkotiedot pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä kaupungeittain vuosina 1990 ja 2000–2014 ovat saatavissa taulukkoina HSY:n verkkosivuilta.

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Jan 14

HSY mittaa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua neljässä uudessa paikassa vuonna 2015

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden siirrettävät ilmanlaadun mittausasemat sijaitsevat vuonna 2015 Mannerheimintiellä, Hämeenlinnanväylällä, Lintuvaarassa ja Sotungissa. Mittauksilla selvitetään vilkasliikenteisten katujen, pääväylien varsien, pientaloalueiden ja Vantaan Energian jätevoimalan vaikutusalueen ilmanlaatua.

Helsingissä mitataan vilkasliikenteisten katujen ilmanlaatua

HSY selvittää vilkkaan liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun osoitteessa Mannerheimintie 55, joka on yksi Helsingin vilkkaimmin liikennöidyistä kaduista. HSY on tehnyt mittauksia samassa paikassa vuosina 2006 ja 2010. Tällöin havaittiin typpidioksidin pitoisuuksien ylittävän raja-arvot. Nyt tehtävillä mittauksilla selvitetään, onko ilmanlaatu parantunut.

Vantaalla HSY seuraa ilmanlaatua Hämeenlinnanväylän varrella Silvolassa. Mittauksilla saadaan tietoa ilmansaasteiden pitoisuuksista pääteiden varsilla. Tuloksia hyödynnetään muun muassa pääväylien katupölyn torjunnassa.

HSY mittaa ilmanlaatua Vantaalla myös Vantaan Energian jätevoimalan lähialueella vuoden 2015 ajan. Mittausasema sijaitsee voimalan vaikutusalueella Sotungissa osoitteessa Rapuojantie 1. Mittausasemalla mitataan muun muassa typpidioksidin, erikokoisten hiukkasten, rikkidioksidin ja raskasmetallien pitoisuuksia.

HSY selvittää puunpolton vaikutuksia ilmanlaatuun Espoossa

Espoon Lintuvaarassa ilmanlaatua tutkitaan keskellä pientaloaluetta. Mittauksilla saadaan tietoa puunpolton vaikutuksista pientaloalueen ilmanlaatuun. Mitattavia ilmansaasteita ovat muun muassa pienhiukkaset ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet.

HSY mittaa vuonna 2015 ilmanlaatua myös Järvenpään keskustassa. Kyseisillä mittauksilla selvitetään ilmanlaatua vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella.

Siirrettävien mittausasemien lisäksi HSY seuraa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua pysyvillä ilmanlaadun mittausasemilla. Helsingissä mittausasemat sijaitsevat keskustassa osoitteessa Mannerheimintie 5, Kallion urheilukentällä ja Vartiokylässä. Espoossa ilmanlaatua mitataan pysyvästi Leppävaarassa ja Luukissa sekä Vantaalla Tikkurilan Neilikkatiellä.

Uudellamaalla HSY:n pysyvä mittausasema on Lohjalla. Lohjan ja Järvenpään mittaukset ovat osa Uudenmaan ilmanlaadun seurantaa, jota HSY tekee vuosina 2014–2018.

HSY:n mittausasemilla seurataan muun muassa hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten, typenoksidien ja rikkidioksidin pitoisuuksia.

Ajantasaiset tiedot ilmanlaadusta saa osoitteesta www.hsy.fi/ilmanlaatu

Tämänhetkisen ilmanlaadun tilanteen voi tarkistaa osoitteesta www.hsy.fi/ilmanlaatu tai Twitteristä tai QR-koodilla. Twitter kertoo pääkaupunkiseudun ilmanlaatutilanteen joka arkiaamu. QR-koodi on oikolinkki mittaustuloksiin ja se löytyy jokaisen HSY:n ilmanlaadun mittausaseman seinästä.

Lisäksi ajantasaista tietoa ilmanlaadusta saa esimerkiksi metrojen ja raitiovaunujen uutisnäytöiltä. Erityisesti hengitys- ja sydänsairaille sekä pienten lasten vanhemmille on kehitetty myös maksullinen Ilmanlaatuviesti-tekstiviestipalvelu, joka varoittaa huonosta ilmanlaadusta suoraan palvelun tilaajan puhelimeen.

 

Dec 17

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli syksyllä 2014 pääosin hyvä tai tyydyttävä

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli syys–marraskuussa 2014 suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. HSY:n tekemien mittausten mukaan ilmanlaatu ei poikennut merkittävästi edellisen syksyn ilmanlaadusta.

Ilmanlaatua heikensivät syksyn aikana erityisesti liikenteen pakokaasut. Ilmanlaatu oli pakokaasujen vuoksi paikoin välttävä erityisesti vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Lisäksi pakokaasuista peräisin olevan typpidioksidin määrä ylitti vuorokausiohjearvon Hämeentiellä Helsingissä.

