Nov 18

Ilmatieteen laitos – Eino-myrsky oli yksi 2000-luvun voimakkaimmista syysmyrskyistä

Eino-myrsky on yksi 2000-luvun voimakkaimmista syysmyrskyistä. Voimakkaampia myrskyjä koettiin vuoden 2001 marraskuussa (Janika) ja vuoden 2011 Tapaninpäivänä (Tapani).

Sunnuntaina 17. marraskuuta Suomeen saapui voimakas matalapaine, joka liikkui päivän aikana Suomen yli itään. Voimakkaimmat tuulet osuivat maan keskiosiin ja ainoastaan Lappi säästyi tuulen aiheuttamilta vahingoilta. Ilmatieteen laitoksen havaintojen mukaan suurin keskituulen nopeus oli 27 m/s ja se mitattiin Raahen Nahkiaisessa.

Maa-alueilla tuulivahingot syntyivät hetkittäisistä puuskista. Kovin puuska maa-alueilla oli Savonlinnan lentoasemalla mitattu 27,3 m/s. Useilla havaintoasemilla maan etelä- ja keskiosassa mitattiin yli 20 m/s puuskia. Merillä kovin puuska, 32,9 m/s, mitattiin Kaskisten Sälgrundissa. Vertailun vuoksi Tapaninpäivän myrskyssä 2011 kovin merellä mitattu puuska oli 36,4 m/s ja maa-alueilla 31,5 m/s.

Eino aiheutti paljon sähkökatkoja, koska voimakkaat tuulet kattoivat lähes koko maan etelä- ja keskiosan eli alueet, joissa on paljon metsää ja kotitalouksia. Koska tämän lisäksi maan on roudaton ja kostea alkukuun tavanomaista suuremman sademäärän takia, tuulet aiheuttivat puustolle helpommin vahinkoja.

Marraskuun säätilastot ja kuva myrskypuuskista: http://ilmatieteenlaitos.fi/marraskuu
Syksyn tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot

Nov 17

:EINO MYRSKY: Ilmatieteen laitos – Tuuli aiheuttaa vahinkoja laajoilla alueilla

Keski-Pohjanmaan maa-alueilla mitatut voimakkaimmat myrskypuuskat ovat puhaltaneet yli 25 metriä sekunnissa. Puuskat leviävät nopeasti kohti maan itä- ja kaakkoisosia.

Ilmatieteen laitoksen sunnuntaina 17. marraskuuta tekemän ennusteen mukaan kovimmat myrskypuuskat kurittavat tänään Etelä-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntia. Voimakkaimmat puuskat etenevät päivän aikana nopeasti Keski-Pohjanmaalta kohti maan itä- ja kaakkoisosia. Tuulivahinkoja tulee paikoin etelärannikkoa myöten. Lapissa ja Koillismaalla tuulet ovat selvästi heikompia.

Tuulen nopeudet ovat lähteneet laskuun länsirannikolla. Tuuli heikkenee iltaan mennessä myös maan itäosissa.

Ilmatieteen laitos seuraa tilannetta ja tarkentaa ennustetta tarvittaessa. Ennusteita ja voimassa olevia varoituksia kannattaa seurata.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Marraskuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/marraskuu
Syksyn tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot

Nov 15

Ilmatieteen laitos – Syysmyräkkä riepottelee maan keskiosaa sunnuntaina

Tuuli voimistuu sunnuntaina erittäin puuskaiseksi. Puuskat voivat yltää maan keskiosassa 20-25 metriin sekunnissa.

Ilmatieteen laitoksen perjantaina 15. marraskuuta tekemän ennusteen mukaan tuulet riepottelevat sunnuntaina erityisesti maan keskiosan länsiosaa. Maan ollessa roudaton tuulet aiheuttavat todennäköisesti vahinkoja. Pohjanlahdella keskituuli voi kohota noin 25 metriin sekunnissa eli myrskylukemiin. Vastaavia myräköitä maa-aluilla esiintyy maan etelä- ja keskiosassa kerran-pari vuodessa.

