Dec 21

Ilmatieteen laitos – Aatonaatoksi odotettavissa lumipyryä suureen osaan maata

red-christmas-ball-in-snow

Lauantaina Suomeen saapuu lännestä lumisadealue ja ajokeli voi muuttua paikoin erittäin huonoksi. Jouluaattona sää poutaantuu suuressa osassa maata.

Ilmatieteen laitoksen 21.12. tekemän ennusteen mukaan jouluaaton aattona eli lauantaina 23. joulukuuta Suomeen saapuu lännestä lumisadealue. Lunta sataa eniten Pohjois-Pohjanmaalla ja maan itäosassa, missä sitä pyryttää 10–15 senttiä. Ajokeli voi muuttua erittäin huonoksi. Etelä- ja länsirannikolla sataa myös osin vettä tai räntää.

Jouluaattona lunta sataa vielä itäisessä Suomessa, muualla sää poutaantuu ja pilvisyys vähenee. Lämpötila on maan etelä- ja keskiosassa +1…-5 astetta, lauhinta on Lounais-Suomessa. Tuuli on samalla puuskaista. Maan pohjoisosassa lämpötila on enimmäkseen -5…-15 astetta, Lapissa on paikoin kylmempää.

Joulupäiväksi maan etelä- ja keskiosaan saapunee sadealue, josta lunta sataa muutama sentti. Lämpötilat pysyttelevät muualla aaton lukemissa, idässä sää kylmenee. Tapaninpäivänä sää jatkuu pilvisenä ja paikoin sataa heikosti lunta.

Lumitilanne lähellä pitkän ajan keskiarvoja

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan valkoinen joulu on tavallisesti lähes takuuvarma maan pohjoisosassa Perämeren rannikkoa lukuun ottamatta sekä Itä-Suomen pohjoisosassa. Mitä lähemmäksi rannikkoa tullaan, sitä pienemmäksi valkoisen joulun todennäköisyys käy. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä valkoisia jouluja on keskimäärin kaksi kolmesta. Ahvenanmaalla ja Saaristomerellä keskimäärin vain joka toinen joulu on valkea.

Pitkän ajan keskiarvojen mukaan joulunpyhinä lunta on tyypillisesti maan etelä- ja länsiosassa noin 10–20 senttimetriä, lounaassa kuitenkin alle 10 senttimetriä. Maan itä- ja pohjoisosassa lunta on noin 20–40 senttimetriä. Eniten lunta on tavallisesti Koillismaalla ja Pohjois-Lapissa.

21.12.2017 lunta on lähes koko maassa etelä- ja länsirannikkoa lukuun ottamatta.

Tilastojen mukaan joulunajan lämpötilat vaihtelevat tyypillisesti maan etelä- ja keskiosassa parista pakkasasteesta noin kymmeneen pakkasasteeseen. Etelä- ja länsirannikolla lämpötilat ovat ylimmillään tavallisesti nollan tietämillä. Maan pohjoisosassa joulun ajan lämpötilat vaihtelevat tyypillisesti muutamasta pakkasasteesta noin -20 asteeseen.

Vuosi sitten joulua vietettiin lauhassa säässä. Lämpötilan nollaraja nousi päivisin Oulun korkeudelle saakka ja lunta oli karkeasti ottaen Vaasa-Kouvola linjan pohjoispuolella.

 

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Joulunajan säät (tilastotietoa): http://ilmatieteenlaitos.fi/joulunaika

Säästä twiittaavat Twitterissä @meteorologit

Dec 11

Etelä- ja Itä-Suomeen erittäin huonoa ajokeliä

cloudy-98506_960_720

Tiistain vastaisena yönä Suomeen saapuu lounaasta matalapaine paikoin runsaine sateineen. Maan etelä- ja itäosassa voi kertyä paikoin yli 15 senttimetriä lunta ja ajokeli on erittäin huono.

Ilmatieteen laitoksen maanantaina 11.12. tekemän ennusteen mukaan Suomeen saapuu tiistain vastaisena yönä lounaasta voimakas matalapaine, joka liikkuu päivän aikana koilliseen ja keskiviikon vastaisena yönä pohjoiseen. Matalapaineeseen liittyy runsaita lumisateita, mutta sateen olomuoto muuttuu etelärannikolla myös rännäksi ja illalla myös vedeksi. Lounaissaaristossa sade tulee pääosin vetenä tai räntänä.