Ilmanlaatua heikensivät alkusyksystä myös puunpoltto, rakennustyömaat sekä katupöly. Vantaalla Ruskeasannan pientaloalueella ilmanlaatu heikentyi toisinaan puunpoltossa syntyvien savujen takia. Tikkurilassa puolestaan ilmanlaatu oli välillä huono rakennustöiden vuoksi. Rakennustöiden takia hengitettävien hiukkasten pitoisuus ylitti raja-arvotason yhtenä päivänä syyskuussa.

Marraskuun loppupuolella ilmassa oli muutamana päivänä runsaasti katupölyä, jota muodostui, kun talvirengaskausi alkoi lumettomilla teillä. Tämän vuoksi hengitettäville hiukkasille asetettu raja-arvotaso ylittyi Helsingissä Hämeentiellä kahtena päivänä. Hengitettävien hiukkasten varsinainen raja-arvo ei kuitenkaan ylittynyt millään HSY:n ilmanlaadun mittausasemalla. Hengitettävien hiukkasten määrä saa ylittää raja-arvotason mittausasemalla 35 kertaa vuoden aikana. Joulukuun alkuun mennessä raja-arvotaso oli ylittynyt eniten Mannerheimintien mittausasemalla, jossa raja-arvotaso ylittyi 19 päivänä.

Ilmanlaatu luokitellaan viiteen eri luokkaan, joita ovat hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY seuraa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua seitsemällä pysyvällä ja neljällä siirrettävällä mittausasemalla. Ajankohtainen tieto ilmanlaadusta löytyy osoitteesta www.hsy.fi/ilmanlaatu. Siellä on arkiaamuisin ja poikkeustilanteissa myös sanallinen kuvaus ilmanlaadusta. Tiedon huonosta ilmanlaadusta voi tilata myös suoraan puhelimeensa maksullisella Ilmanlaatuviesti-tekstiviestipalvelulla.

Lisätiedot:
Pääkaupunkiseudun ilmanlaatukatsaus: www.hsy.fi/ilmanlaatukatsaus
www.hsy.fi/ilmanlaatu
Twitter: @hsy_ilmanlaatu
Tekstiviestipalvelu: www.ilmanlaatuviesti.fi

Nov 19

Pääkaupunkiseudulla tehtiin jälleen merkittäviä ilmastotekoja

2014-11-19 14_23_31-Pk-seudun_ilmastotekoja_2014_syksy.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Pääkaupunkiseudun kunnissa, HSL:ssä ja HSY:ssä tehtiin vuoden 2014 alkupuolella useita merkittäviä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tiedot käyvät ilmi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden julkaisemasta Pääkaupunkiseudun ilmastotekoja -katsauksesta.

HSY:n julkaisema Pääkaupunkiseudun ilmastotekoja -katsaus esittelee parhaita esimerkkejä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien, Helsingin seudun liikenne HSL:n ja HSY:n toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi alkuvuonna 2014. Hillintäkeinot koskevat pääosin toimia, joihin kaupungit voivat vaikuttaa omilla päätöksillään kuten liikennettä, maankäyttöä, sähkönkulutusta, rakennuksia, hankintoja, jätteitä sekä energiantuotantoa ja -kulutusta.

HSL kannustaa viisaaseen liikkumiseen: liikkumissuunnitelmia työpaikoille ja kouluihin

HSL kannustaa ihmisiä kestävien kulkutapojen pariin liikkumisen ohjauksen keinoin. Tärkeimmät kohderyhmät ovat työpaikat ja koulut. HSL tekee työpaikoille maksuttomia neuvontakäyntejä viisaan liikkumisen mahdollisuuksista, kuten työsuhdematkalipusta, sähköisistä infopalveluista, liityntäpysäköinnistä, kimppakyydeistä ja pyöräilystä. Viisaan liikkumisen edistämiseksi HSL:ssä on myös kehitetty Kulkutapalaskuria ja Työmatkalaskuria sekä käynnistetty kummikouluohjelma.

Espoon Finnoo voitti Tekesin Fiksu Energia -palkinnon

Espoo on asettanut Finnoon uudelle kaupunginosalle tavoitteen toimia kestävän kehityksen esimerkkialueena. Espoo haluaa tukea kotimaisen teollisuuden vientitoimintaa tarjoamalla riittävän referenssiarvon omaavia pilotointikohteita cleantech-ratkaisuille sekä edistämällä kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen käyttöönottoa alueen kehittämisprosessin yhteydessä. Finnooseen suunnitellut uudet energiaratkaisut, kuten kulutushuippujen leikkaamiseksi tehtävät toimet sekä energiapaaluilla varustetut alueet, voittivat Tekesin järjestämän Fiksu Energia -palkinnon.

