Feb 13

Ilmatieteen laitos – Stratosfääri enteilee talvisen sään jatkuvan

winter-scene-1491577717f9P

Stratosfäärissä tapahtunut äkillinen lämpeneminen voi lähiviikkoina aiheuttaa tavanomaista kylmemmän sään jakson Suomessa.

Pohjoisen pallonpuoliskon napa-alueiden yläilmakehässä on tapahtunut merkittävä stratosfäärin äkkilämpeneminen (Major Sudden Stratospheric Warming). Stratosfäärin äkkilämpeneminen liittyy polaaripyörteen jakautumiseen, jonka seurauksena lämpötila on nyt kohonnut 30 kilometrin korkeudella stratosfäärissä noin 20–30 celsiusastetta pitkän ajan keskiarvon yläpuolelle.

Polaaripyörre tai napapyörre on talvisaikaan napa-alueille yläilmakehään noin 10–80 kilometrin korkeudelle muodostuva napoja kiertävä ja koko napaseutualueen kattava tuulijärjestelmä. Sen reunat ulottuvat suunnilleen leveysasteelle 60. Polaaripyörrettä kiertävät voimakkaat länsituulet, joiden nopeus on jopa 100 m/s, mutta polaaripyörteen hajotessa stratosfäärin tuulet heikkenevät ja kääntyvät itäisiksi.

”Stratosfäärin äkkilämpeneminen kiinnostaa säänennusteiden ja ilmastoennusteiden tekijöitä, koska ilmiö vaikuttaa viiveellä sääoloihin maanpinnan lähellä”, sanoo tutkimusprofessori Alexey Karpechko Ilmatieteen laitokselta.

Stratosfäärin äkkilämpenemisen jälkeen pohjoisnavan ylle muodostuu tyypillisesti korkeapaine, jonka vaikutuksesta tavanomaista kylmemmän sään todennäköisyys on kohonnut jopa kahden kuukauden ajan Euraasian pohjoisosissa sekä Pohjois-Amerikan itäosissa.

Suomen osalta aiemmista tapauksista tiedetään tilastojen valossa, että äkkilämpenemistä seuranneiden kahden kuukauden aikana keskilämpötila on ollut keskimäärin vajaan asteen pitkän ajan keskiarvoa alempi. Vaihtelu on kuitenkin suurta ja useammin kuin joka kolmannessa tapauksessa sää on ollut meillä tavanomaista lauhempaa.

Stratosfäärin äkkilämpeneminen tapahtuu keskitalvella keskimäärin noin joka toinen vuosi, mutta ilmiön esiintymiseen ei kuitenkaan liity säännönmukaisuutta. Edellinen merkittävä keskitalveen sijoittunut stratosfäärin äkkilämpeneminen tapahtui vuonna 2013. Tätä seurasi Suomessa harvinaisen kylmä maaliskuu.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen uusimmassa kuukausiennusteessa on Suomen alueella nähtävissä tavanomaista kylmempiä lämpötiloja helmikuun viimeiseltä viikolta ainakin maaliskuun puoliväliin saakka. Pitkiin ennusteisiin liittyy kuitenkin aina merkittävää epävarmuutta.

Feb 06

Ilmatieteen laitos – Huonoihin ajokeleihin ja liukkauteen varauduttava etelässä

tire-tracks-in-now-924475_1280

Ajokeli muuttuu paikoin erittäin huonoksi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa lumisateiden myötä. Jalkakäytävät ovat erittäin liukkaita varsinkin etelärannikolla.