Lunta kertyy tiistaina eniten maan eteläosassa Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa sekä idässä Pohjois-Savossa, missä lunta voi kertyä paikoin yli 15 senttimetriä. Keskiviikkona suurimmat lumisadekertymät ovat maan pohjoisosassa, missä sataa laajalti yli 10 senttimetriä lunta.

Ajokeli on tiistaina erittäin huono laajalti maan etelä- ja itäosassa ja keskiviikkona huono maan pohjoisosassa lumisateen ja voimakkaan tuulen yhteisvaikutuksen vuoksi.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset on nähtävillä Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelussa: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Dec 01

Ilmatieteen laitos – Syksy oli poikkeuksellisen sateinen etelärannikolla

water-drops-on-leaves-11296841704aJ8

Nurmijärven, Virolahden sekä Hyvinkään havaintoasemilla rikottiin paikkakuntakohtaiset syksyn sademääräennätykset.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syksy eli syyskuu-marraskuu oli suuressa osassa maata tavanomaista sateisempi. Uudellamaalla sekä Kymenlaaksossa syksy oli poikkeuksellisen sateinen eli vastaava toistuu keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Sademääräkertymät olivat etelärannikolla jopa yli 1,5-kertaisia tavanomaiseen nähden.

Pitkäikäisten havaintoasemien osalta syksyn sademäärä rikkoi ennätykset Nurmijärven, Virolahden sekä Hyvinkään havaintoasemilla. Eniten syksyllä satoi Espoon Nuuksiossa: 415,9 mm. Asema on tosin toiminut vasta muutamia vuosia, joten ennätyksestä ei voida Nuuksion osalta puhua.

Epävakaisen sään johdosta syksy oli myös monin paikoin harvinaisen pilvinen.

Syksy oli koko maassa noin asteen tavanomaista lämpimämpi. Edellisen kerran lämpimämpi syksy oli paikkakunnasta riippuen vuonna 2016 tai 2015.

Marraskuu oli leuto ja sateinen

Marraskuu oli suurimmassa osassa maata 1–3 astetta tavanomaista lämpimämpi. Suurin poikkeama tavanomaiseen nähden oli maan itäosassa, pienin puolestaan Pohjois-Lapissa. Edellisen kerran lämpimämpi marraskuu oli suuressa osassa maata vuonna 2015, tosin osassa Lappia viime vuonna.

Marraskuun ylin lämpötila oli Utössä ja Helsingin Kumpulassa 4. päivänä mitattu 9,8 astetta. Alin lämpötila oli puolestaan Utsjoen Kevojärvellä 23. päivänä mitattu -28,4 astetta.

Marraskuu oli monin paikoin tavanomaista sateisempi. Etelärannikon läheisyydessä sekä Länsi-Lapissa sademäärät olivat harvinaisen suuria eli ne toistuvat keskimäärin harvemmin kuin kerran 10 vuodessa.  Eniten satoi Kouvolan Anjalassa, 130,4 mm, ja vähiten Enontekiön Näkkälässä, 31,3 mm.

Aurinko paistoi suuressa osassa maata tavanomaisen verran, mikä marraskuussa tarkoittaa tosin vain 20–40 tuntia. Lunta oli maassa kuukauden päättyessä muualla paitsi maan etelä- ja länsiosassa. Eniten lunta oli Kittilän Kenttärovan asemalla, 57 senttimetriä.

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto
http://www.ilmastokatsaus.fi/

Nov 22

Ilmatieteen laitos – Huonoa ajokeliä suureen osaan maata

winter-snowstorm

Torstain vastaisena yönä Suomeen saapuu lounaasta syvä matalapaine paikoin runsaine sateineen ja voimakkaine tuulineen. Maan länsiosaan voi kertyä yli 10 senttiä lunta ja läntisillä merialueilla voi myrskytä.