”Ennusteen epävarmuus on edelleen melko suuri. Ennuste voi muuttua vielä kovimpien tuulien sijainnin osalta. Maan eteläisin ja kaakkoisin osa näyttää tällä kertaa säästyvän kaikkein rajuimmilta puuskilta. Myrskypuuskat ja tuulivahingot ovat todennäköisimpiä maan keskiosassa, toteaa Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Ari-Juhani Punkka.

Ilmatieteen laitos seuraa tilannetta ja tarkentaa ennustetta tarvittaessa. Ennusteita ja voimassa olevia varoituksia kannattaa seurata.

Voimassa olevat varoitukset: www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Marraskuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/marraskuu
Syksyn tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot

Nov 12

Ilmatieteen laitos – Suomen ilmassa vain vähän saasteita

EEA-Report_9-2013_Air-quality_in_Europe

Ilmansaasteiden määrät ovat monin paikoin Euroopassa edelleen vaarallisen korkeat, ilmenee Euroopan ympäristöviraston (EEA) vuosittaisesta raportista.

Suomessa ja muissa pohjoismaissa ilmansaasteiden määrät ovat kuitenkin Manner-Eurooppaa matalammat.

EEA arvioi, että suurimman riskin eurooppalaisille aiheuttavat pienhiukkaset (PM2.5) erityisesti kaupunkialueilla. EU:n kaupunkiväestöstä jopa lähes joka kolmas asuu alueilla, joissa pienhiukkasten pitoisuus ylittää ihmisten terveyden suojelemiseksi asetetun EU:n raja-arvon. Ilmatieteen laitoksen kunnilta kokoamien ilmanlaadun seurantatietojen mukaan Suomessa vuonna 2012 tämä raja-arvo ei ylittynyt missään. Pienhiukkasten pitoisuudet alittivat kaikilla mittauspaikoilla jopa Maailman terveysjärjestön WHO:n asettaman huomattavasti tiukemmansuosituksen. Euroopan kaupunkiväestöstä vain kymmenesosa nauttii näin puhtaasta ilmasta.

Suomessa vuosi 2012 oli varsin tavanomainen ilmanlaatuvuosi eikä merkittäviä laaja-alaisia kaukokulkeutumisepisodeja esiintynyt.

64324263545237

Pienhiukkaset aiheuttavat hengitysvaikeuksia

Pienhiukkaset ovat haitallisia ihmisille, sillä mikroskooppisen pieninä ne voivat tunkeutua hengitysilman mukana keuhkoihin ja jopa verenkiertoon asti ja voivat aiheuttaa muun muassa hengitysvaikeuksia sekä hengitys- ja sydänsairaiden ennenaikaisia kuolemia.

Vähän suuremmatkin hiukkaset voivat kulkeutuvat hengitysilman mukana ihmiseen, mutta takertuvat yleensä ylempiin hengitysteihin. Niinpä niitä ei pidetä aivan yhtä haitallisina ihmisen terveydelle. Etenkin keväisin Suomessa kaupunkilaisia vaivaava katupöly on kooltaan tätä suurempaa hiukkasta (ns. hengitettävät hiukkaset PM10). Keväisin pahimpaan katupölyaikaan Suomen kaupungeissa mitataan muutaman viikon ajan huomattavan korkeita PM10- pitoisuuksia. Tämä kohonneiden pitoisuuksien kausi jää kuitenkin niin lyhyeksi, että vuositasolla näiden suurtenkaan hiukkasten raja-arvot eivät ylity Suomessa kuin joissakin yksittäisissä poikkeustapauksissa.