Suomen etelä- ja keskiosaan saapui tiistaina matalapaine, ja idästä virtaa samalla maahamme hyvin kylmää ilmaa. Pakkasta on maan etelä- ja keskiosassa enimmäkseen 7…15 astetta ja pohjoisosassa 15…25 astetta. Kevyttä pakkaslunta sataa Ilmatieteen laitoksen tämän hetkisten ennusteiden mukaan tiistaina maan etelä- ja keskiosassa monin paikoin 1–5 senttimetriä. Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa lumisade sakenee illan aikana ja lunta kertynee 5–10 senttiä. Ajokeli on huono, sillä tuuli pöllyttää lunta, jolloin näkyvyys heikkenee voimakkaasti. Myös risteysalueet ja rampit kiillottuvat kireässä pakkasessa hyvin liukkaiksi.

Keskiviikkona 7. helmikuuta matalapaineen keskus liikkuu Suomenlahden yli kohti Kaakkois-Suomea ja varsinkin etelärannikolla lumisade voi olla paikoin sakeaa. Lunta voi kertyä tämän hetkisten ennusteiden mukaan keskiviikkona 5–15 senttimetriä Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Ajokeli muuttuu paikoin jopa erittäin huonoksi.

Myös jalkakäytävät ovat varsinkin etelärannikolla paikoin petollisen liukkaita, koska niillä olevan jään päällä on kevyttä pakkaslunta.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Jan 31

Ilmatieteen laitos – Runsaita lumisateita maan etelä- ja keskiosaan

1-1264520239yB2K

Torstaina pyryttää etenkin Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, ja ajokeli muuttuu erittäin huonoksi.

lmatieteen laitoksen 31.1. tekemän ennusteen mukaan Lounais-Suomeen saapuu lännestä tänään keskiviikkoiltana runsaan lumisateen alue, joka leviää torstain aikana maan etelä- ja keskiosaan. Lunta pyryttää torstaina 1. helmikuuta varsinkin Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Perjantaiaamuun mennessä pakkaslunta kertyy voimakkaan tuulen kera etelä- ja lounaisrannikon maakuntiin paikoin 20–30 senttimetriä. Muualla maan etelä- ja keskiosassa lunta kertyy 5–15 senttiä.

Ajokeli muuttuu torstaina erittäin huonoksi etenkin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Kymenlaaksossa, sillä tuuli pöllyttää lunta, jolloin näkyvyys heikkenee voimakkaasti.  “Tuuli myös kinostaa lunta merkittävästi”, sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Antti Kokko.

Muualla maan etelä- ja keskiosassa ajokeli muuttuu huonoksi. Tuuli on voimakkaimmillaan Varsinais-Suomen pohjoisosassa sekä Satakunnassa, missä noin 20 m/s puuskat voivat aiheuttaa paikoin vahinkoja. Lumisateen, tuulen ja pakkasen yhteisvaikutus voi aiheuttaa myös raide- ja lentoliikenteelle ongelmia.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Jan 17

Lumisadealue tuo etelään noin kymmenen senttiä lunta – ajokeli huono Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa

winter-scene-a

Ajokeli on muuttunut paikoin liukkaaksi Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa lumisateen ja pöllyävän lumen vuoksi, varoittaa Helsingin liikennekeskus.

Ilmatieteen laitoksen mukaan eteläisen Suomen hajanaiset lumisateet muuttuvat runsaammiksi tänään illalla. Suomenlahdelta saapuva sadealue tuo Etelä- ja Kaakkois-Suomeen tämän ja huomisen päivän aikana arviolta kymmenen senttiä lunta.

Lumisateen odotetaan muuttavan ajokelin tänään huonoksi Uudenmaan ja Kymenlaakson lisäksi Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa.

Lumipeite pysyy maassa eteläisessä Suomessa ainakin ensi viikon lopulle asti,

Merialueista Suomenlahden itä- ja länsiosassa on voimassa jäätämisvaroitus. Läntisillä merialueilla aamulla vaarallisen korkeita aaltoja nostattanut tuuli on jonkin verran laantunut.