Ilmatieteen laitoksen keskiviikkona 22.11. tekemän ennusteen mukaan Suomeen saapuu torstain vastaisena yönä lounaasta voimakas matalapaine, joka liikkuu päivän aikana itään ja pohjoiseen. Matalapaineeseen liittyy runsaiden sateiden lisäksi myös voimakkaita puuskatuulia etenkin maan länsiosassa. Läntisillä merialueilla paikoin myrskyää ja esiintyy voimakasta aallokkoa. Sade tulee pääosin lumena tai räntänä, mutta sateen olomuoto muuttuu vetisemmäksi sadealueen jälkipuoliskolla maan länsiosassa ja etelärannikolla. Lounaissaaristossa sade tulee vetenä.

Lunta kertyy eniten Pohjanmaalla sekä Lounais-Lapissa, missä lunta voi tulla yli 10 senttimetriä. Ajokeli on huono tai erittäin huono suuressa osassa maata lumisateen sekä voimakkaan tuulen yhteisvaikutuksesta. Sateiden jälkeen sää lauhtuu, ja lämpötila kohoaa maan etelä- ja länsiosassa yleisesti nollan yläpuolelle. Idässä ja pohjoisessa lämpötila pysyy vielä torstaina pakkasella.

Voimassa olevat varoitukset on nähtävillä Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelussa: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Nov 06

Ilmatieteen laitos – Vuosi 2017 kiilaa kolmen mittaushistorian lämpimimmän vuoden joukkoon

clouds-98

Maailman ilmatieteen järjestö WMO julkaisi YK:n Bonnin ilmastonmuutoskokouksen (COP23) avajaispäivänä arvion, jonka mukaan vuosi 2017 tulee sijoittumaan kolmen lämpimimmän vuoden joukkoon kautta mittaushistorian.

Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n mukaan tämä vuosi tule sijoittumaan kolmen mittaushistorian lämpimimmän vuoden joukkoon. Globaalin keskilämpötilan arvioidaan vuonna 2017 olevan 1,1 °C astetta korkeampi kuin esiteollisena aikana. Lopulliset tiedot saadaan vuoden päättyessä, kun kaikki havaintoaineistot on analysoitu.

Ilmastonmuutos koettelee erityisesti kehittyviä maita

“Me olemme nähneet tänä vuonna erityislaatuisia sääilmiöitä, kuten yli 50 asteen lämpötiloja Aasiassa, ennätyksellisiä hurrikaaneja Karibialla ja Atlantilla sekä tuhoisia monsuunitulvia, jotka ovat vaikuttaneet miljoonien ihmisten elämään”, muistuttaa WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas. Tällaiset ääri-ilmiöt vaikuttavat erityisesti kaikkein haavoittuvimpiin maihin.

Bonnin ilmastokokouksen puheenjohtajamaana toimii Fidži. Fidžin kaltaiset Tyynenmeren pienet saaret ajavat neuvotteluissa usein kunnianhimoisimpia ratkaisuja, koska maiden varautuminen merkittäviin sääilmiöihin ja luonnonkatastrofeihin on heikompaa ja jopa niiden koko olemassaolo on vaakalaudalla.

Ilmatieteen laitos on tehnyt sää- ja ilmastoalan kansainvälistä yhteistyötä eri puolilla maailmaa. Tällä hetkellä projekteja on käynnissä juuri näillä alueilla, joissa sään ääri-ilmiöt ovat aiheuttanet tänäkin vuonna tuhoja, eli mm. Karibian saarilla, Andeilla ja Nepalissa. Kysyntä alan suomalaiselle huippuosaamiselle on entistäkin suurempaa.

“Lisääntynyt tietoisuus ja julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta ja sään ääri-ilmiöistä ovat entisestään lisänneet kiinnostusta kansallisten ilmatieteen laitosten tuottamia palveluita kohtaan. Sopeutuminen ilmastonmuutokseen luo lisäpaineita vaarallisiin sääilmiöihin varautumiseen, kun ilmaston käytös muuttuu totutusta”, kertoo Ilmatieteen laitoksen yksikön päällikkö Harri Pietarila.