Viherkerrointyökalu ohjaa tonttien viherpinta-alan kasvattamiseen

Helsinki, Vantaa ja HSY ovat mukana hankkeessa, jossa on kehitetty Etelä-Suomen olosuhteisiin soveltuva viherkerrointyökalu tonttien viherpinta-alan kasvattamiseen. Työkalun tarkoituksena on auttaa asemakaavoittajia ja suunnittelijoita suunnittelemaan tontista ja sen rakennuksista mahdollisimman ekologisesti toimiva kokonaisuus osana tiivistä ja ilmastonkestävää kaupunkia.

Viherkerroinmenetelmä kehitettiin osana Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) – työkaluja suunnitteluun -hanketta, jossa edistetään ilmastonmuutoksen huomioonottavaa kaupunkisuunnittelua. www.ilmastotyokalut.fi

Kauniaisten Kasavuoren koulu valittiin mukaan Nuorten ilmastohuippukokoukseen

Tapahtumassa yläkoululaiset kehittivät yhdessä konkreettisia tapoja hillitä ilmastonmuutosta. Mukaan oli valittu yhteensä 24 koulua ympäri Suomea. Ilmastokokouksessa nuorten ideoista hiottiin asiantuntijoiden avustuksella konkreettisia hankkeita, jotka toteutetaan koulussa kevätlukukauden aikana.

Ilmastokokouksen hankkeet keskittyvät kolmen teeman ympärille: energiatehokkuus, liikkuminen ja uusiutuva energia. Kasavuoren koulu valitsi teemoista uusiutuvan energian.

Vantaalla palkittiin päiväkoteja ja kouluja ruoka-aiheisessa EkoTeko-kilpailussa

Vantaalaisten päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten Pöytä on katettu -EkoTeko-kilpailuun otti osaa 42 yksikköä lukuvuonna 2013–2014.  Kilpailussa tavoiteltiin ruuan arvostuksen lisäämistä, ruokahävikin määrän vähentämistä sekä viihtyisän ja rauhallisen ruokahetken kehittämistä päivähoidon ja koulutyön lomassa. Voittajat palkittiin toukokuussa Vantaan kaupungintalolla.

Joka toinen vuosi järjestettävä EkoTeko-kilpailu edistää ympäristövastuullista toimintaa. Tänä lukuvuonna kilpailu järjestettiin kolmatta kertaa.

HSY hyödyntää uusia keinoja biojätteen käsittelyn kehittämiseksi

HSY ottaa vuoden 2015 alussa käyttöön uuden biokaasulaitoksen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Biojätteen mädätystä ja kompostointia hyödyntävä käsittely tuottaa biokaasua hyödynnettäväksi sähköksi voimalaitoksessa.

Pääkaupunkiseudun ilmastotekoja 1/2014

Sep 24

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY: Kesän 2014 ilmanlaatukatsaus on valmistunut

Kesällä 2014 pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Ainoastaan Helsingin keskustassa, Mannerheimintiellä, katutyöt heikensivät ilmanlaadun ajoittain erittäin huonoksi.

Kesäkuun alkupuolella seudulle kulkeutui vähäisessä määrin pienhiukkasia. Kesäkuun loppupuoli oli viileä mutta ilmanlaadullisesti sangen hyvä. Mannerheimintiellä katutyöt aiheuttivat ajoittain erittäin korkeita pölypitoisuuksia. Välttävien tuntien määrä seudulla vaihteli 1–6 prosentin välillä paitsi Mannerheimintiellä ja katukuiluissa, joissa välttävien tuntien osuus oli enimmillään 16 prosenttia.

Heinäkuun puolella sää lämpeni merkittävästi, ja ilmanlaatu muuttui laajoilla alueilla tyydyttäväksi. Heinäkuun lopulla alueelle kaukokulkeutui otsonia ja pienhiukkasia lämpimien ilmavirtausten mukana. Välttäviä tunteja oli 0–6 prosenttia, mutta katukuilussa jopa 17 prosenttia.

Elokuussa otsonin kaukokulkeutuminen jatkui lämpimän ajanjakson ajan kuun alkupuolella. Mannerheimintiellä oli jälleen muutamia erittäin huonoja tunteja katutöiden pölyämisen takia. Välttäviä tunteja oli seudulla 0–10 prosenttia ja katukuiluissa enimmillään 15 prosenttia.

Ilmanlaatua luokitellaan asteikolla hyvä-tyydyttävä-välttävä-huono-erittäin huono. Korkeat epäpuhtauksien pitoisuudet, jolloin ilmanlaatu on huono tai erittäin huono, saattavat aiheuttaa terveyshaittoja erityisesti herkille väestöryhmille, kuten astmaatikoille ja ikääntyneille sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatautia sairastaville.

Lue kesän 2014 ilmanlaatukatsaus HSY:n verkkosivuilta www.hsy.fi/ilmanlaatukatsaus.