Jan 02

Ilmatieteen laitos – Joulukuu oli lauha ja sateinen

pexels-photo-327472

Joulukuu oli suuressa osassa maata hyvin lauha ja sateinen, ainoastaan Pohjois-Lapissa keskilämpötila oli lähellä tavanomaista. Vuosi 2017 oli lähes koko maassa hieman tavanomaista lämpimämpi ja etenkin Etelä-Suomessa paikoin harvinaisen sateinen.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan joulukuu oli monin paikoin harvinaisen sateinen ja etenkin maan etelä- ja keskiosassa rikottiin paikkakuntakohtaisia sade-ennätyksiä. Sademäärä ylitti laajoilla alueilla maan etelä- ja keskiosassa 100 millimetrin rajan. Kuukauden suurin sademäärä, 140,6 millimetriä, mitattiin Helsingin Kumpulassa. Se jää kuitenkin vielä selvästi joulukuun kaikkien aikojen sademäärästä (189,6 mm), joka mitattiin Kemiössä vuonna 2011.

Sateet tulivat maan eteläosassa suurelta osin vetenä. Sen sijaan maan keski- ja pohjoisosassa sateet tulivat pääosin lumena, minkä johdosta lunta oli kuun lopussa näillä alueilla selvästi tavanomaista enemmän. Maan pohjoisosassa hanget olivat monin paikoin yli puolen metrin paksuisia.

Joulukuun keskilämpötila vaihteli etelä- ja lounaisrannikon parista kolmesta plusasteesta Pohjois-Lapin reiluun 10 pakkasasteeseen. Suurin lämpötilapoikkeama havaittiin maan itäosassa, missä joulukuu oli paikoin jopa yli 5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Muualla maassa joulukuu oli laajalti 2–5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Ainoastaan pohjoisimmassa Lapissa lämpötila oli lähellä tavanomaista tai sitä kylmempi. Joulukuussa sekä ylin että alin lämpötila mitattiin kuun 7. päivänä: ylin lämpötila, +7,2 astetta, mitattiin Kökarissa ja alin lämpötila, -33,5 astetta, Inari Väylällä.

Viime vuosi oli hieman tavanomaista lämpimämpi ja sateinen

Vuoden 2017 keskilämpötila vaihteli lounaisrannikon reilusta +6 asteesta Käsivarren Lapin noin -1,5 asteeseen. Keskilämpötila oli suuressa osassa maata 0,5–1 astetta tavanomaista korkeampi, ainoastaan Itä-Lapissa havaittu keskilämpötila oli lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Vuoden alin lämpötila, -41,7 astetta, mitattiin Muoniossa 5. tammikuuta ja vuoden ylin, 27,6 astetta, Utsjoella 28. heinäkuuta. Tätä alempi vuoden ylin lämpötila on viimeksi mitattu vuonna 1976.

Maan etelä- ja itäosassa vuosi oli tavanomaista sateisempi, etenkin maan eteläosassa paikoin harvinaisen sateinen. Alustavasti suurin vuosisademäärä, 944,7 millimetriä, mitattiin Espoon Nuuksiossa ja pienin, 435,1 millimetriä, Pellon Kirkonkylän havaintoasemalla.

Joulukuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/joulukuu

Dec 28

Ilmatieteen laitos – Sää kylmenee uudenvuodenaattona hieman koko maassa

new-year-background

Ilmatieteen laitoksen 28.12. tekemän ennusteen mukaan lauha säätyyppi ajoittaisine vesi- ja lumisateineen jatkuu vuoden loppuun. Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun suunnalla tykkylumitilanne säilyy hankalana ja todennäköisesti yhä pahenee lähipäivinä. Lumen painosta puut taipuvat sähkölinjoille aiheuttaen ongelmia sähkönjakelussa.

Uudenvuodenaattona Suomessa vallitsee eteläinen ilmavirtaus. Pilvisyys on runsasta ja paikoin tulee lumikuuroja tai jäätävää tihkua, lounaisrannikolla vesikuurojakin. Lämpötila on etelässä nollan vaiheilla, maan keski- ja pohjoisosassa pikkupakkasella. Puoliltaöin näkyvyys on pääsääntöisesti hyvä tai kohtalainen, mutta sää on melko pilvistä ja pilven alaraja voi olla paikoin melko matalalla varsinkin maan Lapissa.