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/42433dde-827f-485e-9fa9-45b49fbfa317/globaalit-paastot.htm

Nov 01

Ilmatieteen laitos – Lokakuussa hätyyteltiin sade-ennätystä etelässä

2576-1276179637AWWU

Lokakuun alkupuoli oli lämmin, mutta loppupuoli oli kylmä tuoden ensilumen suureen osaan maata. Lokakuun kaikkien aikojen sade-ennätyksestä jäätiin Espoon Nuuksiossa vain kaksi millimetriä.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan lokakuu oli maan etelä- ja länsiosassa tavanomaista sateisempi, kun taas maan pohjoisosassa oli laajoilla alueilla tavanomaista kuivempaa. Kuukauden alkupuoli oli varsin runsassateinen maan eteläosassa, missä sateet aiheuttivat paikoin jokitulvia. Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla sademäärä oli poikkeuksellisen suuri eli vastaavaa esiintyy keskimäärin muutamia kertoja vuosisadassa.

Espoon Nuuksiossa mitattiin kuukauden sademääräksi jopa 226,1 millimetriä. Se on vain kaksi millimetriä vähemmän kuin Suomen mittaushistorian lokakuun sade-ennätys, joka mitattiin Vihdin Hiiskulassa vuonna 2006 (228,1 mm). Kuivinta oli Utsjoen Nuorgamissa, jossa kuukauden sademäärä jäi vain 10,7 millimetriin.

Lämmin alkukuu kylmeni loppua kohti

Lokakuun keskilämpötila oli suuressa osassa Lappia vajaan asteen tavanomaista korkeampi, muualla maan pohjois- ja itäosassa keskilämpötila oli lähellä tavanomaista. Sen sijaan maan länsiosassa lokakuu oli paikoin vajaan asteen tavanomaista kylmempi. Kuukauden ylin lämpötila, 16,6 astetta, mitattiin Ahvenanmaan Jomalassa lokakuun 16. päivänä. Kuukauden alin lämpötila, -22,7 astetta, mitattiin Sallan Naruskassa 31. lokakuuta.

Kuukauden alkupuoli oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi, kun taas loppukuusta sää oli tavanomaista kylmempää. Talvesta saatiin ensimakua, kun suurimpaan osaan maata satoi kuukauden lopussa ensilumi. Lokakuun viimeisenä päivänä idässä ja pohjoisessa oli lunta enimmillään noin 20 senttimetriä. Terminen talvi alkoi suuressa osassa maan pohjoisosaa.

Oct 24

Ilmatieteen laitos – Lumisateita myös eteläiseen Suomeen

winter-snowfall

Etelä-ja Länsi-Suomeen leviää torstaiyön ja aamun aikana lumi- ja räntäsadealue. Liikenteessä on syytä varautua talviseen ajokeliin.

Ilmatieteen laitoksen tiistaina 24.10. tekemän ennusteen mukaan Suomeen saapuu keskiviikkoiltana lännestä sadealue, joka liikkuu hitaasti itään. Sade tulee pääosin lumena ja räntänä ja sateiden yhteydessä esiintyy voimakasta tuulta. Lounaissaaristossa sade tulee vetenä, samoin etelärannikolla sade voi tulla osin vetenä.

Torstaiyön ja aamun aikana lumi- ja räntäsadealue leviää suuren osaan Etelä- ja Länsi-Suomea. Lunta kertyy muutamasta sentistä yli kymmeneen senttiin. Lumi- ja räntäsade hidastaa tieliikennettä ja torstaiaamuna on syytä varautua talviseen keliin.

Muualla maassa on enimmäkseen poutaa. Torstaipäivän kuluessa lumisateet hiljalleen heikkenevät, mutta saattavat yltää myös maan itäosaan. Sadealueen jälkeen sää jatkuu vaihtelevana.

Etelään ensilumi tilastollisesti loka-marraskuun vaihteessa

Tilastojen mukaan ensilumi sataa maan eteläosassa keskimäärin loka-marraskuun vaihteessa ja maan keskiosassa lokakuussa, pysyvä lumipeite tulee noin kuukautta myöhemmin. Rannikkoseudut ovat pisimpään lumettomina.