Alailmakehän otsonin tiukentuvat rajat ylittyvät Suomessakin

Hiukkasten jälkeen haitallisimpana ilmansaasteena pidetään alailmakehän otsonia. EU:n tasolla noin 20 % kaupunkiväestöstä altistuu otsonin tavoite-arvon ylittävälle pitoisuudelle. Otsonia muodostuu maanpinnan tasolla auringonvalon vaikutuksesta muista saasteista. Suomessa ja muissa pohjoismaissa ilmasto ei ole otollinen otsoninmuodostukselle eikä otsonin nykyisen tavoitearvon ylityksiä meillä esiinny. Pitkällä tähtäimellä nykytilanne otsonin suhteen ei kuitenkaan ole riittävän hyvä, sillä tulevien, nykyistä tiukempien otsonisäännösten ylityksiä tapahtuu Suomessakin.

Liikenne ja teollisuus aiheuttavat hyvin paikallisia ongelmia Suomessa

Liikenteestä peräisin olevat korkeat typpidioksidipitoisuudet (NO2) ovat suurten kaupunkikeskustojen ongelma. EU:ssa noin 13 % koko kaupunkiväestöstä altistuu terveydelle haitalliselle NO2-pitoisuustasolle. Suomessa raja-arvotason ylittäviä NO2-pitoisuuksia esiintyy vain Helsingin keskustan vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Helsinki pyrkii alentamaan myös katukuilujen NO2-pitoisuudet alle raja-arvotason vuoden 2015 alkuun mennessä.

Teollisuuden pistepäästöjen vuoksi hengitysilman arseenipitoisuuden tavoitearvo ylittyi vuonna 2012 Harjavallan Kalevassa sekä bentso(a)pyreenin tavoitearvo Raahen Lapaluodossa. Arvioiden mukaan vuonna 2012 Harjavallassa kohonneelle pitoisuudelle altistui noin 200 henkilöä ja Raahessa noin 1500 henkilöä. Pitoisuudet tulisi saada alenemaan tavoitearvon alle kuluvan vuoden aikana.

Ilmatieteen laitos kerää vuosittain Suomen ilmanlaadun seurantatiedon kunnilta ja teollisuudelta ympäristöministeriön toimeksiannosta. Mittaustiedoista lasketaan EU:n mukaiset raja-arvojen valvontaan liittyvät tilastot ja tiedot toimitetaan edelleen EU:n komissiolle. Varsinaiset mittaustiedot lähetetään Euroopan ympäristövirastoon, joka vuosittain tuottaa euroopanlaajuisia yhteenvetoja ja tilastoja.

EEA:n raportti: Air quality in Europe – 2013 report: http://www.eea.europa.eu/publications/air-quality-in-europe-2013

EEA:n tiedote: http://www.eea.europa.eu/media/newsreleases/air-pollution-still-causing-harm
Ilmanlaatuportaali:http://www.ilmanlaatu.fi/tarkistetut_tulokset/vuositilastot/2012/vuosi_2012.php

Nov 11

Ilmatieteen laitos – Mustahiilen arktisista ilmastovaikutuksista kertova sivusto avattu

MACEB - HOME - Google Chrome_2013-11-11_12-23-18

Uudella www.maceb.fi -sivustolla annetaan tietoa mustahiilestä.

Sivusto kertoo sen päästölähteistä, hillitsemiskeinoista ja vaikutuksesta ilmastoon maailmanlaajuisesti, erityisesti Euroopassa ja arktisella alueella.

Sivuilla esitellään tietoa ja mallinnustuloksia mustahiilen sekä muiden lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien yhdisteiden, orgaanisen hiilen ja rikkidioksidin päästöistä, pitoisuuksista ja vaikutuksista. Näitä sivuston käyttäjä voi tarkastella karttoina nykytilassa sekä kehitystä tulevaisuudessa vuosina 2020 ja 2030. Sivusto on pääosin englanninkielinen ja sisältää lisäksi suomenkielistä tietoa ilmastovaikutuksista sekä projektin tuloksista.