Uudenvuodenpäivänä matalapaine tuonee maan eteläosaan lumisateita ja mahdollisesti myös vesisateita. Tämän matalapaineen reitti voi vielä ennusteissa vaihdella ja se vaikuttaa oleellisesti sateiden määrään ja olomuotoon. Maan keski- ja pohjoisosassa pakkassää varsin todennäköisesti jatkuu vuoden ensimmäisellä viikolla.

Pakkassää tavallista vuodenvaihteelle

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi vaihtuu tavallisesti talvisessa pakkassäässä. Tyypillisesti vuodenvaihteen lämpötilat ovat yöllä maan etelä- ja keskiosassa noin -8…-15 ja pohjoisessa -15…-20 astetta. Rannikolla on yleensä hieman lauhempaa. Vuodesta 1961 alkaen vuodenvaihteen ylin lämpötila on +9,1 astetta, joka on mitattu Maarianhaminassa 31. joulukuuta 2016. Alin lämpötila on -43,5 astetta, ja se on mitattu Sallan Naruskajärvellä 1. tammikuuta 1982. Keskimäärin lunta on maan eteläosassa vuodenvaihteessa 10 – 20, maan keskiosassa 20 – 40 ja maan pohjoisosassa 40 – 50 senttiä. Enimmillään lunta on ollut uutena vuotena etelässä yli puoli metriä ja Lapissa metrin. Vuodesta 1961 alkaen suurin vuodenvaihteessa mitattu lumensyvyys on 126 cm, joka on mitattu 1. tammikuuta 1992 Enontekiön Kilpisjärvellä.

Vuosi 2017 otettiin vastaan suuressa osassa maata melko lauhassa säässä, lämpötila oli aattoiltana Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta myöten enimmäkseen 0…+5 astetta, etelärannikolla ja lounaissaaristossa +3…+8 astetta. Uudenvuodenpäiväksi lämpötila laski sisämaassa hiukan pakkasen puolelle. Lapissa lämpötila oli koko ajan enimmäkseen -5…-15 astetta. Maan etelä- ja länsiosassa oli enimmäkseen lumetonta, kun taas Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa lunta oli paikoin puolikin metriä.

Vuodenvaihteen säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/uusi-vuosi
Joulukuun sääseuranta: http://ilmatieteenlaitos.fi/joulukuu
Lumitilanteen seuranta: http://ilmatieteenlaitos.fi/lumitilanne

Tykkylumi: http://ilmatieteenlaitos.fi/tykky-eli-tykkylumi

Dec 25

Ilmatieteen laitos – Huono ajokeli haittaa joulun paluuliikennettä

11954423431133875627ryanlerch_Slippery_Roadsign.svg.hi

Lumi- ja räntäsateita odotettavissa tapaninpäivänä maan keski- ja kaakkoisosiin

Ilmatieteen laitoksen joulupäivänä 25. joulukuuta tekemän ennusteen mukaan joulupäiväiltana lounaasta saapuva sadealue vaikeuttaa tapaninpäivän paluuliikennettä maan keski- ja kaakkoisosissa, jossa on odotettavissa lumi- tai räntäsateita. Tiistai-iltapäivällä sateet väistyvät itään ja ajokeli paranee, kunnes uusi sadealue saapuu maan lounaisosaan illan kuluessa huonontaen ajo-olosuhteita uudestaan.

Huono ajokeli painottuu keskiviikkona 27.12. maan keskiosaan sekä Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen, mutta ajokeli paranee keskiviikkoaamusta maan keskiosassa ja iltaa kohden pohjoisempana.

Loppuviikon sää jatkuu epävakaisena suuressa osassa maata. Etelässä on verraten lauhaa ja Lapissa jatkuu pääosin poutainen pakkassää.