Talven lumista: http://ilmatieteenlaitos.fi/lumitilastot

Oct 20

Viileä kesä oli myös vaisu rae- ja ukkoskesä

DSCN4959

Varsinainen jääraekausi käynnistyi tänä vuonna selvästi keskimääräistä myöhemmin ja rakeita satoi tavanomaista harvemmin. Lumirakeita satoi tiheään maalis-toukokuussa ja ne olivat paikoin harvinaisen suurikokoisia. Maasalamoita havaittiin ennätysvähän, noin 30 000 kappaletta.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tänä kesänä oli 33 raepäivää. Tämä on alhaisin havaittu raepäivien lukumäärä 2010-luvulla, sillä viime vuosina raepäiviä on havaittu noin 50 vuodessa. Raepäivien vähäisestä lukumäärästä huolimatta raetapauksia havaittiin kesäkuun alun ja lokakuun 4. päivän välisenä aikana 415 kappaletta. Rakeita satoi erityisesti maan etelä- ja keskiosassa.

”Kesä oli varsin vaihteleva: milloin oli viileää ja epävakaista, milloin taas kuivempaa. Lähes helteetön ja harvinaisen vähän ukkostanut kesä ei suosinut voimakkaita raekuuroja”, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jari Tuovinen sanoo.

”Ilmatieteen laitoksen heinäkuussa lanseeraaman kansalaishavainnot-sääsovelluksen sekä sosiaalisen median aktiivisuuden ansiosta saimme näinkin paljon havaintoja näin epäsuotuisana raekesänä”, Tuovinen jatkaa.

Vastaavanlainen vaisu raekesä koettiin viimeksi vuonna 2015. Kesällä 2016 raetapauksia kertyi 433 kappaletta 54 eri päivänä.

Maalis-huhtikuussa poikkeuksellisia lumirakeita

Raepäivien pieneen määrään löytyy kaksi selvempää syytä: kevään pitkittynyt lumiraeaktiivisuus, joka kesti aina toukokuun lopulle saakka, sekä suursäätila, jonka johdosta kesä oli viileähkö ja ukkosia esiintyi hyvin vähän.

Maalis-huhtikuussa havaittiin useampi voimakas lumiraekuuro, jossa lumirakeiden koko oli 15–30 millimetriä. Voimakkain tapaus osui huhtikuun 21. päivään, jolloin Uudenmaan halki kohti kaakkoa liikkui voimakas ukkoskuuropilvi. Suurimmat havaitut lumirakeet olivat halkaisijaltaan noin kolme senttimetriä. Pienempiä lumirakeita satoi viileän kevätsään ansiosta läpi toukokuun.

”Kevään voimakkaat lumiraekuurot olivat lattean raekauden erikoisuus”, Jari Tuovinen sanoo.

Lumiraetapauksia ei ole kirjattu mukaan raetilastoihin, koska ne poikkeavat monin tavoin jäärakeista eivätkä aiheuta vahinkoa.

Suurimmat rakeet kolmesenttisiä

Suuria eli halkaisijaltaan yli kahden senttimetrin kokoisia rakeita havaittiin kesäkuun alun ja elokuun lopun välillä kahdeksana eri päivänä, kun niitä vuotta aiemmin kirjattiin 15 päivänä. Suurimmat rakeet olivat kolmen senttimetrin kokoisia ja ne havaittiin Alavetelissä Pohjanmaalla 2. elokuuta. Havaintoja isoista rakeista kertyi koko kesältä 17 kappaletta.

Jäärakeita satoi kesäkuussa yhdeksänä päivänä. Kesäkuun vilkkaimmat raepäivät osuivat juhannusviikolle (21.6. ja 22.6). Myös heinäkuussa raepäiviä oli yhdeksän. Koko kesän vilkkain raepäivä oli 18.7. jolloin etenkin Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa rakeet olivat paikoin kaksisenttisiä. Elokuussa raepäiviä kertyi kymmenen ja syys-lokakuussa yhteensä viisi.

Tyypillisesti raekausi käynnistyy toukokuussa.

Maasalamoita havaittiin kesällä ennätysvähän

Ukkoskauden 2017 maasalamamäärä jäi lopulta hyvin lähelle tilastojen minimiä: touko-syyskuussa paikannettiin 30 300 maasalamaa. Minimiennätys, 29 700 salamaa, on vuodelta 2015. Eniten tänä vuonna ukkosti elokuussa, lähinnä Kiira-rajuilman seurauksena: 12. elokuuta Suomessa paikannettiin 6 300 maasalamaa.