Mustahiilellä on ilmastoa lämmittävä vaikutus

Mustahiilellä eli nokihiukkasilla on ilmastoa lämmittävä vaikutus, mutta sillä on hiilidioksidia paljon lyhyempi viipymäaika ilmakehässä. Nokihiukkasten tiedetään myös olevan terveydelle haitallisia, ja niiden arvioidaan aiheuttavan muiden pienhiukkasten kanssa miljoonia ennenaikaisia kuolemia vuosittain.

Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa suurimmat mustahiilen lähteet ovat kotitalouksien pienpoltto ja liikenne. Kehitysmaissa päästöjä aiheuttaa myös kiinteiden polttoaineiden poltto ruoanlaitossa. Tärkeitä päästölähteitä ovat lisäksi perinteiset koksin ja tiilen valmistusuunit.

Tulevaisuudessa mustahiilen pitoisuudet pienenevät Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Kiinassa nykyisen ilmansuojelupolitiikan ja -lainsäädännön ansiosta. Sen sijaan pitoisuuksien arvioidaan kasvavan huomattavasti Intiassa sekä laajoilla alueilla Afrikassa.

Sivusto on kolmevuotisen MACEB-projektin (Arktisen alueen lämpenemisen hillitseminen kontrolloimalla Euroopan mustan hiilen emissioita) yksi päätuotteista. Projekti jatkuu vuoden 2013 loppuun. Hankkeeseen osallistuvat Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus SYKE, Helsingin yliopisto ja International Institute for Applied System Analysis (IIASA) Itävallasta. Projektia rahoittaa EU:n Life09+ -ohjelma (LIFE09 ENV/FI/000572).

Ilmatieteen laitoksella järjestetään maanantaina 11.11. seminaari, jossa pohditaan toimenpiteitä, joiden avulla voitaisiin vähentää erityisesti Suomen nokipäästöjä. Tilaisuudessa puhuu myös ympäristöministeri Ville Niinistö.

Nov 06

Ilmatieteen laitos – Syysmyrsky oli melko tavanomainen

Havaintojen mukaan myrskyä voidaan luonnehtia melko tavanomaiseksi, sillä vastaavia tuulen nopeuksia mitataan maan etelä- ja keskiosassa keskimäärin muutamia kertoja vuodessa.

Syysmyräkkä riepotteli tiistaina ja keskiviikkona 5. – 6.11 Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta kohti Pohjois-Savoa ulottuvaa aluetta. Kovin hetkellinen puuska mantereella oli 23,3 m/s ja se mitattiin myöhään iltapäivällä Kokemäellä Satakunnassa.

Tuuli yltyi lounaisilla merialueilla paikoin myrskylukemiin. Kovin 10 minuutin keskituulen nopeus oli alustavien tietojen mukaan 26,3 m/s ja se mitattiin Rauman edustalla reilun 40 metrin korkeudella merenpinnasta olevalla tuulianturilla.

Havaintojen mukaan tuulia voidaan luonnehtia melko tavanomaiseksi, sillä vastaavia tuulen nopeuksia mitataan maan etelä- ja keskiosassa keskimäärin muutamia kertoja vuodessa. Roudaton ja varsin märkä maaperä edesauttoi tuulivahinkojen synnyssä.

Merialueiden tuulipäivät: http://ilmatieteenlaitos.fi/tuulitilastot
Marraskuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/marraskuu
Syksyn tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot

Nov 04

Ilmatieteen laitos – Tuulenpuuskat voivat aiheuttaa paikallisia vahinkoja tiistaina

-wind-clipart-6

Maanantaina 4. marraskuuta tehdyn ennusteen mukaan tuuli voimistuu ja vesisateet yleistyvät Etelä-Suomessa tiistaiaamun aikana.

Syvenevä matalapaine liikkuu tiistaina 5.11. läntiseltä Itämereltä Suomen länsirannikolle ja siitä edelleen pohjoiseen. Matalapaineen edellä kaakkoistuuli voimistuu ja vesisateet yleistyvät Etelä-Suomessa tiistaiaamun aikana.