Dec 21

Ilmatieteen laitos – Aatonaatoksi odotettavissa lumipyryä suureen osaan maata

red-christmas-ball-in-snow

Lauantaina Suomeen saapuu lännestä lumisadealue ja ajokeli voi muuttua paikoin erittäin huonoksi. Jouluaattona sää poutaantuu suuressa osassa maata.

Ilmatieteen laitoksen 21.12. tekemän ennusteen mukaan jouluaaton aattona eli lauantaina 23. joulukuuta Suomeen saapuu lännestä lumisadealue. Lunta sataa eniten Pohjois-Pohjanmaalla ja maan itäosassa, missä sitä pyryttää 10–15 senttiä. Ajokeli voi muuttua erittäin huonoksi. Etelä- ja länsirannikolla sataa myös osin vettä tai räntää.

Jouluaattona lunta sataa vielä itäisessä Suomessa, muualla sää poutaantuu ja pilvisyys vähenee. Lämpötila on maan etelä- ja keskiosassa +1…-5 astetta, lauhinta on Lounais-Suomessa. Tuuli on samalla puuskaista. Maan pohjoisosassa lämpötila on enimmäkseen -5…-15 astetta, Lapissa on paikoin kylmempää.

Joulupäiväksi maan etelä- ja keskiosaan saapunee sadealue, josta lunta sataa muutama sentti. Lämpötilat pysyttelevät muualla aaton lukemissa, idässä sää kylmenee. Tapaninpäivänä sää jatkuu pilvisenä ja paikoin sataa heikosti lunta.

Lumitilanne lähellä pitkän ajan keskiarvoja

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan valkoinen joulu on tavallisesti lähes takuuvarma maan pohjoisosassa Perämeren rannikkoa lukuun ottamatta sekä Itä-Suomen pohjoisosassa. Mitä lähemmäksi rannikkoa tullaan, sitä pienemmäksi valkoisen joulun todennäköisyys käy. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä valkoisia jouluja on keskimäärin kaksi kolmesta. Ahvenanmaalla ja Saaristomerellä keskimäärin vain joka toinen joulu on valkea.

Pitkän ajan keskiarvojen mukaan joulunpyhinä lunta on tyypillisesti maan etelä- ja länsiosassa noin 10–20 senttimetriä, lounaassa kuitenkin alle 10 senttimetriä. Maan itä- ja pohjoisosassa lunta on noin 20–40 senttimetriä. Eniten lunta on tavallisesti Koillismaalla ja Pohjois-Lapissa.

21.12.2017 lunta on lähes koko maassa etelä- ja länsirannikkoa lukuun ottamatta.

Tilastojen mukaan joulunajan lämpötilat vaihtelevat tyypillisesti maan etelä- ja keskiosassa parista pakkasasteesta noin kymmeneen pakkasasteeseen. Etelä- ja länsirannikolla lämpötilat ovat ylimmillään tavallisesti nollan tietämillä. Maan pohjoisosassa joulun ajan lämpötilat vaihtelevat tyypillisesti muutamasta pakkasasteesta noin -20 asteeseen.

Vuosi sitten joulua vietettiin lauhassa säässä. Lämpötilan nollaraja nousi päivisin Oulun korkeudelle saakka ja lunta oli karkeasti ottaen Vaasa-Kouvola linjan pohjoispuolella.

 

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Joulunajan säät (tilastotietoa): http://ilmatieteenlaitos.fi/joulunaika

Säästä twiittaavat Twitterissä @meteorologit

Dec 11

Etelä- ja Itä-Suomeen erittäin huonoa ajokeliä

cloudy-98506_960_720

Tiistain vastaisena yönä Suomeen saapuu lounaasta matalapaine paikoin runsaine sateineen. Maan etelä- ja itäosassa voi kertyä paikoin yli 15 senttimetriä lunta ja ajokeli on erittäin huono.