 

http://ilmatieteenlaitos.fi/rakeet
http://ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat

Oct 19

Ilmatieteen laitos – Sää kylmenee ja talven ensiliukkaisiin kannattaa varautua myös etelässä

autumn-542459_960_720

Mustaa jäätä voi esiintyä jo ensi yönä paikoin länsirannikon läheisyydessä. Lisäksi lumisateet heikentävät ajokeliä Länsi-Lapissa ja Perämeren rannikolla.

Ilmatieteen laitoksen torstaina 19.10. tekemän ennusteen mukaan pohjoisesta virtaa Suomeen vuodenaikaan nähden kylmää ilmaa ja yöpakkaset yleistyvät. Sää on pääosin poutaista ja osin selkeääkin, mutta perjantain vastaisena yönä lunta tai räntää sataa paikoin Länsi-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Lisäksi vähäisiä lumi- tai räntäsateita voi esiintyä maan etelä- ja keskiosassa lähinnä sunnuntaina. Myös alkuviikolla voi etelärannikolla esiintyä vielä vesi- tai lumikuuroja.

”Ajokeli voi heikentyä lumisateista ja märkien tienpintojen jäätymisestä johtuen. Petollisempaa liukkautta, eli mustaa jäätä, esiintyy paikoin öisin ja aamuisin lähinnä vesistöjen äärellä länsi- ja etelärannikolla sekä Järvi-Suomessa”, sanoo Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Henri Nyman.

Päivisin lämpötila jää viikonloppuna Lapissa jo paikoin pakkasen puolelle ja etelässäkin alle +5 asteen. Öisin lämpötila on alimmillaan etelässä -5 asteen ja Lapissa -10 asteen vaiheilla.

Kylmä sääjakso näyttäisi kestävän ensi viikon puoliväliin, jonka jälkeen sää mahdollisesti lauhtuu.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Oct 02

Ilmatieteen laitos – Syyskuussa päivät olivat viileitä ja yöt lämpimiä

colorful-autumn-leaves-871286965014L8g8

Syyskuun keskilämpötila oli Lappia lukuun ottamatta lähellä tavanomaista. Maan itäosassa oli tavanomaista sateisempaa, Virolahdella satoi lähes 160 millimetriä.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syyskuun keskilämpötila oli suuressa osassa Lappia noin asteen tavanomaista korkeampi, muualla maassa keskilämpötila oli lähellä tavanomaista. Suomessa on ollut viimeksi tavanomaista kylmempi syyskuu yhdeksän vuotta sitten.

Runsaasta pilvisyydestä johtuen päivälämpötilat jäivät monin paikoin tyypillisten arvojen alapuolelle, mutta yölämpötilat olivat puolestaan tavanomaista korkeampia.

Kuukauden ylin lämpötila, 19,6 astetta, mitattiin Kaarinassa kuun 24. päivänä. Kuukauden alin lämpötila, -3,8 astetta, mitattiin Sallan Naruskassa 6. syyskuuta.

Idässä sateista, lännessä kuivempaa

Syyskuu oli maan itäosassa, Kainuussa sekä Koillismaalla tavanomaista sateisempi, kun taas maan länsiosassa sekä Lapissa syyskuu oli tavanomaista kuivempi. Kuukausi jakautui sateiden osalta kolmeen jaksoon: alussa ja lopussa oli korkeapaineen myötä pääosin poutaa, mutta kuukauden keskivaiheilla satoi paikoin runsaasti.

Maan kaakkoisosassa Virolahdella mitattiin suurin kuukauden sademäärä, 157,5 millimetriä, mikä on harvinaisen paljon eli näin paljon sataa noin kerran kymmenessä vuodessa. Kuivinta oli Enontekiön Näkkälässä, jossa satoi 17,6 millimetriä.

Runsaasta pilvisyydestä ja sumuista johtuen aurinko paistoi lähes koko maassa selvästi tavanomaista vähemmän. Ainoastaan Pohjois-Lapissa auringonpaistetuntien määrä kohosi yli pitkän ajan keskiarvon.

Lisätietoja:

Syyskuun sää ja tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/syyskuu