Matalapaineen jälkipuolella lounaistuuli voimistuu ja on maa-alueilla puuskissa ylimmillään noin 20 m/s. Tuulet ovat voimakkaimpia Satakunnasta Pirkanmaan pohjoisosiin ja siitä edelleen kohti Kainuuta ulottuvalla alueella. Märkä maa ja ennustetun kaltaiset puuskat voivat todennäköisesti aiheuttaa puiden kaatumisia ja mm. sähkökatkoksia, mutta vahingot jäänevät melko paikallisiksi. Keskiviikon vastaisena yönä puuskat heikkenevät.
– Pienet muutokset matalapaineen reitissä ja voimistumisessa vaikuttavat suuresti voimakkaimpien puuskien sijaintiin, joten voimassa olevia varoituksia kannattaa seurata, toteaa meteorologi Henri Nyman Ilmatieteen laitoksesta.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Merialueiden tuulipäivät: http://ilmatieteenlaitos.fi/tuulitilastot
Marraskuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/marraskuu
Syksyn tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot

Nov 01

Ilmatieteen laitos – Lokakuu tavanomaista lauhempi ja sateisempi

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuvaaja: Kerttu Vali/Victoria Media

Lokakuussa oli koko maassa tavanomaista lämpimämpää ja suuressa osassa maata myös sateisempaa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston ja Ahvenanmaan vajaasta 10 asteesta Keski- ja Pohjois-Lapin hieman nollan alapuolella oleviin lukemiin. Koko maassa oli tavanomaista lämpimämpää.

Maan lounaisimmassa osassa, Pohjanmaan rannikolla, maan kaakkoisosassa sekä pohjoisimmassa Lapissa poikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta oli runsaan asteen, kun taas Kainuussa sekä Etelä- ja Keski-Lapissa oltiin lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Kuukauden alkupuolella oli lämmintä, ja kuukauden korkein lämpötila, 17,5 astetta, mitattiin Maarianhaminan lentoasemalla Jomalassa 7. lokakuuta. Kuukauden puolivälissä sää kylmeni huomattavasti koko maassa, ja kuukauden alin lämpötila -16,2 astetta mitattiin Sodankylän Lokassa 18. päivänä. Terminen talvi alkoi koko Lapissa tavanomaiseen aikaan kuukauden puolivälissä. Kuukauden lopussa sää lämpeni uudelleen, ja monin paikoin oli ajankohtaan nähden jopa harvinaisen lämmintä.

Tavanomaista sateisempi kuukausi

Kuukausi oli suurimmassa osassa maata tavanomaista sateisempi. Runsaimmin satoi maan etelä- ja itäosassa, jossa kuukauden sademäärä kohosi paikoin yli 80 millimetriin. Maan länsiosassa ja Lapissa satoi vähemmän, Länsi-Lapissa paikoin alle 50 millimetriä. Havaintoasemista sateisinta oli Puolangan Paljakassa, jossa sadetta kertyi 113 millimetriä. Niukimmille sateille jäätiin Ylitornion Meltosjärvellä, jossa satoi vain 32 millimetriä. Suurin vuorokautinen sademäärä 28,1 millimetriä mitattiin Sysmän Joutsjärvellä 17. päivänä. Maan etelä- ja keskiosassa kuukauden alkupuolisko oli kuiva, ja sateet tulivat pääosin vasta kuukauden loppupuoliskolla. Lapissa satoi tasaisemmin.

Lokakuun loppupuolella muodostui Lappiin lumipeite, ja etelämpänäkin satoi monin paikoin ensilumi. Suurin lumensyvyys 33 cm mitattiin 25. päivänä Savukosken Ruuvaojalla. Kuukauden lopussa lunta oli Koillismaalla sekä Keski- ja Pohjois-Lapissa.