Ilmatieteen laitoksen maanantaina 11.12. tekemän ennusteen mukaan Suomeen saapuu tiistain vastaisena yönä lounaasta voimakas matalapaine, joka liikkuu päivän aikana koilliseen ja keskiviikon vastaisena yönä pohjoiseen. Matalapaineeseen liittyy runsaita lumisateita, mutta sateen olomuoto muuttuu etelärannikolla myös rännäksi ja illalla myös vedeksi. Lounaissaaristossa sade tulee pääosin vetenä tai räntänä.

Lunta kertyy tiistaina eniten maan eteläosassa Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa sekä idässä Pohjois-Savossa, missä lunta voi kertyä paikoin yli 15 senttimetriä. Keskiviikkona suurimmat lumisadekertymät ovat maan pohjoisosassa, missä sataa laajalti yli 10 senttimetriä lunta.

Ajokeli on tiistaina erittäin huono laajalti maan etelä- ja itäosassa ja keskiviikkona huono maan pohjoisosassa lumisateen ja voimakkaan tuulen yhteisvaikutuksen vuoksi.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset on nähtävillä Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelussa: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Dec 01

Ilmatieteen laitos – Syksy oli poikkeuksellisen sateinen etelärannikolla

water-drops-on-leaves-11296841704aJ8

Nurmijärven, Virolahden sekä Hyvinkään havaintoasemilla rikottiin paikkakuntakohtaiset syksyn sademääräennätykset.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syksy eli syyskuu-marraskuu oli suuressa osassa maata tavanomaista sateisempi. Uudellamaalla sekä Kymenlaaksossa syksy oli poikkeuksellisen sateinen eli vastaava toistuu keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Sademääräkertymät olivat etelärannikolla jopa yli 1,5-kertaisia tavanomaiseen nähden.

Pitkäikäisten havaintoasemien osalta syksyn sademäärä rikkoi ennätykset Nurmijärven, Virolahden sekä Hyvinkään havaintoasemilla. Eniten syksyllä satoi Espoon Nuuksiossa: 415,9 mm. Asema on tosin toiminut vasta muutamia vuosia, joten ennätyksestä ei voida Nuuksion osalta puhua.

Epävakaisen sään johdosta syksy oli myös monin paikoin harvinaisen pilvinen.

Syksy oli koko maassa noin asteen tavanomaista lämpimämpi. Edellisen kerran lämpimämpi syksy oli paikkakunnasta riippuen vuonna 2016 tai 2015.

Marraskuu oli leuto ja sateinen

Marraskuu oli suurimmassa osassa maata 1–3 astetta tavanomaista lämpimämpi. Suurin poikkeama tavanomaiseen nähden oli maan itäosassa, pienin puolestaan Pohjois-Lapissa. Edellisen kerran lämpimämpi marraskuu oli suuressa osassa maata vuonna 2015, tosin osassa Lappia viime vuonna.

Marraskuun ylin lämpötila oli Utössä ja Helsingin Kumpulassa 4. päivänä mitattu 9,8 astetta. Alin lämpötila oli puolestaan Utsjoen Kevojärvellä 23. päivänä mitattu -28,4 astetta.

Marraskuu oli monin paikoin tavanomaista sateisempi. Etelärannikon läheisyydessä sekä Länsi-Lapissa sademäärät olivat harvinaisen suuria eli ne toistuvat keskimäärin harvemmin kuin kerran 10 vuodessa.  Eniten satoi Kouvolan Anjalassa, 130,4 mm, ja vähiten Enontekiön Näkkälässä, 31,3 mm.

Aurinko paistoi suuressa osassa maata tavanomaisen verran, mikä marraskuussa tarkoittaa tosin vain 20–40 tuntia. Lunta oli maassa kuukauden päättyessä muualla paitsi maan etelä- ja länsiosassa. Eniten lunta oli Kittilän Kenttärovan asemalla, 57 senttimetriä.

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto
http://www.ilmastokatsaus.fi/