Lisätietoja:

Syyskuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu
Syksyn tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot

Oct 29

Ilmatieteen laitos – Suomen merialueilla mitattiin lähes myrskylukemia

Brittein saarilta kohti Baltiaa laajalti vahinkoja aiheuttaneen myrskyn kovimmat tuulet osuivat Suomen eteläpuolelle.

Suomen rannikon edustalla olevilla havaintoasemilla 10 minuutin keskituulen nopeus oli ylimmillään Hangossa 20,2 m/s eli hieman myrskyrajan (21 m/s) alapuolella, mutta Viron merialueilla myrskyraja kuitenkin ylitettiin. Aamuyöstä Pohjoisella Itämerellä merkitsevä aallonkorkeus ylitti 5 metriä, jolloin korkeimmat yksittäiset aallot olivat lähes 9,5 metrisiä.

Hetkelliset puuskat olivat meillä kovimmillaan etelärannikolla 20 m/s tuntumassa, mutta pidemmällä sisämaan puolella tuulet olivat selvästi heikompia. Tuulet olivat voimakkuudeltaan Suomen puolella pitkälti ennustetun kaltaisia.

Myrskymatalapaine toi mukanaan myös runsaita sateita. Etenkin maan eteläosassa 24 tunnin sademäärä oli yleisesti 15–25 millimetriä.

Lisätietoja:

Merialueiden tuulipäivät: http://ilmatieteenlaitos.fi/tuulitilastot
Lokakuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu
Syksyn tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot

Tietoja lähimaiden kovimmista tuulenpuuskista Twitterissä:
https://twitter.com/meteorologit

Oct 28

Ilmatieteen laitos – Myrskymatalapaine saapuu heikentyneenä Suomeen ensi yönä

EU-131028

Maanantain ja tiistain välisenä yönä Suomeen saapuva myrsky on jo heikentynyt Suomeen saapuessaan.

Myrskytuulten ennustetaan olevan selvästi voimakkaampia Brittein saarilta Etelä-Ruotsiin ulottuvalla vyöhykkeellä sekä myöhemmin Viron puolella.

Ilmatieteen laitoksen 28. lokakuuta tekemän ennusteen mukaan voimakas matalapaine tuo runsaita sateita (paikoin n. 20 mm) maan etelä- ja itäosaan. Eteläisillä merialueilla myrskyää ja maan eteläosassa tuuli on myös sisämaassa voimakasta.

Suomessa lounaistuuli voimistuu lännestä alkaen, kun matalapaine saapuu Etelä-Ruotsista maan eteläosiin. Eteläisillä merialueilla keskituuli yltää yöllä myrskylukemiin. Maa-alueilla myrskypuuskat (yli 20 m/s) ovat melko todennäköisiä aivan rannikon tuntumassa. Varsinaisten myrskypuuskien eteneminen sisämaahan on vielä epävarmaa, mutta tuuli on joka tapauksessa voimakasta.

–Lounaismyrskyt ovat yleensä melko hyvin ennustettavissa. Matalapaineen reitti on varmentunut säämalleissa ja kovimmat tuulet jäävät Suomen eteläpuolelle, toteaa päivystävä meteorologi Jari Tuovinen Ilmatieteen laitoksesta.

Merellä varauduttava kovaan aallokkoon

Suomenlahdella ja Pohjois-Itämerellä esiintyy yöstä alkaen kovaa aallokkoa, jossa merkitsevä aallonkorkeus ylittää 4 metriä. Merivesi nousee Suomenlahdella nopeasti, mutta alhaisesta lähtötasosta johtuen pinnannousu ei näytä aiheuttavan tulvimisongelmia.

Ilmatieteen laitos seuraa tilannetta ja tiedotetta päivitetään tarvittaessa.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Merialueiden tuulipäivät: http://ilmatieteenlaitos.fi/tuulitilastot
Lokakuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu
Syksyn tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot